TT:1994-33
- Asiasanat
- Metsäteknikon palkkaus, Palkkaryhmittely, Virkaehtosopimuksen tulkinta
- Tapausvuosi
- 1994
- Antopäivä
- Diaarinumero
- D:1993/84
Kunnan palveluksessa oleva metsäteknikko oli sijoitettu virkaehtosopimuksen palkkaluokittelun palkkaryhmään C. Näyttämättä oli jäänyt, että häneen virkaansa kuuluvat työtehtävät olisivat olleet vaativuudeltaan sellaisia, että palkkaluokittelussa mainitut edellytykset hänen sijoittamiselleen ylempään eli palkkaryhmään B olisivat täyttyneet.
Kantaja Kuntien Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry Vastaaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuultava Kiteen kaupunki
TUOMIO
VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTKJ r.y:n välillä 25.1.1990 allekirjoitetun kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen palkkaluokittelua koskevassa liitteessä on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
TEKNINEN ALA
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
RYHMÄ B
Työ muodostuu laajoista ja vastuullisista tehtäväkokonaisuuksista, jotka käsittävät teknisen alan merkittävän osa-alueen tai useamman pienen osaalueen taikka erittäin vaativan osa-alueen lohkon. Tehtävien hoitaminen tapahtuu joko itsenäisesti tai teknisen alan esimiehen asettamien tavoitteiden ja yleisten ohjeiden rajoissa. Viranhaltija/työntekijä johtaa yleensä vastuualuettaan alaistensa avulla.
Pätevyys:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
5 01 01 04 3 Insinöörin, rakennusarkkitehdin tai metsätalousinsinöörin tutkinto
Y 33 - 36 pl
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
RYHMÄ C
Työ muodostuu laajahkosta tehtäväkokonaisuudesta tai teknisen alan erikoistuneesta osatoiminnasta. Viranhaltija/työntekijä johtaa välittömästi alaistensa työntekoa tai toimii suunnittelu-, tarkastus-, tai valvontatehtävissä.
Pätevyys:
5 01 01 05 3 Insinöörin, rakennusarkkitehdin tai metsätalousinsinöörin tutkinto
suunnitteluinsinööri toimistoarkkitehti toimistoinsinööri työinsinööri metsätalousinsinööri
Y 30 - 33 pl
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTKJ:n välillä 19.2.1992 allekirjoitetun kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkaluokittelua koskevassa liitteessä on samansisältöiset määräykset kuin edelle on jäljennetty.
Muun muassa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J:n sekä Kuntien Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n välillä 24.5.1993 tehdyllä sopimuksella ennen sitä tehtyihin kunnallisiin virkaehtosopimuksiin perustuvat oikeudet ja velvollisuudet ovat siirtyneet STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J:ltä ja sen alayhdistyksiltä Kuntien Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:lle ja sen alayhdistyksille.
KANNE
Kanteen perustelut
Kuntien Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n on Kunnallista työmarkkinalaitosta vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Kiteen kaupungin palveluksessa metsäteknikon virassa oleva metsätalousinsinööri Ilkka Hämäläinen oli sijoitettu palkkaryhmään C ja siinä palkkaluokittelun kohtaan 5 01 01 05 3. Hämäläisen esimiehenä toimi kunnaninsinööri ja Hämäläisen alaisina olivat kunnan palveluksessa olevat metsätyöntekijät.
Kiteen metsäteknikon toimenkuvaukset oli vahvistettu vuosittain. Toimenkuvauksen mukaan viran tarkoitus oli maa- ja metsätilojen hoito. Avaintuloksina/avaintehtävinä on mainittu maa- ja metsätilat, hakehankinta, radiopuhelinverkko ja muut erikseen määrätyt tehtävät. Toimenkuvauksen tulostavoitteet/tehtävät kohdassa oli mainittu Kiteen kunnan hakehankinnasta vastaaminen, radiopuhelinverkon ja -laitteiden toiminta sekä metsätila-arviot, maakauppaneuvottelut yms.
Metsäteknikko oli kaupungin viranhaltijoista ainoa, jolla oli metsäalan tutkinto. Teknisen alan merkittävät osaalueet maa- ja metsätilojen hoito sekä energiapuun hankinta muodostivat metsäteknikon laajan ja vastuullisen tehtäväkokonaisuuden. Maa- ja metsätilojen osalta metsäteknikon tehtävät sisälsivät maanviljelysmaan vuokraamisesta vastaamisen sekä metsätilojen hoito- ja hakkuutoimintojen suunnittelun ja töiden johtamisen. Maa- ja metsätilojen hoidosta ja maanviljelysmaan vuokraamisesta vastasi käytännössä metsäteknikko. Tehtävän hoitaminen tapahtui pitkälti itsenäisesti asetettujen tavoitteiden ja yleisten ohjeiden rajoissa.
Kiteen kaupungin metsätaloussuunnitelma oli laadittu vuonna 1984 vuosiksi 1985 - 1994. Tänä aikana metsien käsittelyohjeet, muun muassa Keskusmetsälautakunta Tapion metsänhoitosuositukset olivat vuonna 1989 muuttuneet oleellisesti. Niiden toteuttaminen edellytti uusia päätöksiä ja vastuun ottamista toimenpiteistä päätettäessä.
Kiteen kaupungininsinöörillä ei ollut käytännön vastuuta metsäteknikon tehtäväalueesta, vaikka kaupungininsinöörille luonnollisesti kuului niin sanottu "esimiesvastuu". Kaupungininsinöörin toimenkuvauksesta kävi ilmi, että hänen tehtäviinsä ei ollut sisällytetty metsätalousinsinöörin tehtäväalueeseen kuuluvia metsäpuolen tehtäviä. Kaupungininsinööri johti osastonsa toimintaa ja hänellä oli osastonsa hallinnollinen vastuu, mutta tosiasiallinen vastuu Hämäläisen tehtäväalueeseen kuuluvista tehtävistä oli Hämäläisellä itsellään.
Energiapuun hankinta kuului yksin metsäteknikon vastuualueeseen. Tähän sisältyi hankinnan suunnittelu, kohteiden osto, työmaiden työnjohto ja vastuu kunkin kohteen kustannustasosta. Kiteen kaupunki oli sitoutunut toimittamaan energiapuuta Kiteen Lämpö Oy:lle ja Tohman Lämpö Oy:lle. Energiapuu muodosti noin 50 prosenttia Kiteen Lämpö Oy:n tarvitsemasta energiasta.
Vaikkakaan yksittäisissä hakehankintasopimuksissa ei ollut kysymys suurista markkamääristä, niin hakehankinta kokonaisuudessaan muodosti merkittävän taloudellisen vastuualueen. Hämäläinen noudatti hakehankintojen yhteydessä teknisen lautakunnan vahvistamaa hinnoittelutaulukkoa, joka oli Hämäläisen laatima. Lautakunta oli hyväksynyt sen sellaisenaan Hämäläisen esittämässä muodossa.
Metsäteknikon erityistehtäviin Kiteellä kuului myös kaksi erittäin vaativaa osa-alueen lohkoa eli maakauppaneuvottelut ja vastuu kaupungin radiopuhelinverkosta. Näiden tehtävien vaativuus oli olennaisesti suurempi kuin metsäteknikon virassa yleensä.
Maakauppaneuvottelut sisälsivät normaalin metsätilojen arvioinnin lisäksi varsinaisten neuvottelujen käymisen kaupunginhallituksen antamien erityisohjeiden mukaan. Vuonna 1993 Hämäläinen oli käynyt Kiteen kaupungin puolesta itsenäisesti maakauppaneuvottelut Kiteen hevostalousyhdistyksen kanssa. Vuonna 1987 Kiteen kaupungin ja eri maanomistajien kanssa oli käyty neuvotteluja lentokenttäaluetta varten hankittujen maa-alueiden kaupoista. Hämäläinen oli neuvotellut kaupoista eri maanomistajien kanssa. Silloinen kunnanhallitus ja sittemmin kunnanvaltuusto olivat hyväksyneet Hämäläisen neuvottelutuloksen sellaisenaan.
Kaupungin radiopuhelinverkon ja -laitteiden vastuuhenkilönä Hämäläiselle kuului vastuu verkon toimivuudesta ja käytöstä. Hämäläinen oli myös nimetty väestösuojelun radiopuhelimien vastuuhenkilöksi.
Kiteen kunnan ja STTK-J:n Kiteen seudun paikallisosaston välillä oli ensimmäisen kerran neuvoteltu Hämäläisen palkkaryhmittelyasiasta 16.11.1989. STTK-J:n taholta oli tuolloin esitetty, että Hämäläinen tulisi sijoittaa palkkaryhmään B. Järjestön edustajat olivat vaatineet, että ryhmittely olisi saatettava voimaan 1.10.1989 lukien.
Paikallisneuvotteluja oli jatkettu 18.2.1992, jolloin STTK-J:n taholta oli uudistettu aikaisemmin esitetty vaatimus. Tätä oli perusteltu muun muassa sillä, että metsäteknikko oli ainoa kunnassa oleva metsäalan koulutuksen saanut viranhaltija. Edelleen oli esitetty, että työ sisälsi kunnan metsien vastuullisen hoidon, kaukolämpölaitoksen hakehankinnan sekä kunnanhallituksen määräämät erityistehtävät, viime aikoina muun muassa kunnan maanhankinnan valmistelutehtävät, joihin sisältyi myös varsinaisten kauppaneuvottelujen käyminen kunnallisjohdon antamien ohjeiden mukaisesti. STTK-J:n taholta oli todettu, että Hämäläisen työ sisälsi kunnan metsien hoidon ja hakehankinnan muodostavan laajan ja vastuullisen tehtäväkokonaisuuden, joka käsitti teknisen alan merkittävän osaalueen. Lisäksi oli todettu, että Hämäläisen tehtävien hoito tapahtui itsenäisesti teknisen alan esimiehen asettamien yleisten ohjeiden rajoissa. Neuvottelussa työnantaja oli esittänyt Hämäläisen sijoittamista palkkaryhmään C ja siinä palkkaluokittelun kohtaan 5 01 01 05 3.
Viimeksi 19.2.1993 käydyissä keskusneuvotteluissa STTK-J oli esittänyt, että Hämäläisen palkkauksen tuli määräytyä teknisen alan palkkaryhmän B mukaisesti ja tällöin palkkaluokittelukohdan 5 01 01 04 3 perusteella huomioon ottaen Kiteen kaupungin metsäalueen laajuuden, metsäteknikon tehtävien monipuolisuuden ja sen, että metsäteknikko suoritti myös Tohmajärven kunnan hakepuun hankintaa. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen esittämän mukaan Hämäläisen oikea palkkaryhmä oli C.
Asiassa esitetyn Kunnallisen työmarkkinalaitoksen teettämän selvityksen perusteella ei voitu tehdä sellaista johtopäätöstä, että Kiteen metsäteknikon tehtävät olisivat vaatimattomampia tai korkeintaan samantasoisia kuin toisten palkkaryhmään C sijoitettujen metsäteknikoiden ja metsätalousinsinöörien tehtävät. Tehtävien vaativuutta arvosteltaessa ei huomiota voitu kiinnittää siihen, kuinka monta eri kohtaa kunkin kunnan viranhaltijan tai työntekijän tehtävien kohdalla oli mainittu, vaan huomioon tuli ottaa se, mitä asianosaiset tehtäväkokonaisuudet pitivät sisällään.
Hämäläisen tehtäväkokonaisuus poikkesi muiden selvityksessä tarkoitettujen toimihenkilöiden tehtäväkokonaisuudesta siinä, että hänen tehtävänään oli hakehankinnasta vastaaminen. Tällaista tehtävää ei kuulunut muille selvityksessä tarkoitetuille toimihenkilöille tai työntekijöille. Viime vuoden lopulla tilanne oli tältä osin eräissä kunnissa muuttunut.
Hämäläisen tehtävät muodostivat maa- ja metsätilojen hoidon ja energiapuun hankinnan osalta laajan ja vastuullisen tehtäväkokonaisuuden, joka käsitti teknisen alan merkittävän osa-alueen ja lisäksi maakauppaneuvottelujen ja kaupungin radiopuhelinverkon vastuun osalta erittäin vaativat osa-alueen lohkot. Kun tehtävien hoitaminen tapahtui lisäksi hyvin pitkälle itsenäisesti ja osittain esimiehen asettamien tavoitteiden ja yleisten ohjeiden rajoissa, vastasivat Hämäläisen työtehtävät sisällöltään virkaehtosopimuksen palkkaluokittelun ryhmä B:n mukaisia tehtäviä.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Kuntien Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen ja sitä ennen voimassa olleen kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen oikeaksi sisällöksi ja tulkinnaksi sen, että Hämäläinen on työtehtäviensä perusteella ryhmiteltävä teknisen alan palkkaryhmään B ja siellä palkkaluokittelukohtaan 5 01 01 04 3 ja tämän ryhmittelyn olisi tullut tapahtua 18.2.1992 lukien.
VASTAUS
Vastauksen perustelut
Kunnallinen työmarkkinalaitos on lausunut vastineessaan, johon Kiteen kaupunki on yhtynyt, että Kiteen metsäteknikon viran tehtäviin oli vahvistettujen toimenkuvauksien mukaan kuulunut vuodesta 1989 lukien metsätilojen hoito, energiapuun hankinta, metsätilojen arviointi ja muut esimiehen määräämät tehtävät.
Metsätilojen hoito oli kaikkein tyypillisin metsäteknikon tehtävä niin Kiteellä kuin muissakin kunnissa. Tässä työssä metsäteknikolla oli vastuu vain välittömästä työnjohdosta. Vastuu maa- ja metsätilojen hoidosta ja maanviljelysmaan vuokraamisesta ei kuulunut Hämäläiselle, vaan näistä tehtävistä vastasi kaupungininsinööri. Hän esitteli asiat tekniselle lautakunnalle, joka teki päätökset.
Hämäläinen ei myöskään suunnitellut metsätilojen hoitotoimenpiteitä. Kiteen metsät hoidettiin Pohjois-Karjalan metsälautakunnan tekemän ja kaupunginhallituksen hyväksymän metsätaloussuunnitelman mukaisesti ottaen huomioon kunkin vuoden talousarvioraamit. Normaalia oli, että Kiteen kokoisten kuntien palveluksessa oli ainoastaan yksi metsätalousinsinöörin tai muun metsäalan tutkinnon suorittanut henkilö. Kiteen ja muiden saman kokoisten kuntien palveluksessa oli myös esimerkiksi vain yksi rakennustarkastaja, yksi palopäällikkö ja yksi mittausteknikko. Kiteen kaupungin teknisen lautakunnan jäseninä oli metsänomistajia. Myös kaupungin palveluksessa olevien virkamiesten joukossa oli metsänomistajia. Lisäksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja oli metsänhoitaja. Kiteen kaupungissa metsätalouden asiantuntemus ei siten ollut yksin Hämäläisen varassa.
Energiapuun hankinta oli ollut tärkein syy metsäteknikon viran perustamiseen. Energiapuun hankinta oli nykyäänkin keskeisin metsäteknikon tehtävistä. Tässä työssä metsäteknikolla oli vastuu vain välittömästä työnjohdosta. Tekninen lautakunta vahvisti energiapuun hankinnan yksityiskohtaiset taksat ja ohjeet. Metsäteknikon tehtävänä oli soveltaa vahvistetut taksat ostettavaan hakerankaan.
Metsäteknikon hankintaraja energiapuun hankintojen osalta oli tällä hetkellä 30 000 markkaa eli sama kuin muillakin teknisen osaston palkkaryhmään C kuuluvilla viranhaltijoilla. Metsäteknikon oli toimitettava kaikki tämän hankintarajan puitteissa tekemänsä päätökset tiedoksi tekniselle lautakunnalle. Muut teknisen osaston palkkaryhmään C sijoitetut viranhaltijat eivät olleet hankinnoissaan vastaavan valvonnan alaisia. Hakehankinnassa metsäteknikko ei hoitanut tehtäväänsä "yleisten ohjeiden rajoissa", kuten palkkaluokittelun palkkaryhmän B määritelmässä edellytettiin. Metsäteknikon oli hankintarajansa puitteissa noudatettava erittäin yksityiskohtaisia hinnoittelutaulukkoja ja teknisen lautakunnan päätösten tarkkoja määräyksiä.
Vastuu energiapuun hankinnasta ei ollut metsäteknikolla, vaan tehtävästä vastasi kaupungininsinööri. Hän esitteli asiat tekniselle lautakunnalle, joka teki asiaa koskevat päätökset. Tämä ilmeni teknisen toimen johtosäännöstä ja Kiteen kaupungin ja Tohman Lämpö Oy:n sekä Kiteen kaupungin ja Kiteen Lämpö Oy:n kanssa tehdyistä sopimuksista.
Kiteen metsäteknikko oli hankkinut aikanaan halkoja 16 kyläkoululle. Viimeisetkin 10 näistä kouluista oli 31.12.1992 muutettu öljylämmitteisiksi. Metsäteknikolle oli tämän vuoksi 1.1.1993 alkaen järjestetty halkojen hankinnan tilalle yhtä paljon työaikaa vaativa hakehankinta Tohman Lämpö Oy:lle. Ellei näin olisi tehty, metsäteknikko olisi pitänyt osa-aikaistaa vuoden 1993 alusta lukien. Metsäteknikko toimitti Kiteen lämpölaitokselle haketta kiintokuutioina mitaten enemmän kuin aikaisemmin halkoja kouluille. Vaikka halkokiintokuutioita oli vähemmän, niin halkojen hankinta monine työvaiheineen vaati yhtä paljon työaikaa kuin suuremman hakekiintokuutiomäärän hankinta Tohman Lämpö Oy:lle, koska hakkeen hankinnassa oli vähemmän työvaiheita.
Maa- ja metsätilojen hoito sekä energiapuun hankinta eivät muodostaneet sellaista palkkaryhmän B määritelmässä tarkoitettua laajaa ja vastuullista tehtäväkokonaisuutta, joka käsitti teknisen alan merkittävän osa-alueen. Maa- ja metsätilojen hoidon ja energiapuun hankinnan osuus Kiteen kaupungin vuoden 1993 budjetista oli yhteensä vain noin 2 miljoonaa markkaa. Koko teknisen osaston osuus kaupungin budjetista oli noin 45 miljoonaa markkaa. Kiteen kaupungin teknisen osaston teknisen alan palkkaluokittelun piiriin kuuluvien ryhmään C sijoitettujen viranhaltijoiden ja työntekijöiden tehtäväalueiden budjetit vuonna 1993 olivat seuraavat: talonrakennusmestari 10 - 11 miljoonaa markkaa, rakennusmestari 8 - 10 miljoonaa markkaa, yksityistiemestari noin 3 miljoonaa markkaa, maanrakennustyönjohtaja noin 5 miljoonaa markkaa, mittausteknikko noin 2 miljoonaa markkaa ja metsäteknikko samoin noin 2 miljoonaa markkaa.
Maanhankinnan valmistelutehtäviin kuuluva metsätilojen arviointi kuului metsäteknikon normaaleihin työtehtäviin niin Kiteellä kuin muissakin kunnissa. Metsäteknikko ei käynyt kauppaneuvotteluja Kiteen kaupungin puolesta, vaan kauppaneuvotteluja kävivät Kiteen kaupunginhallitus ja suoraan sen alaisuudessa olevat viranhaltijat, joihin metsäteknikko ei lukeutunut. Maakaupoista päätti kaupunginvaltuusto.
Kiteen maakaupat ovat olleet lähes pysähdyksissä, sillä vuosina 1992 - 1993 oli tehty yksi kauppa ja yksi vaihto. Vuonna 1992 kaupunki oli ostanut Heinoniemen jakokunnalta vesialueen ja vuonna 1993 kaupunki ja Kiteen hevostalousyhdistys olivat vaihtaneet pienehköt maa-alueet keskenään. Mainitun maa-alueiden vaihdon yhteydessä metsäteknikko ei ollut käynyt varsinaisia neuvotteluja, vaan hän oli tehnyt ainoastaan kaksi tila-arviota. Ennen kuin metsäteknikon tehtävä asiassa oli alkanut, olivat kaupunki ja hevostalousyhdistys jo sopineet, että yhdistys vaihtaa 2 500 mý:n Hirnakka-nimisen tilansa välirahatta samanarvoiseen määräalaan kaupungin omistamasta Salo-nimisestä tilasta. Tässä yhteydessä mittausteknikko oli hinnoitellut ensin valtuuston vahvistamien "rakennusoikeus mý/mk"-taksojen mukaan Hirnakka-tilan arvoksi 39 250 markkaa. Tämän jälkeen metsäteknikko oli arvioinut Salotilasta samanarvoisen määräalan. Metsäteknikko oli saanut kaupungin hallintojohtajalta ohjeen, että Salo-tilan rantoja ei saanut sisällyttää vaihtopalstaan. Metsäteknikko oli arvioinut noin 6,4 hehtaarin suuruisen määräalan Salo-tilasta vastaavan Hirnakka-tilan arvoa.
Metsäteknikko ei ollut vuonna 1987 neuvotellut lentokenttäalueen maakauppoja. Metsäteknikko oli osallistunut kauppojen valmisteluun kunnaninsinöörin apuna tämän pohjustustyön ja ohjeistuksen mukaisesti.
Kiteen kaupungilla oli lähinnä teknisen osaston henkilöstön käytössä noin 10 radiopuhelinta. Tämän suppean radiopuhelinverkon, -vaihteen, -järjestelmän ja tukiaseman omisti Tele, jolta kaupunki oli ne vuokrannut. Metsäteknikko oli 31.10.1990 nimetty radiopuhelinverkon yhdyshenkilöksi Telen ja kaupungin välille. Käytännössä tämä merkitsi sitä, että metsäteknikko ilmoitti laitteiden vioista Telelle. Vikailmoituksen teko Telelle oli vaativuudeltaan yksinkertainen ja työmäärältään vähäinen tehtävä. Vastuu radiopuhelinverkon toimivuudesta ja käyttökuntoisuudesta oli Telellä eikä metsäteknikolla. Koska Hämäläisen toiminta väestönsuojelun radiopuhelimien vastuuhenkilönä ei kuulunut hänen virkatehtäviinsä, ei tuota tehtävää voitu ottaa huomioon metsäteknikon viran tehtäviin liittyvää palkkaryhmän ja luokittelukohdan muutosvaatimusta ratkaistaessa.
Kiteen kaupungin metsäteknikon viran tehtäviin eivät kuuluneet maakauppaneuvottelut eikä vastuu kaupungin radiopuhelinverkosta. Näiden tehtävien erityisluonteen tai vaativuuden perusteella ei Kiteen metsäteknikon tehtäviä voitu pitää vaativampina kuin muiden kuntien vastaavien viranhaltijoiden tai työntekijöiden tehtäviä.
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen selvitysten mukaan lokakuussa 1992 kuntasektorilla oli ollut kuukausipalkkaisia virka- ja työsuhteisia metsäteknikkoja 13 ja metsätalousinsinöörejä 23. Heistä enintään yhdeksän oli sijoitettu palkkaryhmään B. Heistä seitsemän oli työskennellyt kunnassa, joka omisti vähintään 2 700 hehtaaria metsää. Valtaosa heistä johti vastuualuettaan alaistensa avulla tai oli kunnassa toimisto- tai muun päällikön asemassa.
Muun muassa Haukiputaan kunnan palveluksessa oleva metsätalousinsinööri oli sijoitettu palkkaryhmään C. Haukiputaan kunta omisti metsää yhteensä 1 688 hehtaaria. Haukiputaalla metsätalousinsinöörin tehtäväkokonaisuus oli samanlaajuinen kuin Kiteen metsäteknikolla. Haukiputaan kunnan palveluksessa olevan metsätalousinsinöörin keskeisimmät tehtävät olivat metsätilojen hoito ja hakehankinta. Haukiputaan kunnassa metsätalousinsinööri toimi myös muutaman metsurin välittömänä työnjohtajana.
Toisena esimerkkinä voitiin mainita Heinäveden kunta, jonka palveluksessa oleva metsätalousinsinööri oli myös sijoitettu palkkaryhmään C. Heinäveden kunta omisti metsää 3 000 hehtaaria. Heinäveden kunnan palveluksessa olevan metsätalousinsinöörin tehtäväkokonaisuus oli laajempi kuin Kiteen kunnan metsäteknikon. Heinävedellä metsätalousinsinöörin tehtäviin kuuluivat muun muassa metsätilojen hoito, hakehankinta, kunnossapitovastuu metsäautoteistä, maanhankintatoimikunnan sihteerin tehtävät ja kunnan edustaminen maanjakotoimituksissa. Heinävedellä metsätalousinsinööri johti alaisiaan työnjohtajien välityksellä.
Heinolan kaupungin palveluksessa oleva metsätalousinsinööri oli sijoitettu palkkaryhmään B. Hänen tehtäväkokonaisuutensa oli huomattavasti laajempi ja vaativampi kuin Kiteellä. Heinolassa metsätalousinsinöörin tehtäviin kuuluivat muun muassa metsätilojen hoito, toiminta metsätoimiston päällikkönä ja metsätalouslautakunnan esittelijänä, metsien hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinta, kehittäminen ja valvonta sekä vastaaminen metsätoimiston toimistotehtävien hoidosta. Heinolassa metsätalousinsinööri johti alaisiaan työnjohtajien välityksellä.
Selvitys muiden kuntien palveluksessa olevien vastaavien viranhaltijoiden ja työntekijöiden tehtävistä osoitti, että Kiteen metsäteknikon tehtävät olivat vaatimattomampia tai korkeintaan samantasoisia kuin toisten palkkaryhmään C sijoitettujen metsäteknikoiden ja metsätalousinsinöörien tehtävät. Kiteen metsäteknikon tehtävät olivat myös oleellisesti yksinkertaisempia kuin palkkaryhmään B sijoitettujen metsäteknikoiden ja metsätalousinsinöörien tehtävät.
Kiteen kaupungin metsäteknikon tehtävät muodostivat yhdessä sellaisen laajahkon tehtäväkokonaisuuden, jota palkkaluokittelun ryhmään C sijoittamiselta edellytettiin. Kiteen kaupungin metsäteknikko johti välittömästi alaistensa työntekoa, mikä oli edellytyksenä viranhaltijan lukemiseksi mainittuun ryhmään kuuluvaksi. Toisin kuin palkkaryhmään B sijoitettavalta viranhaltijalta tai työntekijältä edellytettiin, Hämäläisen tehtävät yhdessä eivätkä erikseen muodostaneet laajaa ja vastuullista tehtäväkokonaisuutta, joka käsitti teknisen alueen merkittävän osa-alueen tai useamman pienen osa-alueen taikka erittäin vaativan osa-alueen lohkon. Hämäläisen tehtävien hoitaminen ei tapahtunut itsenäisesti tai teknisen alan esimiehen asettamien tavoitteiden ja yleisten ohjeiden rajoissa, eikä Hämäläinen myöskään johtanut vastuualuetta alaistensa avulla. Viimeksi mainittujen edellytysten täyttyessä viranhaltija voitiin sijoittaa palkkaryhmään B.
Vastauksessa esitetyt vaatimukset
Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kanteen hylkäämistä.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, Kuntien Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Kiteen kaupungin palveluksessa metsäteknikon virassa olevan metsätalousinsinööri Ilkka Hämäläisen palkkaus on määräytynyt virkaehtosopimuksen, sittemmin virka- ja työehtosopimuksen, teknisen alan henkilökuntaa koskevan palkkaluokittelun ryhmän C palkkaluokittelukohdan 5 01 01 05 3 kohdan mukaan. Kanteessa on vaadittu Hämäläisen sijoittamista virkatehtävien perusteella teknisen alan palkkaluokittelun ryhmään B ja hänen palkkauksensa vahvistamista palkkaluokittelukohdan 5 01 01 04 3 mukaiseksi palkkaryhmittelyä koskeneiden paikallisneuvottelujen käymisestä eli 18.2.1992 lukien.
Virkaehtosopimuksen teknisen alan henkilökuntaa koskevan palkkaluokittelun mukaan ryhmään B luetaan työ, joka muodostuu laajoista ja vastuullisista tehtäväkokonaisuuksista, jotka käsittävät teknisen alan merkittävän osa-alueen tai useamman pienen osa-alueen tai erittäin vaativan osaalueen lohkon. Lisäksi edellytetään tehtävien hoitamisen tapahtuvan joko itsenäisesti tai teknisen alan esimiehen asettamien tavoitteiden ja yleisten ohjeiden rajoissa. Ryhmään B luettavan henkilön kohdalla mainitaan vielä edellytyksenä, että hän johtaa yleensä vastuualuettaan alaistensa avulla.
Teknisen alan palkkaluokittelun ryhmään C puolestaan luetaan työ, joka muodostuu laajahkosta tehtäväkokonaisuudesta tai teknisen alan erikoistuneesta osatoiminnosta. Ryhmään C luettavalta viranhaltijalta edellytetään lisäksi, että hän johtaa välittömästi alaistensa työntekoa tai toimii suunnittelu-, tarkastus- tai valvontatehtävissä.
Tammikuun 14 päivänä 1992 vahvistetun toimenkuvauksen mukaan Kiteen metsäteknikon viran tarkoituksena on maa- ja metsätilojen hoito. Toimenkuvauksessa avaintehtävien kohdalla on mainittu maa- ja metsätilat, hakehankinta, radiopuhelinverkko ja muut erikseen määrätyt tehtävät. Metsäteknikon lähin esimies on kaupungininsinööri ja metsäteknikon välittömiä alaisia ovat metsätyöntekijät.
Kanteessa on katsottu, että Kiteen kaupungin metsäteknikon tehtäviin kuuluvat maa- ja metsätilojen hoito sekä energiapuun hankinta ovat sellaisia teknisen alan merkittäviä osa-alueita, jotka muodostavat palkkaluokittelun B ryhmän määritelmässä tarkoitetun laajan ja vastuullisen tehtäväkokonaisuuden.
Kanteessa esitetyn mukaan maa- ja metsätilojen osalta metsäteknikon tehtäviin kuuluvat maanviljelysmaan vuokraamisesta vastaaminen, metsätilojen hoito- ja hakkuutoimintojen suunnittelu sekä töiden johtaminen.
Hämäläinen on työtuomioistuimessa kuultuna kertonut, että kaupungin vuokraamien maanviljelysmaiden kohdalla hänen tehtävänään on seurata vuokrasopimusten voimassaoloa ja vuokrattujen maa-alojen hoitamista tehtyjen vuokrasopimusten mukaisesti.
Hämäläisen tehtävänä on huolehtia kaupungin omistuksessa olevan yhteensä 1 457 hehtaarin metsäalueen hoidosta. Kiteen kaupungissa on voimassa kunnanhallituksen vuonna 1985 hyväksymä Pohjois-Karjalan metsälautakunnan laatima 10-vuotinen metsätaloussuunnitelma, joka sisältää yksityiskohtaiset metsänhoitotoimia koskevat ohjeet ja jota käytetään metsien hoidon perustana. Hämäläisen kertoman mukaan hän suunnittelee vuosittaiset hakkuut, metsänistutukset ja muut hoitotoimenpiteet sekä huolehtii kaupungin palveluksessa olevien metsureiden työn johtamisesta. Hämäläisen mukaan vahvistettua metsätaloussuunnitelmaa sellaisenaan ei käytännössä ole voitu noudattaa muun muassa metsän uudistamisen kohdalla, koska tältä osin hyvän metsänhoidon edellyttämät periaatteet ovat metsätaloussuunnitelman vahvistamisen jälkeen muuttuneet.
Hämäläisen mukaan energiapuun hankintaan kuuluvien tehtävien osuus hänen kaikista virkatehtävistään on noin 60 prosenttia. Kiteen kaupunki on Kiteen Lämpö Oy:n ja Tohman Lämpö Oy:n kanssa tekemillään sopimuksilla sitoutunut toimittamaan lämpölaitoksille sovitun määrän haketta. Tohman Lämpö Oy:lle Kiteen kaupunki on toimittanut haketta 1.1.1993 alkaen. Toisaalta metsäteknikolle aikaisemmin kuulunut halkojen hankinta puulämmityksellä toimiville kyläkouluille on päättynyt. Vastaajan mukaan tämän tehtävän asemesta metsäteknikon tehtäviin on lisätty hakkeen hankinta myös Tohman Lämpö Oy:lle.
Käytännön vastuu energiapuun hankkimisesta ja huolehtiminen hakkeen toimittamisesta lämpölaitoksille on metsäteknikolla. Metsäteknikon on tullut toimittaa hänelle vahvistetun hankintarajan puitteissa tekemänsä energiapuun hankintaa koskevat sopimukset kaupungin tekniselle lautakunnalle. Sopimuksissa Hämäläisen on tullut noudattaa teknisen lautakunnan vahvistamia hinnoitteluperusteita, joita koskevat esitykset Hämäläinen ilmoituksensa mukaan on ennen vahvistamista tehnyt tekniselle lautakunnalle. Yksittäiset hankintasopimukset ovat kaupungininsinöörin mukaan yleensä arvoltaan enintään muutama tuhat markkaa. Vaikka vastuu energiapuun hankintaan liittyvistä käytännön toimenpiteistä on metsäteknikolla, on kaupungininsinöörillä kuitenkin viime kädessä vastuu siitä, että energiapuun hankinta toteutetaan tehtyjen sopimusten mukaisesti.
Kanteessa on edelleen katsottu, että metsäteknikon tehtäviin kuuluvat maakauppaneuvottelut ja vastuu kaupungin radiopuhelinverkosta muodostavat palkkaluokittelun ryhmän B määritelmässä tarkoitetut erittäin vaativat osa-alueen lohkot. Kantajan mukaan näiden tehtävien vaativuus on olennaisesti suurempi kuin asianomaisessa virassa olevien henkilöiden tehtävien vaativuus yleensä.
Hämäläisen tehtäviin kuuluvat kantajan ilmoituksen mukaan maakauppoihin liittyvien metsätilojen arvioinnin lisäksi varsinaiset kauppaa koskevat neuvottelut kaupunginhallituksen antamien erityisohjeiden mukaan. Vastaajan mukaan ainoastaan kauppojen valmisteluun liittyvät toimenpiteet, kuten tila-arviot kuuluvat Hämäläisen tehtäviin, mutta sen sijaan kauppaneuvottelujen käyminen ei kuulu hänelle vaan kaupunginhallitukselle ja välittömästi sen alaisina oleville virkamiehille.
Kiteen kaupunki on vuonna 1992 tehnyt yhden maakaupan. Tämä kauppa on kaupungininsinöörin kertoman mukaan tapahtunut siten, että kaupunki on maksanut vesialueen jakokunnalle tämän pyytämän kauppahinnan. Vuonna 1993 Kiteen kaupunki on tehnyt yhden maa-alueen vaihtokaupan, jolla hevostalousyhdistyksen omistama kaava-alueella sijaitseva tila on vaihdettu arvoltaan vastaavaan määräalaan eräästä kaupungin omistamasta tilasta. Kaupungininsinöörin mukaan kaupunginhallitus on käynnistänyt vaihtokauppaa koskevat neuvottelut. Vastaajan esittämän mukaan kaupungin mittausteknikko on ensin hinnoitellut yhdistyksen omistaman tilan arvon kaupunginvaltuuston "rakennusoikeus mý/mk"-taksojen mukaan. Tämän jälkeen metsäteknikko on arvioinut kaupungin omistamasta tilasta vastaavan arvoisen alueen. Hallintojohtaja on antanut metsäteknikolle tässä yhteydessä ohjeen, jonka mukaan kaupungin omistaman tilan rantoja ei saanut sisällyttää kaupungin luovuttamaan vaihtoalueeseen.
Kantajan taholta on edelleen esitetty Hämäläisen neuvotelleen lentokenttäalueen maakauppojen ehdot vuonna 1987. Kauppaneuvotteluja on tuolloin käyty lähes 30 maanomistajan kanssa. Kaupungininsinööri on kertonut olleensa mukana kauppaneuvotteluissa kaikkien maanomistajien kanssa. Kauppaneuvotteluja varten kunnanhallitus on vahvistanut maapohjalle tietyn arvon hehtaarilta, minkä lisäksi on tullut erikseen arvioitavaksi maa-alueella kasvavan puuston arvo. Kunnanhallituksen antaman ohjeen mukaan kaupungin tarvitseman maa-alueen hankkiminen on voinut tapahtua ostamalla, vaihtamalla tai vaihtamalla maa-alueita ja antamalla lisäksi välirahaa. Kaupungininsinöörin mukaan Hämäläinen on näissä yhteyksissä osallistunut kauppojen valmisteluun.
Hämäläinen on syksyllä 1990 määrätty kaupungin radiopuhelinverkon ja laitteiden vastuuhenkilöksi. Käytännössä tämä on merkinnyt sitä, että Hämäläinen on ilmoittanut verkossa ja laitteissa esiintyneistä vioista Telelle, joka on huolehtinut vikojen korjauksesta. Tämän tehtävän hoitamiseen ei Hämäläisen työajasta ole kulunut aikaa merkittävästi.
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen esittämän selvityksen mukaan kuntien palveluksessa vuonna 1992 olleista metsäteknikoista ja metsätalousinsinööreistä kolme neljäsosaa on ollut sijoitettuna palkkaryhmään C ja yksi neljäsosa eli yhdeksän palkkaryhmään B. Ryhmään B sijoitetuista metsäteknikoista ja metsätalousinsinööreista seitsemän on työskennellyt kunnissa, jotka ovat omistaneet metsää vähintään 2 700 hehtaaria. Heistä valtaosa on johtanut vastuualuettaan alaistensa avulla tai toiminut toimisto- tai muun päällikön asemassa. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen selvityksen mukaan valtaosa ryhmään C sijoitetuista metsäteknikoista ja metsätalousinsinööreistä on toiminut välittöminä työnjohtajina tai ei ole ollut kunnassa toimisto- tai muun päällikön asemassa.
Myös muissa kunnissa kuin Kiteellä on ryhmään C sijoitetun metsätalousinsinöörin tai metsäteknikon tehtäviin sisällytetty energiapuun hankkiminen. Kiteen kaupungin metsäteknikon työtehtävistä tämä saattaa muodostaa suuremman osan kuin muiden kuntien vastaavien viranhaltijoiden ja työntekijöiden kohdalla. Pelkästään tämä seikka ei kuitenkaan työtuomioistuimen mielestä vielä riitä osoittamaan, että Kiteen kaupungin metsäteknikon tehtävät olisivat vaativampia kuin muissa kunnissa vastaavilla viranhaltijoilla ja työntekijöillä. Myöskään maa- ja metsätilojen hoidon osalta ei Kiteen metsäteknikon tehtävien ole näytetty vaativuudeltaan poikenneen siitä, mitä muissa kunnissa vastaavien viranhaltijoiden tehtävät ovat. Huomioon ottaen sen selvityksen, joka asiassa on esitetty Kiteen kaupungin maakauppojen määrästä ja metsäteknikon tehtävistä maakauppojen yhteydessä sekä radiopuhelinverkon vastuuhenkilön tehtävistä, ei mainittuja tehtäviä työtuomioistuimen mielestä voida pitää sellaisina teknisen alan erittäin vaativina osa-alueen lohkoina, joiden vaativuus olisi suurempi kuin asianomaisessa virassa yleensä.
Hämäläinen ei johda vastuualuettaan palkkaryhmän B määritelmässä mainituin tavoin alaistensa avulla. Sen sijaan hän johtaa välittömästi alaistensa työntekoa, mikä on mainittu edellytyksenä virkamiehen lukemiselle ryhmään C. Hämäläisen työtehtävistä esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että palkkaluokittelussa mainitut edellytykset hänen sijoittamiselleen palkkaryhmään B täyttyisivät.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Jutun laatuun katsoen saa Kunnallinen työmarkkinalaitos pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Iirola, Virtanen, Vainio, Leivo ja Tuomi jäseninä.
Tuomio on yksimielinen.