10.4.2002

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 29

KUULTAVAT

Opetusalan Työnantajaliitto ry
Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry

ASIA

Joensuun käräjäoikeuden lausuntopyyntö palkkasaatavaa koskevassa asiassa, jossa kantajina ovat lehtori Kirsti Hakala ja 68 muuta opettajaa sekä vastaajana Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Oy

TYÖEHTOSOPIMUSTEN MÄÄRÄYKSET

Opetusalan Työnantajaliiton, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n, Toimiehtoliiton sekä Valtion ja Erityispalvelujen Ammattiliiton välillä 1.2.2000 - 31.1.2001 voimassa olleessa työehtosopimuksessa (jäljempänä PTTES) on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
1 § Sopimuksen ulottuvuus
1. Tässä sopimuksessa on sovittu Opetusalan Työnantajaliiton jäsenenä olevien yksityisten oppilaitosten ja opintokeskusten palveluksessa olevien toimihenkilöiden työehdot.

Sopimus ei kuitenkaan koske:

a) sellaisia oppilaitoksen johtoon kuuluvia, kuten toimitusjohtajia ja vastaavia, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen alaisten toimihenkilöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä.

Soveltamisohje:
Tällä tarkoitetaan sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, joiden pääasiallisiin tehtäviin kuuluu työnantajan edustajana toimiminen sekä joilla on itsenäinen ja vastuullinen asema organisaatiossa.

b) opetustyössä tilapäisiä luennoitsijoita.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Samojen osapuolten välillä 23.2.2000 allekirjoitetussa sopimuksessa opetushenkilöstön palkkauksesta ja työajasta on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
SOPIMUS OPETUSHENKILÖSTÖN PALKKAUKSESTA JA TYÖAJASTA

1 § Soveltamisala
1. Tätä sopimusta sovelletaan opetusalaa ja sivistystyötä koskevan työehtosopimuksen 1 §:n mukaisen opetushenkilöstön työsuhteissa.

2. Oppilaitosten opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtojen osalta noudatetaan lisäksi erillisen liitesopimuksen oppilaitoskohtaisia määräyksiä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asiallisesti samansisältöiset määräykset ovat olleet voimassa osapuolten välisissä 1.1.1998 - 15.1.2000 voimassa olleissa työehtosopimuksissa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Palvelulaitosten Työnantajayhdistyksen ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n välillä 19.5.1995 tehdyssä Palvelulaitosten Työnantajayhdistyksen opetushenkilöstön työehtosopimuksen liitteessä 6 (jäljempänä PTYTES) on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
1 §
Soveltamisala

Tätä työehtosopimusta sovelletaan Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöjen palveluksessa olevaan opetushenkilöstöön.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
8 §
Sopimuksen voimassaolo ja suhde aikaisempiin työsuhteen ehtoihin

Tämä sopimus on voimassa 31.1.1997 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu 31.1.1997 vuoden kerrallaan, jollei sitä jommalta kummalta puolelta kirjallisesti irtisanota vähintään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta päättyneen tai kunnes jompi kumpi kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päätyneiksi. Tämän sopimuksen palkkausmääräykset voidaan kuitenkin irtisanoa Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 2 §:n mukaisesti 31.1.1996 mennessä päättymään 29.2.1996.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE KÄRÄJÄOIKEUDESSA

VASTAUS

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Joensuun käräjäoikeus on pyytänyt lausuntoa siitä,

oliko Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n sekä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n välinen 1.12.1993 lukien noudatettu opetusalan työehtosopimus ollut voimassa 1.1.1998 jälkeenkin ja jos näin on ollut niin kuinka kauan, ja

johtaako Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Oy:n omistustausta siihen, että PTTES:ta ei sen soveltamisalamääräyksen johdosta olisi tullut soveltaa kantajien työsuhteisiin.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Opetusalan Työnantajayhdistykselle, Palvelulaitosten työnantajayhdistykselle ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluksi.

1. Opetusalan Työnantajaliiton lausunto

Opetusalan Työnantajaliitto (Palvelutyönantajien jäsenliitto) edustaa yksityisiä oppilaitoksia ja opintokeskuksia. Jäseninä on 245 oppilaitosta ja näiden palveluksessa on 13 700 työntekijää. Oppilaitokset järjestävät tutkintoon tähtäävää koulutusta.

Opetusalan Työnantajaliiton jäseninä on kansanopistoja, lukioita ja peruskouluja, kansalais- ja työväenopistoja, opintokeskuksia, ammattioppilaitoksia, ammattikorkeakouluja, kauppaoppilaitoksia, koti- ja laitostalousoppilaitoksia, käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksia, sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksia, musiikkioppilaitoksia, urheiluopistoja, hotelli- ja ravintolaoppilaitoksia ja metsä- ja puutalousoppilaitoksia. Jäseninä on 8 - 10 ammattikorkeakoulua, joiden palveluksessa on yli 2 000 henkilöä. Jäseninä olevia oppilaitoksia on käsitelty yhtenä kokonaisuutena.

Toimiehtosopimusjärjestelmän lakattua 1993 yksityiset oppilaitokset alkoivat järjestäytyä sankoin joukoin Palvelutyönantajiin. Ensimmäinen yksityistä opetusalaa ja sivistystyötä koskeva työehtosopimus tehtiin OAJ:n, TOEL:n ja VAL:n kanssa 11.3.1994 ja nykyinen sopimus on voimassa 31.1.2003 asti. Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto totesi työehtosopimuksen olevan yleissitovan 25.8.1997.

Yksityisten oppilaitosten ylläpitäjinä ovat osakeyhtiöt ja säätiöt. Ammattikorkeakoulupuolella näiden lisäksi osaomistajina on myös kuntayhtymiä.

2. Palvelulaitosten Työnantajayhdistyksen lausunto

PTY:n ja OAJ:n välinen 1.12.1993 lukien noudatettu opetusalan työehtosopimus on ollut voimassa 31.1.1998 jälkeenkin sopimusmääräyksen 8 §:n perusteella ja mukaisesti.

Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Oy:n omistustaustalla on merkitystä pohdittaessa PTOTES:n yleissitovuutta suhteessa ammattikorkeakoulujen henkilöstön palvelussuhteen ehtoihin.

2.1 Perustelut

Ammattikorkeakoulujen vakinaistaminen aloitettiin elokuusta 1996 siten, että viimeiset ammattikorkeakoulut vakinaistettiin elokuun alusta 2000. Tätä aiemmin ammattikorkeakoulut toimivat laajemmin tai suppeammin ammattikorkeakoulukokeilussa väliaikaisina ammattikorkeakouluina. Ammattikorkeakoulukokeilussa pyrittiin kehittämään opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen koulutus sen ammatillista ja teoreettista tasoa kohottamalla ammattikorkeakoulututkintoon johtavaksi koulutukseksi. Tarkoitus oli kehittää tieteelliseen tutkimukseen perustuvien ja tutkijakoulutukselle pohjaa antavien yliopistojen sekä muiden tiede- ja taidekorkeakoulujen tutkintojen rinnalle työelämän ja sen kehittämisen lähtökohtiin perustuvat ammatilliset korkeakoulututkinnot.

Ammattikorkeakouluista oli tarkoitus luoda laaja-alaisia korkea-asteen oppilaitoksia kunnalliselta tai yksityiseltä pohjalta. Osa kunnallisista ammattikorkeakouluista on yhden kunnan ylläpitämiä, osa kuntayhtymien hallinnassa. Vaihtoehtona monen kunnan kuntayhtymälle nähtiin yksityinen ylläpitomuoto, joka mahdollisti esim. yksinkertaisemman hallinnon kuin kuntayhtymäpohjalta rakennetussa ammattikorkeakoulussa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu oli tyypillinen kunnallinen osakeyhtiömuotoinen ammattikorkeakoulu. Yhtiömuotoiseen ammattikorkeakouluun koottiin yhteen aiemmin valtion, eri kuntien ja kuntayhtymän oppilaitoksia. Samassa yhteydessä opetushenkilöstö siirrettiin uudelle toiminnan ylläpitäjälle ns. vanhoina työntekijöinä. Esimerkiksi osakkaat olivat sopineet osakassopimuksessa, että ammattikorkeakoulun henkilöstö siirretään yhtiön palvelukseen ja heidän kanssaan sovittiin työsopimuksella kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen tai sitä vastaavan sopimuksen soveltamisesta.

Järjestelmän muutos näkyi myös eläkelainsäädännössä. Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelakia (202/1964) muutettiin vuoden 1997 kesäkuun alusta voimaan tulleella lainmuutoksella (404/1997). Kunnallisen eläkelaitoksen jäsenyhteisön jäseniksi otettiin ennen lainmuutosta osakeyhtiö, jonka kaikki osakkeet olivat kuntien, kuntayhtymien tai muiden eläkelaitosten jäsenyhteisöjen omistuksessa. Lainmuutoksella jäsenyhteisöksi pääsi myös ammatillista oppilaitosta tai ammattikorkeakoulua ylläpitävä osakeyhtiö, jonka omistuksesta enintään 10 % voi olla muiden kuin kuntien, kuntayhtymien tai eläkelaitoksen jäsenyhteisöiksi liittyneiden yhdistysten omistuksessa. Säädösmuutosta perusteltiin sillä, että oppilaitosverkon kehittämisen yhteydessä ylläpitäjiksi perustettiin myös osakeyhtiöitä. Muutoksella mahdollistettiin se, että jos osakeyhtiö liittyi eläkelaitoksen jäsenyhteisöksi siten, että työntekijät siirtyivät välittömästi yhtiön palvelukseen kuntien, kuntayhtymien tai siirrettyjen valtionoppilaitosten palveluksesta, eläketurvan suojaukset säilyivät, eikä työntekijöistä tullut eläkeoikeudellisesti uusia työntekijöitä. Em. enintään 10 %:n omistusehto on otettu kaikkiin PTY:n jäsenenä olevien ammattikorkeakouluosakeyhtiöiden yhtiöjärjestyksiin (liite 1, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluosakeyhtiön yhtiöjärjestys).

Kun osakeyhtiömuotoisia kunnallisia ammattikorkeakouluja lähdettiin perustamaan, henkilöstö nimenomaan edellytti sellaisen siirtosopimuksen tekemistä, jolla voimassa olevat palvelussuhteen ehdot (mukaan lukien eläkkeet) turvattiin. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluosakeyhtiön liityttyä PTY:n jäseneksi sen noudatettavaksi tuli PTY:n opetushenkilöstön työehtosopimus. Sovellettavista palvelussuhteen ehdoista sovittiin myös Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluosakeyhtiön ja henkilöstön kanssa (liite 2, Sopimus henkilöstön asemasta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluosakeyhtiössä).

OAJ teki PTY:n kanssa opetusalan työehtosopimuksia aina 1.12.1993 alkaen. Opetusalan työehtosopimuksia sovellettiin PTY:n jäsenyhteisöjen palveluksessa olevaan opetushenkilöstöön. Palvelussuhteen ehdot määräytyivät 1.5.1995 lukien kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen nojalla, jollei joltain osin ollut erikseen sovittu toisin. Irtisanomisesta huolimatta sopimuksen määräykset olivat voimassa, kunnes yhteisesti olisi todettu neuvottelujen uudestaan päätyneen tai kunnes jompikumpi olisi kirjallisesti ilmoittanut katsoneensa neuvottelut päättyneiksi (liite 3, Opetushenkilöstön työehtosopimus liite 6, 8 §). OAJ irtisanoi sopimuksen päättymään 31.1.1998. OAJ ei kuitenkaan kirjallisesti ilmoittanut, että se olisi katsonut myös neuvottelut päättyneiksi. Asiasta ei myöskään ole sovittu mitään yhteisesti.

OAJ ei ilmoittanut PTY:lle, että se ei neuvottele PTY:n kanssa uuden työehtosopimuksen tekemisestä. OAJ:n kanssa neuvoteltiin useita kertoja asiasta eri kokoonpanoissa (esim. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työmarkkinajohtaja A:n ja AKAVA-JS:n puheenjohtaja B:n kesken). Neuvottelutulos saavutettiin 1.2.2001 sopimuskauden alusta. Työehtosopimuksen voimassaolomääräykseen perustuen PTY suositti jäsenyhteisöilleen 1.2.1998 - 31.1.2000 välisenä aikana, että vaikka sopimus olikin irtisanottu, ne soveltaisivat edelleen opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtoihin samoja ehtoja kuin kunta-alallakin. Näin opetushenkilöstölle turvattiin samat palkantarkistukset kuin muillekin (liitteet 4 - 10 PTY:n jäsenkirjeet 8/97, 9/97, T1/98, T2/1998, T3/98, T1/2000, T2/2000). Jäsenkirjeistä lähetettiin kappale myös AKAVA-JS:n PTY:lle ilmoittamalle yhteyshenkilölle, joka edusti PTY:n kanssa käytävissä sopimusneuvotteluissa kaikkia akavalaisia työntekijäryhmiä.

Kun neuvotteluissa keskustasolla jäätiin "junnausvaiheeseen", OAJ siirtyi neuvottelemaan paikallisesti talokohtaisista sopimuksista PTY:n jäsenyhteisöjen kanssa alkuvuodesta 1999. OAJ saavutti neuvottelutuloksen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa siten, että ammattikorkeakoulun opettajia koskeva työehtosopimus tuli voimaan 1.8.1999. Myöhemmin OAJ irtisanoi ko. työehtosopimuksen, koska se oli sopinut siinä opettajien palkkatason PTOTES:n II kalleusluokan mukaiseksi, kun Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun yksiköistä osa on I ja osa II kalleusluokan alueella. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluosakeyhtiön kanssa tehty sopimus oli tiettävästi tältä osin kuitenkin tehty OAJ:n vaatimuksen mukaisena.

OAJ vaatii nyt aiemman työsopimuslain (320/1970) 17 §:ään vedoten, että PTY:n jäsenyhteisöjen tuli noudattaa PTOTES:sta, koska tämä on yleissitova työehtosopimus. OAJ:n näkemyksen mukaan aiempi työsopimuslaki ei edes mahdollistanut sellaisen työehtosopimuksen tekemistä, jossa palvelussuhteen ehdot olisivat huonommat kuin alalla noudatettavassa yleissitovassa työehtosopimuksessa. PTY:ssä katsottiin, että työsopimuslain em. säännöksellä pyrittiin turvaamaan järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa olevien työntekijöiden asema siten, että riippumatta siitä, onko työnantaja yksittäistapauksessa sidottu työehtosopimukseen vai ei, maksetaan ainakin tietty vähimmäispalkka. Kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimusten palkkatason noudattaminen palvelussuhteen ehdoissa vastaa varsin hyvin lain alkuperäistä tarkoitusta minimipalkan turvaamisesta, joten OAJ:n väitteen katsottiin olevan perusteeton ja työnantajan järjestäytymisoikeutta loukkaava.

Vuonna 2000 kunnallisia ammattikorkeakouluja oli lähes 60 % (17 kpl) kaikista ammattikorkeakouluista (29 kpl). Yksityisiä PTY:n jäseniä oli 5 ja PT:n jäseniä 7. Ammattikorkeakoulujen päätoimisista opettajista kunnallisen työnantajan (kunta/kuntayhtymä) palveluksessa oli 67 %, PTY:n jäsenyhteisöissä 19 % ja PT:n jäsenyhteisöissä 13 % (liite 11 Ammattikorkeakoulut 2000, s. 24). Kaikkinensa täyttä työaikaa tekevistä täyspalkkaisesta opetushenkilöstöstä oli vuonna 1998 kuntien palveluksessa 92 % (69 424) ja yksityisissä yhteisöissä 8 % (5 906) (liite 12 Opetusalalla työskentelevät työnantajasektoreittain vuonna 1998). Jos huomioonotetaan kaikki palkansaajat vuonna 1997 koulutuksen toimialalla, kuntasektorilla oli 99 800 henkilöä ja yksityisellä sektorilla 13 500 henkilöä (liite 13 Työlliset ammattiaseman ja työnantajansektorin mukaan toimialoittain 1997).

Kunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa sekä aiemmassa PTY:n opetusalan sopimuksessa ja nykyisessä PTY:n sopimuksessa opetushenkilöstön palvelussuhteen ehdot ovat määräytyneet ammattialaperiaatteen mukaan ts. sopimusmääräykset koskevat vain opetushenkilöstöä. PTY:n jäsenyhteisöissä muuhun kuin opetushenkilöstöön sovelletaan Palvelulaitoksen työnantajayhdistyksen työehtosopimusta (PTYTES). Myös PTOTES rakentuu siten, että toimihenkilöitä yhteisesti koskevat määräykset on koottu työehtosopimukseen, kun opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevat sopimusmääräykset sisältyvät sopimukseen opetushenkilöstön palkkauksesta ja työajasta sekä oppilaitoskohtaisesti sovellettaviin liiteosiin. (Ks. myös liite 14 prof. Martti Kairisen lausunto PTY:lle 29.5.2001.)

PTY:ssä OAJ:n vaatimukset nähtiin painostuskeinona vaikuttaa yksittäisen työnantajayhteisön järjestäytymisoikeuteen: vaikka työnantajayhteisön osakkaat olivat katsoneet PTY:n ideologisista tms. syistä heille läheiseksi työnantajaedunvalvojaksi, työntekijäjärjestö ei tehnyt uutta työehtosopimusta näiden etuja valvovan yhdistyksen, PTY, kanssa, vaan ainoastaan toisen työantajayhdistyksen, PT:n, kanssa. OAJ vaati em. tilanteessa, että järjestäytymisestä huolimatta, työnantajayhteisön olisi tullut noudattaa PTOTES:sta. Tulkintatilanteissa ja työehtosopimusten neuvotteluissa vaatimus olisi johtanut siihen, että koska PT tarjoaa tulkinta ym. palveluita vain jäsenilleen, PTY:n jäsenyhteisöjen olisi käytännössä tullut liittyä PT:n jäseneksi.

2.2 PTYTES:n voimassaolo

OAJ väittää, että PTYTES:n opetushenkilöstöä koskeva liite 6 (jäljempänä PTYOTES) ei ollut voimassa 1.2.1998 - 31.1.2001, koska OAJ on ilmoittanut PTY:lle, ettei se tule tekemään uutta työehtosopimusta eikö neuvotellut uudesta työehtosopimuksesta PTY:n kanssa. PTY ei myöskään ollut OAJ:n mukaan missään vaiheessa vedonnut siihen, että työehtosopimus olisi ollut voimassa.

Työehtosopimusneuvotteluja käytiin OAJ:n kanssa, kuten edellä on todettu. Neuvotteluista on mainittu myös PTY:n ensimmäisessä jäsenkirjeessä vuonna 1997 (9/97) sen jälkeen, kun OAJ irtisanoi työehtosopimuksen. Jäsenkirjeessä todetaan, että opetusalan osalta neuvottelut jatkuvat ja opetushenkilöstöön sovelletaan edelleen PTYTES 1995 - 1997 liitettä 6. Jäsenkirje on toimitettu AKAVA-JS:n edustajalle, eikä siihen silloin ole reagoitu, esim. siten, että olisi ilmoitettu kirjallisesti neuvottelujen uudesta työehtosopimuksesta päättyneen. Myös se seikka, että kanne on pantu vireille vasta nyt, osoittaa, että asia on haluttu mieluummin ratkaista neuvotteluteitse, eikä neuvotteluja ole haluttu katkaista.

OAJ väittää, että PTYOTES:n 8 §:ää ei voida soveltaa, koska PTY ei ollut siihen nimenomaan erikseen vedonnut kuin vasta syksyllä 2000. OAJ:n voidaan valtakunnallisena sopijajärjestönä katsoa olevan velvollinen tietämään PTYOTES:n 8 §:n määräyksen sisällön ilman, että työnantajatahon olisi tullut muistuttaa tai vedota em. sopimusmääräykseen tai muuhun sopimukseen sisältyvään sopimusmääräykseen. Tällaista edellytystä ei ole kirjoitettu sopimukseen em. sopimusmääräyksen kuten ei muunkaan sopimusmääräyksen osalta. Lisäksi todettakoon, että OAJ:n palveluksessa on huomattava joukko kokeneita työmarkkinajuristeja, jotka olisivat voineet milloin tahansa jossain vaiheessa em. kolmea vuotta (1.2.1998 - 31.1.2001) lähettää PTY:lle kirjeen ja ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi, jos näin olisi tarkoitettu. Sen sijaan OAJ:n puolelta annettiin työnantajatahon koko ajan ymmärtää, että heillä on halukkuutta jatkaa neuvotteluja.

Aiemman työehtosopimuksen jälkivaikutuksesta on Helsingin hovioikeus antanut tuomion 1985. Alla selostus tuomiosta.

Helsingin HO 25.9.1985 S 83/462
Juttu koski Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja eräiden pääsopijapuolten välisen työehtosopimuksen vaikutusta TSL 17 §:n nojalla silloin, kun eräs palkansaajajärjestö jäi ulkopuolelle. Ulkopuolelle rajatun järjestön jäsenet (keittiöhenkilöstö) vaativat palkkaetujaan TSL 17 §:n nojalla. HO totesi, että "samalla tavalla kuin työsopimuslain tarkoitus ei ole antaa suojaa sellaiselle järjestäytyneelle työntekijälle, jonka etujärjestö on sidottu omaan työehtosopimukseen, ei siinä tarkoiteta myöskään sellaista järjestäytynyttä työntekijää, jonka etujärjestö on uutta työehtosopimusta solmimatta jäänyt aikaisemmin voimassa olleen työehtosopimuksen jälkivaikutuksen piiriin."

2.3 PTTES:n yleissitovuus

OAJ väittää PTTES:n olevan yleissitova, jolloin sitä olisi tullut noudattaa myös PTY:n jäsenenä olleen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluosakeyhtiön opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtoina.

Kuten edellä on todettu ammattikorkeakoulujärjestelmä on kohtalaisen uusi järjestelmä, jolla muutettiin oppilaitosjärjestelmän rakennetta. Tarkoituksena oli myös yhtenäistää ylläpitojärjestelmää, jolloin ylläpitomuotoja yhtenäistettiin. Kunnallisilta ammattikorkeakouluilta ei kuitenkaan suljettu pois mahdollisuutta organisoitua käyttäen hyväksi osakeyhtiömuotoa. Samalla henkilöstö halusi kuitenkin turvata palvelussuhteen ehtojen säilymisen siirtosopimuksilla. Myös eläkeoikeudellisesti henkilöstön edut turvattiin erikseen lainsäädännössä.

OAJ näyttää myös itse katsoneen, että PTY:n jäsenenä olevat ammattikorkeakoulut eivät olleet velvollisia noudattamaan PTTES:ta, koska se teki Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluosakeyhtiön kanssa 1.8.1999 voimaan tulleen työehtosopimuksen, jossa sovittiin PTTES:n mukaisesta palkkatasosta. Tämähän ei olisi ollut tarpeen, mikäli OAJ olisi katsonut, että PTTES:ta on noudatettava Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa yleissitovana työehtosopimuksena. Tuolloin OAJ:lla oli jo tiedossa sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston toteamus PTTES:n yleissitovuudesta.

3. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n lausunnot

Toimiehtosopimusjärjestelmän lakattua valtaosa yksityisistä oppilaitoksista järjestäytyi silloiseen LTK:laiseen Erityispalvelujen työnantajaliittoon (nykyisin PT/Opetusalan Työnantajaliitto). Kun pieni osa yksityisistä oppilaitoksista kuitenkin järjestäytyi Palvelulaitosten työnantajayhdistykseen (PTY), solmi OAJ myös PTY:n kanssa Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen opetushenkilöstön työehtosopimuksia (PTYTES) 31.1.1998 saakka.

Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto totesi OAJ:n, eräiden muiden järjestöjen ja Opetusalan Työnantajaliiton välisen Yksityistä opetusalaa ja sivistystyötä koskevan työehtosopimuksen (PTTES) yleissitovaksi 25.8.1997.

Koska PTYTES oli monelta osin huonompi kuin yleissitova PTTES, päätyi OAJ siihen, että PTYTES:n tekemisestä luovutaan. OAJ irtisanoi kirjallisesti 12.12.1997 PTYTES:n päättymään 31.1.1998. Kirjallinen irtisanomisilmoitus annettiin tiedoksi PTY:lle 15.12.1997 (liite).

Syksystä 1997 ryhdyttiin työmarkkinoilla käymään neuvotteluja uusista työ- ja virkaehtosopimuksista tai vanhojen voimassaolon jatkamisesta 1.1.1998 lukien. Näitä neuvotteluja käytiin myös järjestöjen ja PTY:n välillä. Neuvottelujen yhteydessä OAJ ilmoitti PTY:lle, ettei uutta TES:ta tulla tekemään ellei sopimusta saateta vastaamaan PTTES:ä. Tällöin PTY:n puolelta todettiin, että siinä tapauksessa sopimusta ei tehdä. Mitään sisällöllisiä neuvotteluja uudesta TES:sta ei käyty ja asia jäi sikseen, mihin PTY tyytyi. Näin ollen OAJ katsoo, että sopijaosapuolten välillä on yhteisesti todettu neuvottelut päättyneiksi jo ennen aikaisemman sopimuksen voimassaolon päättymistä.

Niin OAJ kuin PTY:kin käyttäytyivät 31.1.1998 jälkeen sen mukaisesti, ettei järjestöjen välillä ollut voimassa olevaa työehtosopimusta. PTY ei ilmoittanut sen enempää jäsenyrityksilleen kuin OAJ:llekaan, että PTYTES olisi voimassa ja että sitä tulisi noudattaa. Päinvastoin PTY suositteli oppilaitoksia ylläpitäville jäsenyrityksilleen kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen noudattamista, vaikka lakannut PTYTES poikkesi monilta kohden kunnallisesta opetusalan sopimuksesta.

OAJ:n puolelta ryhdyttiin pian PTYTES:n voimassaolon päättymisen jälkeen tiedustelemaan PTY:ltä, millä perusteella yhdistys suosittelee jäsenyrityksilleen yleissitovan PTTES:n noudattamisen sijasta kunnallisen sopimuksen noudattamista. Tähän saatiin eri yhteyksissä erilaisia vastauksia, joissa mm. kiistettiin PTTES:n yleissitovuus erilaisin argumentein yms. Sen sijaan PTY ei väittänyt PTYTES:n olevan voimassa.

OAJ:n puolelta uhattiin jopa työtaistelutoimilla PTY:tä, jos sen jäsenyritykset eivät ryhtyisi noudattamaan yleissitovaa työehtosopimusta. Milloinkaan PTY ei näissäkään yhteyksissä väittänyt PTYTES:n olevan voimassa, taikka kehottanut OAJ:ta noudattamaan työrauhavelvollisuutta.

Eräässä erimielisyystapauksessa OAJ/AKAVA-JS pyysi epähuomiossa keskusneuvotteluja Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta, vaikka kyseessä oli PTY:n jäsenyritys. Kun KT:n puolelta ilmoitettiin, että kyseessä on PTY:läinen oppilaitos, totesivat OAJ:n neuvottelijat, että siinä tapauksessa asia joudutaan viemään käräjäoikeuteen, koska PTY:n ja OAJ:n välillä ei ollut työehtosopimusta. Tilanteessa läsnä ollut PTY:n neuvottelija ei ollut asiasta eri mieltä, eikä myöskään kehottanut pyytämään keskusneuvotteluja PTY:ltä.

Syksyllä 2000 PTY:n puolelta esitettiin ensimmäisen kerran ajatus, jonka mukaan PTYTES voisi olla edelleen voimassa. Väite esitettiin siis miltei kolmen vuoden kuluttua siitä, kun OAJ:n irtisanomisilmoituksen mukainen aika oli päättynyt. Miltei kolme vuotta olivat sopijaosapuolet puolin ja toisin käyttäytyneet niin kuin työehtosopimusta ei olisi.

Kaikkeen edellä lausuttuun viitaten OAJ katsoo, että PTYTES:n voimassaolo on päättynyt 31.1.1998. Sopimus on kirjallisesti irtisanottu päättymään ja sopijapuolet ovat yhteisesti todenneet neuvottelut päättyneiksi jo ennen sopimuksen irtisanomisajan päättymistä.

PTTES:n yleissitovuudesta OAJ on lausunut seuraavaa:

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n, Toimiehtoliiton sekä Valtion ja erityisalojen ammattiliiton ja Opetusalan Työnantajaliiton välinen yksityistä opetusalaa ja sivistystyötä koskeva työehtosopimus tuli ensimmäisen kerran voimaan 1.2.1994. Tuolloin oli vanha toimiehtosopimusjärjestelmä lakannut ja valtaosa yksityisistä oppilaitoksista järjestäytynyt Opetusalan Työnantajaliiton edeltäjään Erityispalvelujen työnantajaliittoon. Tämän jälkeen sopimus on säännöllisesti tehty ja nykyinen sopimus on voimassa 31.1.2003 saakka. Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto on todennut 25.8.1997 työehtosopimuksen olevan yleissitova.

Työehtosopimus muodostaa kokonaisuuden ja sen soveltamisalan piiriin kuuluu yksityisiä lukioita, peruskouluja, aikuislukioita, kansanopistoja, kuvataidekouluja, monitaiteellisia kouluja, ammattioppilaitoksia, kauppaoppilaitoksia, sosiaali- ja terveysoppilaitoksia, musiikkioppilaitoksia, urheiluopistoja, metsä- ja puutalousoppilaitoksia, tekniikan ja liikenteen oppilaitoksia, kansalais- ja työväenopistoja, maatalousalan oppilaitoksia, koti- ja laitostalousalan oppilaitoksia, käsi- ja taideteollisuusalan oppilaitoksia, hotelli- ja ravintola-alan oppilaitoksia sekä ammattikorkeakouluja.

Lakanneen toimiehtosopimusjärjestelmän piiriin kuului yksityisiä valtionapulaitoksia. Tuolloisia yksityisiä valtionapua saavia oppilaitoksia ylläpitivät osakeyhtiöt, säätiöt ja rekisteröidyt yhdistykset. Aivan samoin on nykyisinkin, yksityisiä oppilaitoksia ylläpitävät osakeyhtiöt, säätiöt ja rekisteröidyt yhdistykset.

Kun yksityistä opetusalaa ja sivistystyötä koskevaa työehtosopimusta ja sen soveltamisalamääräystä aikanaan neuvoteltiin, tarkoitettiin sopia sanamuodon mukaisesti yksityisten oppilaitosten palveluksessa olevien toimihenkilöiden työehdoista. Sen enempää soveltamisalamääräystä neuvoteltaessa, kuin koskaan sen jälkeenkään, ei ole sopijapuolten välillä rajattu yksityisen oppilaitoksen käsitettä sen perusteella miten osakeyhtiön osakkeiden omistus jakautuu. Näin ollen OAJ pitää selvänä, että osakeyhtiön ylläpitämä oppilaitos täysin riippumatta siitä, kuka, mikä tai ketkä osakeyhtiön osakkeet omistavat, kuuluu työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin. Kyseessähän on täysin selkeästi ja kiistatta yksityinen laitos.

Mainittakoon myös, että toiminnallisesti esimerkiksi ammattikorkeakoulut ovat täysin samassa asemassa riippumatta siitä, ylläpitääkö niitä osakeyhtiö, jonka osakekannan omistaa kunta, useampi kunta tai kuntayhtymä, taikka sitten yksityiset kansalaiset tai muut yhteisöt. Ne saavat esimerkiksi valtionosuutensa aivan samoin perustein, ne kilpailevat samoista oppilaista ja noudattavat täysin samaa lainsäädäntöä niin opetustoimen lainsäädännön kuin työoikeudellisen säännöstönkin osalta.

Tiettävästi Opetusalan Työnantajaliiton jäsenenä on tällä hetkellä ainakin yksi sellainen ammattikorkeakoulua ylläpitävä osakeyhtiö, jonka osakekanta on kokonaan kuntien omistama ja useampiakin oppilaitoksia ylläpitäviä osakeyhtiöitä, säätiöitä tai yhdistyksiä, joissa kunnat ovat eri tavoin omistajina tai jäseninä. Miltään taholta ei koskaan ole kiistetty edellä sanottujen osakeyhtiöiden tai yhdistysten olevan yksityistä opetusalaa ja sivistystyötä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä.

Yhteenvetona Opetusalan Ammattijärjestö OAJ toteaa lausuntonaan, että Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Oy:n omistustausta ei johda siihen, ettei yksityistä opetusalaa ja sivistystyötä koskevaa työehtosopimusta (PTTES) olisi tullut sen soveltamisalamääräyksen johdosta ammattikorkeakoulun toimihenkilöiden työsuhteisiin.

--------------------------

Kuten kertoelmasta ilmenee, Opetusalan Työnantajaliitto, PTY ja OAJ ovat jääneet lausuntopyynnössä esitetyistä kysymyksistä erimielisiksi. Sen vuoksi asiassa on järjestetty suullisen valmistelun istunto ja pääkäsittely, jossa on kuultu todistajina jäljempänä ilmoitettavia henkilöitä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

1. PTYTES:n voimassaolo 31.1.1998 jälkeen

1.1. Työehtosopimuksen voimassaolosta esitetty selvitys

PTY:n ja OAJ:n välinen opetushenkilöstön työehtosopimus (PTYTES) oli alunperin tarkoitettu noudatettavaksi 1.12.1993 - 31.1.1997. PTYTES:ssä opetushenkilöstön työsuhteen ehdot määräytyivät opetusalan kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan, ellei asiasta ollut toisin sovittu. PTYTES:n voimassaoloa jatkettiin erikseen yhdellä vuodella 31.1.1998 saakka. OAJ irtisanoi PTYTES:n kirjallisesti 12.12.1997 päättymään 31.1.1998. Irtisanomisilmoitus annettiin PTY:lle 15.12.1997. Ilmoitus sisälsi vain tiedon, jonka mukaan OAJ irtisanoi PTY:n opetushenkilöstön työehtosopimuksen 1995 - 1997 päättymään 31.1.1998. Osapuolet ovat sittemmin tehneet uuden 1.2.2001 voimaan tulleen sopimuksen. Tuossa vaiheessa Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulua ylläpitänyt osakeyhtiö on kuitenkin jo ollut purettu ja ammattikorkeakoulu siirtynyt kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin suoraan kunnan ylläpitämänä oppilaitoksena.

PTY ja OAJ ovat erimielisiä siitä, onko PTYTES ollut voimassa 31.1.1998 jälkeenkin. Työehtosopimuksen 8 §:ssä on määräykset sopimuksen voimassaolosta. Määräyksen mukaan sopimuksen voimassaolo jatkuu 31.1.1997 vuoden kerrallaan, jollei sitä jommalta kummalta puolelta kirjallisesti irtisanota vähintään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. Irtisanomisesta huolimatta sopimuksen määräykset ovat voimassa kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai kunnes jompikumpi kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

Työtuomioistuimessa on kuultu todistajina henkilöitä, jotka ovat kertoneet siitä, onko OAJ:n ja PTY:n kesken yhteisesti todettu neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen.
Todistajana on kuultu OAJ:n neuvottelupäällikkö C:tä, joka on kertonut, ettei PTYTES:n 12.12.1997 tapahtuneen irtisanomisen jälkeen käyty varsinaisia neuvotteluja uuden sopimuksen solmimiseksi alalla. PTY ei tarjonnut muuta kuin järjestön yleisen työehtosopimuksen tasoista sopimusta, jolloin OAJ:n käsityksen mukaan opetusalan sopimuksessa ei olisi ollut mitään muutosta aiempaan. OAJ katsoi, ettei sillä ollut mahdollisuuksia hyväksyä tehtyä tarjousta ja tällöin käytiin viimeiset neuvottelut PTY:n opetusalan työehtosopimuksesta. Sopimukseton tila alkoi 1.2.1998. Tämän jälkeen ryhdyttiin laatimaan paikallisia työehtosopimuksia ammattikorkeakoulukohtaisesti. Paikallisia sopimuksia solmittaessa ei PTY kuitenkaan missään vaiheessa esittänyt kantanaan, että alalla olisi jo sopimus. PTY:n kanssa tehtiin opetusalaa koskeva työehtosopimus, joka tuli voimaan 1.2.2001. OAJ:n käsityksen mukaan sopimukseton tila oli vallinnut 1.2.1998 - 1.2.2001. Tänä aikana oli neuvotteluissa tai keskusteluissa OAJ:n taholta tuotu esille lakon mahdollisuus, eikä tällöinkään PTY:n puolelta ollut väitetty työrauhavelvollisuuden vallitsevan. Sopimuksettoman tilan aikana ei järjestetty varsinaisia neuvotteluja uudesta sopimuksesta, mutta osapuolten kannat todettiin muissa yhteyksissä. Todistajan mielestä kumpikin osapuoli koki neuvottelut päättyneiksi vuoden 1998 vaihteessa.

Todistajana on kuultu OAJ:n lakimiestä D:tä, joka on kertonut OAJ:ssä olleen yleinen käsitys, että PTYTES:ä koskevat neuvottelut olivat päättyneet ja työehtosopimuksen voimassaolo lakannut 31.1.1998. Tämän jälkeen oli alkanut kiista PTY-läisissä taloissa noudatettavasta työehtosopimuksesta. Uuden sopimuksen sisällöstä todistaja ei ollut keskustellut ennen lokakuuta 2000. Todistaja oli kuitenkin ennen tätä keskustellut useasti PTY:n edustajien kanssa PTY:n omalle jäsenkunnalleen antamista ohjeista, joita OAJ piti yleissitovan työehtosopimuksen vastaisina. Näissä keskusteluissa PTY:n edustajat eivät olleet vedonneet siihen, että PTY:n opetusalan työehtosopimus olisi voimassa. PTY:n edustaja oli ensimmäisen kerran esittänyt tällaisen ajatuksen lokakuun 2000 neuvottelutilaisuudessa. Selvitettäessä erästä erimielisyysasiaa sopimuksettoman tilan aikana oli OAJ pyytänyt erehdyksessä keskusneuvotteluja Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta, vaikka työnantaja oli PTY:n jäsen. Neuvottelussa todistaja oli todennut, että ilmeisesti asia joudutaan käsittelemään alioikeudessa, kun PTY:n kanssa ei ole sopimustakaan. Tähän todistajan mainintaan PTY:n edustaja ei ollut vastannut, että neuvottelut voitaisiin käynnistää PTY:n kanssa. Tilanteissa, joissa OAJ oli tuonut esille mahdollisuuden uhata työtaistelulla, ei PTY:n puolelta ollut kertaakaan viitattu työrauhavelvollisuuden voimassaoloon.

Työtuomioistuimessa on kuultu aiempaa OAJ:n neuvottelupäällikköä E:tä, jonka kertoman mukaan PTY:lle oli selvästi ilmoitettu, että PTY:n kanssa ei tulla enää uudistamaan opetusalan sopimusta, koska yksityisellä sektorilla oli yleissitova sopimus voimassa. Todistajan käsityksen mukaan tämä ilmoitus riitti lakkauttamaan irtisanotun PTYTES:n voimassaolon. Kun neuvottelutulokset muilla aloilla oli saavutettu, PTY:n hallituksen puheenjohtaja F ja KT:n työmarkkinajohtaja A kehottivat todistajaa tulemaan allekirjoittamaan sopimuksen. Tähän todistaja oli ilmoittanut, ettei hän ollut nähnyt mitään sopimusta, eikä asiasta neuvoteltu enempää. Sisällöllisiä neuvotteluja ei käyty myöhemminkään, vaan PTY teki entisen tasoisia tarjouksia ja OAJ toisti edellyttävänsä yleissitovan työehtosopimuksen tasoista sopimusta. Sen sijaan OAJ:ssä ryhdyttiin suunnittelemaan oppilaitosten kanssa tehtäviä paikallisia sopimuksia.

OAJ:n asiamies G on todistajana kertonut toimivansa OAJ:ssa ammattikorkeakouluasioiden asiamiehenä. Todistaja oli kevään 1998 aikana kiertänyt ammattikorkeakouluja ja selostanut työehtosopimustilannetta, jolloin hän oli saanut tiedon, että PTY:n kanssa ei ollut sopimusta. Keväällä 1998 todistaja kiersi kaikki ammattikorkeakoulut ja näissä tilaisuuksissa muun muassa Joensuussa PTY:n puheenjohtaja F ei ollut ottanut esille mahdollisuutta, että PTY:n opetusalan sopimus olisikin edelleen voimassa. PTY:n ja OAJ:n välillä ei vuosien 1998 ja 1999 aikana käyty mitään työehtosopimusneuvotteluja. Talokohtaisia työehtosopimuksia ryhdyttiin laatimaan vuonna 1999.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen apulaisneuvottelupäällikkönä ja vuodesta 1999 PTY:n neuvottelupäällikkönä toiminut H on työtuomioistuimessa kertonut, että mikäli neuvottelut olisi yhteisesti todettu päättyneiksi, olisi tämä ollut tärkeä ja merkittävä asia. Sellaista päätöstä ei kukaan neuvottelija olisi yksinään voinut tehdä, vaan asia olisi vaatinut PTY:n hallituksen päätöksen. Asiasta olisi myös pitänyt tiedottaa eteenpäin. Todistajan käsityksen mukaan OAJ:n kanssa jatkettiin 31.1.1998 jälkeen neuvotteluja PTYTES:n solmimiseksi. OAJ esitti neuvottelujen aikana tavoitteita tietynlaisesta sopimuksesta ja asiasta myös keskusteltiin. Myöskään kukaan AKAVA-JS:n edustaja ei ollut ilmoittanut neuvottelujen PTYTES:stä päättyneen. Neuvotteluyhteyden ylläpitäminen OAJ:hin oli PTY:lle tärkeää, koska minkään oppilaitosryhmän osalta ei haluttu tilannetta, jossa sopimus ei olisi voimassa. PTY suositteli sinä aikana, jolloin neuvotteluja käytiin uuden PTYTES:n solmimisesta ja jolloin työehtosopimukseen ei kuitenkaan ollut saatu sovittua palkantarkistuksia, että yleiskorotukset tehtäisiin ammattikorkeakouluissa tuporatkaisun mukaisesti kunta-alan sopimusta seuraten. Vuoden 2000 alussa oli muun muassa käyty OAJ:n edustajien ja PTY:n neuvottelijoiden kesken keskustelu, jossa OAJ:n puolelta oli esitetty vaatimus, että sopimuksen tulee olla PT-tasoinen. PTY ei kesken sopimuskauden jättänyt omia uusia tarjouksiaan, mutta OAJ tiesi PTY:n pyrkivän kuntatasoiseen sopimukseen alalla.

Todistajana on kuultu F:ää, joka toimi PTY:n neuvotteluista vastaavana henkilönä 1.7.1999 saakka. Todistajan tietoon PTY:n neuvottelupäällikkönä ei missään vaiheessa tullut, että yhteisesti olisi OAJ:n kanssa todettu neuvottelut uudesta opetushenkilöstön työehtosopimuksesta päättyneeksi. Neuvotteluja ei voitu todeta katkenneeksi pelkästään suullisen keskustelun perusteella, vaan asia olisi pitänyt ilmoittaa kirjallisesti tai yhteisesti todeta ja pöytäkirjata. Opetusalan työehtosopimuksen neuvotteluiden päättyminen olisi todennäköisesti myös otettu esille PTY:n hallituksessa ennen kuin asiasta olisi tehty yhteinen toteaminen OAJ:n kanssa. Todistaja esitti OAJ:lle neuvotteluja 31.1.1998 jälkeenkin uuden sopimuksen solmimiseksi. Todistaja oli ehdottanut OAJ:n edustajille, että sopimus voitaisiin allekirjoittaa ja sopimuksen sisällöksi oli todistaja ehdottanut samaa tasoa kuin kuntasektorilla muutenkin. Muiden työehtosopimusneuvottelujen yhteydessäkään OAJ:n edustajat eivät ilmoittaneet, että opetusalan työehtosopimuksen neuvottelut olisivat päättyneet. Todistaja oli Joensuun ammattikorkeakoulussa selvittänyt neuvottelutilannetta 31.1.1998 jälkeen. Tässä tilaisuudessa OAJ:n edustajat olivat tuoneet esille sen, että he voivat tehdä PTY:n kanssa sopimuksen vain, jos se on täysin PT:n opetusalan työehtosopimuksen tasoinen.

1.2. Arviointi ja johtopäätökset

OAJ on PTY:n kanssa tehdyn opetushenkilöstön työehtosopimuksen 8 §:n mukaisesti kirjallisesti irtisanonut mainitun työehtosopimuksen päättymään 31.1.1998. OAJ ja PTY ovat yhtä mieltä siitä, että kumpikaan osapuoli ei ole kirjallisesti ilmoittanut katsoneensa neuvotteluja uudesta sopimuksesta päättyneeksi. Asiassa on riidanalaista, olisivatko osapuolet työehtosopimuksen 8 §:n mukaisesti kuitenkin yhteisesti todenneet, että neuvottelut uudesta sopimuksesta ovat päättyneet.

Työehtosopimuksen irtisanominen OAJ:n puolelta on todistajien mukaan johtunut siitä, että samoihin opettajiin soveltuva PTTES on vuonna 1997 todettu yleissitovaksi. Tällöin ei ole enää haluttu uudistaa tasoltaan heikommat työehdot sisältävää PTYTES:iä. Irtisanomisen yhteydessä joulukuussa 1997 PTY:n edustajille on ilmoitettu, että työehtosopimuksen uudistaminen tulisi kysymykseen vain, jos sen ehdot vastaisivat yleissitovan sopimuksen tasoa. OAJ on myöhemmin lähtenyt toteuttamaan yleissitovan työehtosopimuksen tasoisia ehtoja PTY-läisessä kentässä myös oppilaitoskohtaisin sopimuksin.

PTY puolestaan on esittänyt työehtosopimuksen uudistamista lähtökohdiltaan entisen kaltaisena eli sellaisena, että siinä olisi seurattu kunnallisen opetusalan työ- ja palkkaehtoja. Kumpaakin osapuolta edustavien todistajien mukaan PTY on tarjonnut tällaista sopimusta OAJ:n allekirjoitettavaksi vuoden 1998 alussa, kun muiden alojen sopimusratkaisut oli tehty. Ehdotus on kuitenkin torjuttu.

Tämän jälkeen osapuolten edustajat ovat tavanneet toisiaan eri yhteyksissä, jolloin myös PTYTES:n uudistamisasiaa on käsitelty. OAJ:n puolelta tapaamisissa on myös tiedusteltu, millä perusteella PTY on yleissitovan PTTES:n voimassa ollessa voinut suositella jäsenoppilaitoksilleen kunta-alan työ- ja palkkaehtojen noudattamista. Varsinaisia sisällöllisiä neuvotteluja uudesta sopimuksesta ei ole käyty, vaan osapuolet ovat tapaamisissaan pitäytyneet edellä selostetuissa lähtökohdissaan. Niiden mukaiset tarjoukset ovat saadun selvityksen mukaan kuitenkin olleet koko ajan voimassa. Neuvottelut ovat vauhdittuneet lokakuussa 2000 keskustason edustajien osallistuttua niihin, ja uudistettu PTYTES on tullut voimaan 1.2.2001.

PTYTES:n mukaisen irtisanomisajan päätyttyä 31.1.1998 PTY:n jäsenoppilaitoksissa on järjestön suosituksen mukaisesti jatkettu kunta-alan työ- ja palkkaehtojen noudattamista. Tämä on perustunut PTYTES:ssä olevaan viittaussäännökseen ja todistajien mukaan myös siihen, että PTY:n politiikkana ylipäänsä on ollut kunta-alan ehtojen seuraaminen. Asiassa on toisaalta esitetty selvitystä myös siitä, että kunta-alan työehdot ovat joiltakin osin erkaantuneet PTYTES:n mukaisista. Tämä ei työtuomioistuimen mielestä kuitenkaan vielä osoita, että PTY:ssä olisi päätetty hyväksyä mainitun sopimuksen lakkaaminen. PTY:n neuvottelupäällikköinä toimineet H ja F ovat päinvastoin työtuomioistuimessa kuultuina kertoneet, että neuvotteluyhteyden ylläpitäminen OAJ:hin oli katsottu muun muassa työrauhasyistä tärkeäksi. Edelleen heidän mukaansa kukaan neuvottelija ei olisi yksinään voinut tehdä päätöstä neuvottelujen päättämisestä, vaan asia olisi pitänyt viedä PTY:n hallinnossa käsiteltäväksi. PTY:n puolelta on myös lokakuussa 2000 nimenomaisesti vedottu PTYTES:n voimassaoloon.

OAJ:n todistajat ovat kertoneet ymmärtäneensä, että PTY ja sen edustajat olivat siinä käsityksessä, että neuvottelut uudesta sopimuksesta olivat päättyneet ja että se olisi yhteisesti todettu. PTY:n neuvottelijat ja edustajat ovat kuitenkin kiistäneet tällaisen käsityksen vallinneen.

Työehtosopimuksen voimassaolon lakkaaminen on vaikutuksiltaan merkittävä tapahtuma sopijapuolten välisissä suhteissa. Tässä tapauksessa se on PTY:n opetushenkilöstön työehtosopimuksen 8 §:ssä kytketty erityisiin menettelymuotoihin. Osapuolet eivät ole nimenomaisella kaksipuolisella tahdonilmaisullaan todenneet, että neuvottelut uudesta sopimuksesta olisivat päättyneet. Jotta osapuolten neuvottelukäyttäytymisestä muutoin voitaisiin tehdä vastaava päätelmä, tällaisesta hiljaisesta yhteisymmärryksestä pitäisi, kun otetaan huomioon asian merkitys, työtuomioistuimen mielestä olla vahva näyttö. Sellaista ei nyt ole esitetty. Osapuolet ovat esittäneet tarjouksensa uudeksi sopimukseksi jo edellisen irtisanomisaikana ja pitäneet tarjoukset voimassa, kunnes vuonna 2000 on aloitettu myös sisällölliset neuvottelut uudesta sopimuksesta. Mikäli tänä aikana on ollut epäselvyyttä PTYTES:n voimassaolosta, OAJ:lla olisi ollut tilaisuus lakkauttaa se myös yksipuolisella kirjallisella ilmoituksellaan, mutta näin ei ole tapahtunut.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin esittää lausuntonaan, että PTYTES on OAJ:n toimittamasta irtisanomisesta huolimatta edelleen ollut voimassa 31.1.1998 jälkeenkin siihen saakka, kun 1.2.2001 on tullut voimaan uusi PTYTES.

2. PTTES:n soveltaminen Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Oy:öön

2.1 PTTES:n soveltamisalasta esitetty selvitys

Opetusalan Työnantajaliiton, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n, Toimiehtoliiton sekä Valtion ja Erityispalvelujen Ammattiliiton välisen työehtosopimuksen (PTTES) 1 §:ssä on määräys sopimuksen ulottuvuudesta. Määräyksen mukaan sopimuksella on sovittu Opetusalan Työnantajaliiton jäsenenä olevien yksityisten oppilaitosten ja opintokeskusten palveluksessa olevien toimihenkilöiden työehdot. Samojen osapuolten välillä on erikseen solmittu sopimus opetushenkilöstön palkkauksesta ja työajasta. Sitä sovelletaan PTTES 1 §:n mukaisen opetushenkilöstön työsuhteissa, minkä lisäksi liitesopimuksessa on oppilaitoskohtaisia määräyksiä. Vastaavanlainen erillissopimus on muun kuin opetushenkilöstön palkkauksesta.

Työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossa Opetusalan Työnantajaliitto on ilmoittanut jäsentensä olevan yksityisiä oppilaitoksia ja opintokeskuksia. Oppilaitokset järjestävät tutkintoon tähtäävää koulutusta, ja niiden ylläpitäjinä ovat osakeyhtiöt ja säätiöt. Ammattikorkeakoulujen osaomistajina on myös kuntayhtymiä.

Työtuomioistuimessa järjestetyssä suullisen valmistelun istunnossa on Opetusalan Työnantajaliiton puolesta lausuttu, että Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Oy olisi voinut hakea Opetusalan Työnantajaliiton jäsenyyttä ja se olisi epäilemättä voitu ottaa liiton jäseneksi. Liiton säännöissä oli maininta, jonka mukaan hakemuksesta voi jäseneksi päästä jokainen yksityinen opetusalan ja sivistystyön työnantaja tai työnantajan rekisteröity yhdistys, joka sitoutui täyttämään jäsenyysvelvoitteet. Jäseneksi liittymisvaiheessa ei erikseen tutkittu kunnan omistusoikeuden laajuutta. Liiton jäseninä oli osakeyhtiöitä, joissa kunnalla tai kunnilla oli äänienemmistö, mutta omistajina saattoi olla kuntien ja kuntayhtymien ohella yksityisiä säätiöitä tai yhdistyksiä.

Työtuomioistuimessa on todistajana kuultu Palvelutyönantajien johtajaa J:tä, joka on kertonut hoitaneensa oppilaitosten työsuhdeasioita niiden LTK:hon järjestäytymisestä alkaen. Todistaja oli ollut myös laatimassa ensimmäistä LTK:n työehtosopimusta opetusalalle. Yksityisellä oppilaitoksella tarkoitettiin oppilaitosta, jolla on yksityisoikeudellinen ylläpitäjä. Käytännössä tämä tarkoitti säätiöitä, yhdistyksiä ja osakeyhtiöitä. Sillä, kuka tai mikä taho omisti osakeyhtiön osakkeita, ei ollut soveltamisalapykälän tulkinnassa merkitystä.

Todistajana on kuultu Toimiehtoliiton asiamiestä I:tä, joka samoin oli ollut neuvottelemassa yksityistä opetusalaa koskevaa ensimmäistä työehtosopimusta. Sopimusta tehtäessä tarkoitettiin sen soveltamisalamääräyksellä, että sopimusta sovelletaan yksityisiin oppilaitoksiin, jotka ovat viranomaisvalvonnassa eli opetusministeriön ohjeistamia laitoksia, jotka saavat valtionapua. Työehtosopimus koski siten oppilaitoksia, jotka olivat osa julkista koulutusjärjestelmää ja joihin sovellettiin yleistä koululainsäädäntöä. Vastaavasti työehtosopimuksen ulkopuolelle jäivät autokoulut, hiihtokoulut ja muut sellaiset, joihin koululainsäädäntöä ei sovellettu. Sopimuksen piiriin kuuluvia oppilaitoksia ylläpitävät erilaiset kannatusyhdistykset, säätiöt ja osakeyhtiöt. Sillä, kuka tai mikä omisti osakeyhtiön osakkeet kokonaan tai osaksi, ei ollut soveltamisen kannalta merkitystä. Vasta perustetut ammattikorkeakoulut alkoivat järjestäytyä yhtäältä PTY:hyn ja toistaalta LTK:hon käytännössä usein sen mukaan, oliko niiden edeltäjissä sovellettu kunnallisia virka- ja työehtoja vai ei.

Todistaja C on kertonut PTTES:n soveltamisalamääräyksen tarkoituksesta ja oppilaitoksen omistussuhteiden merkityksestä samalla tavoin kuin J ja I. Edunvalvontasyistä termille yksityinen oppilaitos oli haluttu antaa laaja merkitys. Kun ammattikorkeakouluja alettiin perustaa, koululainsäädännön alaisina oppilaitoksina ne soveltuivat tämän määreen alle.

2.2 Päätelmät

Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan suoraan kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämiä ammattikorkeakouluja on lausuntopyynnössä tarkoitettuna aikana ollut yhteensä 17 tai 18. Erimielisyys koskee kunta-alan ulkopuolista oppilaitossektoria. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Oy on ollut yksi niistä viidestä ammattikorkeakoulusta, jotka ovat olleet PTY:n jäseniä ja sen solmiman työehtosopimuksen piirissä. Loput seitsemän ammattikorkeakoulua ovat järjestäytyneet Opetusalan Työnantajaliittoon, ja niihin on sovellettu liiton solmimaa PTTES:iä työehtosopimuslain 4 §:n mukaisen normaalisitovuuden perusteella. Järjestäytymättömiä ammattikorkeakouluja ei ollut.

PTTES:iä sovelletaan sen 1 §:n mukaan yksityisten oppilaitosten toimihenkilöihin. Todistajien yhtäpitävien kertomusten mukaan yksityisillä oppilaitoksilla on tarkoitettu kaikkia yksityisoikeudellisten yhteisöjen tai säätiöiden ylläpitämiä oppilaitoksia, myös niitä joiden omistajana on kunta tai kuntayhtymä. Tällaisia kuntaomisteisia ammattikorkeakouluja ja muita oppilaitoksia on myös käytännössä ollut Opetusalan Työnantajaliiton jäseninä ja siten PTTES:n soveltamispiirissä. Myös Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Oy olisi halutessaan voinut järjestäytyä mainittuun työnantajaliittoon. Tarkasteltavien työehtosopimusten synty- ja soveltamishistoria kokonaisuudessaan - mukaan lukien ne syyt, joiden vuoksi OAJ aikanaan päätti irtisanoa PTYTES:n - osoittaakin työtuomioistuimen mielestä, että PTTES ja PTYTES ovat kuntaomisteisten oppilaitosten osalta olleet soveltamisaloiltaan päällekkäisiä työehtosopimuksia.

Edellä lausutun perusteella työtuomioistuin esittää käräjäoikeudelle lausuntonaan, että Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Oy:n omistustausta ei määrää käräjäoikeudessa kantajina olevien opettajien työsuhteisiin sovellettavaa työehtosopimusta.

Työtuomioistuin on toisaalta todennut edellä myös, että Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Oy:tä työehtosopimuslain nojalla sitova PTYTES on ollut voimassa kanteessa tarkoitettuna aikana. Työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n mukaisen lausuntomenettelyn piiriin ei kuitenkaan kuulu kannan ottaminen siihen työsopimuslakia koskevaan kysymykseen, mikä on sinänsä samaan työhön soveltuvien yleissitovan ja normaalisitovan työehtosopimuksen välinen etusijajärjestys.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Äimä, Sutela, Vannela, Vertanen ja Hynönen jäseninä. Sihteeri on ollut Niemitalo.

Lausunto on yksimielinen.