TT:1992-68
- Asiasanat
- Irtisanomisaika, Irtisanomisajan palkka, Lomauttaminen, - ennakkoilmoitusaika, - ennakkoilmoitustapa, Tulkinta, Valvontavelvollisuus, - työehtosopimuksen määräysten noudattamiseksi
- Tapausvuosi
- 1992
- Antopäivä
- Diaarinumero
- D:1992/35
Irtisanomissuojasopimuksen mukaan lomautuksen alkaminen voitiin sitoa työn valmistumiseen. Lomautusilmoituksen antotavasta esitetty selvitys osoitti maalausliikkeen antaneen ilmoituksen työmaan päättymisestä aiheutuneesta lomautuksesta työehtosopimuksen edellyttämässä ajassa. Ilmoituksen sisällössä olleet puutteellisuudet eivät aiheuttaneet toimenpiteen tehottomuutta lomautusilmoituksena.
Maalarin irtisanomisessa oli noudatettu irtisanomissuojasopimuksen mukaista irtisanomisaikaa.
Työnantajaliitto oli erimielisyysneuvottelujen yhteydessä vaikuttanut siihen, että maalarin työsuhteen päättymisajankohtaa koskenut erimielisyys oli selvitetty ja työnantaja oli viipymättä suorittanut asianmukaiset korvaukset irtisanomisajalta. Muutoinkin oli jäänyt näyttämättä, että liitto olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Kantaja Rakennusliitto r.y. Vastaajat Suomen Maalarimestariliitto r.y. Maalausliike Reijo Kolppanen Ky
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 4.4.1990 allekirjoitetussa maalarinalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
II Työhön ottaminen ja irtisanominen
4 §
Työhön ottaminen ja irtisanominen
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Suomen Maalarimestariliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välillä 14.2.1990 allekirjoitettua sopimusta irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rarakennusalalla.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Työehtosopimuksen osana noudatettavassa sopimuksessa irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla (irtisanomissuojasopimuksessa) on muun muassa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
5 §
Neuvottelumenettely
1. Irtisanoessaan työsopimuksen taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä työnantajan tulee selvittää työntekijälle toimenpiteen perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot. Irtisanomisesta tulisi ilmoittaa mahdollisimman pian työntekijää edustavalle luottamusmiehelle. 2. Mikäli työntekijä tai häntä edustava luottamusmies sitä viikon kuluessa vaatii, on työnantajan irtisanomisajan kuluessa neuvoteltava asiasta. Neuvotteluissa kiinnitetään huomiota työntekijän kykyyn tehdä muuta kuin ammattinsa mukaista työtä ja työnantajan mahdollisuuksiin tarjota muuta työtä järjestämällä työntekijälle soveltuvaa rakennusalan luonteeseen ja yrityksen kokoon nähden tavanomaista koulutusta. 3. Työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa 2. kohdan tapauksissa silloin, kun asiasta on työnantajan ja työntekijän taikka, milloin jompikumpi on sitä vaatinut, työnantajan ja luottamusmiehen välillä neuvoteltu. Neuvotteluvelvoite on täytetty myös, mikäli samasta asiasta on aikaisemmin työntekijän lomauttamisen yhteydessä käyty tämän kohdan mukainen menettely.
6 §
Irtisanomisajat
1. Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava vähintään seuraavia irtisanomisaikoja
työsuhde on jatkunut irtisanomisaika keskeytyksettä
enintään 2 vuotta 3 viikkoa yli 2 vuotta mutta enintään 5 vuotta 6 viikkoa
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
7 §
Irtisanomisen sitominen tietyn työn tai työkauden loppumiseen
1. Mikäli irtisanomisen perusteena ovat muut kuin työntekijän henkilöstä johtuvat syyt, voidaan työsopimuksen lakkaaminen irtisanottaessa sitoa tietyn työn tai työkauden loppumiseen taikka muuten työn valmiusasteen avulla rajattavaan seikkaan. Tällainen irtisanomisilmoitus on annettava siten, että irtisanomisesta työsopimuksen lakkaamiseen mennessä kuluu vähintään irtisanomisaika, ei kuitenkaan enempää kuin kaksinkertainen irtisanomisaika. Työsuhteen päättyminen täsmennetään kuitenkin viimeistään irtisanomisajan päättymistä edeltävänä työpäivänä. Työntekijä voi tällaisessa tapauksessa irtisanomisajan kuluttua umpeen uuteen työpaikkaan siirtyessään irtisanoutua ilmoittamalla siitä viimeistään työsuhteen päättymistä edeltävänä päivänä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
9 §
Irtisanomisajan laiminlyönti
1. Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.
2. Jos työntekijä on ennen lomautuksen täytän töönpanoa saanut hyväkseen lomautusilmoitusajan ja työnantaja ennen lomautuksen päättymistä irtisanoo työsopimuksen, on työntekijällä oikeus vahinkonsa korvauksena irtisanomisajan palkkaan siltä osin kuin hänen irtisanomisaikansa ylittää ilmoitusajan, jolla lomautus on pantu täytäntöön.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
4. Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.
10 §
Ilmoitus irtisanomisesta ja sen toteen näyttäminen
1. Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus saadaan lähettää postitse työnantajan tai työntekijän ilmoittamaan tai muutoin tiedossa olevaan postiosoitteeseen.
2. Työsopimuksen irtisanoneen työnantajan tai työntekijän on voitava näyttää irtisanomisen tapahtuneen.
11 §
Irtisanomisen toteutuminen
1. Työsopimuksen irtisanominen katsotaan toimitetuksi silloin, kun työnantaja tai työntekijä on saanut tiedon tämän sopimuksen 10 §:n 1 momentissa tarkoitetusta ilmoituksesta. Irtisanomisajan kuluminen lasketaan alkavaksi tämän sopimuksen 6 §:n 3 momentin mukaisesti.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
II LOMAUTUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
13 §
Lomautuksen perusteet ja ilmoitusaika
1. Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.
2. Niillä edellytyksillä, joilla työnantaja saisi irtisanoa työsopimuksen, hän voi irtisanomisen sijasta vähintään kahden (2) viikon ilmoitusaikaa noudattaen määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi. Mikäli ilmoitus lomautuksesta on annettu työvuoron ensimmäisen tunnin aikana, lasketaan sanottu päivä ensimmäiseksi päiväksi lomautusilmoitusaikaa laskettaessa. Työnantaja, joka ei noudata lomautusilmoitusaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan lomautusilmoitusajalta.
3. Samalla tavalla työnantaja voi määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi työsopimuslain 30 §:n perusteella. Työn vähenemistä on tällöin pidettävä tilapäisenä silloin, kun työnantaja voi 90 päivän kuluessa työn lakkaamisesta tarjota työntekijälle hänen ammattitaitonsa edellyttämää työtä tämän sopimuksen 32 §:n mukaisesti.
4. Samaa menettelyä noudattamalla kuin työnantaja saisi purkaa työsopimuksen, hän voi määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi. Tämä koskee myös määräaikaista työsopimusta.
14 §
Neuvottelumenettely
Lomauttaessaan työntekijöitä 13 §:n 3 kohdan nojalla työnantajan tulee noudattaa RISS 5 §:n mukaista menettelyä.
15 §
Lomautuksen sitominen tietyn työn tai työkauden loppumiseen
1. Mikäli lomautuksen perusteena ovat muut kuin työntekijän henkilöstä johtuvat syyt, voidaan lomautuksen alkamisaika määrätä lomautus ilmoitusaikaa noudattaen myös tämän sopimuksen 7 §:ssä sanotulla tavalla.
16 §
Lomautusilmoitus
1. Lomautusilmoitus annetaan työntekijälle henkilökohtaisesti, ellei työnantajan ja asianomaisen luottamusmiehen kanssa toisin sovita. Ilmoituksessa tulee mainita lomautuksen syy, sen alkamisaika ja määräaikaisen lomautuksen kesto sekä toistaiseksi tapahtuvan lomautuksen osalta sen arvioitu kestoaika. Työntekijän pyynnöstä hänelle annetaan lomautuksesta kirjallinen todistus.
2. Lomautus voidaan toimeenpanna ilman tämän sopimuksen 13 §:n 2 momentissa mainittua ilmoitusta silloin kun työnantajalla ei ole muun syyn kuin lomautuksen vuoksi lomautusaikaan kohdistuvaa palkanmaksuvelvollisuutta tai kun työnteon este johtuu työsopimuslain (320/70) 27 §:n 2 momentissa tarkoitetuista tapauksista.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
19 §
Lomautuksen päättyminen
1. Määräajan kestäväksi ilmoitettu lomautus päättyy määräajan kuluttua umpeen ja työntekijän on saavuttava työhön ensimmäisenä määräajan päättymistä seuraavana työpäivänä.
2. Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta ainakin viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.
3. Mikäli työsopimus on jo lomautusilmoituksen antamisen yhteydessä ehdollisesti irtisanottu, lomautus ja työsuhde päättyvät irtisanomisilmoituksen mukaisesti, jos työnantaja ei 90 päivän kuluessa lomautuksen alkamisesta ole voinut järjestää työntekijälle tämän ammattitaitoa vastaavaa työtä tämän sopimuksen 32 §:n mukaisesti. Työnantajan tulee lähettää työntekijälle työsuhteen päättymistä koskeva ilmoitus sen jälkeen kun 90 päivän määräaika on kulunut umpeen eikä työnantaja ole tänä aikana voinut järjestää työntekijälle työtä tämän sopimuksen 32 §:n mukaisesti.
4. Edellä 3 momentissa mainitussa tapauksessa työntekijällä on työsuhteen päättyessä oikeus vahinkonsa korvauksena irtisanomisajan palkkaan siltä osin, kuin hänen irtisanomisaikansa ylittää lomautusilmoitusajan, jolla lomautus on pantu täytäntöön.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Kanteen perustelut
Rakennusliitto on lausunut, että liiton jäsen, maalari Mervi Leppänen oli työskennellyt 4.5.1988 alkaen maalarina Kemistä olevan Maalausliike Reijo Kolppanen Ky:n palveluksessa. Yhtiö oli Suomen Maalarimestariliiton jäsen. Työnantaja oli 21.12.1990 antanut Leppäselle 20.12.1990 päivätyn ilmoituksen lomautuksesta ja työsopimuksen ehdollisesta irtisanomisesta. Ilmoituksen mukaan lomauttaminen alkoi samana päivänä ja työsuhde päättyisi, mikäli työnantaja ei pystyisi 75 kalenteripäivän aikana tarjoamaan uutta työtä. Leppäsen lomautuksessa ei näin ollen noudatettu irtisanomissuojasopimuksessa määrättyä lomautuksen kahden viikon ennakkoilmoitusaikaa. Leppäselle ei tarjottu enää työtä Maalausliike Reijo Kolppanen Ky:n palveluksessa, joten hänen työsuhteensa päättyi ilman työehtosopimuksessa sovittua kuuden viikon pituista irtisanomisaikaa. Työnantaja oli velvollinen maksamaan Leppäselle korvaukseksi työehtosopimuksen vastaisesta menettelystä kuuden viikon palkan eli yhteensä 11 184 markkaa. Tämä saamatta jäänyt palkka muodostui 46,60 markan tuntipalkasta ja 40 tunnin viikkotyöajasta.
Käydyissä neuvotteluissa työnantajapuolen edustajat olivat väittäneet, että Leppäselle samoin kuin yrityksen kaikille muillekin työntekijöille oli annettu ennakkoilmoitus lomautuksesta 23.11.1990. Tämän mukaan ilmoituksen olisi antanut luottamusmies. Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu taas olivat kertoneet työnantajan pyytäneen luottamusmiestä ilmoittamaan työntekijöille lomautusuhasta eli siitä, että työn vähentyessä heidät mahdollisesti joudutaan lomauttamaan. Asiasta oli keskusteltu tämän jälkeen työntekijöiden kanssa, ja myös Leppänen oli saanut tästä asiasta tiedon. Liittojen välillä 15.5.1991 käydyissä neuvotteluissa ei ollut päästy yksimielisyyteen.
Leppäselle ei tosiasiassa ollut annettu ennakkoilmoitusta lomautuksesta ennen kuin 21.12.1990. Kun Leppänen oli samalla ehdollisesti irtisanottu, mikä irtisanominen sittemmin oli toteutunut, oli työnantaja rikkonut työehtosopimusta tahallaan lomauttaessaan ja irtisanoessaan Leppäsen ilmoittamatta hänelle asiasta etukäteen. Suomen Maalarimestariliitto puolestaan oli laiminlyönyt liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden. Se nimittäin ei ollut huolehtinut siitä, että työnantaja olisi noudattanut työehtosopimusta. Neuvottelun jälkeen työnantaja oli maksanut Leppäsen tilille 3 800 markkaa. Selvitystä siitä, mistä summa koostui, ei ollut esitetty.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Rakennusliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Maalausliike Reijo Kolppanen Ky oli menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti lomauttaessaan joulukuussa 1990 maalari Mervi Leppäsen ennakkoilmoitusaikaa noudattamatta ja irtisanoessaan hänen työsuhteensa päättymään irtisanomisaikaa noudattamatta. Lisäksi Rakennusliitto on vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaisi Maalausliike Reijo Kolppanen Ky:n suorittamaan Mervi Leppäselle irtisanomisajan palkkaa kuudelta viikolta yhteensä 7 389 markkaa 16 prosentin korkoineen 11.3.1991 lukien ja tuomitsisi Suomen Maalarimestariliiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.
VASTINE
Vastineen perustelut
Suomen Maalarimestariliitto ja Maalausliike Reijo Kolppanen Ky ovat lausuneet, että maalari Leppänen oli ennen joulukuussa 1990 tapahtunutta lomauttamistaan työskennellyt Veitsiluoto Oy:n tehtaalla sijainneella työmaalla, jolla maalausliikkeen palveluksessa oli ollut sanotun syksyn kuluessa keskimäärin 20 työntekijää. Työmaan töiden valmistuessa marraskuun 1990 kuluessa Maalausliike Reijo Kolppanen Ky oli ollut muiden töiden puuttuessa pakotettu lomauttamaan työmaalta ensimmäiset työntekijät työn vähyyden johdosta joulukuun 1990 alkupäivinä. Yhtiön henkilökohtaisesti vastuunalainen yhtiömies Reijo Kolppanen oli 14.11.1990 sopinut yrityskohtaisen luottamusmiehen kanssa siitä, että tämä ilmoittaa työmaan kaikille työntekijöille lomauttamisesta työmaan töiden valmistumisesta lukien. Kolppasen ja luottamusmiehen keskustelun oli kuullut työsuojeluvaltuutettu, joka oli samana päivänä siirtynyt aikaisemman työmaansa töiden valmistuttua Veitsiluoto Oy:n työmaalle. Luottamusmies oli työnantajan kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti sittemmin ilmoittanut suullisesti työntekijöille lomauttamisesta. Myös Leppänen oli ollut saapuvilla luottamusmiehen ilmoittaessa asiasta. Kaikki työmaan työntekijät olivat saaneet asiasta tiedon viimeistään 23.11.1990.
Maalausliike Reijo Kolppanen Ky oli sittemmin Leppäsen työmaalla suoritettavana olleen työn valmistuttua antanut tälle kirjallisen todistuksen lomautuksesta. Tässä tarkoituksessa Leppäselle oli 21.12.1990 luovutettu edellisenä päivänä päivätty lomake, joka sellaisenaan oli tarkoitettu käytettäväksi työnantajan antaessa lomauttamista ja työsopimuksen ehdollista irtisanomista koskevia tahdonilmaisuja. Maalausliike Reijo Kolppanen Ky:n tarkoituksena ei kuitenkaan ollut ollut suorittaa sanotulla lomakkeella Leppäsen työsuhdetta koskeneita oikeudellisia määräämistoimia. Tämä ilmeni siten, ettei lomakkeeseen ollut merkitty työsuhteen päättymisajankohtaa eikä Leppäseltä ollut pyydetty allekirjoitusta lomakkeen vastaanottamisesta. Näin olisi menetelty, mikäli lomakkeella olisi työnantajan taholta tarkoitettu olevan merkitystä tahdonilmaisuna.
Maalausliike Reijo Kolppanen Ky:n tarkoituksena oli ollut lomauttaa sanotun työmaan työntekijät toistaiseksi. Leppäsen lomautuksen aikana työnantaja oli aktiivisesti pyrkinyt hankkimaan huonekalujen koristemaalaustyötä koskeneita tilauksia, mitkä tehtävät soveltuivat ja oli tarkoitettu tuolloin ylempää ammattitutkintoa suorittaneelle Leppäselle. Leppänen oli kuitenkin sittemmin itse tulkinnut työsopimuksensa tulleen sanotun lomakkeen vastaanottamisen johdosta ehdollisesti irtisanotuksi. Tämän mukaisesti Leppänen oli katsonut työsuhteensa päättyneen 20.3.1991 lomautuksen kestettyä tuohon ajankohtaan mennessä 90 päivää. Maalausliike Reijo Kolppanen Ky puolestaan oli aiemmin esitetyn Leppäsen lomauttamista koskeneen tulkintansa mukaisesti todennut 7.5.1991 pidetyssä neuvottelussa Leppäsen työsuhteen olleen edelleen voimassa.
Maalausliike Reijo Kolppanen Ky oli lomauttanut puheena olevalta työmaalta joulukuussa 1990 yhteensä 21 työntekijää. Näistä viiden lomautus oli alkanut 3.12.1990 ja muiden 21.12.1990 samanaikaisesti Leppäsen lomautuksen kanssa. Työnantaja oli antanut kaikille työntekijöille todistuksen lomautuksista käyttäen lomauttamista ja työsopimuksen ehdollista irtisanomista koskenutta lomaketta.
Maalausliike Reijo Kolppanen Ky oli asiasta käytyjen neuvottelujen jälkeen varallisuusoikeudellista oikeustoimista annetun lain ilmaisuerehdystä koskevan 32 §:n säännöksen perusteella hyväksynyt Leppäsen esittämän tulkinnan työsuhteensa päättymisestä sanottuna ajankohtana. Tämän tulkinnan mukaisesti yhtiö oli 24.5.1991 suorittanut Leppäselle yhteensä 6 069,20 markkaa, josta summasta on ennakonpidätyksen toimittamisen jälkeen maksettu Leppäsen pankkitilille kanteessa mainitut 3 803,20 markkaa. Suoritus oli koostunut seuraavasti: irtisanomissuojasopimuksen 19 §:n 4 kohdan mukainen korvaus 80 tunnilta 46,60 markan mukaan laskien 3 728 markkaa, sille 16 prosentin korko ajalta 20.3. - 23.5.1991 eli 104,40 markkaa ja lisäksi odotusajan palkkaa 48 tunnilta yhteensä 2 236.80 markkaa.
Työnantaja oli esillä olevassa asiassa sopinut yrityskohtaisen luottamusmiehen kanssa siitä, että luottamusmies ilmoittaa yleisesti työnantajan puolesta työntekijöille lomautuksen alkamisesta. Järjestely oli irtisanomissuojasopimuksen 16 §:n 1 kohdan mukaisesti korvannut kullekin työntekijälle erikseen henkilökohtaisesti annettavan ilmoituksen.
Irtisanomissuojasopimuksen 15 §:n mukaan lomautuksen alkamisajankohta voidaan silloin kun lomautus aiheutuu muusta kuin työntekijän henkilöstä johtuvasta syystä, määrätä lomautusilmoituksissa muun muassa tietyn työn loppumisen tai työn valmiusasteen avulla. Yrityskohtaisen luottamusmiehen ilmoitus, jonka mukaan työntekijät lomautetaan heidän työmaalla suoritettavanaan olleiden töiden valmistuessa, täytti irtisanomissuojasopimuksen määräykset lomautuksen alkamisajankohdan ilmoittamisesta. Leppänen oli saanut lomauttamista koskeneen ilmoituksen tiedokseen viimeistään 23.11.1990. Leppänen oli siten saanut hyväkseen neljän viikon pituisen lomautusilmoitusajan ennen lomautuksen 21.12.1991 tapahtunutta alkamista. Kun työnantaja oli sittemmin suorittanut Leppäselle kahden viikon palkkaa vastaavan summan, ei Leppäsen esittämälle irtisanomisajan palkkaa koskevalle vaatimukselle ollut perustetta.
Mitä Suomen Maalarimestariliittoa vastaan esitettyyn hyvityssakkovaatimukseen tulee, Maalausliike Reijo Kolppanen Ky oli asiasta käytyjen neuvottelujen ja Suomen Maalarimestariliiton kehotuksen saatuaan suorittanut Leppäselle irtisanomissuojasopimuksen 19 §:n 4 kohdan mukaisen korvauksen.
Itse lomautusmenettelyn osalta Maalausliike Reijo Kolppanen Ky oli yrityskohtaisen luottamusmiehen kanssa sopinut järjestelystä, jota noudattaen lomautus oli saatettu työntekijöiden tietoon.
Asiaan liittyvien vaikeiden näyttökysymysten johdosta Suomen Maalarimestariliiton ei voida katsoa laiminlyöneen työehtosopimuslain 8 §:n mukaista valvontavelvollisuuttaan siinäkään tapauksessa, että työtuomioistuin soveltaisi irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä kanteen tarkoittamaan tapaukseen vastaajien esittämästä poikkeavalla tavalla.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.
RAKENNUSLIITON VASTASELITYS
Rakennusliitto on vastineen johdosta lausunut, että luottamusmies oli saattanut hyvinkin joskus marras-joulukuussa 1990 puhua edessä olevasta lomautuksen vaarasta. Leppänen oli tuolloin ymmärtänyt mitä ilmeisimmin asian niin, että se oli vain yleistä keskustelua. Irtisanomissuojasopimuksen 16 §:n mukaan lomautusilmoituksessa tulee mainita lomautuksen syy, sen alkamisaika ja määräaikaisen lomautuksen kesto sekä toistaiseksi tapahtuvan lomautuksen osalta sen arvioitu kestoaika. Tämän sopimuskohdan mukainen ilmoitus oli Leppäselle tullut vasta kirjallisessa muodossa 21.12.1990. Pääsääntöisesti lomautusilmoitus oli annettava henkilökohtaisesti työntekijälle. Vastaajat väittivät, että tästä pääsäännöstä olisi sovittu työnantajan ja luottamusmiehen kanssa 14.11.1990 toisin. Mikäli tällainen sopimus oli tehty, ei siitä ainakaan ollut kerrottu Leppäselle. Vastaajien velvollisuus oli näyttää tällainen sopimus tehdyksi.
Työsopimuslain 30 a §:n mukaan työnantajan oli lomautuksen välttämättömyyden tultua hänen tietoonsa annettava lomautuksesta mikäli mahdollista viimeistään kolme kuukautta ennen lomautuksen alkamista ennakkoilmoitus luottamusmiehelle ja lomautuksen kohdistuessa vähintään 10 työntekijään myös työvoimaviranomaisille. Rakennusliitto oli tulkinnut asian niin, että Reijo Kolppanen Ky ja luottamusmies olivat tarkoittaneet sopia tämän lainkohdan mukaisesta ilmoituksen välittämisestä työntekijäkunnalle. Mistään ei voitu vetää sitä johtopäätöstä, että työnantaja ja luottamusmies olisivat sopineet varsinaisen lomautusilmoituksen antamisesta, joka työehtosopimuksen 13 §:n 2 kohdan mukaan oli annettava vähintään kahta viikkoa ennen lomautuksen antamista.
Leppäsen saaman ilmoituksen sanamuodosta ilmeni riidattomasti, että kysymys oli ollut lomauttamis- ja irtisanomisilmoituksesta eikä lomautustodistuksesta kuten vastaajat väittivät. Ilmoituksen vastaanottamismerkinnällä ei ollut asiaan vaikutusta, koska ilmoituksen tiedoksisaamisesta ei ollut riitaa. Työsuhteen päättymisaika puolestaan oli määritelty aivan tarkasti ilman työsuhteen päättymispäivämäärän kirjaamistakin, koska ilmoituksesta kävi ilmi tarkka lukumäärä kalenteripäiviä, jonka jälkeen työsuhteen päättyminen tapahtui, ellei sitä ennen uutta työtä tarjottu. Ottaen huomioon irtisanomissuojasopimuksen 19 §:n 3 kohdan normin Leppäsen työsuhde oli päättynyt 20.3.1991. Maalausliike Reijo Kolppanen Ky oli käytyjen neuvottelujen jälkeen hyväksynyt Leppäsen tulkinnan työsuhteen päättymisen ajankohdasta, joten siitä ei enää ollut riitaa.
Leppänen oli saanut vastaajien ilmoittaman suorituksen. Vaaditusta kuuden viikon irtisanomisajan palkasta 11 189 markasta voitiin vähentää kahden viikon palkan korvaus eli 3 728 markkaa. Haastehakemuksessa oli kuitenkin suoritettu vähennys hieman suurempana. Tämän vuoksi Rakennusliitto pitäytyi kanteessa alunperin esitetyssä vaatimuksessa, että työtuomioistuin velvoittaisi Maalausliike Reijo Kolppanen Ky:n suorittamaan Leppäselle vielä puuttuvana irtisanomisajan palkkana 7 389 markkaa korkoineen. Siltä osin kuin suoritus oli koskenut odotusajan palkkaa, ei vähennystä haastehakemuksessa vaadittuun voitu tehdä, koska tässä oikeudenkäynnissä ei ollut kysymystä odotusajan palkasta otettu esille.
VASTAAJIEN LISÄVASTINE
Suomen Maalarimestariliitto ja Maalausliike Reijo Kolppanen Ky ovat lausuneet, että maalausliike oli useiden vuosien aikana suorittanut vuosisopimuksen perusteella maalaustyötä Veitsiluoto Oy:lle. Lomautettaessa Kolppanen oli ilmoittanut luottamusmiehelle, että lomautus kesti siihen saakka, kunnes huoltomaalaustyöt Veitsiluoto Oy:n tehtaalla alkavat. Liittojen kesken asiaa oli tulkittu siten, että arvioitua kestoa koskevan tiedon puuttuminen ei tee lomautusilmoituksesta mitätöntä. Se oli sinänsä työehtosopimusmääräysten vastainen, mutta määräykset tältä osin olivat epävarsinaisia muotomääräyksiä eivätkä tehneet ilmoituksesta lomautusilmoituksena mitättömiä.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, vastaajat 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Maalari Mervi Leppänen on ollut 4.5.1988 alkaen Maalausliike Reijo Kolppanen Ky:n palveluksessa työskennellen viimeksi Veitsiluoto Oy:n työmaalla. Leppäselle on 21.12.1990 annettu 20.12.1990 päivätty kirjallinen ilmoitus lomauttamisesta ja työsopimuksen ehdollisesta irtisanomisesta. Ilmoituksen mukaan lomautus alkoi seuraavana päivänä. Ilmoituslomakkeelle painetun tekstin mukaan työsuhde päättyy, jos työnantaja ei pysty 75 kalenteripäivän aikana tarjoamaan uutta työtä. Työsuhteen päättymispäivämäärää ei lomakkeelle ollut merkitty.
Asianosaisten kesken on ilmoituksen luonne irtisanomisilmoituksena jäänyt epäselväksi. Leppäsen työsuhteen on sittemmin todettu ehdollisen irtisanomisilmoituksen ja voimassaolevan irtisanomissuojasopimuksen mukaisesti päättyneen 90 päivän kuluttua ilmoituksen antamisesta eli 20.3.1991.
Kanne perustuu siihen, että Leppänen on lomautettu ja irtisanottu noudattamatta irtisanomissuojasopimuksen edellyttämää lomautusilmoitus- ja irtisanomisaikaa. Vastineen mukaan lomautusilmoitus on annettu Leppäselle viimeistään 23.11.1990 siinä järjestyksessä kuin irtisanomissuojasopimuksen 16 §:ssä määrätään. Työnantajan ja luottamusmiehen kesken oli sovittu ilmoituksen antotavasta 14.11.1990, ja luottamusmies oli tehnyt lomautusilmoituksen työmaan työntekijöille työnantajan kanssa sovituin tavoin. Vastineessa on edelleen todettu, että työnantaja ei ollut käyttäessään edellä tarkoitettua lomaketta tarkoittanut edes ehdollisesti irtisanoa Leppäsen työsopimusta. Työnantaja on kuitenkin liittojen välillä käytyjen erimielisyysneuvottelujen jälkeen hyväksynyt Leppäsen tulkinnan työsuhteen päättymisestä ja maksanut Leppäselle korvauksen saamatta jääneeltä kahden viikon irtisanomisajalta.
Irtisanomissuojasopimuksen 16 §:n mukaan lomautusilmoitus annetaan työntekijälle henkilökohtaisesti, ellei työnantajan ja asianomaisen luottamusmiehen kanssa toisin sovita. Ilmoituksessa tulee mainita lomautuksen syy, sen alkamisaika ja määräaikaisen lomautuksen kesto sekä toistaiseksi tapahtuvan lomautuksen osalta sen arvioitu kestoaika.
Irtisanomissuojasopimuksen 15 §:n mukaan voidaan milloin lomautuksen perusteena ovat muut kuin työntekijän henkilöstä johtuvat syyt, lomautuksen alkamisaika lomautusilmoitusaikaa noudattaen sitoa tietyn työn tai työkauden loppumiseen taikka muuten työn valmiusasteen avulla rajattavaan seikkaan.
Rakennusliitto on kuullut työtuomioistuimessa todistajana liiton palveluksessa olevaa jaostosihteeriä, joka on osallistunut erimielisyyskysymyksestä käytyyn liittoneuvotteluun. Leppänen on hänen mukaansa kertonut, että työmaalla oli käyty yleisesti keskustelua siitä, että yhtiössä joudutaan lomauttamaan yksilöimättä, keitä työntekijöitä lomautus koskisi ja milloin se alkaisi. Leppänen on kertonut todistajalle saaneensa tiedon lomautuksesta edellä kerrotuin tavoin 21.12.1990.
Työmaan työntekijöiden luottamusmies on työtuomioistuimessa todistajana kertonut, että se työmaa, jolla Leppänen toimi maalarina, valmistui jouluun 1990 mennessä. Todistaja oli Reijo Kolppasen kanssa sopinut joskus marraskuun puolivälissä, että luottamusmies ja Reijo Kolppanen ilmoittavat työntekijöille, että työn vähentymisestä seuraa työntekijän lomauttaminen. Hänen kertomansa mukaan lomautuksen yksityiskohdista ei ole ollut sen tarkemmin puhetta, ainoastaan, että väkeä joudutaan vähentämään työmaan valmistuessa ja töiden vähentyessä jo sitä ennenkin ja että ensin lomautetaan viimeksi tulleet. Luottamusmies oli saanut tehtäväkseen ilmoittaa lomautuksesta suullisesti niin, että kaikki työntekijät saavat siitä tiedon. Työntekijöitä on lisäksi kehotettu kysymään luottamusmiehiltä tai työnantajalta, jos asiassa oli jotain epäselvää. Todistaja oli menetellyt sovitulla tavalla ja myös Leppänen oli ollut tuolloin saapuvilla. Työntekijöiden tietoon oli näin tullut, että kaikki kysymyksessä olevan työmaan työntekijät lukuun ottamatta luottamusmiestä lomautetaan.
Työtuomioistuimessa niinikään todistajana kuultu työsuojeluvaltuutettu on kertonut olleensa 14.11.1990 saapuvilla Kolppasen ja luottamusmiehen keskustellessa lomauttamisuhasta ja ilmoitusmenettelystä. Kyseisessä yhtiössä on tavanomainen menettely, että lomautuksesta ilmoitetaan ensin suullisesti ja että lomautuksen varsinaisesti alkaessa siitä annetaan kirjallinen todistus. Todistajan mukaan alan luonteesta johtuen tarkan lomautusajankohdan ilmoittaminen etukäteen ei ole mahdollista, vaan lomautus tapahtuu sitä mukaan kuin työ valmistuu ja yleensä siten, että myöhemmin työhön tulleet lomautetaan ensin.
Esitetty selvitys osoittaa, että tieto työn loppumisesta ja sitä seuraavasta lomautuksesta työmaan valmistuessa on tullut Leppäsen tietoon viimeistään 23.11.1990.
Ottaen huomioon irtisanomissuojasopimuksen määräyksen, jonka mukaan lomautuksen alkaminen voidaan sitoa työn valmistumiseen, Suomen Maalarimestariliiton lomautusilmoituksen antotavasta esittämä selvitys osoittaa, että Reijo Kolppanen Ky:n antama viimeistään 23.11. 1990 Leppäsen tietoon tullut ilmoitus työmaan päättymisestä aiheutuvasta lomautuksesta on annettu työehtosopimuksen edellyttämässä ajassa. Ilmoitus ei sisältönsä puolesta ole vastannut kaikkia työehtosopimuksen asettamia vaatimuksia, mikä seikka ei ole kuitenkaan soveltamiskäytännössä vastaavissa tilanteissa aiheuttanut toimenpiteen tehottomuutta lomautusilmoituksena. Välittömästi ennen lomautusta työntekijöille annettua kirjallista lomautusilmoitusta ei yhtiössä noudatetun käytännön mukaisesti ole tarkoitettu työehtosopimuksen mukaiseksi lomautusilmoitukseksi, vaan todistukseksi lomautuksesta muun muassa työvoimaviranomaisia varten.
Leppäsen työsuhde on asianosaisten yhteisen käsityksen mukaan päättynyt irtisanomissuojasopimuksen 19 §:n 3 kohdan tarkoittamin tavoin. Työsuhteen irtisanomiseen on tuolloin sovellettu sopimuskohdassa tarkoitettua 90 päivän irtisanomisaikaa. Yhtiö ei näin ollen ole irtisanonut Leppästä irtisanomisaikaa noudattamatta.
Yhtiö on Leppäsen työsuhteen päättymistä koskeneen epäselvyyden ratkettua maksanut Leppäselle kahden viikon irtisanomisaikaa vastaavan palkan. Kun Leppänen on ennen lomautusta jo saanut hyväkseen neljän viikon pituisen ennakkoilmoitusajan ja kun hänen työehtosopimuksen mukainen irtisanomisaikansa on kuusi viikkoa, ei Leppäsellä ole oikeutta kanteessa vaadittuihin suorituksiin.
Suomen Maalarimestariliitto on erimielisyysneuvottelujen yhteydessä vaikuttanut siihen, että Leppäsen työsuhteen päättymisajankohtaa koskeva erimielisyys on selvitetty ja työnantaja on viipymättä suorittanut asianmukaiset korvaukset irtisanomisajalta. Muutoinkin on jäänyt näyttämättä, että Suomen Maalarimestariliitto olisi laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuutensa.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Jutun laatuun katsoen saavat asianosaiset pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkoaan.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Rihto, Äimälä, Tuulensuu, Korpela ja Kiuru jäseninä.
Tuomio on yksimielinen.