28.6.1996

12 § Luottamusmies

1. Luottamusmiessopimusta sovellettaessa työpaikalla puhdistus- ja siivousalalla tarkoitetaan yrityksen kutakin toimipaikkakuntaa (kaupunkia, kuntaa tai kaupunkien ja kuntien muodostamaa yhtenäistä talousaluetta).

2. Pääluottamusmiehelle annetaan vapaata viikoittain ja maksetaan korvausta kuukausittain seuraavasti:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Pääluottamusmiehelle myönnettävän vapaa-ajan pituutta ja korvausta kuukaudessa vahvistettaessa kerrotaan 1. kohdassa tarkoitetun työpaikan tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärä luvulla 0,8 jolloin saadaan 2. kohdassa tarkoitettu työntekijöiden lukumäärä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen 2 §:ssä tarkoitetussa luottamusmiessopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Luottamusmies ja ammattiosasto

Luottamusmiehet

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstissä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemaa pääluottamusmiestä ja työosaston luottamusmiestä. Mikäli 1 §:ssä tarkoitettua tuotantolaitosta tai sitä vastaavaa toimintayksikköä varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Luottamusmiehen valitseminen

Ammattiosasto valitsee pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä ja työosaston luottamusmiehen.

Vaalit Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. = =

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Osastoluottamusmies

Ammattiosaston esityksestä sovitaan paikallisesti siitä, mille työosastoille valitaan luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota mm. siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kysymyksessä olevan työosaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavat osaston työntekijät. Ellei sopimukseen päästä, asia voidaan alistaa liittojen ratkaistavaksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vaatimukset

Kiinteistötyöntekijäin Liitto on vaatinut vahvistettavaksi, että RTK-Palvelu Oy:n Olkiluodon ydinvoimalassa työskentelevien työntekijöiden valitsema luottamusmies Maija Salo on luottamusmiessopimuksen 2 §:ssä tarkoitettu pääluottamusmies.

Kiinteistötyöntekijäin Liitto on vaatinut vahvistettavaksi, että evätessään Salolta pääluottamusmiehen aseman RTK-Palvelu Oy on rikkonut luottamusmiessopimusta ja että Kiinteistöpalvelualojen toimialaliitto KIPA on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa hyväksyessään työnantajan luottamusmiessopimuksen vastaisen menettelyn.

Kiinteistötyöntekijäin Liitto on vaatinut RTK-Palvelu Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Kiinteistöpalvelualojen toimialaliitto KIPA:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Kiinteistötyöntekijäin Liitto on lisäksi vaatinut Kiinteistöpalvelualojen toimialaliitto KIPA:n ja RTK-Palvelu Oy:n velvoittamista korvaamaan Kiinteistötyöntekijäin Liiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen korkolain mukaisesta eräpäivästä lukien.

Perustelut

RTK-Palvelu Oy:llä oli Rauman kaupungissa noin 70 työntekijää. Lisäksi yrityksellä oli noin 50 työntekijää käsittävä erillinen yksikkö, joka toimi Eurajoella olevassa Olkiluodon ydinvoimalassa. Yksikön työntekijät huolehtivat voimalan siistimisestä ja ympäristön hoidosta.

RTK-Palvelu Oy:n Olkiluodon ydinvoimalan työntekijät muodostivat erillisen toimintayksikön, jonka työntekijät olivat useiden vuosien ajan valinneet itselleen luottamusmiehen. Työntekijöiden valitsema luottamusmies oli toiminut luottamusmiessopimuksen 2 §:ssä tarkoitettuna pääluottamusmiehenä. Hän oli edustanut voimalassa työskenteleviä yhtiön työntekijöitä kaikissa neuvotteluissa ja hänelle oli myönnetty luottamusmiestehtävän hoitamista varten vapautusta työstä työehtosopimuksen 12 §:n 2 kohdan mukaisesti.

Voimalan työntekijät olivat valinneet vuodeksi 1996 luottamusmiehekseen Salon. RTK-Palvelu Oy:n edustaja oli tammikuussa 1996 ilmoittanut, että työnantaja ei tunnustanut Saloa luottamusmiessopimuksen 2 §:ssä tarkoitetuksi pääluottamusmieheksi. Työnantaja oli pitänyt häntä sopimuskohdassa tarkoitettuna työosaston luottamusmiehenä. Yhtiön edustaja oli ilmoittanut, että Salolla ei myöskään olisi oikeutta luottamusmiesvapaaseen, mutta työnantaja ei kuitenkaan ollut puuttunut tähän mennessä asiaan Salon käyttäessä luottamusmiesvapaansa sopimuksen mukaisesti. Yhtiö oli perusteluksi menettelylleen ilmoittanut, että sen näkemyksen mukaan yrityksen Rauman työntekijöiden valitsema pääluottamusmies edusti yrityksen kaikkia työntekijöitä.

Työnantaja oli rikkonut työehtosopimuksen 12 §:ää ja luottamusmiessopimuksen 2 §:ää kieltäytyessään tunnustamasta Salon pääluottamusmiesasemaa ja ilmoittaessaan, ettei työnantaja tule antamaan Salolle luottamusmiessopimuksen mukaista pääluottamusmiehelle kuuluvaa työstä vapautusta.

Työntekijöiden pyynnöistä huolimatta RTK-Palvelu Oy oli kieltäytynyt neuvottelemasta Salon pääluottamusmiesasemaa koskevasta erimielisyydestä. Tämän jälkeen asiaa oli käsitelty liittojen välisissä neuvotteluissa 25.1.1996. Kiinteistötyöntekijäin Liitto oli neuvotteluissa esittänyt kantanaan, että RTK-Palvelu Oy:n Olkiluodon ydinvoimalan työntekijöiden valitsema luottamusmies oli luottamusmiessopimuksen 2 §:n mukainen pääluottamusmies. Kiinteistöpalvelualojen toimialaliitto KIPA:n edustaja oli työnantajapuolen kantana esittänyt, että Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluodon ydinvoimala sijaitsi alueella, joka työehtosopimuksen 12 §:n 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla muodosti Rauman kanssa yhtenäisen talousalueen. Työnantajaliiton edustaja oli tällä perusteella katsonut, että RTK-Palvelu Oy:n työntekijöiden Raumalle valitsema pääluottamusmies toimi myös ydinvoimalan työntekijöiden pääluottamusmiehenä ja Olkiluodon voimalan työntekijöiden valitsema luottamusmies oli osaston luottamusmiehen asemassa.

Työntekijäliiton edustaja oli neuvotteluissa tuonut esille sen seikan, että perinteisesti RTK-Palvelu Oy:n Olkiluodon voimalan työntekijät olivat valinneet itselleen pääluottamusmiehen, joka oli pääluottamusmiesasemassa edustanut työntekijöitä työnantajan kanssa käydyissä neuvotteluissa. Luottamusmieheksi valitulle henkilölle oli myös myönnetty vapautusta työstä kuten työehtosopimuksen mukaan tuli pääluottamusmiehelle myöntää. Olkiluodon voimalassa työskentelevät yhtiön työntekijät eivät olleet osallistuneet Raumalla valittujen luottamushenkilöiden vaaliin. Yhtiön palveluksessa Raumalla työskentelevien työntekijöiden työsuhteissa noudatettiin pääasiassa kiinteistöhoitoalan työehtosopimusta. Sen sijaan Olkiluodon voimalassa työskentelevien työntekijöiden työsuhteissa noudatettiin puhdistus- ja siivousalan työehtosopimusta. Neuvotteluissa työntekijäliiton edustaja oli myös todennut, että Olkiluodon ydinvoimala-alue muodosti oman erillisen yksikkönsä eikä se työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla kuulunut Rauman kaupungin kanssa yhtenäiseen talousalueeseen. Näistä seikoista huolimatta työnantajaliiton edustaja oli pysynyt työnantajan omaksumalla kannalla.

Vaatimukset

Kiinteistöpalvelualojen toimialaliitto KIPA ja RTK-Palvelu Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Kiinteistöpalvelualojen toimialaliitto KIPA ja RTK-Palvelu Oy ovat vaatineet Kiinteistötyöntekijäin Liiton velvoittamista korvaamaan Kiinteistöpalvelualojen toimialaliitto KIPA:n ja RTK-Palvelu Oy:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perustelut

RTK-Palvelu Oy, jonka kotipaikka oli Raumalla, toimi Suomessa yhdeksällä eri alueella. Yhtiö toimi siivous- ja kiinteistöalan yrityksenä. Muun muassa Rauman talousalueella yhtiö suoritti siivouksen lisäksi myös kiinteistönhoitoa. Yhtiön pääkonttori oli Raumalla. Pääkonttorin alaisuudessa työskenteli noin 170 työntekijää. Rauman tulosyksikköön kuului myös Eurajoen kunnassa sijaitseva Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluodon ydinvoimalan siivoaminen ja kiinteistönhoito. Näissä tehtävissä yhtiön palveluksessa oli Eurajoella noin 50 henkilöä.

Olkiluodon ydinvoimalaa siivoavaa henkilöstöä ei ollut koskaan pidetty omana erillisenä yksikkönään, vaan se oli aina kuulunut osana Rauman tulosyksikköön. Olkiluodon ydinvoimala sijaitsi selkeästi Rauman talousalueella ja oli kiinteässä yhteydessä Rauman kaupunkiin muun muassa merkittävän työmatkaliikenteen vuoksi. Yhtenäisen talousalueen olemassaolo oli ollut kiistatonta työehtosopimusosapuolten välillä jo 1970-luvulta lähtien, jolloin työehtosopimuksen määräykset oli muotoiltu.

Olkiluodon ydinvoimalassa työskentelevien työntekijöiden valitsema luottamusmies oli osastokohtainen luottamusmies. Kysymyksessä olevan työpaikan työntekijöiden työehtosopimuksen 12 §:n mukainen pääluottamusmies toimi Raumalla.

Olkiluodon voimalan osaston luottamusmiehenä toimivalle Salolle oli annettu työehtosopimuksen mukaan pääluottamusmiehelle myönnettävää työstä vapautusaikaa muistuttavaa vapaata luottamusmiestehtävien hoitamiseen. Tämä ei merkinnyt sitä, että työnantaja olisi katsonut Salon luottamusmiessopimuksen 2 §:ssä tarkoitetuksi pääluottamusmieheksi. Salolle myönnetty vapaa oli annettu henkilökohtaisilla perusteilla ilman, että se olisi ollut sidoksissa osastokohtaisen luottamusmiehen toimeen siten, että myös seuraava osaston luottamusmieheksi valittava henkilö saisi sen automaattisesti.

Puhdistus- ja siivousalan työehtosopimuksen 12 §:n 1 kohdan mukaan luottamusmiessopimusta sovellettaessa työpaikalla puhdistus- ja siivousalalla tarkoitettiin yrityksen kutakin toimipaikkakuntaa (kaupunkia, kuntaa tai kaupunkien ja kuntien muodostamaa yhtenäistä talousaluetta). Kaupunkien ja kuntien muodostaman yhtenäisen talousalueen määrittäminen jäi työehtosopimuksen mukaan kunkin yksittäisen yrityksen tehtäväksi esimerkiksi siten, että yritys noudatti valtakunnassa yleisesti noudatettuja talousaluerajoja tai sellaisia omia toiminta- ja tulosyksikkörajojaan, joiden sisällä se tavanomaisesti toimi. Kun nyt riidanalaisesta asiasta oli käyty neuvotteluja työehtosopimusosapuolten välillä, oli neuvotteluissa johdonmukaisesti otettu se kanta, että Eurajoen kunta Rauman tulosyksikköön kuuluvana osana kuului Rauman talousalueeseen.

Yrityksen organisaatiokaaviosta kävi ilmi, että Olkiluodon ydinvoimalassa siivoustyötä tekevät henkilöt ja ulkoalueiden hoitotyötä tekevät henkilöt toimivat palvelupäälliköiden alaisuudessa. Nämä puolestaan vastasivat toiminnasta koko Rauman tulosyksikön vetäjälle. RTK-Palvelu Oy oli ottanut kysymyksessä olevan asian huomioon myös työntekijöiden kanssa työsopimuksia tehdessään. Työsopimuksissa työnsuorituspaikaksi oli määritelty yleensä vähintään Rauman talousalue, jolloin työntekijät olivat saattaneet työnantajan määräyksestä työskennellä tarpeen mukaan sekä Raumalla että Eurajoella. Esimerkiksi Salon kanssa tehdyssä työsopimuksessa oli todettu, että työntekijä oli velvollinen suorittamaan työnantajan hänelle osoittamaa työtä. Työsopimuksen mukaan tämä koski myös muualla kuin Rauman talousalueella suoritettavaa työtä.

Luottamusmiessopimuksen 3 §:n mukaan luottamushenkilöiden valitseminen kuului ammattiosastolle. Työnantaja ei voinut puuttua järjestettäviin vaaleihin eikä näin ollen esimerkiksi vaalialueen rajoihin. Luottamusmiesvaalien järjestäminen oli ammattiosaston sisäinen asia. Nyt esillä olevassa tapauksessa ammattiosasto oli itse omaksunut sellaisen käytännön, että yrityksen Rauman talousalueen yksikön pääluottamusmies oli Raumalla ja Olkiluodon ydinvoimalan työntekijät valitsivat keskuudestaan osaston luottamusmiehen. RTK-Palvelu Oy ei ollut puuttunut ammattiosaston järjestämiin luottamusmiesvaaleihin, vaan työnantaja oli vain ottanut vastaan luottamusmiessopimuksen 3 §:n mukaisen ilmoituksen valitusta pääluottamusmiehestä sekä pöytäkirjajäljennöksen, josta kävi ilmi Olkiluodon voimalan työntekijöiden valitsema osaston luottamusmies. Näiden ilmoitusten perusteella työnantajalle oli muodostunut käsitys, että Matti Varin toimi Rauman tulosyksikön (johon Eurajoki kuului) pääluottamusmiehenä ja Salo Olkiluodon voimalan työntekijöiden valitsemana osaston luottamusmiehenä.

Työnantaja ei ollut saanut työntekijöiltä koskaan sen sisältöistä ilmoitusta, että työntekijät olisivat valinneet Olkiluodon voimalaitokseen oman pääluottamusmiehen. Valinta oli aina koskenut osaston luottamusmiestä. Kysymyksessä olevaa osaston luottamusmieheksi valittua henkilöä ei voitu pitää luottamusmiessopimuksessa tarkoitettuna työpaikan ainoana luottamusmiehenä ja sitä kautta pääluottamusmiehenä.

Raumalla työskennelleet puhdistus- ja siivousalan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvat työntekijät olivat osallistuneet pääluottamusmies Varinin valintaan. Mahdolliset vaaleihin liittyvät rajoitukset olivat ammattiosaston asia, johon työnantaja ei voinut eikä saanut puuttua.

Perustelut

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko RTK-Palvelu Oy:n Olkiluodon ydinvoimalan alueella työskentelevien työntekijöiden valitsemalla luottamusmiehellä puhdistus- ja siivousalan työehtosopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen 2 §:ssä tarkoitetun pääluottamusmiehen vai osaston luottamusmiehen asema.

Puhdistus- ja siivousalan työehtosopimuksen 12 §:n 1 kohdan mukaan luottamusmiessopimusta sovellettaessa työpaikalla puhdistus- ja siivousalalla tarkoitetaan yrityksen kutakin toimipaikkakuntaa (kaupunkia, kuntaa tai kaupunkien ja kuntien muodostamaa yhtenäistä talousaluetta).

Työnantajapuoli on katsonut, että luottamusmiessopimusta sovellettaessa Rauma ja Eurajoki, jossa Olkiluodon ydinvoimala sijaitsee, muodostavat yhtenäisen talousalueen, jota on luottamusmiessopimuksen edellä mainitun määräyksen perusteella pidettävä työpaikkana. Työnantajapuolen mukaan kysymyksessä olevalle työpaikalle valittu pääluottamusmies työskenteli Raumalla ja Olkiluodossa työskentelevien työntekijöiden keskuudestaan valitsemalla luottamusmiehellä oli osastonluottamusmiehen asema. Kiinteistötyöntekijäin Liitto on ollut työnantajapuolen kanssa yhtä mieltä siitä, että Rauma ja Eurajoki muodostivat luottamusmiessopimuksen 12 §:n 1 kohdassa tarkoitetun yhtenäisen talousalueen. Kiinteistötyöntekijäin Liitto on kuitenkin katsonut, että tällä ta-lousalueella yhtiöllä oli kaksi erillistä työpaikkaa, joista toinen sijaitsi Raumalla ja toinen Olkiluodossa.

RTK-Palvelu Oy:n työntekijät ovat 2.10.1995 pitämässään luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutettujen valintatilaisuudessa valinneet luottamusmieheksi Salon ja hänelle varaluottamusmiehen. Kokouksessa suoritetuista valinnoista on ilmoitettu työnantajalle siten, että tilaisuudesta laadittu pöytäkirja on toimitettu työnantajalle. Työnantajalle on lisäksi toimitettu kirjallisesti tieto 12.10.1995 pidetystä pääluottamusmiesvaalista. Tämän ilmoituksen mukaan pääluottamusmieheksi on vuodeksi 1996 valittu Matti Varin. Varinin työskentelypaikka sijaitsee Raumalla.

Työtuomioistuimessa todistajana kuullun RTK-Palvelu Oy:n palveluksessa Olkiluodossa olleen piiripäällikön kertoman mukaan Olkiluodossa työskentelevät työntekijät ovat aikaisempina vuosina tehneet ilmoituksen työnantajalle Olkiluodon työntekijöiden luottamusmieheksi valitusta henkilöstä. Piiripäällikön mukaan työnantaja on saanut erillisen ilmoituksen pääluottamusmieheksi valitusta henkilöstä. Piiripäällikkö on myös kertonut, että Olkiluotoon on aina tullut myös ilmoitus siitä, koska yhtiön työntekijöiden pääluottamusmiehen vaali pidetään. Samoin työnantajalle on toimitettu tieto pääluottamusmiehen valinnasta.

Todistajana kuultu RTK-Palvelu Oy:n henkilöstöpäällikkö on kertonut, että yhtiön Rauman talousalueella työskentelevillä työntekijöillä on aina ollut vain yksi pääluottamusmies, joka on ollut työssä Raumalla. Yhtiön Rauman talousalueella työskentelevät työntekijät ovat lisäksi valinneet keskuudestaan kaksi osastonluottamusmiestä, joista toinen on ollut Olkiluodon ydinvoimalan työntekijöiden osastonluottamusmies ja toinen entisellä Rauma Repolan telakalla työskennelleiden työntekijöiden valitsema osastonluottamusmies. Henkilöstöpäällikkö on myös kertonut, että Raumalla työskentelevälle pääluottamusmiehelle työehtosopimuksen 12 §:n 2 kohdassa tarkoitettua työstä vapautusta annettaessa on vapautuksen määrässä otettu huomioon myös Olkiluodossa työskentelevien työntekijöiden lukumäärä.

Sekä Salo että todistajana kuultu Olkiluodon työntekijöiden luottamusmiehenä aikaisemmin toiminut työntekijä ovat kertoneet, että Olkiluodon työntekijöille on toimitettu tieto Raumalla pidettävistä pääluottamusmiehen vaaleista. Heillä ei kuitenkaan ollut tietoa siitä, olivatko Olkiluodossa työskentelevät työntekijät osallistuneet pääluottamusmiehen vaaliin.

Olkiluodon työntekijöiden luottamusmieheksi valitulle henkilölle on myönnetty työstä vapautusta kuten työehtosopimuksen mukaan myönnetään vapautusta pääluottamusmiehelle. Samoin luottamusmiehelle on maksettu työehtosopimuksen mukainen pääluottamusmiehelle kuukausittain maksettava korvaus. Vapautuksen myöntämisen syynä työnantajapuolen todistajien mukaan on ollut Olkiluodon työpaikan erityislaatuisuus. Työntekijöiden liikkuminen voimalan eri alueilla on ollut rajoitettua ja luvanvaraista. Työnantajapuolen todistajien mukaan Olkiluodon työntekijöiden luottamusmiehelle on annettu viikottainen työstä vapautus, jotta luottamusmiehellä olisi mahdollisuus tavata työntekijöitä tähän sopivissa työnantajan tiloissa. Piiripäällikön mukaan vapautuksen antamiseen ja rahakorvauksen maksamiseen on vaikuttanut lisäksi se, että Olkiluodon työntekijöiden luottamusmies on omalla ajallaan joutunut hoitamaan asioita Raumalla työskentelevän pääluottamusmiehen kanssa. Rahakorvauksen maksaminen Olkiluodon luottamusmiehelle on henkilöstöpäällikön mukaan johtunut siitä, että luottamusmiesasioiden hoitaminen Raumalla työskentelevän pääluottamusmiehen kanssa on ollut hankalaa.

Olkiluodon työntekijöiden luottamusmiehelle annetun työstä vapautuksen ja hänelle maksetun kuukausikorvauksen perusteena ovat siten olleet työpaikan olosuhteet ja hankaluudet hoitaa asioita eri paikkakunnalla työskentelevän pääluottamusmiehen kanssa. Näin ollen ei siitä seikasta, että työnantaja on myöntänyt Olkiluodon työntekijöiden luottamusmiehelle viikottaisen työstä vapautuksen ja maksanut luottamusmiestehtävien hoidosta työehtosopimuksen mukaan pääluottamusmiehelle maksettavan korvauksen, voida työtuomioistuimen mielestä katsoa johtuvan, että Olkiluodon työntekijöiden valitsemalla luottamusmiehellä olisi ollut työehtosopimuksen mukainen pääluottamusmiehen asema. Työntekijäpuolen työnantajalle tekemät pääluottamusmiehen ja Olkiluodon työntekijöiden luottamushenkilön valintaa koskevat ilmoitukset samoin kuin Olkiluodon työntekijöille toimitetut pääluottamusmiehen vaalia ja valintaa koskevat tiedot tukevat työtuomioistuimen mielestä sitä työnantajapuolen omaksumaa tulkintaa, että Raumalla luottamusmieheksi valitulla työntekijällä on ollut yhtiön Rauman ja Eurajoen työpisteet käsittävän työehtosopimuksen 12 §:n 1 kohdan mukaisen työpaikan pääluottamusmiehen asema ja Olkiluodon työntekijöiden valitsemalla luottamusmiehellä osaston luottamusmiehen asema.

Näin ollen työtuomioistuin katsoo, että RTK-Palvelu Oy:n Olkiluodon ydinvoimalan alueella työskentelevien työntekijöiden valitsemalla luottamusmiehellä on ollut osaston luottamusmiehen asema, eikä RTK-Palvelu Oy siten ole menetellyt luottamusmiessopimuksen vastaisesti kieltäytyessään tunnustamasta Salolle pääluottamusmiehen asemaa. RTK-Palvelu Oy ei siten ole tietensä rikkonut työehtosopimusta eikä Kiinteistöpalvelualojen toimialaliitto KIPA laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Kiinteistötyöntekijäin Liitto velvoitetaan korvaamaan Kiinteistöpalvelualojen toimialaliitto KIPA:n ja RTK-Palvelu Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 14 938 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Tiitinen, Tiitola, Vänttinen, Korpela ja Kiuru jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.