TT:1995-30
- Asiasanat
- Työtaistelu, kohteena, - soveltamisala, - työnjohto-oikeus, Työtaistelutoimenpide, - ostoboikotti
- Tapausvuosi
- 1995
- Antopäivä
- Diaarinumero
- D:1995/34
Työntekijäliitto oli muun muassa päivälehdissä julkaissut ilmoituksia ostoboikotista. Ilmoituksissa oli lueteltu hotelleja ja kerrottu, että kyseisissä hotelleissa siivosi siivousliike, joka ei ollut suostunut solmimaan työntekijäliiton kanssa kerroshoitajia koskevaa työehtosopimusta. Ilmoituksissa oli kehotettu hotellin asiakkaita välttämään asumista siivousliikkeen siivoamissa hotellihuoneissa. Ostoboikotin painostusvaikutus oli kohdistunut välittömästi kyseisiin majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen piirissä oleviin hotelliyrityksiin, jotka olivat teettäneet kerroshoitotyötä alihankintana.
Työtaistelutoimenpide oli kohdistunut majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta sekä soveltamisalaa koskeviin määräyksiin.
Työntekijäliitto oli työtaisteluun ryhtyessään menetellyt työrauhavelvollisuuden vastaisesti ja velvoitettu maksamaan hyvityssakkoa työnantajaliitolle. (Ään.)
Kantaja Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto ry Vastaaja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL ry
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 1.1.1995 31.10.1995 voimassa olevassa majoitus ja ravitsemisalan työntekijöiden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
1 § Sopimuksen ulottuvuus Tällä työehtosopimuksella määrätään majoitus- ja ravitsemisliikkeiden palveluksessa työaikalain alaista työtä tekevien työntekijöiden työehdot.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Soveltamisohje: Työehtosopimus kattaa työ- ja palkkaehtojen minimimääräysten osalta kaikki majoitus- ja ravitsemisalalla työskentelevät työntekijät iästä riippumatta.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Liikkeen harjoittaessa majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetussa asetuksessa mainittua toimintaa, liike kuuluu sopimuksen piiriin, ellei se kuulu muun työehtosopimuksen tai virkaehtosopimuksen piiriin.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus Työnantajalla on oikeus noudattamalla tämän sopimuksen määräyksiä johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko he järjestäytyneitä vai eivät.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Vaatimukset
Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on vaatinut Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.
Kantajaliitto on lisäksi vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista täysimääräisesti korkoineen.
Perustelut
Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:ää vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL oli 24.3.1995 uhannut omassa lehdessään julistaa 1.4.1995 alkaen 32 suurta hotellia ostoboikottiin, ellei hotelleissa työskenteleville siivousliikkeiden työntekijöille makseta majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL oli toimittanut vaatimuksensa myös suoraan hotelliyrittäjille. Ostoboikottiilmoituksia oli julkaistu useissa valtakunnallisissa lehdissä. Tämän lisäksi Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL oli uhannut laajentaa työtaistelutoimia lakolla ja hakusaarrolla, ellei kerroshoitajakiistaa ratkaista Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n edellyttämällä tavalla.
Työtaistelujen taustalla oli vanha kiista siitä, kuka edusti ja teki sopimukset hotellien kerroshoitajille. Hotelleissa toimineet siivousliikkeet eivät olleet suostuneet enää tekemään Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n kanssa sopimuksia kerroshoitajien palkka- ja työehdoista, koska kerroshoitajien työ oli liitetty osaksi yksityisen siivous-alan työehtosopimusta, missä työntekijöitä edusti Kiinteistötyöntekijöiden Liitto. Kyseinen siivousalan sopimus oli juridisesti pätevä työehtosopimus, eikä Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL voinut laittomin työtaistelukeinoin vaatia monopoliasemaa omalle sopimukselleen.
Majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksessa todettiin erikseen, että sitä sovellettiin hotellien palveluksessa olevaan henkilöstöön. Siivousliikkeiden oli puolestaan noudatettava hotellien kerrossiivouksessa oman alansa sitovaa työehtosopimusta, kuten työtuomioistuin oli todennut jo vuonna 1982. Helsingin hovioikeus oli päätynyt kolmessa riitatapauksessa samaan tulokseen. Korkeimman hallinto-oikeuden 11.4.1995 antaman paperiteollisuutta koskevan tuomion perusteella Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n vaatimus oli ilmeisesti myös kilpailulainsäädännön vastainen.
Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n julistama ostoboikotti oli alkanut 1.4.1995. Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n ilmoituksen mukaan kysymyksessä oli siivousliikkeisiin kohdistuva myötätuntotyötaistelu, jonka tavoitteena oli saada kerrossiivoojille samanlaiset työ- ja palkkaehdot kuin hotellien omilla kerroshoitajilla. Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n työtaistelutoimenpiteet ja vaatimukset kohdistuivat erityisesti Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton jäsenyrityksiin eli suuriin hotelleihin, joissa muun muassa oli peruutettu useita asiakastilaisuuksia. Mistään myötätuntotyötaistelusta ei ollut kysymys, sillä Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL ei ollut edes pyrkinyt osoittamaan mitään tuettavaa työtaistelua.
Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL ajoi työtaistelulla omia etujaan sekä majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen soveltamista. Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n oman tiedotuslehden mukaan tarvittiin aikamoista tiedottamista, jotta tarjoilijat, kokit ja muut ammattiryhmät tiedostaisivat, että asialla saattoi olla vaikutusta myös heidän omiin palkka- ja työsuhde-etuihinsa. Näin ollen myöskään työtaistelun kohdistumisesta majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimukseen ei voinut olla epäselvyyttä. Ostoboikotin alkamisen jälkeen hotelliyrittäjät olivat painostuksen tuloksena irtisanoneet siivoussopimuksiaan ja tehneet työpaikkakohtaisia pelisääntösopimuksia henkilöstönsä edustajien kanssa. Ostoboikotti oli ollut tässä mielessä myös tehokas työtaistelutoimenpide, joka oli nimenomaisesti kohdistunut Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton jäsenyrityksiin.
Saatuaan tiedon työtaistelu-uhasta Majoitus- ja Ravitsemis-alan Työnantajaliitto oli useita kertoja, viimeksi 30.3.1995, vaatinut kirjallisesti, että Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL ryhtyy välittömästi toimiin laittomien työtaistelu-uhkien purkamiseksi. Työntekijäliitto ei kuitenkaan ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin, vaan päinvastoin aloittanut ostoboikotin 1.4.1995.
Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet ainakin majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen 1 §:n sopimuksen ulottuvuutta koskevaan määräykseen sekä 7 §:n palkkamääräyksiin.
VASTAUS
Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on kiistänyt kanteen, vaatinut sen hylkäämistä ja kantajaliiton velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut korkoineen.
Ostoboikotti sekä mahdolliset lisätyötaistelutoimet eivät kohdistuneet majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimukseen, eivät siihen kokonaisuudessaan eivätkä sen mihinkään yksittäiseen määräykseen. Työtaistelutoimet kohdistuivat yksin-omaan ja ainoastaan siivousyrityksiin, jotka teettivät kerroshoitotyötä Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n jäsenillä, eivätkä suostuneet tekemään työntekijäliiton kanssa työehtosopimusta työssä noudatettavista ehdoista.
Majoitus- ja ravitsemisalan yrittäjät olivat 1970-luvun loppupuolella alkaneet enenevässä määrin siirtää joitakin toimintojaan, lähinnä siivous- ja kerroshoitotöitä, ulkopuolisten palvelusliikkeiden (siivousyritysten) hoidettavaksi. Aikaisemmin omilla työntekijöillä suoritetut työt oli annettu siivousyrityksille alihankintana suoritettaviksi.
Alihankintaan siirtyminen oli johtanut hotellien omien kerroshoitajien irtisanomisiin. Mikäli hotellin entiset kerroshoitajat olivat saaneet jatkaa entistä työtään siivousyrityksen palveluksessa, siivousyritykset olivat alkaneet soveltaa heihin Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Kiinteistötyöntekijäin Liiton kesken solmitun puhdistus- ja siivousalaa koskevan työehtosopimuksen määräyksiä. Tässä työehtosopimuksessa olivat palkka- ynnä muut määräykset huomattavasti heikompitasoisia kuin majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksessa.
Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL oli tehnyt järjestörajasopimuksen Kiinteistötyöntekijäin Liiton kanssa vuonna 1981. Sen mukaan siivousyritysten palveluksessa työskentelevät kerroshoitajat kuuluivat Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n järjestämispiiriin. Tämän jälkeen Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL oli aloittanut neuvottelut Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän kanssa työehtosopimuksen solmimisesta siivousyritysten hotelleissa suorittamasta kerroshoitotyöstä. Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n vaatimuksena oli ollut lähinnä turvata kerroshoitajien työsuhteiden jatkuminen alihankintaan siirryttäessä sekä lisäksi taata näille majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen mukaiset työsuhteen ehdot.
Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä oli suhtautunut penseästi Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n esityksiin, jonka jälkeen Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL oli päättänyt ryhtyä asiassa painostustoimiin. Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto oli suhtautunut asiaan välinpitämättömästi ja katsonut olevansa asiassa ulkopuolinen.
Keväällä 1981 Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL oli jättänyt Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle ja valtakunnansovittelijalle työriitalain 7 §:n mukaisen ilmoituksen siivousyrityksen palveluksessa olevien kerroshoitajien pääsiäisenä 1982 alkavasta lakosta, ellei työehtosopimusriidassa muuten päästä ratkaisuun. Samanaikaisesti Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n hallitus oli päättänyt, että jos kerroshoitajien lakko ei olisi riittävän tehokas, ryhtyisivät saman työpaikan muut työntekijät lailliseen myötätuntotyötaisteluun. Kohteliaisuussyistä Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL oli ilmoittanut tulevasta työriidasta myös Majoitus- ja Ravitsemisalan Työn-antajaliitolle. Mitään vaatimuksia Majoitus- ja Ravitsemis-alan Työnantajaliitolle tai sen jäsenyrityksille ei ollut esitetty vuonna 1982, kuten ei myöskään nyt vireillä olevan riidan yhteydessä.
Lakkovaroituksen antamisen jälkeen asia oli siirtynyt valtakunnansovittelijan johdolla neuvoteltavaksi. Kaikkien asian-osaisten mielestä kyseessä oli tuolloin ollut normaali laillinen työtaistelu-uhka, jossa Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL oli pyrkinyt saamaan aikaan työehtosopimuksen jäsenilleen, jotka työskentelivät siivousyritysten palveluksessa hotellien kerroshoitotyössä. Mitään työrauhaa koskevia haasteita ei tuon asian yhteydessä ollut toimitettu työtuomioistuimelle.
Kun Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ei ollut suostunut ratkaisemaan riitaa, oli Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto tehnyt asiassa juuri ennen lakon alkamista sivuväliintulon. Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto oli sitoutunut siihen, että sen jäsenyritykset eivät tee kerroshoitotyötä koskevia sopimuksia siivousyritysten kanssa ellei kyseessä oleva yritys noudata kerroshoitajien palkka- ja työehdoissa majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen vähimmäisehtoja. Näin uhatut työtaistelut väistyivät.
Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL pyrki vuonna 1982, samoin kuin nytkin vireillä olevan asian yhteydessä, työehtosopimukseen siivousyritysten kanssa, eikä suinkaan ollut pyrkinyt saamaan aikaan muutoksia voimassa olevaan Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n väliseen työehtosopimukseen. Vaatimukset eivät olleet kohdistuneet majoitus- ja ravitsemisalan yrityksiin. Niiltä ei ollut vaadittu mitään toimenpiteitä.
Siivousyrityksiin kohdistuvat työtaistelut vaikuttivat välillisesti majoitus- ja ravitsemisalan yrittäjien liiketoimintaan. Majoitus- ja ravitsemisalan yrittäjä ei kuitenkaan voinut olettaa, että sen alihankkijalle olisi tullut työrauha samalla kun majoitus- ja ravitsemisalalle on solmittu oma työehtosopimus.
Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä oli vuonna 1986 sopinut Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n ja Kiinteistötyöntekijäin Liiton kanssa, että siivousyritysten hotelleissa tekemää kerroshoitotyötä ei säädellä puhdistus- ja siivousalan sopimuksissa, vaan siitä tulevat tekemään työehtosopimukset Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL ja kukin yksittäinen siivousyritys. Näin oli käytännössä meneteltykin. Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Kiinteistötyöntekijäin Liitto olivat muuttaneet puhdistus- ja siivousalan työehtosopimuksen soveltamisaluetta siten, ettei sen piiriin kuulunut hotelleissa suoritettava kerroshoitotyö. Sittemmin kaikki majoitus- ja ravitsemisalalle tulleet siivousyritykset olivat solmineet Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n kanssa samansisältöisiä työehtosopimuksia aina 31.10.1994 saakka.
Kun talvella 1994 - 1995 oli paljastunut, etteivät siivous-yritykset ja heitä edustava Palvelualojen Toimialaliitto ry enää solmi Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n kanssa työehtosopimuksia, oli Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL päättänyt taas kerran ryhtyä painostustoimiin saadakseen uudistettua työehtosopimukset. Tätä oli edeltänyt useat neuvottelut niin Palvelualojen Toimialaliiton kuin monien yksityisten siivousyritysten kanssa.
Palvelualojen Toimialaliitto oli perustellut kielteistä kantaansa sillä, että se oli sopinut syksyllä 1994 Kiinteistötyöntekijäin Liiton kanssa, että hotelleissa suoritettavaan kerroshoitotyöhön 1.1.1995 jälkeen sovelletaan siivous- ja puhdistus-alan työehtosopimusta. Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL, joka oli myös osallinen vuoden 1986 kolmikantasopimukseen, ei ollut tätä kuitenkaan hyväksynyt, joten kahden järjestön sopimus ei sitä sitonut.
Helmikuussa 1995 Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL oli vienyt Kiinteistötyöntekijäin Liiton sopimuksenvastaisen menettelyn Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n hallituksen käsiteltäväksi. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n hallitus oli tuominnut Kiinteistötyöntekijäin Liiton toimet. Vaikka järjestörajasopimuksia ei olisikaan ollut, oli Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:llä oikeus vaatia siivousliikkeiden palveluksessa oleville jäsenilleen työehtosopimusturvaa. Noin 95 prosenttia siivousyrityksille kerroshoitotyötä tekevistä työntekijöistä oli Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n jäseniä.
Riita oli ratkennut osin siten, että Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL oli solminut yhteensä 13 siivous-yrityksen kanssa vaatimansa työehtosopimukset. Näiden siivousyritysten palveluksessa oli reilusti yli puolet kaikista siivousyritysten kerroshoitajista. Lisäksi kaksi siivousyritystä, jotka olivat LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton jäseniä, olivat ilmoittaneet noudattavansa työntekijöidensä työsuhteiden ehdoissa Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton sekä Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n välistä työehtosopimusta.
Toisaalta boikotti oli purkautunut myös sen takia, että Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton jäsenyritykset, joiden osatoimintoja boikotti koski, olivat sopineet henkilöstön kanssa, että ne tulevat irtisanomaan siivousyritysten sopimukset, jolleivat ne solmi Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n kanssa työehtosopimusta. Tämäkin osoitti selvästi, että ostoboikotti ei ollut kohdistunut mitenkään, ei välillisesti eikä suoraan, asianosaisliittojen väliseen työehtosopimukseen. Osoboikotti saattoi kohdistua välillisesti ainoastaan hotelliyrityksen ja siivousliikkeen väliseen, yrittäjien keskinäiseen sopimukseen.
Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto oli käyttäytymisellään hyväksynyt sen, että Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL solmi työehtosopimukset hotellien kerroshoitotyöstä ulkopuolisten työnantajien tai näitä edustavan järjestön kanssa. Samalla työnantajaliitto oli hyväksynyt sen, että Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL voi käyttää työtaistelutoimia päästäkseen haluamaansa lopputulokseen. Jättäytymällä ulkopuoliseksi siivousyritysten kerroshoitajien työehdoista sovittaessa oli Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto tosiasiallisesti menettänyt asiassa puhevaltansa.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on ryhtynyt edellä todettuihin työtaistelutoimiin ajaakseen omia järjestöllisiä ja työehtosopimustavoitteitaan. Se on ilmoittanut pyrkineensä painostamaan asianomaisia siivousliikkeitä solmimaan liiton kanssa sellaiset työehtosopimukset, jotka takaavat samat työ- ja palkkaehdot, kuin mistä kerroshoitajille on sovittu majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksessa.
Edellä todetussa tarkoituksessa Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on muun muassa 31.3.1995 julkaissut Helsingin Sanomissa ilmoituksen ostoboikotista. Ilmoituksessa on lueteltu 30 hotellia ja kerrottu, että kyseisissä hotelleissa siivoaa siivousliike, joka ei ollut suostunut solmimaan liiton kanssa kerroshoitajia koskevaa työehtosopimusta. Ilmoituksessa kehotettiin hotellin asiakkaita välttämään asumista siivousliikkeen siivoamissa hotellihuoneissa.
Ostoboikotin kohteena olleiden hotellien asiakkaille on jaettu seuraavansisältöisiä tiedotteita:
"Hyvä hotelliasiakas!
Tässä hotellissa siivoava siivousliike ei suostu sopimaan liittomme kanssa kerroshoitajille työehtosopimusta, joka takaisi samanlaiset työ- ja palkkaehdot kuin hotellin omilla kerroshoitajilla on.
Meidän mielestämme samaan työhön pitää soveltaa samaa sopimusta riippumatta siitä, onko hotellin vai aliurakoitsijan palveluksessa.
Kerroshoitajien työehtosopimus siivousliikkeiden kanssa on päättynyt 31.10.1994. Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL ry on tähän asti solminut työehtosopimukset kaikille kerroshoitajille. Niin se haluaa tehdä nytkin.
Neuvottelujen vauhdittamiseksi liitto on aloittanut ostoboikotin.
Ostoboikotti ei kohdistu hotelli- ja ravintolaalan yrittäjiin, eikä sillä haeta muutosta majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimukseen.
Ostoboikotti on myötätuntotaistelua kerroshoitajien työehtosopimusten puolesta.
Tue toimintaamme. Älä asu siivousliikkeen siivoamassa hotellihuoneessa. - Muut hotellit palvelevat sinua mielellään."
Ostoboikotin yhteydessä ei ole esitetty Majoitus- ja Ravitsemisalan työnantajaliitolle tai sen jäsenyrityksille sellaisia vaatimuksia, joilla olisi ollut hyväksyttyinä vaikutuksia majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimukseen. Tähän nähden Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on katsonut, ettei työtaistelu ole kohdistunut välittömästi eikä välillisesti majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimukseen ja että se saattoi kohdistua välillisesti ainoastaan hotelliyrityksen ja siivousliikkeen väliseen sopimukseen.
Ostoboikotti on edellä todetuin tavoin ulotettu koskemaan muun muassa sellaisia Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliittoon järjestäytyneitä hotelleja, joiden kerroshoitotyöstä ei ole solmittu työehtosopimusta Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n kanssa. Kun kehoitukset pidättyä palvelusten käyttämisestä on suunnattu siivousyritysten asiakkaiden asemesta hotellien asiakkaisiin, ostoboikotin aiheuttama painostusvaikutus on välittömästi kohdistunut kyseisiin majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen piirissä oleviin hotelliyrityksiin, jotka ovat teettäneet kerroshoitotyön alihankintana. Arvioitaessa työtaistelun laillisuutta ei tässä yhteydessä ole merkitystä sillä, että ostoboikotti on rajattu koskemaan vain osaa hotelliyritysten tarjoamista palveluista.
Kohdistaessaan työtaistelutoimet edellä todetulla tavalla majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimukseen sidottuihin yrityksiin, Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n on katsottava tosiasiallisesti pyrkineen vaikuttamaan sopimusjärjestelyihin hotelliyrityksen ja asianomaisen siivous-yrityksen välillä ja sitä kautta saavuttamaan edellä todetut tavoitteensa.
Ostoboikotilla ja työtaistelun laajentamisuhkauksella on myös saavutettu tavoiteltuja vaikutuksia. Ostoboikotin alettua on useiden sen kohteena olleiden hotelleiden kerroshoitotyöstä solmittu Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n edellyttämät työehtosopimukset kyseisten siivousyritysten kanssa. Osassa hotelliyrityksistä on ostoboikotti lopetettu sen jälkeen, kun henkilöstön kanssa on sovittu siitä, että hotellit tulevat irtisanomaan sopimukset siivous-yritysten kanssa siinä tapauksessa, että ne eivät solmi työehtosopimusta Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n kanssa. Sopimuksen näin purkautuessa tulisi kerroshoitotyö kyseisissä hotelleissa majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen piiriin.
Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n ensisijaisena tarkoituksena on ollut uusien työehtosopimusten solmiminen asianomaisten siivousyritysten kanssa. Kun työtaistelutoimenpiteet on siivousyritysten asemesta kohdistettu niiden kanssa alihankintasopimuksen tehneisiin hotelliyrityksiin tarkoituksella vaikuttaa siivous- ja hotelliyritysten välisiin sopimuksiin, niiden on katsottava kohdistuneen myös kyseisten hotelliyritysten oikeuteen järjestellä kerroshoitotyönsä joko omalla työvoimalla tai alihankinnalla, ja sitä kautta lähinnä majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen 2 §:n määräykseen oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijöitä. Kun Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on ostoboikotin purkamiseksi tosiasiallisesti edellyttänyt vaihtoehtona työehtosopimuksen solmimiselle siivousyrityksen kanssa edellä tarkoitettua sitoumusta hotelliyritykseltä siivoussopimuksen purkamisesta, työtaistelutoimenpiteet ovat kohdistuneet myös majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevaan määräykseen. Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on siten työtaisteluun ryhtyessään menetellyt työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuuden vastaisesti.
Ostoboikotti on jatkunut työtuomioistuimen pääkäsittelypäivänä 2.5.1995 vielä yhdessä Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton jäsenyrityksessä.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitolle hyvityssakkoa 30 000 markkaa.
Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL velvoitetaan korvaamaan Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 4 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Tuulensuu, Langinkoski, Pystynen ja Ahokas-Kelotie jäseninä. Esittelijä on ollut Niemitalo.
Eri mieltä olevan jäsen Ahokas-Kelotien lausunto, johon jäsenet Pystynen ja Tiitinen yhtyivät:
Eräät majoitus- ja ravitsemisalan yritykset ovat 1970-luvun lopulta lähtien alkaneet teettää kerroshoitotyöt alihankintana siivousalan yrityksillä. Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on 1980-luvulta lähtien solminut yksittäisten siivousyritysten kanssa työehtosopimuksia kerroshoitotyöstä. Näiden työehtosopimusten työ- ja palkkaehtojen taso on vastannut majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksissa sovittua tasoa, joka on ollut ainakin jossakin määrin korkeampi kuin siivousalan työehtosopimuksen työ- ja palkkaehtojen taso. Siivousyrityksiä sitoneiden, kerroshoitotyötä koskeneiden työehtosopimusten lakatessa olemasta voimassa 31.10.1994, eivät nämä ole enää suostuneet solmimaan Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n vaatimia työehtosopimuksia.
Tehostaakseen vaatimustaan työehtosopimusten uudistamiseksi Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on eri sanomalehdissä julkaistuilla maksullisilla ilmoituksilla kehottanut ilmoituksissa nimeltä mainittujen majoitus- ja ravitsemisliikkeiden mahdollisia asiakkaita välttämään asumista "siivousliikkeen siivoamassa hotellihuoneessa". Ainakin osa näistä hotelleista on Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton jäseniä. Ostoboikottikehotuksen sanamuodosta huolimatta se on suuntautunut majoitus- ja ravitsemisliikkeiden majoitustoimintaan, vaikka sillä on pyritty vaikuttamaan niihin siivousalan yrityksiin, joiden siivoojat ovat työskennelleet ilmoituksissa mainituissa hotelleissa. Jos Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL olisi toimeenpannut lakon siivousliikkeissä ja tämän lisäksi julistanut ostoboikotin, olisi ostoboikotin työehtosopimuslain mukaisuutta tullut arvioida tukitoimenpiteenä. Tällöin ostoboikotin työehtosopimuslain mukaisuus riippuisi ensiksikin siitä, voitaisiinko siivousyrityksissä toimeenpantua lakkoa pitää työehtosopimuslain mukaisena ja, myönteisessä tapauksessa, vielä siitä, olisiko ostoboikotin kuitenkin osaksikin katsottava kohdistuvan Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n ja Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton väliseen työehtosopimukseen. Arvioitaessa tässä tapauksessa ostoboikottia työehtosopimuslain 8 §:n kannalta, en näe syytä poiketa edellä esitetystä. Tässä tapauksessa on siis ratkaisevaa, minkälaisia vaatimuksia Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on esittänyt Majoitus- ja Ravitsemis-alan Työnantajaliitolle tai sen jäsenyrityksille.
Asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL ei ole esittänyt Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitolle tai sen jäsenyrityksille mitään sellaisia vaatimuksia, jotka toteutuessaan olisivat kohdistuneet näiden järjestöjen väliseen työehtosopimukseen sitä muuttaen. Kanteessa ei ole edes väitetty, että Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL olisi nimenomaisesti tai muutoinkaan edellyttänyt Majoitus- ja Ravitsemis-alan Työnantajaliiton ryhtyvän toimenpiteisiin, jotta sen jäsenyrityksissä toimivat siivousliikkeet solmisivat Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n vaatimat työehtosopimukset tai että sen jäsenyritykset irtisanoisivat siivousyritysten kanssa solmimansa sopimukset.
Ostoboikotilla - ja ehkä siihen liittyvällä uhkauksella laajentaa painotustoimenpiteitä - on saavutettu tavoiteltuja tuloksia niin, että ostoboikotin aikana useat sen kohteena olleissa hotelleissa toimineet siivousyritykset ovat solmineet työehtosopimuksen Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n kanssa, jolloin hotellitoimintaan suunnatun ostoboikotin on ilmoitettu päättyneen. Tällä seikalla ei ole merkitystä arvioitaessa painostustoimenpidettä työehtosopimuslain 8 §:n kannalta. Joissakin hotelleissa ostoboikotti on taas lopetettu hotelliyrityksen sovittua henkilöstönsä kanssa irtisanovansa siivousyrityksen kanssa solmimansa sopimuksen kerroshoitotyöstä, jos siivousyritys ei solmisi työehtosopimusta Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n kanssa. Näyttämättä on kuitenkin jäänyt, että Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL tai edes sen jäsenet olisivat ostoboikotin alkaessa tai sen aikana edellyttäneet majoitus- ja ravitsemisalan yrityksiltä tällaista sopimusta. Koska Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n ostoboikotin yhteydessä esittämät vaatimukset eivät siten ole kohdistuneet edes välillisesti sen ja Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton solmimaan työehtosopimukseen, ei Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL ole rikkonut työrauhavelvoitettaan.
Edellä lausutuilla perusteilla hylkään kanteen.
Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL saa pitää oikeudenkäyntikulut omana vahinkonaan.