TT:2003-25
- Asiasanat
- Työehtosopimuksen yleissitovuus, Valitusasia
- Tapausvuosi
- 2003
- Antopäivä
- Diaarinumero
- V 10/02
Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimusta ei voitu pitää soveltamisalallaan edustavana eikä siten yleissitovana. (Ään.)
TYÖTUOMIOISTUIN PÄÄTÖS Nro 25
VALITTAJA
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
ASIA
Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskeva valitus
PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN
Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan 19.6.2002 antama päätös nro 64/2002 vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimuksen yleissitovuudesta.
VAHVISTAMISLAUTAKUNNAN RATKAISU
Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 1 §:n nojalla työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on vahvistanut, että vähittäiskaupan esimiehiä koskeva työehtosopimus ei ole soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava eikä siten yleissitova.
Vähittäiskaupan esimiehiä koskeva työehtosopimus on valtakunnallinen. Sitä noudatetaan sen soveltamisalaa koskevan määräyksen mukaan vähittäiskauppaa harjoittavissa Kaupan Työnantajaliitto KTL ry:n jäsenyrityksissä. Sopimus koskee työaikalain alaisia täysin työkykyisiä vähittäiskaupan esimiehiä sekä kaupan työehtosopimuksessa tarkoitettujen pika- ja noutotukkujen esimiehiä. Sopimus ei koske S-ryhmän Työnantajien eikä Tradeka Oy:n, Elannon Vähittäiskauppa Oy:n ja Osuusliike Elannon esimiehiä.
Kaupan Työnantajaliitto KTL on työehtosopimuslain 2 §:n mukaisesti ilmoittanut syyskuussa 2001, että sen jäsenten palveluksessa on 3 700 vähittäiskaupan esimiestä. Palvelualojen ammattiliitto PAM on vastaavasti ilmoittanut, että jäsenrekisterin mukaan kesäkuussa 2001 työehtosopimuksen soveltamisalalla oli työssä 1 811 sen jäsentä.
Kaupan alan työntekijämäärien selvittämisessä työehtosopimusaloittain on käytetty tilastokeskuksen erillisajoa kaupan alan työntekijöistä vuosilta 1999 - 2000. Tilastot on tehty työntekijöiden ammatin, toimialan ja työajan mukaan. Tilaston mukaan kaupan alalla on vähittäiskaupassa 8 600 esimiestä.
Kun verrataan toisiinsa yhtäältä vähittäiskaupan esimiehiä koskevan työehtosopimuksen tarkoittaman alan koko työntekijämäärää ja toisaalta työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sidottuisuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrää voidaan todeta, että vähittäiskaupan esimiehiä koskeva työehtosopimus ei ole työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalallaan edustavana pidettävä.
ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
VALITUS
Palvelualojen ammattiliitto PAM vaatii työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksen kumoamista ja vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimuksen vahvistamista yleissitovaksi.
Tieto vähittäiskaupan esimiesten kokonaismäärästä perustuu Tuomas Santasalo Ky:n tilastokeskuksen aineiston perusteella laatimaan ja vuonna 2001 ilmestyneeseen tutkimukseen tukku-, vähittäis- ja autokaupan palkansaajista ammatin ja työajan mukaan 1999 ja 2000. Selvityksen mukaan vähittäiskaupassa on ollut esimiehiä juuri päätöksessä kerrottu määrä eli 8 600. Tässä luvussa ovat mukana myös S-ryhmään kuuluvien osuuskauppojen sekä Tradekan ja Elannon harjoittaman vähittäiskaupan palveluksessa olevat esimiehet. S-ryhmän esimiehiin noudatetaan erillistä S-ryhmän myymälän- ja osastonhoitajien sekä huoltamonhoitajien työehtosopimusta. Tradekan ja Elannon palveluksessa oleviin esimiehiin noudatetaan vastaavasti Tradekan ja Elannon myymälä- ja osastopäälliköitä koskevaa työehtosopimusta. Näiden kaupparyhmien esimiehiin ei noudateta nyt kysymyksessä olevaa vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimusta.
Kaupan Työnantajaliitosta saatujen tietojen mukaan sen S-ryhmään kuuluvien jäsenyritysten palveluksessa on 2 500 esimiestä. Tradekan ja Elannon palveluksessa on 1 000 esimiestä. Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien esimiesten määrä on siten 8 600 vähennettynä 2 500:lla ja edelleen 1 000:lla eli 5 100. Kun työnantajaliittoon järjestäytyneiden yritysten palveluksessa olevien esimiesten määrä on 3 700 eli 72,5 prosenttia 5 100:sta, työehtosopimusta on kiistatta pidettävä laissa tarkoitetulla tavalla edustavana. Tosiasiassa edustavuus lienee tätäkin suurempi, sillä tilastoissa esimiehiksi kirjautuu myös sellaisia työntekijöitä, jotka eivät kuulu sopimuksen soveltamisalan piiriin.
Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus on tehty ensimmäisen kerran vuonna 1987. Sopimusta on siitä alkaen pidetty yleissitovana. Sopimus koskee samoja yrityksiä kuin yleissitovaksi jo vahvistettu kaupan työehtosopimus. Esimiehiä on käytännössä enemmän isoissa kuin pienissä kaupan alan yrityksissä ja isot yritykset ovat järjestäytyneet työnantajaliittoon useammin kuin pienet. Siksi on luonnollista, että esimiessopimuksen kattavuus on olennaisesti työntekijöitä koskevaa kaupan työehtosopimusta suurempi.
Yleissitovuuden vahvistamista puoltavana perusteena Palvelualojen ammattiliitto PAM viittaa myös sopimustoiminnan vakiintuneisuuteen. Sopimuksen solmijaosapuolet edustavat aidosti toisaalta vähittäiskaupan esimiehiä työntekijöinä ja toisaalta näiden työnantajayrityksiä. Alalla ei ole kilpailevia työehtosopimuksia.
LAUSUNNOT
Työsopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta toteaa valituksen johdosta työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossa, että työehtosopimuksen edustavuutta laskettaessa vahvistamislautakunta ja valittaja ovat arvioineet työehtosopimuksen tarkoittaman alan työntekijämäärää samojen pohjatietojen perusteella ja käyttäneet samaa lukua vähittäiskaupan esimiesten määrästä. Valittaja on vähentänyt tästä luvusta osuusliikkeiden palveluksessa olevien esimiesten määrän. Vahvistamislautakunta on ottanut laskelmiin mukaan kaikki vähittäiskaupan esimiehet, myös osuusliikkeiden palveluksessa olevat.
Vahvistamislautakunta on katsonut, että kaikki vähittäiskauppaa harjoittavissa yrityksissä esimiestehtävissä toimivat työntekijät on otettava huomioon alan työntekijämäärässä. Yrityskohtaisten työehtosopimusten piirissä olevat osuustoiminnalliset yritykset eivät ole toiminnallisesti tai muutoin erotettavissa vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimuksen tarkoittaman alan yrityksistä siten, että niitä voitaisiin pitää omana alanaan. Mikäli osuusliikkeet eivät olisi esimiesten osalta muista työntekijäryhmistä poikkeavasti sidottuja yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin, olisi käsiteltävänä oleva vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus niissä sovellettava alan työehtosopimus. Yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin sidottujen yritysten työntekijöitä ei siten voida jättää ottamatta huomioon vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimuksen tarkoittaman alan työntekijöiden määrää laskettaessa.
Työsuojeluhallinnossa, jossa työehtosopimusten yleissitovuutta on ilman sitovaa vaikutusta arvioitu työsuojeluvalvonnan tarpeita varten, vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimusta ei ole pidetty yleissitovana.
Edellä olevilla perusteilla vahvistamislautakunta katsoo, että valittaja ei ole esittänyt perusteita päätöksen muuttamiseksi.
Palvelualojen ammattiliitto PAM on vastaselityksessään katsonut, että vahvistamislautakunnan vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimuksen edustavuuden tarkastelutapa on lausunnossa edelleen virheellinen. Vahvistamislautakunta on katsonut, että vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimuksen edustavuutta tarkasteltaessa tulee alan työntekijämäärässä ottaa huomioon osuuskauppojen esimiehet, vaikka heidät on työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksellä rajattu soveltamisen ulkopuolelle. Tarkastelutapa johtaa siihen, että verrataan työnantajaliittoon järjestäytyneiden yksityiskaupan yrityksen palveluksessa olevien esimiesten määrää 3 700 kaikkien vähittäiskaupan esimiesten määrään 8 600.
Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n mukaan työehtosopimuksen yleissitovuuden kannalta on ratkaisevaa, onko työehtosopimus edustava "asianomaisella alalla". Hallituksen esityksen HE 157/2000 vp mukaan asianomainen ala määräytyy ennen kaikkea työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaisesti. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 1 §:n mukaan yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvistaa, onko työehtosopimus edustava soveltamisalallaan. Jos soveltamisalan rajauksia ei oteta tarkastelussa huomioon, tarkasteltavien työntekijäryhmien rajaaminen on viime kädessä mielivaltaista. Edustavuuden tarkastelussa ei siten voida ottaa huomioon työntekijöitä, jotka eivät kuulu soveltamisalaan. Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus on kiistatta edustava omalla soveltamisalallaan.
Asiassa on otettava huomioon se, että S-ryhmän sekä Tradekan ja Elannon esimiehiin sovelletaan Kaupan Työnantajaliitto KTL:n kanssa solmittua työehtosopimusta. Vähittäiskaupan 8 600 esimiehestä on siten järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa kaikkiaan 6 300 eli lähes 84 prosenttia. Siten vain hyvin pieni osa vähittäiskaupan esimiehistä on työehtosopimuslain nojalla sitovien sopimusten ulkopuolella. Olisi erikoista, jos työehtosopimusta ei tässä tilanteessa pidettäisi yleissitovana. Ei voida myöskään pitää oikeana lähtökohtana sitä, että isoissa yrityksissä tehdyt yrityskohtaiset sopimukset sulkisivat pois sen mahdollisuuden, että toimialalla muuten edustava sopimus voisi olla yleissitova.
Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimusta olisi pidettävä yleissitovana, vaikka edustavuutta tarkasteltaisiinkin vahvistamislautakunnan tapaan. Työehtosopimuksen kattavuus olisi siinäkin vertailussa runsaat 43 prosenttia, mitä on pidettävä riittävänä. Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimusta on käytännössä noudatettu yleissitovana.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Vahvistamislautakunta on käytettävissä olleiden tilastojen perusteella arvioinut, että kaupan alalla vähittäiskaupassa työskentelee 8 600 esimiestä. Heistä erillissopimusten piirissä olevien S-ryhmään kuluvien yritysten palveluksessa on 2 500 esimiestä ja Tradekan sekä Elannon palveluksessa 1 000 esimiestä. Palvelualojen ammattiliitto PAM on näiltä osin päätynyt samanlaiseen arvioon.
Palvelualojen ammattiliitto PAM on vaatinut lautakunnan päätöksen muuttamista ensinnäkin sillä perusteella, että työsopimuslain mukaan asianomainen ala määräytyy ensisijaisesti työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaisesti. Ratkaisevaa on, onko työehtosopimus edustava soveltamisalallaan. Valittajan mukaan edustavuuden tarkastelussa ei voida ottaa huomioon työntekijöitä, jotka eivät kuulu soveltamisalaan. S-ryhmän, Tradekan ja Elannon esimiehiin ei sovelleta vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimusta.
Palvelualojen ammattiliitto PAM:n vaatimuksen johdosta työtuomioistuin toteaa, että työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen määräyksiä. Asianomainen ala määräytyy valittajan esittämin tavoin työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen perusteella. Näin määräytyvä ala ei muutu, vaikka sopimuksen tosiasiallinen soveltamispiiri muuttuisi sitä kautta, että samalle alalle solmitaan kilpailevia tai yrityskohtaisia työehtosopimuksia. Tältä osin ei voi olla merkitystä myöskään sillä, onko muista sopimuksista johtuvat soveltamispiirin rajoitukset kirjattu työehtosopimuksen soveltamisalamääräykseen vai ei. Työehtosopimuksen edustavuutta arvioitaessa on otettava huomioon kaikki kyseisellä alalla työskentelevät työntekijät.
S-ryhmää sekä Tradekaa ja Elantoa koskevien yrityskohtaisten työehtosopimusten piiriin kuuluvat työntekijät tekevät samaa vähittäiskaupan esimiestyötä, jota myös vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimuksessa tarkoitetaan. Ensin mainittuihin sopimuksiin sidottujen yritysten työntekijöitä ei siten voida jättää ottamatta huomioon vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimuksen tarkoittaman alan työntekijöiden määrää laskettaessa siitä huolimatta, että vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimuksen 1 §:n nimenomaisen määräyksen mukaan työehtosopimus ei koske kyseisten yritysten esimiehiä.
Palvelualojen ammattiliitto PAM on lisäksi katsonut, että vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimusta on joka tapauksessa pidettävä alalla edustavana, vaikka toimiala ymmärrettäisiin laajastikin. Kaupan Työnantajaliitto KTL:n kanssa solmittujen sopimusten piirissä on lähes 84 prosenttia vähittäiskaupan esimiehistä ja yksistään vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimuksen kattavuus on runsaat 43 prosenttia.
Työehtosopimusta on työsopimuslain esitöiden mukaan pidettävä yleissitovana muun muassa silloin, kun työehtosopimuksen piiriin kuuluu noin puolet alan työntekijöistä. Verrattaessa vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärää alan kokonaistyöntekijämäärään ei edellä mainittu edellytys täyty, koska vain noin 43 prosenttia alalla työskentelevistä henkilöistä kuuluu vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimusta ei voida siten pitää soveltamisalallaan edustavana työehtosopimuksena.
Päätöslauselma
Työtuomioistuin hylkää valituksen.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Saloheimo, Kröger, H. Rautiainen ja Sulkunen jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.
Eri mieltä olevan jäsen Sulkusen lausunto:
Asianomainen ala määräytyy työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen perusteella ja sen mukaan. Sopijapuolet voivat periaatteessa päättää sopimuksensa soveltamisalasta vapaasti. Tässä tapauksessa on sovittu siitä, että vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimusta ei sovelleta S-ryhmän sekä Tradekan ja Elannon palveluksessa oleviin esimiestyötä tekeviin työntekijöihin. Näitä työntekijöitä ei voida ottaa lukuun tämän työehtosopimuksen edustavuutta arvioitaessa.
Yleissitovuuden tarkoituksen kannalta vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus tavoittelee työsopimuslaissa tarkoitettua edustavuutta vain itse avoimeksi jättämällään sektorilla, jolla saattaa olla myös kilpailevia työehtosopimuksia. Johtoa tähän tulkintaan on saatavissa lainvalmistelutöistä. Hallituksen esityksessä (HE 157/2000 vp) on yleissitovuuden tavoitteeksi kirjattu järjestäytymättömien työntekijöiden työnteon vähimmäisehtojen laaja turvaaminen. Tämän ohella toteamus, jonka mukaan työnantajalla tulisi halutessaan olla mahdollisuus liittyä työehtosopimuksen tehneeseen työnantajayhdistykseen "ainakin tämän yhdistyksen sääntöjen mukaan" ilmaisee mielestäni osaltaan sitä yleisesti käytettyjen käsitteidenkin ilmentämää laajempaa tavoitetta, että yleissitovuuden tarkoituksena on samalla edistää järjestäytyneitä ja "normaalisitovuuteen" perustuvia työelämän suhteita. Yhdistyksen sääntöihin viittaava lausuma on mielestäni ymmärrettävä esimerkkinä, johon voidaan rinnastaa työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluminen jäsenkriteerinä ja normaalisitovuuden alkamisen perusteena. Tässä tapauksessa kysymykseen voivat tulla vain S-ryhmän, Tradekan ja Elannon ulkopuolella olevat yritykset.
Näillä perusteilla kumoan työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksen ja yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 1 ja 9 §:n sekä työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentin nojalla vahvistan, että vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus on alallaan edustavana pidettävä ja siten yleissitova.