7.12.2004

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vaatinut, että työtuomioistuin:

vahvistaa, että Säkkiväline Oy on menetellyt työehtosopimuslain vastaisesti jättäessään noudattamatta 31.1.2001 jälkeen kuorma-autoalan työehtosopimusta yhtiön Joutsenon yksikössä autonkuljettajan tehtävissä toimineiden työntekijöiden työsuhteisiin,

tuomitsee Lassila & Tikanoja Oyj:n Säkkiväline Oy:n seuraajana hyvityssakkoon työehtosopimuksen määräysten rikkomisesta,

tuomitsee Autoliikenteen Työnantajaliiton hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja

velvoittaa Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Lassila & Tikanoja Oyj:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Perusteet

Säkkiväline Oy on 1.4.2002 sulautunut Lassila & Tikanoja Oyj -nimiseen yhtiöön. Säkkiväline Oy on menetellyt työehtosopimuslain vastaisesti lopettaessaan 31.1.2001 kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamisen Etelä-Karjalan Teollisuuden puhtaanapitoyksikössä autonkuljettajan tehtävissä oleviin työntekijöihin. Kuorma-autoalan työehtosopimusta oli sovellettu Säkkiväline Oy:n Imatran toimipisteen työntekijöiden A:n, B:n, C:n, D:n, E:n ja F:n työehtoihin. He kaikki toimivat tuolloin loka-autojen kuljettajina suorittaen lokakaivojen tyhjennyksiä. Kanne koskee enää vain neljää työntekijää A:n kuoltua ja asian tultua sovituksi C:n osalta.

Säkkiväline Oy oli 29.1.2000 antanut teollisuuden puhtaanapidon Etelä-Karjalan yksikön työntekijöille seuraavan tiedotteen: "Tähän asti Säkkiväline Oy:n Etelä-Karjalan Teollisuuden puhtaanapidon työntekijöiden työsuhteissa on noudatettu sekä kuorma-autoalan työntekijöitä koskevaa että puhdistus- ja siivousalan työehtosopimusta. Työnantaja yhtenäistää 1.2.2001 käytännön alkaen noudattamaan puhdistus- ja siivousalan työehtosopimusta."

Työpaikalla käydyissä erimielisyysneuvotteluissa työnantaja oli perustellut päätöstä seuraavasti. "Säkkivälineen Imatran toimipiste lakkautettiin 1.11.2000 ja sen toiminta siirrettiin ja luovutettiin Saimaan Teollisuuspuhdistus Oy:n yhteyteen Joutsenoon. Kyseinen toiminta nivellettiin Säkkivälineen Teollisuuden puhtaanapito -toimialan yksikköön, jossa noudatetaan puhdistus- ja siivousalan työehtosopimusta. Kuorma-autoalan työehtosopimuksen päätyttyä 31.1.2001 siirryttiin noudattamaan puhdistus- ja siivousalan työehtosopimusta." Kuorma-autoalan työehtosopimuksen uudistamisesta ajalle 1.2.2001 - 31.3.2003 oli sovittu 15.12.2000.

Teollisuuspuhdistuksen siirtäminen konsernin sisällä yksiköstä toiseen ei oikeuttanut lopettamaan kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamista työntekijöihin, jotka tekevät työehtosopimuksen soveltamisalaa kuuluvaa autonkuljettajan työtä. Työntekijöiden työtehtävät eivät olleet muuttuneet, vaan he olivat tuolloin samoissa työtehtävissä autonkuljettajina teollisuuden puhtaanapitoyksikössä. Työnantaja vuoden vaihteessa 2000-2001 oli ollut Säkkiväline Oy.

Kuorma-autoalan työehtosopimuksen sidottuna työnantajana Säkkiväline Oy:llä ei ole ollut oikeutta alkaa soveltaa autonkuljettajan työtä suorittaviin Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n jäseniin puhdistus- ja siivousalan työehtosopimusta. Tämän vuoksi työnantajan ilmoitus kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamisen lakkaamisesta 31.1.2001 on työehtosopimuslain 4 §:n vastaisena mitätön.

Lopettamalla työehtosopimuksen noudattamisen kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden työsuhteissa työnantajan olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä. Työnantajaliitolle oli syyskuussa 2001 lähetetty valvontakehotus.

Työnantajaliitto on hyväksymällä jäsenyrityksen lain- ja työehtosopimuksen vastaisen menettelyn laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Vastaus kannevaatimuksiin

Autoliikenteen Työantajaliitto ja Lassila & Tikanoja Oyj ovat yhteisessä vastauksessaan kiistäneet vaatimukset ja vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Lassila & Tikanoja Oyj (ent. Säkkiväline Puhtaanapito Oy) ei ole menetellyt työehtosopimuslain vastaisesti siirtyessään noudattamaan Joutsenon toimipisteen teollisuuden puhtaanapito -tuotelinjalla työskenteleviin työntekijöihinsä puhdistus- ja siivousalan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta 1.2.2001 alkaen. Teollisuuden puhtaanapito -tuotelinjan työtehtävät eivät kuuluneet kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamisalaan, minkä vuoksi Lassila & Tikanoja Oyj:tä ei voida myöskään tuomita hyvityssakkoon.

Lassila & Tikanoja Oyj on ympäristöhuoltoon sekä kiinteistöjen ja laitosten ylläpitoon erikoistunut monialayhtiö, jonka palveluksessa on kaikkiaan noin 5 500 työntekijää. Yhtiö kuuluu kahteen työnantajaliittoon, Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:hyn ja Kiinteistöpalvelut ry:hyn. Yhtiön liiketoiminta on jaettavissa kahteen liiketoiminta-alueeseen: ympäristöhuoltoon sekä kiinteistöjen ja laitosten ylläpitoon. Ympäristöhuollon liiketoimintakokonaisuus käsittää jätehuollon, kierrätyspalveluiden, ongelmajätehuollon ja viemärihuollon palvelutuotelinjat. Kiinteistöjen ja laitosten ylläpidon liiketoimintakokonaisuus keskittyy rakennusten, kiinteistöjen ja laitosten hoitoon ja puhdistamiseen. Sen tuotelinjoja ovat kiinteistönhoito, siivouspalvelut, teollisuuden puhtaanapito ja vahinkosaneeraus. Kolmen viimeksi mainitun tuotelinjan työntekijöihin sovelletaan puhdistus- ja siivousalan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta.

Teollisuuden puhtaanapitoon kuuluvat raskaan sarjan puhdistus-, siivous- ja huoltotoimenpiteet kuten korkeapainepesut, vesipiikkaukset, kuivaimut ja -puhallukset, märkähiekkapesut, suurtehoimuroinnit sekä prosessiputkistoihin ja -laitteisiin kohdistuvat huoltotyöt. Pääasiallisena asiakasryhmänä ovat teollisuuslaitokset. Teollisuuden puhtaanapidon toimintoihin sovelletaan puhdistus- ja siivousalan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta, johon myös Säkkiväline Oy ja Lassila & Tikanoja ovat olleet sidottuja.

Teollisuuden puhtaanapidon palveluja tuotettiin ja johdettiin 1990-luvun lopulle saakka pääasiassa samoilla henkilöstöresursseilla kuin perusjätehuoltoa, eikä sillä siten ollut itsenäistä toiminnallista asemaa. Tästä taustasta johtuen työntekijöihin oli sovellettu aikaisemmin kuorma-autoalan työehtosopimusta. Vuosina 1999-2000 teollisuuden puhtaanapitotoiminta laajeni voimakkaasti yritysostojen kautta. Keväällä 1999 ostettiin Turun Pesutekniikka Oy, Mansen Pesutekniikka Oy, Uudenmaan Erikoispesu Oy ja Pohjolan Erikoispesu Oy sekä kesäkuussa 2000 Saimaan Teollisuuspuhdistus Oy. Kaikissa ostetuissa yhtiöissä sovellettiin puhdistus- ja siivousalan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta.

Teollisuuden puhtaanapito ei ole alueliikennettä, ulko- ja kotimaan tavaraliikennettä saatika muuta kuljetustoimintaa. Teollisuuden puhtaanapitotyöntekijät eivät ole autonkuljettajia. Teollisuuden puhtaanapitotyöntekijät eivät siten kuulu kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamisalaan.

Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n väliseen työehtosopimukseen lisättiin 1.2.2003 alkaen ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten työntekijöitä koskeva liite, jonka 1 §:n soveltamisalasäännöksessä on suoraan rajattu pois teollisuuden puhtaanapitotoiminta: "Liitettä ei sovelleta jätteen loppukäsittelyyn eikä korkeapainepesuun".

Ympäristöhuollon liite syntyi 2.4.2000 työehtosopimuksessa asetetun liittojen välisen työryhmän useampivuotisen työskentelyn tuloksena. Työryhmä oli yksimielinen siitä, ettei teollisuuden puhtaanapitotoiminta kuulu kuorma-autoalan työehtosopimuksen piiriin, vaan siihen sovelletaan siivous- ja puhdistusalan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Liitteessä mainitulla korkeapainepesulla tarkoitettiin nimenomaan teollisuuden puhtaanapitotoimintaa.

Saimaan Teollisuuspuhdistus Oy:ssä oli kahdeksan työntekijää, joihin oli noudatettu aina puhdistus- ja siivousalan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta normaalisitovuuden perusteella. Yrityskaupan myötä Säkkivälineen vanha toimipiste Imatralla lakkautettiin ja yhdistettiin Saimaan Teollisuuspuhdistus Oy:hyn 1.11.2000. Saimaan Teollisuuspuhdistus Oy fuusioitui Säkkivälineeseen. Samassa yhteydessä Lappeenrannassa ollut pieni viemärihuollon yksikkö alistettiin Joutsenon teollisuuden puhtaanapitoyksikön alaisuuteen.

Marraskuussa 2000 teollisuuden puhtaanapidon Joutsenon yksikössä työskenteli 17 teollisuuden puhtaanapidon ja viemärihuollon työntekijää. Näistä kahdeksan oli entisiä Saimaan Teollisuuspuhdistus Oy:n teollisuuden puhtaanapitotyöntekijöitä, ja heihin sovellettiin puhdistus- ja siivousalan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Työntekijöistä kuusi oli entisiä Säkkivälineen Imatran toimipaikan työntekijöitä, ja heihin sovellettiin kuorma-autoalan työehtosopimusta. Loput kolme olivat entisiä Säkkivälineen Lappeenrannan toimipaikan viemärihuollon työntekijöitä, ja heihin sovellettiin kuorma-autoalan työehtosopimusta.

Koska teollisuuden puhtaanapidon työtehtävät kuuluvat puhdistus- ja siivousalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalaan, uuden Joutsenon teollisuuden puhtaanapitoyksikön työntekijöihin ryhdyttiin soveltamaan kyseistä työehtosopimusta kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamiskauden päätyttyä 1.2.2001 alkaen. Tämä tarkoitti työehtosopimuksen vaihtumista kuuden entisen Säkkivälineen työntekijän osalta: A, B, C, D, E ja F. Viemärihuollon tuotelinjalla Lappeenrannassa työskentelevät työntekijät, joita oli kolme, säilyivät edelleen kuorma-autoalan työehtosopimuksen piirissä. Kaikkien työntekijöiden osalta palkkausetuudet säilyivät ennallaan. Yhdistymistä ja uuden yksikön luomista edelsivät yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut, jotka käytiin 10.10.2000 ja joiden yhteydessä ilmoitettiin työehtosopimuksen vaihtumisesta.

B:n, D:n, E:n ja F:n työtehtävät koostuivat ennen Joutsenon teollisuuden puhtaanapitoyksikön muodostamista 1.11.2000 teollisuuden puhtaanapidon, jätehuollon ja viemärihuollon tehtävistä. Teollisuuden puhtaanapidon tehtävät olivat vähäisiä, sillä kyseinen toiminta oli hiipunut vuoden 2000 aikana Säkkivälineen Imatran toimipaikassa, minkä vuoksi kesäkuussa toteutettiin Saimaan Teollisuuspuhdistus Oy:n osto. Työt olivat painottuneet viemärihuollon ja jätehuollon tehtäviin: saniteettikaivojen tyhjentämistä, jätteiden keruuta ja kuljettamista sekä vaihtolavojen kuljettamista.

Marraskuusta 2000 lukien B:n, D:n, E:n ja F:n työtehtävät muuttuivat huomattavasti, kun teollisuuden puhtaanapidosta tehtiin oma yksikkönsä. Joutsenon teollisuuden puhtaanapitoyksikön työntekijät siirtyivät työskentelemään vain teollisuuden puhtaanapito -tuotelinjan työtehtävissä. He eivät esimerkiksi enää työskentele jätteenkuljetuksessa. B:n, D:n, E:n ja F:n työtehtävät ovat marraskuusta 2000 alkaen olleet samansisältöiset kuin Saimaan Teollisuuspuhdistus Oy:n työntekijöillä oli ennen yrityskauppaa.

Teollisuuden puhtaanapitotyölle on tyypillistä, että yhdessä teollisuuskohteessa vietetään koko työpäivä ja usein jopa viikkoja: isot ja järeät työkoneet ja -laitteet ajetaan tehdaskohteeseen, jossa niitä käyttäen työskennellään ja josta ne ajetaan pois tavallisesti vasta urakan valmistuttua. Autolla ajaminen rajoittuu ainoastaan tehdasalueelle siirtymiseen ja sieltä päivän päätteeksi poistumiseen, ja sen osuus käytetystä työajasta on vain kahden prosentin luokkaa. Työkohteeseen siirrytään tavallisesti usean työntekijän ryhmänä pakettiautolla. Varsinainen työ suoritetaan muilla laitteilla kuin kuorma-auton rattia pyörittämällä. Saattaa kulua jopa useita viikkoja, ettei työntekijä aja työaikana autoa. Ero esimerkiksi jätteenkuljetuksen ja viemärihuollon tehtäviin on huomattava, sillä jätteenkuljetuksessa ja viemärihuollossa autolla ajaminen on jo työajan käytönkin suhteen selvä päätehtävä. Toisin kuin teollisuuden puhtaanapidossa kohteita on lukuisia saman työpäivän aikana, eikä yhdessä kohteessa mene montaa minuuttia jäteastioiden tai saniteettikaivojen tyhjennykseen.

Autoliikenteen Työnantajaliitto ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Työehtosopimuksen vaihtamista koskeva asia oli tullut työnantajaliiton tietoon jälkikäteen AKT:n tuotua asian liittojen väliseen erimielisyysneuvotteluun 9.5.2001.

Käsittelyratkaisu

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on valmisteluistunnossa ilmoittanut, että kanne koskee enää vain neljää työntekijää A:n kuoltua ja asian tultua sovituksi C:n osalta. Pääkäsittelyssä AKT on kuitenkin ilmoittanut hyvityssakkovaatimusten koskevan työnantajan virheellistä menettelyä myös C:n kohdalla. Ainoastaan vahvistusvaatimus ei ole C:n osalta enää ajankohtainen, kun työnantaja on uudestaan ryhtynyt soveltamaan häneen kuorma-autoalan työehtosopimusta.

AKT on valmisteluistunnossa luopunut vaatimuksistaan siltä osin kuin ne ovat perustuneet siihen, että Säkkiväline Oy on menetellyt työehtosopimuslain vastaisesti jättäessään noudattamatta 31.1.2001 jälkeen kuorma-autoalan työehtosopimusta C:n työsuhteeseen. Työtuomioistuimesta annetun lain 21 §:n mukaan asianosaisen on ilmoitettava vaatimuksensa ja niiden perusteet jutun valmistelussa. Näin ollen AKT:n pääkäsittelyssä esittämät, C:n työsuhteeseen perustuvat vaatimukset jätetään tutkimatta.

Pääasiaratkaisu

Tausta ja erimielisyys

Lassila & Tikanoja Oyj -nimiseen yhtiöön sulautunut Säkkiväline Oy on 31.1.2001 lopettanut kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamisen Etelä-Karjalan Teollisuuden puhtaanapitoyksikön Joutsenon toimipisteessä työskennelleiden kanteessa mainittujen työntekijöiden työsuhteisiin ja alkanut 1.2.2001 lukien soveltaa heihin puhdistus- ja siivousalan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta.

Asiassa on kysymys siitä, mikä on ollut kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden pääasiallinen työtehtävä ja onko yhtiö menetellyt työehtosopimuslain vastaisesti jättäessään noudattamatta 31.1.2001 jälkeen kuorma-autoalan työehtosopimusta sanottujen työntekijöiden työsuhteisiin.

Sopimusneuvotteluista ja soveltamiskäytännöstä esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on sopimusten sisällöstä kuultu työntekijäpuolen nimeämänä todistajana aluetoimitsija G:tä sekä työnantajapuolen nimeäminä todistelutarkoituksessa toimialajohtaja H:ta ja todistajana toimitusjohtaja I:tä.

G on kertonut toimineensa AKT:n palkkasihteerinä vuodesta 1998 kevääseen 2003 asti. Todistajan tehtäviin oli kuulunut muun muassa kuorma-autoalan työehtosopimukseen otetun ympäristöhuollon liitteen neuvotteleminen. Tarve neuvotteluihin oli syntynyt, kun sopimuksessa oli ollut vain erikoislisän kohdalla viittaus jätehuoltotehtäviin, ja työ poikkesi tavallisesta kuorma-auton kuljettajan työstä. Soveltamisalaa ei ollut ollut tarkoitus laajentaa muille aloille, eikä soveltamisalasta ollut jäänyt erimielisyyttä. Muita nyt esillä olevaa tapausta vastaavia erimielisyysasioita ei ole ollut.

G:n mukaan neuvotteluissa oli todettu, että korkeapainepesu, joka tehdään siirrettävällä laitteella, joka jää tehtaalle, ei kuulu kuorma-autoalan työehtosopimuksen piiriin. Sen sijaan autonkuljettajat, jotka näissä autoissa olevilla korkeapainelaitteilla tekevät pesutyötä, kuuluvat ympäristöhuollon liitteen soveltamisalaan.

H on kertonut olleensa yhtiön palveluksessa lakimiehenä vuodesta 1992 alkaen ja toimineensa vuodesta 2000 alkaen toimialajohtajana. Kaikissa yhtiöön ostetuissa teollisuuden puhtaanapitoyrityksissä on sovellettu puhdistus- ja siivousalan työehtosopimusta. Lassila & Tikanoja on 35-40 prosentin osuudellaan markkinajohtaja teollisuuden puhtaanapidon alalla. Yhdessä ISS Suomi Oy:n kanssa yhtiöllä on noin 60-70 prosenttia markkinoista. Myös ISS noudattaa puhdistus- ja siivousalan työehtosopimusta teollisuuden puhtaanapidon työntekijöihinsä. Todistaja ei tiennyt yhtään yritystä, joka soveltaisi kuorma-autoalan sopimusta teollisuuden puhtaanapidon työntekijöihin.

I on kertonut olleensa ympäristönhuollon liitettä laatineessa työryhmässä, joka oli ollut yhtä mieltä siitä, ettei liitteellä ollut tarkoitus mennä muiden työehtosopimusten alueelle. Liitteellä ei ollut ollut tarkoitus muuttaa kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamisalaa. Jo liitteen otsikosta ilmenee, että se koskee ympäristöhuoltoalan kuljetusyrityksiä. Jäte- ja viemärihuoltoalan yritykset ovat perinteisesti olleet mukana kuorma-autoalan työehtosopimuksessa.

I:n mukaan neuvottelijoille oli vasta neuvottelujen edetessä selvinnyt, kuinka laaja toimiala teollisuuden puhtaanapito oli, ja ettei sillä ollut mitään tekemistä kuljetusten kanssa muutoin, kuin että korkeapainepesuauto saatetaan ajaa paikalle. Keskusteluissa oli tullut esille pitkä lista teollisuuden puhtaanapidon tehtäviä kuten vesipiikkaukset, imemiset ja puhaltamiset. Liitteessä olevalla maininnalla korkeapainepesusta oli tarkoitus koota yhden termin alle kaikki keskusteluissa esiin tulleet teollisuuden puhtaanapidon toiminnot. Liitteen teksti on ALT:n laatima ja se on syntynyt sovintoesityksen kautta AKT:n vastustettua pöytäkirjamerkinnän tekemistä.

Työtehtävistä esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on asianomaisten työntekijöiden työtehtävistä kuultu työntekijäpuolen nimeämänä todistajana teollisuuden puhtaanapitotyöntekijä B:tä sekä työnantajapuolen nimeäminä todistelutarkoituksessa toimialajohtaja H:ta ja todistajana yhteyspäällikkö J:tä.

B on kertonut olleensa Lassila & Tikanojan, entisen Säkkivälineen palveluksessa Joutsenossa vuodesta 1989 alkaen. B oli tullut yhtiöön kuorma-autonkuljettajaksi ja hän on koko ajan tehnyt samoja töitä kuten roska- ja lava-ajoja, viemärihuoltoa ja teollisuuden puhtaanapitoa. Työtehtävissä ei ollut tapahtunut muutosta, kun työehtosopimus oli vaihdettu. Nykyisin työskentelyalue on laajempi kuin ennen, kun työskentelyn painopiste on siirtynyt Imatralta Lappeenrantaan ja Joutsenoon. Tämän vuoksi autolla ajoa tulee enemmän. Yhtiöön siirtyneistä työntekijöistä vain C -niminen työntekijä ajaa pääsääntöisesti yksityisten viemärikaivojen huoltoajoja.

B:n mukaan tyypillisiä teollisuuden puhtaanapitotöitä ovat erilaiset imupaineautoilla tehtävät työt kuten esimerkiksi säiliöiden tyhjentämiset, putkistojen avaamiset ja pumppukaivojen pesut. Työt tulevat päivittäin "palokuntalähtöinä", eikä seuraavan päivän töitä juurikaan tiedä etukäteen. Samana päivänä on pääsääntöisesti useita keikkoja ja auto voi vaihtua jopa neljä viisi kertaa päivässä. Työhön kuuluu myös ajoa tehtaan kaatopaikalle, jäteveden puhdistamolle tai jopa ongelmajätelaitokselle. Teollisuuden puhtaanapidon työtehtävät poikkeavat vain nimeltään viemärihuollon tehtävistä. Viemärihuollon töitä tehdään myös yksityisille tilaajille, joista Joutsenon kunta on yksi. Kaksi työntekijää päivystää 24 tuntia vuorokaudessa viikon kerrallaan. Kaivojen tyhjentämisiä on 1-5 kertaa viikossa ja yhden kaivon tyhjentämiseen menee aikaa 1-2 tuntia.

Edelleen B:n mukaan korkeapainepesut rajoittuvat teollisuuslaitosten seisokkeihin, minkä lisäksi tehdään ennakoivia putkien pesuja. Seisokkeja on pääsääntöisesti kahdesti vuodessa tehdasta kohti, ja ne kestävät yleensä noin viikon kerrallaan. Tuolloin autoilla viedään jätettä kaatopaikoille, ja jos useampi tehdas on yhtä aikaa seisokissa, yksi auto saattaa kiertää päivässä parikin kertaa tehtaat läpi. Joutsenon alueella on useita puhdistettavia tehtaita. Lisäksi käydään auttamassa muualla Suomessa seisokkien aikana. Pesutyö ei ole jokapäiväistä työtä. Pesutyön osuus B:n töistä on alle viisi prosenttia.

H:n mukaan teollisuuden puhtaanapito on raskasta siivousta prosessiteollisuudessa, ja Joutsenon alueella se painottuu paperi- ja selluteollisuuteen. Seisokit ovat sesonkien huippuja, mutta pesua tehdään ympäri vuoden. Pesulaitteet kuljetetaan kuorma-autoilla pesukohteeseen, ja työajasta menee päivittäin noin puoli tuntia edestakaiseen kuljettamiseen. Autonkuljettajat ovat pesumiehiä siinä missä muutkin työntekijät.

H:n mukaan yhtiön Joutsenon alueen liikevaihto teollisuuspuhdistuksen osalta oli noin nelinkertaistunut Saimaan Teollisuuspuhdistus Oy:n oston myötä ollen nyt suurempi kuin jätehuollon liikevaihto. Oston yhteydessä Imatran toimipisteen työntekijät oli jaettu siten, että parhaat työntekijät oli siirretty teollisuuspuhdistukseen, missä yhteydessä heidän tehtäväkuvansa olivat muuttuneet.

J on kertonut olleensa vuodesta 1998 alkaen Saimaan Teollisuuspuhdistus Oy:n palveluksessa ja toimineensa kanteessa mainittujen työntekijöiden esimiehenä helmikuusta 2001 lähtien. Ennen marraskuuta 2000 työntekijät olivat tehneet ristiin kaikkia töitä, jäte- ja viemärihuoltoa sekä vaihtolavakuljetuksia. Työt eivät rajoittuneet vain seisokkeihin, vaan vastaavaa työtä tehdään koko ajan. Tänä vuonna on ollut 35 seisokkiviikkoa ympäri maata, ja väliaikoina tehdään normaaleja huoltotöitä. 84 prosenttia Joutsenon liikevaihdosta tulee teollisuuden puhtaanapidosta.

J:n mukaan saniteettikaivojen tyhjentäminen on C -nimisen henkilön tehtävä, eivätkä kanteessa tarkoitetut työntekijät tee niitä kuin satunnaisesti. Esimerkiksi 12.3.-8.9.2004 välisenä aikana B on tehnyt vain 19,5 tuntia viemärihuoltotöitä eli viemäreiden aukaisua ja saniteettikaivojen tyhjennyksiä. Teollisuuden puhtaanapitotyöntekijä voi poikkeuksellisesti joutua viemäripuhdistukseen esimerkiksi, jos työt teollisuuspuhdistuksen puolella ovat loppuneet ennen työvuoron loppumista ja viemärihuollon puolella on tekemättömiä töitä. Teollisuuden puhtaanapitotyöntekijän töistä vuositasolla eniten aikaa vievät korkeapainepesut ja dieselimurilla imemiset, yhteensä noin 90 prosenttia työajasta. Autolla ajoa on vain siirryttäessä kohteisiin ja takaisin enimmillään noin tunnin verran päivässä, koska tehtaan ulkopuolella ei enää ole kaatopaikkoja, jonne tavaraa voisi viedä. Viemärihuoltotyöt sisältävät enemmän autolla ajamista, koska säiliöt täyttyvät nopeammin.

Työtuomioistuimelle on kirjallisena todisteena esitetty muun muassa jäljennöksiä työvuorolistoista vuodelta 2001, minkä lisäksi pääkäsittelyssä on todistaja J:n kertomuksen yhteydessä katsottu teollisuuden puhtaanapitotyöntekijän työtehtäviä havainnollistava video.

Arviointi ja johtopäätökset

Puhdistus- ja siivousalan työehtosopimusta noudatetaan sopimuksen 1 §:n mukaan puhdistus- ja siivousalan yritysten työntekijöihin. Sopimuksen soveltamiskäytännöstä esitetyn selvityksen mukaan teollisuuden puhtaanapitoalan markkinajohtajina olevat yritykset, Lassila & Tikanoja Oyj:n ja ISS Suomi Oy, soveltavat teollisuuden puhtaanapitotyöntekijöihinsä puhdistus- ja siivousalan työehtosopimusta. Myös Lassila & Tikanoja Oyj:n ostamien pienten teollisuuden puhtaanapitoyritysten on selvitetty noudattaneen puhdistus- ja siivousalan työehtosopimusta teollisuuden puhtaanapitotyöntekijöidensä työsuhteisiin. Edelleen kuorma-autoalan työehtosopimusta ei ole kerrottu noudatettavan yhdessäkään teollisuuden puhtaanapitoa harjoittavassa yrityksessä.

Kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan sopimusta sovelletaan alueliikennettä, ulko- ja kotimaan tavaraliikennettä harjoittavien jäsenyritysten työntekijäin työsuhteisiin sekä kuljetuskalustojen, pyöräkuormaajien, nosturi- ja pumppuautojen sekä muiden erikoisautojen kuljettajiin. Kuorma-autoalan työehtosopimukseen 1.2.2003 alkaen lisätyn ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten työntekijöitä koskevan liitteen soveltamisalamääräyksen mukaan liitettä sovelletaan ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten työntekijöihin, kun he työskentelevät jätteen- tai kierrätysmateriaalinkuljetuksessa tai viemärihuollossa taikka edellä mainittujen yritysten kierrätysmateriaalien käsittelylaitoksella. Liitteen pöytäkirjamerkinnän mukaan sitä ei sovelleta jätteen loppukäsittelyyn eikä korkeapainepesuun.

Ympäristöhuollon liitettä neuvottelemassa olleet todistajat ovat kertoneet yhdenmukaisesti, ettei liitteellä ollut ollut tarkoitus muuttaa kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamisalaa. Viemäri- ja jätehuollon on kerrottu perinteisesti olleen kuorma-autoalan työehtosopimuksen piiriin kuuluneita aloja. Sen sijaan teollisuuden puhtaanapitotehtäviin kuuluneiden töiden, kuten liitteessä mainitun korkeapainepesun, ei esitetyn selvityksen mukaan ollut liitettä laatineen työryhmän mukaan tarkoitettu kuuluvan kuorma-autoalan työehtosopimuksen piiriin.

Asianosaisliittojen käsitysten mukaisesti työtuomioistuin katsoo, että asiassa on ratkaisevaa, millä tavoin kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden työtehtävät jakautuvat viemärihuoltotyöhön ja teollisuuden puhtaanapitotyöhön luettavien tehtävien kesken. Sovellettava työehtosopimus määräytyy sen mukaan, mitä on pidettävä kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden pääasiallisina tehtävinä.

Kanteessa mainittujen työntekijöiden pääasiallisista työtehtävistä on esitetty jonkin verran eri suuntiin käyvää selvitystä. Teollisuuden puhtaanapitotyöntekijänä työskentelevä B on kertonut tekevänsä vain vähäisen määrän teollisuuden puhtaanapitotyötä pääasiallisen työn ollessa viemärihuoltoon liittyviä töitä autonkuljettamisineen. B:n mukaan hänen työtehtävänsä ovat yritysostosta huolimatta pysyneet samoina. Työnantajan kuulustuttamat todistajat ovat puolestaan kertoneet, että yhtiössä teollisuuspuhdistukseen siirtyneiden työntekijöiden työnkuva oli muuttunut marraskuun 2000 jälkeen ja että he tekevät valtaosan työajastaan teollisuuden puhtaanapitotyötä. Viemärihuoltotyötä he tekevät vain päivystysluonteisesti ja kun muita töitä ei riitä koko työvuoron ajaksi. Edelleen B:n on kerrottu työskennelleen 12.3.-8.9.2004 välisenä noin puolen vuoden pituisena aikana vain 19,5 tuntia viemärihuollon töissä.

Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo, että kanteessa mainittujen työntekijöiden pääasialliset työtehtävät koostuvat teollisuuden puhtaanapidon tehtävistä. Auton kuljettamisen on selvitetty liittyneen ainoastaan työkoneiden ja -laitteiden sekä henkilökunnan viemiseen työkohteeseen, ja se on siten ollut vain pieni osa työntekijän työtehtävistä. Kiinteistöpalvelut ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Siivousalan unioni ry ovat yhteisessä lausunnossaan katsoneet, että tällaisessa tapauksessa työntekijän suorittama työkokonaisuus muodostuu sellaiseksi, että työtehtävän luonne edellyttää puhdistus- ja siivousalan työehtosopimuksen soveltamista.

Edellä kerrotun perusteella työtuomioistuin katsoo, että Lassila & Tikanoja Oyj:n teollisuuden puhtaanapito -tuotelinjan työntekijöiden työtehtävät kuuluvat puhdistus- ja siivousalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalaan. Tämän vuoksi asiassa ei ole edellytyksiä AKT:n vahvistusvaatimuksen eikä siten myöskään hyvityssakkovaatimusten hyväksymiselle.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Lassila & Tikanojan yhteiset oikeudenkäyntikulut. Korvauksen määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Asian laatuun, sen edellyttämiin toimenpiteisiin ja aiheutuneisiin kustannuksiin nähden kohtuullisen korvauksen määrä on 1 000 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Lassila & Tikanoja Oyj:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 1 000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Sutela, Vannela, Sulkunen ja Vertanen jäseninä. Sihteeri on ollut Aaltonen.

Tuomio on yksimielinen.