24.5.1996

Vaatimukset

Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut Pankkitoimihenkilöliiton, Helsingin Pankkitoimihenkilöt ry:n, VarsinaisSuomen Pankkitoimihenkilöt ry:n, Pohjois-Pohjanmaan Pankkitoimihenkilöt ry:n, Vaasan Piirin Pankkitoimihenkilöt, Pirkka-Hämeen Pankkitoimihenkilöt ry:n, Itä-Hämeen Pankkitoimihenkilöt ry:n, Pohjois-Karjalan Pankkitoimihenkilöt ry:n, Pohjois-Kymen Pankkitoimihenkilöt ry:n, Kuopion Seudun Pankkitoimihenkilöt ry:n, Keski-Uudenmaan Pankkitoimihenkilöt ry:n, Keski-Suomen Pankkitoimihenkilöt ry:n ja Lapin Pankkitoimihenkilöt ry:n kunkin erikseen tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Pankkialan Työnantajaliitto on lisäksi vaatinut Pankkitoimihenkilöliiton ja mainittujen paikallisyhdistysten velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Pankkialan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Pankkitoimihenkilöt olivat 15.4.1996 aloittaneet ylityökiellon Merita Pankki Oy:ssä vastalauseenaan henkilöstön sopeuttamiseen tähtääville suunnitelmille. Pankin luottamusmiehet olivat päättäneet ylityökiellosta 14.4.1996. Pankkitoimihenkilöliiton hallitus oli 17.4.1996 ilmoittanut tukevansa luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja heidän laittomasta ylityökiellossaan. Tiedotteessaan Pankkitoimihenkilöliitto oli esittänyt työn jakamista lääkkeenä irtisanomisille.

Ylityökieltoon osallistui noin 10 000 pankkitoimihenkilöä mukaan lukien pankin kaikki luottamusmiehet.

Työtuomioistuin oli 26.4.1996 julistanut samassa asiassa tuomion nro 34 Pankkitoimihenkilöliiton osalta. Välittömästi tuomion julistamisen jälkeen Pankkialan Työnantajaliitto oli vaatinut Pankkitoimihenkilöliittoa ja pääluottamusmiestä ryhtymään toimenpiteisiin laittoman työtaistelun lopettamiseksi.

Pankissa oli jo 25.4.1996 päästy yhteisymmärrykseen ylityökiellon lopettamisesta seuraavana päivänä julistettavan tuomion jälkeen. Asiasta oli sovittu pääluottamusmiehen ja pankin edustajan välillä. Pankkitoimihenkilöliitto oli kuitenkin kiistänyt sopimuksen ja katsonut, että kysymyksessä oli ollut vain neuvottelutulos, johon luottamusmiesten tuli myöhemmin kokouksessaan ottaa kantaa. Pankkitoimihenkilöliiton puheenjohtajisto oli 28.4.1996 päättänyt alistaa sopimuksen neuvottelevien luottamusmiesten yhteiseen kokoukseen. Samassa kokouksessa oli ollut tarkoitus myös käsitellä työsuojelutarkastusten tuloksia. Näin ollen ylityökielto oli jatkunut edelleen.

Työtuomioistuin oli 10.5.1996 antanut samassa asiassa tuomion nro 38 Pankkitoimihenkilöliiton ja Helsingin Pankkitoimihenkilöt ry:n osalta. Välittömästi tuomion antamisen jälkeen Pankkialan Työnantajaliitto oli vaatinut Pankkitoimihenkilöliittoa ja pääluottamusmiestä ryhtymään toimenpiteisiin laittoman työtaistelun lopettamiseksi. Pankkitoimihenkilöliitto ja neuvottelevat luottamusmiehet olivat kokoontuneet 13.5.1996 käsittelemään ylityökieltoa. Kokouksessa ylityökieltoa oli päätetty työtuomioistuimen tuomiosta huolimatta jatkaa toistaiseksi.

Ylityökiellon piirissä oli noin 8 700 pankkitoimihenkilöä luottamusmiehet mukaan lukien.

Työtaistelu kohdistui ainakin työehtosopimuksen 4 §:n määräykseen työnantajan oikeudesta johtaa ja jakaa työtä. Ylityökiellon jatkamisella olivat Pankkitoimihenkilöliitto ja mainitut paikallisyhdistykset aktiivisesti rikkoneet työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisen velvollisuuden työrauhan ylläpitämiseksi. Lisäksi paikallisyhdistykset vastasivat luottamusmiestensä toimista.

Pankkitoimihenkilöliitto ja sen paikallisyhdistykset olivat piittaamattomia työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisesta työrauhavelvollisuudesta. Työtuomioistuimen aikaisemmat tuomiot tulisi ottaa hyvityssakkoa tuomittaessa sitä enentävinä seikkoina huomioon.

Vaatimukset

Pankkitoimihenkilöliitto on myöntänyt kanteen Pankkitoimihenkilöliiton osalta, mutta kiistänyt sen liiton paikallisyhdistysten osalta.

Perustelut

Merita Pankki Oy:ssä oli ylityökiellon ulkopuolelle jo alunperin rajattu kaikki laiteasennuksiin, konttoreiden muuttoihin ja turvallisuuteen liittyvät työt. Heti ylityökiellon ensimmäisenä päivänä ylityökielto oli purettu atk-puolella, tämän jälkeen tytäryhtiöissä ja kansainvälisissä maksuissa.

Pankissa neuvottelevat luottamusmiehet olivat päättäneet kokouksessaan 13.5.1996 ylityökiellon asteittaisesta purkamisesta keskitetyissä toiminnoissa, joissa työskenteli noin 3 500 henkeä. Ylityökiellon ulkopuolelle oli rajattu muun muassa maksuliikennetekniikkayksikkö ja suurasiakastoiminnot. Neuvottelevat luottamusmiehet olivat sittemmin kokouksessaan 23.5.1996 päättäneet purkaa ylityökiellon kokonaisuudessaan.

Pankkitoimihenkilöliitto kantoi vastuun ylityökiellon osittaisesta jatkumisesta. Toimihenkilöliiton paikallisyhdistyksillä ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa toimihenkilöliiton johdon linjaamaan asiaan.

Pankin henkilöstö oli vähentynyt vuoden aikana 4 000 henkeä. Etenkin alkuvuodesta 1996 tilanne oli pahentunut, kun parin ensimmäisen kuukauden aikana oli poistunut yli 1 000 henkeä.

Työsuojelutarkastuksissa oli ilmennyt muun muassa henkilöstömäärän riittämättömyyttä, kohtuuttomia työpaineita, puutteellista perehdyttämistä työhön, työnjohdollisia puutteita sekä riittämätöntä ja jopa täysin puuttuvaa tuotekoulutusta. Oli todettu lukuisia korjausta vaativia yksityiskohtia, luokiteltu työt kiireellisyysjärjestykseen ja tarkasteltu henkilöstön määrää toiminnoittain. Nämä toimenpiteet jatkossa vähentäisivät ylitöiden määrää. Pankissa pääluottamusmiehet olivat käynnistäneet aktiiviset neuvottelut ja kehottaneet luottamusmiehiä arvioimaan tilannetta uudelleen. Toimihenkilöliiton paikallisyhdistysten alueilla yhteistoimintamenettely oli kokonaan päättynyt Keski-Uudellamaalla, Vaasassa ja PirkkaHämeessä sekä osittain päättynyt Turussa, Helsingissä, Itä-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Kymessä, sekä jatkui myöhemmin muilla alueilla.

Minkään paikallisyhdistyksen alueella pankki työnantajana ei ollut kohdistanut tarvetta ylitöiden tekemiseen siltä osin kuin ylityökielto oli ollut voimassa. Kaikki toiminnan vaatimat muutto- ja asennus- ynnä muut työt oli hoidettu ylitöinä. Tällä perusteella toimihenkilöliiton paikallisyhdistykset eivät olleet vastuussa ylityökiellosta. Mitään näyttöä siitä, että luottamusmiehet olisivat itse olleet mukana ylityökiellossa, ei ollut esitetty.

Helsingin Pankkitoimihenkilöt ry:ssä oli työssä käyvien jäsenten määrä 8 475, Varsinais-Suomen Pankkitoimihenkilöt ry:ssä 1 594, Pohjois-Pohjanmaan Pankkitoimihenkilöt ry:ssä 829, Vaasan Piirin Pankkitoimihenkilöt ry:ssä 648, Pirkka-Hämeen Pankkitoimihenkilöt ry:ssä 1 289, Itä-Hämeen Pankkitoimihenkilöt ry:ssä 785, Pohjois-Karjalan Pankkitoimihenkilöt ry:ssä 484, Pohjois-Kymen Pankkitoimihenkilöt ry:ssä 444, Kuopion Seudun Pankkitoimihenkilöt ry:ssä 577, Keski-Uudenmaan Pankkitoimihenkilöt ry:ssä 349, Keski-Suomen Pankkitoimihenkilöt ry:ssä 622 ja Lapin Pankkitoimihenkilöt ry:ssä 296.

Perustelut

Työtuomioistuin on 26.4.1996 julistamassaan tuomiossa nro 34/1996 katsonut selvitetyksi, että Merita Pankki Oy:n neuvottelevat luottamusmiehet olivat 14.4.1996 päättäneet toimeenpanna pankissa ylityökiellon 15.4.1996 lukien. Päätöksen mukaisesti toimeenpantuun työtaisteluun oli osallistunut pankin noin 10 000 pankkitoimihenkilöä. Ylityökielto oli kuitenkin purettu 19.4.1996 lukien pankin kahden yhteensä noin 680 toimihenkilöä käsittävän atk-yksikön osalta. Työtaistelun ulkopuolelle oli lisäksi rajattu eräitä muita muun muassa turvallisuuteen liittyviä töitä. Työtuomioistuin on tuominnut Pankkitoimihenkilöliiton maksamaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoa Pankkialan Työnantajaliitolle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 35 000 markkaa.

Työtuomioistuin on 10.5.1996 antamassaan tuomiossa nro 38/1996 katsonut selvitetyksi, että yllämainittu ylityökielto pankissa oli jatkunut siten rajattuna, että sen ulkopuolella oli ollut noin 1 000 toimihenkilöä. Ylityökiellon piirissä olevista toimihenkilöistä noin 3 500 oli kuulunut jäseninä Helsingin Pankkitoimihenkilöt ry:hyn. Työtuomioistuin on tuominnut Pankkitoimihenkilöliiton ja Helsingin Pankkitoimihenkilöt ry:n maksamaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoa Pankkialan Työnantajaliitolle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, Pankkitoimihenkilöliiton 55 000 markkaa ja Helsingin Pankkitoimihenkilöt ry:n 20 000 markkaa.

Edellä tarkoitettu ylityökielto pankissa on päättynyt 23.5.1996.

Toimihenkilöiden ylityökiellolla on pyritty kiinnittämään huomiota henkilökunnan selviytymisedellytyksiin tehtävissään, kun pankki saneeraa toimintojaan. Samalla se on katsottava vastalauseeksi näille saneeraustoimille, jotka olivat johtaneet henkilöstön vähennyksiin, ja joita toimenpiteitä on ollut vielä tarkoitus jatkaa. Näin ollen ylityökielto on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut rahoitusalan työehtosopimuksen 4 §:n määräykseen työnantajan oikeudesta johtaa ja jakaa työtä.

Pankkitoimihenkilöliitto ei ole riittävän nopeasti työtuomioistuimen mainittujen tuomioiden jälkeen ryhtynyt toimenpiteisiin aktiivisesti tukemansa työtaistelun pikaiseksi lopettamiseksi. Liitto on työtaistelua jatkaessaan syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Helsingin Pankkitoimihenkilöt ry ei liioin ole työtuomioistuimen 10.5.1996 antaman tuomion jälkeen ryhtynyt osaltaan toimenpiteisiin työtaistelun pikaiseksi lopettamiseksi. Myöskään Pankkitoimihenkilöliiton muut kuultavina olevat paikallisyhdistykset eivät ole ennen työtaistelun alkamista tai sen aikana ryhtyneet toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi tai palauttamiseksi. Lisäksi ylityökiellosta päättämiseen ja sen toimeenpanemiseen on osallistunut myös mainittujen yhdistysten luottamusmiehiä, joiden toiminnasta yhdistykset vastaavat. Yhdistykset ovat näin rikkoneet työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuutensa.

Pankkitoimihenkilöliitolle ja Helsingin Pankkitoimihenkilöt ry:lle tuomittavaa hyvityssakkoa määrättäessä on korottavana seikkana otettava huomioon, että sekä liitto että yhdistys ovat jatkaneet ylityökieltoa siitä huolimatta, että liitto on jo kahdesti ja yhdistys kerran tuomittu työtuomioistuimessa saman työtaistelun johdosta maksamaan hyvityssakkoa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Pankkitoimihenkilöliiton ja sen paikallisyhdistykset maksamaan Pankkialan Työnantajaliitolle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa, Pankkitoimihenkilöliiton 90 000 markkaa, Helsingin Pankkitoimihenkilöt ry:n 30 000 markkaa, Varsinais-Suomen Pankkitoimihenkilöt ry:n 13 000 markkaa, Pohjois-Pohjanmaan Pankkitoimihenkilöt ry:n 10 000 markkaa, Vaasan Piirin Pankkitoimihenkilöt ry:n 10 000 markkaa, Pirkka-Hämeen Pankkitoimihenkilöt ry:n 13 000 markkaa, Itä-Hämeen Pankkitoimihenkilöt ry:n 10 000 markkaa, Pohjois-Karjalan Pankkitoimihenkilöt ry:n 7 000 markkaa, Pohjois-Kymen Pankkitoimihenkilöt ry:n 7 000 markkaa, Kuopion Seudun Pankkitoimihenkilöt ry:n 10 000 markkaa, Keski-Uudenmaan Pankkitoimihenkilöt ry:n 7 000 markkaa, Keski-Suomen Pankkitoimihenkilöt ry:n 10 000 markkaa ja Lapin Pankkitoimihenkilöt ry:n 7 000 markkaa.

Pankkitoimihenkilöliitto ja mainitut paikallisyhdistykset velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Pankkialan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 3 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kallio, H. Rautiainen, Niskanen, Sulkunen ja Porttila jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.