4.12.2002

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 80

KANTAJA

Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry, Helsinki

VASTAAJAT

Kunnallinen työmarkkinalaitos
Espoon kaupunki

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 25.9.2002
Pääkäsittely 21.10.2002

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Valtakunnansovittelijan Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välisen työriidan ratkaisemiseksi sekä Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäseniä koskevan työnseisauksen lopettamiseksi 22.2.1998 tekemässä sovintoehdotuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
1. Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäseninä olevan operatiivisen palo- ja pelastushenkilöstön neuvottelu- ja sopimusasema
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Tässä tarkoitettuun kuntien operatiiviseen palo- ja pelastushenkilöstöön luetaan SPAL ry:n jäsenet seuraavissa tehtävissä ja toiminnoissa:

Aluehälytyskeskusten/valvomoiden operatiivinen toiminta kokonaisuudessaan; palo- ja pelastuspalvelua koskevat operatiiviset hälytystehtävät ja niiden edellyttämät tukitoiminnot mukaan lukien palo- ja pelastuslaitosten organisaatioon kuuluvat sairaankuljetustehtävät sekä edellä mainittujen tehtävien suorittamisen edellyttämät toimintavalmiuden ylläpitämiseen kuuluvat tehtävät.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Neuvottelukunnalle varattu järjestelyerä

Tarkoituksena on, että paloalan neuvottelukunnan ehdotukset toteutuessaan ovat kustannusvaikutukseltaan 0,8 % operatiivisen palo- ja pelastushenkilöstön palkkasummasta. Jollei ehdotuksista ja niiden toteuttamisesta ole päästy yksimielisyyteen 1. kohdan mukaisessa neuvottelumenettelyssä viimeistään 4.1.2000, korotetaan operatiivisen palo- ja pelastushenkilöstön tehtäväkohtaisia palkkoja sekä henkilökohtaisia palkanosia 1.2.2000 lukien 0,8 %:lla.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
10. Voimassaolo

Tässä sovintoehdotuksessa todetut ehdot ja määräykset ovat voimassa sovintoehdotuksen hyväksymisestä 15.1.2000 asti.

Hyväksytyn sovintoehdotuksen määräykset ovat voimassa 15.1.2000 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei Kunnallinen työmarkkinalaitos tai Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry irtisano niitä viimeistään 6 viikkoa ennen voimassaolon päättymistä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n 10.2.2000 allekirjoittamassa teknisten sopimuksessa 2000 (jäljempänä TS-2000) on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
I LUKU
YLEINEN OSA
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
2 § Soveltamisala

1 mom. TS-2000 sovelletaan kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oleviin viranhaltijoihin ja kuukausipalkkaisiin työntekijöihin, jotka tekevät teknisen alan tuotanto- ja ylläpitotöiden johtotehtäviä, suunnittelutehtäviä, tutkimustehtäviä, hinnoittelutehtäviä, kustannuslaskentatehtäviä, tarkastus- ja valvontatehtäviä, hankintatehtäviä, materiaalipalvelutehtäviä, työnjohtotehtäviä, ammattimiestehtäviä ja muita teknisen alan tehtäviä mm. seuraavissa toiminnoissa:

maanmittaus, kartoitus, kaavoitus, kadunrakennus, maanrakennus, talonrakennus, rakennustarkastus, energiantuotanto, asuntotuotanto, jätehuolto, vesihuolto, viemärihuolto, kunnossapito, puhtaanapito, ulkoilualueiden hoito, liikuntapaikkojen hoito, ympäristöolojen valvonta, ympäristönsuojelu, ympäristönhoito, maanhankinta, metsänhoito, asentaminen, kuljetus, varastotyö, varikkotyö, lvi-työ, materiaalitekninen työ, sairaalatekninen työ, tekninen satamatyö, teatteritekninen työ, ja palo- ja pelastustoimi.

2 mom. Jos henkilö tekee sekä TS-2000:n 2 §:ssä että KVTES:n palkkahinnoittelussa mainittuja tehtäviä, määräytyy palkkaus TS:n palkkausmääräysten mukaan, jos tehtävistä yli 50 % on TS-2000:n 2 §:ssä mainittuja tehtäviä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n 27.10.1999 allekirjoittamassa pöytäkirjassa Suomen Palomiesliitto SPAL:n liittymisestä Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n jäsenjärjestöksi aiheutuvista järjestelyistä on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
1 § Valtakunnansovittelijan 22.2.1998 antama sovintoehdotus on irtisanomisesta huolimatta noudatettavana 15.1.2000 saakka.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3 § Osapuolet pyrkivät vaikuttamaan siihen, että KT:n ja Teknisten sopimuksen (TS) allekirjoittajajärjestöjen kesken sovitaan siitä tavasta, jolla valtakunnansovittelijen sovintoehdotuksessa tarkoitettu kustannusvaikutukseltaan 0,8 %:n operatiivisen palo- ja pelastushenkilöstön palkkasummasta laskettava erä käytetään. Jos yksimielisyyteen ei päästä, korotetaan valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen mukaisesti operatiivisen palo- ja pelastushenkilöstön tehtäväkohtaisia palkkoja sekä henkilökohtaisia palkanosia 1.2.2000 lukien 0,8 %:lla.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

KANTAJAN LAUSUMA

Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN on katsonut, että järjestöllä on kanneoikeus Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI:n ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välillä 23.2.1998 solmitun työehtosopimuksen osalta siksi, että Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ei olisi ajanut kannetta asiassa.

VASTAUS

VASTAAJIEN LAUSUMA

Kunnalliselta työmarkkinajärjestö ja Espoon kaupunki ovat katsoneet, että Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ei ole osallinen Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI:n ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välillä 23.2.1998 solmittuun työehtosopimukseen. Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:llä ei siten ole oikeutta panna työtuomioistuimessa vireille mainittuun työehtosopimukseen perustuvaa kannetta.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN on kanteessaan hyvityssakkovaatimusten perusteena vedonnut muun ohella Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI:n ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välillä 23.2.1998 solmittuun työ- ja virkaehtosopimukseen. Se oli syntynyt valtakunnansovittelijan tehtyä 22.2.1998 sovintoehdotuksen osapuolten välisen työriidan ratkaisemiseksi ja Suomen Palomiesliitto SPAL:n jäseniä koskevan työnseisauksen lopettamiseksi. Suomen Palomiesliitto SPAL on sittemmin eronnut Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI:n jäsenyydestä ja liittynyt Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n jäsenjärjestöksi 1.10.1999.

Työtuomioistuimesta annetun lain 12 §:n 1 momentin mukaan työtuomioistuimessa panee kanteen vireille ja sitä ajaa työehtosopimukseen osallinen yhdistys tai työnantaja, ensiksi mainittu omissa nimissään myös niiden puolesta, jotka sen tekemän työehtosopimuksen johdosta ovat työehtosopimukseen sidotut. Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ei ole osallinen tai muutenkaan sidottu edellä mainittuun työehtosopimukseen. Siten järjestöllä ei ole oikeutta ajaa mainitun työehtosopimuksen rikkomiseen perustuvaa kannetta työtuomioistuimessa.

Tämän vuoksi työtuomioistuin jättää Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n kanteen tutkimatta siltä osin kuin se perustuu Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI:n ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välillä 23.2.1998 solmittuun työehtosopimukseen.

Pääasiaratkaisun perustelut

Erimielisyys

Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN on kanteessaan toissijaisesti katsonut, että lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja A:n työsuhteessa on ollut noudatettava TS-2000:n allekirjoituspöytäkirjan 3 §:n määräystä. Sen mukaan operatiivisen palo- ja pelastushenkilöstön palkkoja tuli korottaa 1.2.2000 lukien 0,8 prosentilla. Kanteen mukaan mainittu määräys oli sen soveltamisalaa muuttamatta siirretty allekirjoituspöytäkirjaan valtakunnansovittelijan 22.8.1998 tekemästä sovintoehdotuksesta, jonka piiriin A oli työtehtäviensä perusteella kuulunut.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Espoon kaupunki ovat puolestaan katsoneet, että A lääkintävahtimestari-sairaankuljettajana kuului terveydenhuollon hoitohenkilöstöön, jonka työehdot määräytyivät yksinomaan KVTES:n perusteella. Täten Espoon kaupunki ei ollut velvollinen maksamaan A:lle teknisten sopimuksessa tarkoitettua palkankorotusta. A ei myöskään ollut kuulunut operatiiviseen palo- ja pelastushenkilöstöön eikä valtakunnasovittelijan vuonna 1998 tai 1995 tekemien sovintoehdotusten piiriin.

Sovellettavista sopimusmääräyksistä esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on kuultu todistajina Suomen Palomiesliitto SPAL:n entistä toiminnanjohtaja B:tä ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen entistä neuvottelupäällikkö C:tä, jotka ovat kertoneet vuosien 1995 ja 1998 palo- ja pelastustoimen työriitojen sovintoneuvotteluista. KVTES:n soveltamisalan osalta työtuomioistuimessa on kuultu todistajana Kunnallisen työmarkkinalaitoksen sosiaali- ja terveystoimen yksikön neuvottelupäällikkö D:tä.

D on kertonut, että lääkintävahtimestari-sairaankuljettajat kuuluvat terveydenhuollon ammatinharjoittamislain mukaan nimikesuojattujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden piiriin. Terveydenhuollon ammattitehtävissä edellytetään sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa ja pääsääntönä on, että lääkintävahtimestari-sairaankuljettajiin sovelletaan KVTES:n terveydenhuollon hoitohenkilöstön palkkahinnoittelua. Rajatapauksissa ratkaisevaa on se, onko asianomaisen työtehtävistä yli puolet hoitotyötä.

Edellä mainitussa KVTES:n hoitohenkilöstön palkkahinnoitteluliitteessä on soveltamisohje, jonka mukaan liitteen hinnoittelua sovelletaan esimerkiksi lääkintävahtimestari-sairaankuljettajaan. Kun muutakaan selvitystä ei ole, työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että A:han on tullut soveltaa KVTES:n mukaista hoitohenkilöstön palkkahinnoittelua. Kysymys on tämän jälkeen siitä, onko A lisäksi ollut oikeutettu TS-2000:n allekirjoituspöytäkirjan mukaiseen palkankorotukseen.

Työtuomioistuimelle on jätetty Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja kantajajärjestö Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n välillä 27.10.1999 allekirjoitettu pöytäkirja, jolla on sovittu Suomen Palomiesliitto SPAL:n liittymisestä Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:ään aiheutuvista järjestelyistä. Pöytäkirjan mukaan jos työmarkkinalaitoksen ja teknisten sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen välillä ei muuta sovita, valtakunnansovittelijan 1998 tekemässä sovintoehdotuksessa tarkoitettu 0,8 prosentin palkankorotus toteutetaan sovintoehdotuksen mukaisesti 1.2.2000 lukien. Asiassa tulee näin ollen merkitykselliseksi, onko A kuulunut sovintoehdotuksen henkilölliseen soveltamispiiriin.

Työtuomioistuimelle jätetyssä vuoden 1998 sovintoehdotuksessa on määritelty ehdotuksen soveltamisalaan kuuluvien, kuntien operatiiviseen palo- ja pelastushenkilöstöön luettavien Suomen Palomiesliitto SPAL:n jäsenten tehtävät ja toiminnot. Näitä ovat muun muassa operatiiviset hälytystehtävät ja niiden edellyttämät tukitoiminnot mukaan lukien sairaankuljetustehtävät. Vuoden 1995 sovintoehdotuksessa on sen piiriin kuuluvana nimikkeenä mainittu muiden joukossa palomies-sairaankuljettaja.

Todistaja B on työtuomioistuimessa kertonut, että vuoden 1998 määritelmän pohjana oli esitys, jonka työntekijäpuoli oli laatinut valtakunnansovittelijan toimeksiannosta. Määritelmä oli laadittu tehtäväkohtaisesti, koska Suomen Palomiesliitto SPAL:n jäsenistö oli laajentunut ja sen piiriin oli tullut runsaasti uusia paloalan nimikkeitä, eikä niitä kaikkia ollut järkevä luetella siten kuin edellisessä, vuoden 1995 sovintoehdotuksessa vielä oli tehty. B:n käsityksen mukaan Espoon pelastuslaitoksella sairaankuljetustehtäviä hoitava A kuului operatiiviseen henkilöstöön. Sovintoneuvottelujen aikana ei kuitenkaan ollut osapuolten kesken tai valtakunnansovittelijan kanssa puhetta siitä, mitä sairaankuljetustehtäviä ehdotuksessa tarkoitettiin.

Todistaja C:n mukaan vuoden 1995 sovintoehdotuksen nimikeluetteloa laadittaessa pidettiin silmällä nimenomaan sitä, että luettelo koskee henkilöstöä, johon sovelletaan teknisten sopimusta eikä esimerkiksi kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Myös ehdotuksen palkankorotuksia koskevat määräykset sovitettiin yhteen teknisten sopimuksen kanssa. Vuoden 1998 sovintoneuvotteluissa tarkoitettiin samaa, teknisten sopimuksen piiriin kuuluvaa henkilöstöä. Sairaankuljettajien osalta tämä tarkoitti niitä, joiden tehtävistä yli puolet kuului teknisten sopimuksen alaisuuteen. Palkankorotusta ei ollut tarkoitettu niille, jotka KVTES:n piiriin kuuluvina olivat oikeutettuja teknisten sopimusta suurempaan yleiskorotukseen. Sovintoneuvotteluissa näistä rajanvedoista ei ollut nimenomaan puhetta, mutta asiaa pidettiin todistajan käsityksen mukaan puolin ja toisin itsestään selvänä.

Arviointi

Valtakunnansovittelijan vuonna 1998 tekemässä, palo- ja pelastusalaa koskevassa sovintoehdotuksessa on sen soveltamispiiriin kuuluvana toimintona mainittu sairaankuljetustehtävät. Ehdotuksessa käytetyn ilmaisun piiriin sinänsä voivat kuulua esimerkiksi palomies-sairaankuljettajan ja lääkintävahtimestari-sairaankuljettajan tehtävät. Jos asianomaisen tehtävistä kuitenkin yli puolet on hoitoalan työtä, häneen sovelletaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen terveydenhuollon hoitohenkilöstöä koskevaa liitettä. Muutoin palo- ja pelastustoimen tehtävissä oleviin sovelletaan pääsäännön mukaan teknisten sopimusta.

Vuoden 1995 palo- ja pelastusalan työriidan ratkaisemiseksi annetussa sovintoehdotuksessa on esitetyn selvityksen mukaan tarkoitettu teknisten sopimuksen piiriin kuuluvaa henkilöstöä. Vuoden 1998 sovintoehdotuksen soveltamisalan määritelmä on laadittu uudella tavalla työtekijäpuolen tekemien esitysten pohjalta. Neuvottelujen yhteydessä ei ole ollut erikseen puhetta siitä, miten sopimuksen raja suhteessa KVTES:n alaiseen hoitohenkilöstöön määräytyy. Työtuomioistuimen mielestä työntekijäpuolen asiana olisi tällöin ollut tuoda selkeästi esille, jos soveltamisalaan olisi tarkoitettu asiallista muutosta ja poikkeusta siitä, miten teknisten sopimuksen ja KVTES:n välinen raja näiden sopimusten mukaan yleisesti määräytyy.

Kun näin ei ole tapahtunut, työtuomioistuin katsoo, että vuoden 1998 sovintoehdotuksen perusteella tehtyä työ- ja virkaehtosopimusta on tullut soveltaa vain teknisten sopimuksen alaiseen palo- ja pelastustoimen henkilöstöön. Sen vuoksi myös TS-2000:n allekirjoituspöytäkirjan 3 §:ää, johon vuonna 1998 sovittu palkankorotusmääräys on siirretty, on tullut soveltaa vain teknisten sopimuksen piiriin muutenkin kuuluviin työntekijöihin ja viranhaltijoihin. Tähän henkilöstöön lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja A ei edellä esitetyn mukaan ole kuulunut.

A:lla ei siten ole ollut oikeutta TS-2000:n allekirjoituspöytäkirjassa tarkoitettuun 0,8 prosentin suuruiseen palkankorotukseen. Tällä perusteella Espoon kaupunki ei ole rikkonut mainittua sopimusta jättäessään palkankorotuksen A:lle maksamatta. Myöskään Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan asiassa.

Oikeudenkäyntikulut

Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Espoon kaupungin oikeudenkäyntikulut. Korvauksen määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Asian laatuun, sen edellyttämiin toimenpiteisiin ja aiheutuneisiin kustannuksiin nähden kohtuullinen korvauksen määrä on 700 euroa.