TT:1992-67
- Asiasanat
- Aliurakoitsija, Aliurakoitsijasta tiedottaminen, Irtisanomissuoja, Kanteen tutkiminen, ks. työtuomioistuimen toimivalta, Lomauttaminen, Tulkinta, Työehtosopimuksen tieten rikkominen, Työntarjoamisvelvollisuus lomautetulle, työntekijälle, Työtuomioistuimen toimivalta, Ulkopuolisen työvoiman käyttö
- Tapausvuosi
- 1992
- Antopäivä
- Diaarinumero
- D:1991/150
Tehdessään tietystä rakennustyöstä aliurakkasopimuksen ei rakennusosakeyhtiö ollut menetellyt vastoin ulkopuolisen työvoiman käytöstä tehdyn sopimuksen määräyksiä. Yhtiö oli voinut tehdä aliurakkasopimuksen irtisanomissuojasopimuksen estämättä siitä huolimatta, että sen palveluksessa olevia kirvesmiehiä oli samanaikaisesti ollut lomautettuina taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Kysymys myös siitä, oliko pääluottamusmiehelle annettu tiedot aliurakointityöstä niin kuin luottamusmiessopimus edellytti.
Kanteen tutkimista vastaan sillä perusteella esitetty väite hylätty, että kanne olisi perustunut työsopimuslain tulkintaan.
Kantaja Rakennusliitto r.y. Vastaajat Rakennusteollisuuden Keskusliitto r.y. Polar-Yhtymä Oy Kuultava Rakennusteollisuuden Keskusliiton Uudenmaan Piiri r.y.
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 4.4.1990 tehdyssä rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
II. Työhön ottaminen ja irtisanominen sekä yhteistoimintamenettely
Työhön ottaminen ja irtisanominen sekä yhteistoimintamenettely
4 §
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton kesken 14.2.1990 solmittua sopimusta irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
VII. Erinäiset määräykset
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
42 §
Luottamusmiehet
Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välistä luottamusmiessopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Työehtosopimuksen osana noudatettavassa 14.2.1990 tehdyssä sopimuksessa irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla (irtisanomissuojasopimuksessa) on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
IV ERINÄISIÄ MUITA MÄÄRÄYKSIÄ
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
32 §
Työntarjoamisvelvollisuus eräissä tapauksissa
1. Arvioitaessa työnantajan velvollisuutta tarjota työtä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevalle työntekijälle, joka taloudellisten taikka tuotannollisten syiden vuoksi on joutumassa lomautetuksi taikka irtisanotuksi, kiinnitetään huomiota siihen, voiko työnantaja tarjota työntekijälle hänen ammattitaitonsa ja kykynsä edellyttämää työtä työmaalla, jossa työntekijä, paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen, voi päivittäin käydä työssä vakituisesta asunnostaan käsin.
Työntarjoamisvelvollisuuden piiriin kuuluu myös työ, jonka suorittamiseen työntekijä voidaan, hänen ammattitaitonsa, työkokemuksensa ja -kykynsä huomioon ottaen, rakennusalan luonteeseen ja yrityksen kokoon nähden tavanomaisin järjestelyin kouluttaa ja jota työnantaja kykenee koulutuksen päätyttyä tarjoamaan.
Samoin perustein arvioidaan työnantajan velvollisuus tarjota lomautettuna sanotunlaisessa työsuhteessa olevalle työntekijälle työtä.
Niinikään arvioidaan edellä mainituilla perusteilla työnantajan velvollisuus tarjota työtä muussa työkohteessa työntekijälle eli työntekijän siirtotapauksissa.
2. Mikäli julkinen viranomainen on urakkasopimuksessa tai muutoin asettanut työvoiman käyttöä koskevia ehtoja määräytyy työnantajan velvollisuus tarjota työntekijälle työtä työllistämisehtojen asettamien rajoitusten mukaisesti.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Työehtosopimuksen osana olevassa luottamusmiessopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
6 §
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
5. Pääluottamusmiehellä on tehtäviensä hoitamista varten oikeus saada tiedot rakennustyökohteessa toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa tässä työkohteessa olevasta työvoimasta. Työmaalla pidetään luetteloa aliurakoitsijoista. Luettelon täydentäminen pyritään suorittamaan ennen uuden aliurakoitsijan töiden aloittamista. Tämän luettelon tulee olla pääluottamusmiehen nähtävissä.
Pöytäkirjamerkintä:
Suositeltavana menettelynä pidetään luettelossa tapahtuneista muutoksista ilmoittamista pääluottamusmiehelle työpaikalla sovittavin määrävälein.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Edelleen asianosaisliittojen välillä työehtosopimuksena noudatettavassa sopimuksessa ulkopuolisen työvoiman käytöstä määrätään muun ohessa seuraavaa:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
1 §
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
2. Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjäin keskeinen urakkasopimus silloin, kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.
2 §
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
2. Yrityksen pääluottamusmiehelle on selvitettävä vieraan työvoiman käyttöön liittyvät kysymykset siten, kuin keskusliittojen välillä solmitussa luottamusmiessopimuksessa on mainittu."
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Kanteen perustelut
Rakennusliitto on kanteessaan lausunut, että Polar-rakennusosakeyhtiö, nykyisin Polar-Yhtymä Oy, joka kuului jäsenenä Rakennusteollisuuden Keskusliittoon ja sen Uudenmaan Piiriin, oli talvella 1991 rakentanut Helsingin Roihupellossa betoniasemaa. Yhtiö oli antanut 8.2.1991 allekirjoitetulla urakkasopimuksella eräitä kattorakenteisiin liittyviä töitä tehtäväksi Reijo Männistö Ky -nimiselle aliurakoitsijalle. Männistö Ky:lle annetut työt olivat tavanomaisia kirvesmiestöitä, jollaisia myös Polar-rakennusosakeyhtiön omat työntekijät olivat tehneet. Lisäksi kyseinen työ oli tehty tosiasiallisesti Polar-rakennusosakeyhtiön johdon ja valvonnan alaisena, vaikka sopimukselle olikin annettu sellainen muoto, että kysymyksessä olisi ollut itsenäinen aliurakoitsijan suorittama työ.
Joulukuussa 1990 Polar-rakennusosakeyhtiö oli lomauttanut kirvesmiehet Eino Mörskyn, Kari Sivosen ja Jouko Suomisen. Kaikkien näiden kirvesmiesten lomautus oli jatkunut siinä vaiheessa, kun Polar-rakennusosakeyhtiö oli tarjonnut työtä alihankintatyönä Reijo Männistö Ky:lle. Irtisanomissuojasopimuksen mukaan työtä olisi kuitenkin ensisijaisesti tullut tarjota Mörskylle, Sivoselle ja Suomiselle.
Yhtiö ei myöskään ollut ilmoittanut alihankintatyöstä missään vaiheessa luottamusmiehelle. Yhtiö oli siten menettelyllään rikkonut myös luottamusmiessopimusta ja sopimusta ulkopuolisen työvoiman käytöstä.
Kun betoniaseman luottamusmies oli havainnut, että yhtiöön oli tullut uusia työntekijöitä, vaikka kirvesmiehiä oli lomautettuna, hän oli kääntynyt yrityskohtaisen luottamusmiehen puoleen. Asiaa selvitettäessä oli ilmennyt, että työmaalle oli otettu Reijo Männistö Ky aliurakoitsijaksi ilmoittamatta tästä mitään työmaan luottamusmiehelle.
Yrityskohtainen luottamusmies oli ilmoittanut tapahtuneesta työehtosopimuksen rikkomisesta Polar-rakennusosakeyhtiön johdolle kirjeellä 6.3.1991. Kirjeen pohjalta asiasta oli keskusteltu 13.3.1991 luottamusmiehen ja työnantajan edustajien kanssa. Tässä neuvottelussa oli päätetty siirtää asia Rakennusteollisuuden Keskusliiton Uudenmaan Piirin ja Rakennusliiton Uudenmaan aluejärjestö r.y:n välisiin neuvotteluihin. Niissä enempää kuin liittojen välillä 3.6.1991 käydyssä neuvottelussa ei ollut päästy yksimielisyyteen.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Rakennusliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Polar-rakennusosakeyhtiö on rikkonut luottamusmiessopimuksen 6 §:n 5 kohtaa, irtisanomissuojasopimuksen 32 §:ää ja ulkopuolisen työvoiman käytöstä tehdyn sopimuksen 1 §:n 2 kohtaa ja 2 §:n 2 kohtaa palkatessaan Reijo Männistö Ky:n työntekijät suorittamaan kirvesmiestöitä Roihupellon betoniasemalla ja jättäessään ilmoittamatta tästä työmaan luottamusmiehelle. Edelleen Rakennusliitto on vaatinut Polar-rakennusosakeyhtiön tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta sekä Rakennusteollisuuden Keskusliiton Uudenmaan Piirin ja Rakennusteollisuuden Keskusliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.
VASTINE
Vastineen perustelut
Rakennusteollisuuden Keskusliitto ja Polar-Yhtymä Oy, joiden lausumaan jutussa kuultu Rakennusteollisuuden Keskusliiton Uudenmaan Piiri osaltaan on yhtynyt, ovat lausuneet, että kanne perustui olennaisesti työsopimuslain 1 §:n tulkintaan. Kanteen mukaan Polar-rakennusosakeyhtiön ja Reijo Männistö Ky:n välinen sopimus ei olisi ollut oikea aliurakkasopimus vaan valesopimus, jolla edellinen olisi palkannut töihinsä jälkimmäisen työntekijöitä. Työtuomioistuin ei kuitenkaan ollut työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n mukaan toimivaltainen tutkimaan työsopimuslain tulkintaa koskevia erimielisyyksiä. Tämän vuoksi kanteen tutkimiselta puuttuivat edellytykset.
Siltä varalta, että oikeudenkäyntiväite hylättäisiin, vastaajat ovat lausuneet, että työsopimuksen määritelmä sisältyi työsopimuslain 1 §:ään. Hallituksen esityksessä työsopimuslaiksi (228/69) todettiin, että työsopimus on rajoitettava koskemaan vain työtä, jota tehdessään työntekijä on henkilökohtaisessa riippuvaisuussuhteessa työnantajaan. Myös oikeuskirjallisuudessa oli korostettu nimenomaan työnantajan johto- ja valvontaoikeuden merkitystä oikeussuhteen luonnehdinnassa.
Sopimusosapuolten tarkoitus oli sopimuksen luonnehdinnassa olennainen. Sillä seikalla, millä nimellä osapuolet olivat sopimusta kutsuneet, ei siten ollut ratkaisun kannalta merkitystä.
Aliurakoitsija voi ratkaista itsenäisesti urakkasumman suuruuden työn varsinaisia työntekijöitä kuulematta, hän organisoi yrityksen toiminnan ja hänelle jää mahdollisuus yrittäjän voittoon. Vastaavasti hän kantoi niin sanotun yrittäjän riskin. Muina tunnusmerkkeinä edellä sanotun lisäksi oli usein mainittu muun muassa aliurakoitsijan vakiintuneisuus (toiminimi, elinkeinolupa), työnantajavelvoitteiden hoitaminen (työntekijöiden vakuuttaminen, ennakkoverojen sekä vakuutusmaksujen periminen) sekä työssä tarvittavien laitteiden ja tarveaineiden hankkiminen.
Korkein oikeus oli katsonut, että kun vastike määräytyi alan työehtosopimuksen hinnoittelun perusteella, kyseessä oli työsopimus (KKO 1978 II 131).
Polar-rakennusosakeyhtiön ja Reijo Männistö Ky:n 13.2.1991 allekirjoittama aliurakkasopimus oli laadittu RT 80188 -lomakkeelle, joka oli tarkoitettu kahden itsenäisen yrittäjän välisten urakkasopimusten laatimiseen. Kysymyksessä oli normaali aliurakkasopimus. Polar-rakennusosakeyhtiö oli antanut työhön tarvittavat aineet ja muut tarvikkeet. Tämä ei ollut kuitenkaan tämän kokoisissa aliurakoissa rakennusalalla poikkeuksellista. Syynä menettelyyn oli yleensä - kuten nytkin - se, että isompi yritys sai aineet ja tarvikkeet määräalennuksista johtuen halvemmalla.
Polar-rakennusosakeyhtiö oli päätynyt aliurakan antamiseen lähinnä työn erikoisuuden vuoksi. Betoniaseman valvomon ja taukotilan ulkoseinien sekä ylä- ja alapohjan rakennetyöt sisälsivät vaikeiden ulokkeiden lisäksi puu-, metalli- ja peltimateriaalien yhdistelemistä sekä muun muassa eristystöitä. Työltä edellytettiin siten eri tyyppisten materiaalien hallintaa. Työ oli lisäksi kiireellinen eikä sietänyt viivytystä. Polar-rakennusosakeyhtiön palveluksessa olevat työhön kykenevät kirvesmiehet olivat olleet kiinni muissa töissä.
Reijo Männistö Ky oli valikoitunut aliurakoitsijaksi normaalin urakkakilpailun kautta. Reijo Männistö Ky oli tuolloin jo kolmatta vuotta markkinoilla toiminut yritys, jonka omistajan ammattitaidon ja toimitusvarmuuden Polarrakennusosakeyhtiön työnjohto oli henkilökohtaisesti tuntenut. Yrityksen palveluksessa oli tuolloin ollut yli 10 työntekijää. Työvoiman vahvuus kanteen tarkoittamalla työmaalla oli vaihdellut kahdesta kolmeen. Alussa työtä oli johtanut Männistö itse ja myöhemmin Reijo Männistö Ky:n palveluksessa edelleenkin oleva puuteknikko.
Työlainsäädännön mukaan työnantajalle kuului oikeus valita taloudellisesti edullisin työn teettämistapa. Tätä oikeutta ei ollut rajoitettu muutoin kuin mitä nimenomaisesti kävi laeista ja työehtosopimuksista ilmi.
Hallituksen esityksissä työsopimuslain ja yhteistoimintalain muuttamiseksi (HE 19/88) nimenomaisesti todetaan, ettei työsopimuslakiin ehdotetun uuden 37 a §:n soveltamisen kannalta ole merkitystä sillä, mistä syystä työn vähenemisen aiheuttaneet taloudelliset ja tuotannolliset tai muut niihin verrattavat seikat ovat päässeet vaikuttamaan työn tarjoamisen edellytyksiin. Säännös ei esityksen mukaan myöskään aseta estettä esimerkiksi alihankintajärjestelylle.
Polar-rakennusosakeyhtiö ei ollut rikkonut ulkopuolisen työvoiman käytöstä tehdyn sopimuksen 1 §:n 2 kohdan kieltoa.
Työnantaja ei ollut voinut rikkoa myöskään irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä. Irtisanomissuojasopimus sitoi työnantajaa suhteessa työntekijöihinsä. Sopimus, sen paremmin kuin työsopimuslain vastaavat säännöksetkään eivät rajoittaneet työnantajan oikeutta solmia sopimuksia ulkopuolisten yrittäjien kanssa.
Luottamusmiessopimuksen 6 §:n 5 kohta edellytti, että työmaalla pidettiin luetteloa aliurakoitsijoista ja että tämän luettelon tuli olla pääluottamusmiehen nähtävissä.
Polar-rakennusosakeyhtiö ei ollut ilmoittanut uudesta aliurakoitsijoista ennen tämän töiden aloittamista. Yrityskohtainen luottamusmies oli kuitenkin ottanut työnantajaan yhteyttä jo kahden päivän kuluttua töiden aloittamisesta päivätyllä kirjeellä. Pääluottamusmiehen oli siten täytynyt saada tieto aliurakoitsijasta välittömästi töiden alettua. Tässä vaiheessa aliurakoitsijasta ilmoittaminen oli muuttunut tarpeettomaksi.
Polar-rakennusosakeyhtiön voitiin katsoa syyllistyneen luottamusmiessopimuksen hengen vastaiseen viiveeseen, mutta ei missään tapauksessa varsinaiseen työehtosopimuksen tietensä rikkomiseen.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.
RAKENNUSLIITON VASTASELITYS
Rakennusliitto on todennut kanteessa esitettyjen vaatimusten olevan selkeästi sellaisia, että ne kuuluivat työtuomioistuimen toimivaltaan. Asiaa ratkaistaessa työtuomioistuin joutuu käsittelemään Polar-rakennusosakeyhtiön ja Reijo Männistö Ky:n välistä sopimusta ja ratkaisemaan, oliko sopimus laadittu harhaanjohtavaan muotoon. Tältäkin osin asia kuitenkin oli sellainen, että sen tutkiminen kuului työtuomioistuimen toimivaltaan.
Rakennusalan irtisanomissuojasopimuksessa oli tarkasti sovittu, missä laajuudessa työnantaja oli velvollinen tarjoamaan työsuhteessa olevalle työntekijälleen työtä. Sopimuksen mukaisesti rakennusliike työnantajana oli velvollinen tarjoamaan tarjolla olevia kirvesmiestöitä ensisijaisesti palveluksessaan oleville lomautetuille kirvesmiehille. Työn luovuttaminen aliurakkana suoritettavaksi ei ollut poikkeus tästä säännöstä silloin, kun pelkästään työn tekeminen luovutettiin yrityksen ulkopuolelle. Tältä osin työnantajan työnjohto-oikeutta oli rajoitettu jo ulkopuolisen työvoiman käytöstä solmitun sopimuksen työvoiman vuokrausta koskevissa määräyksissä. Sopimuksen 1 §:n 1 kohdassa edellytettiin, että komennusmiehiä käytettiin ainoastaan sellaisiin töihin, joita eivät voineet suorittaa yrityksen omat työntekijät. Selvää Rakennusliiton mielestä oli, että antaessaan työn ulkopuolisen komennusmiehen tehtäväksi silloin kun vastaavaa työtä tekeviä yrityksen omia työntekijöitä oli lomautettuna, yritys rikkoi myös irtisanomissuojasopimuksen työntarjoamisvelvollisuutta koskevia määräyksiä.
Roihupellon betoniaseman taukotila-valvomon ulkoseinien, yläpohjan ja alapohjan rakenteiden teko oli varsin tavanomaista kirvesmiestyötä. Yhtiöstä lomautettuna olleet kirvesmiehet Mörsky, Sivonen ja Suominen olisivat varmuudella pystyneet nämä työt tekemään. Tämän vuoksi yhtiö oli rikkonut irtisanomissuojasopimusta luovuttaessaan työt Reijo Männistö Ky:n työntekijöiden tehtäväksi.
Siitä, että kiistanalainen urakkasopimus oli solmittu RTlomakkeelle, ei voitu vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Sopimukselle annettu muoto ei vastannut sen oikeaa sisältöä. Mitä käytettyihin työkaluihin tuli, niin ne olivat olleet sellaisia, joita kirvesmiehillä yleisesti on käytössä. Tästäkään seikasta ei voitu vetää työnantajan väittämän kaltaisia johtopäätöksiä.
Varsin keskeisenä tekijänä arvioitaessa Polar-rakennusosakeyhtiön ja Reijo Männistö Ky:n välisen sopimuksen luonnetta oli pidettävä sitä, että työ tosiasiallisesti tehtiin pääurakoitsijan työnjohdon alaisena. Itsenäistä urakkasopimusta vastaan puhui myös se, että Polar-rakennusosakeyhtiö hankki kaikki työssä tarvittavat materiaalit ja tarvikkeet. Käytännössä työ siis oli tehty samalla tavoin kuin Polar-rakennusosakeyhtiön omat miehet olisivat sen tehneet. Tämä myös osoitti sopimuksen luonteen.
Luottamusmiessopimuksen 6 §:n 5 kohdan mukaan työnantajan oli ennen uuden aliurakoitsijan töiden aloittamista annettava työmaan pääluottamusmiehelle tieto aliurakoitsijasta. Tässä tapauksessa Polar-rakennusosakeyhtiö ei ollut missään vaiheessa edes väittänyt antaneensa tällaista tietoa betoniaseman työmaan pääluottamusmiehelle. Näin työnantaja oli selvästi menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan laillisine korkoineen.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Käsittelyratkaisu
Kanteessa on vaadittu työtuomioistuinta vahvistamaan, että Polar-rakennusosakeyhtiö, nykyisin Polar-Yhtymä Oy, on rikkonut irtisanomissuojasopimuksen, luottamusmiessopimuksen ja ulkopuolisen työvoiman käytöstä tehdyn sopimuksen määräyksiä, ja esitetty rikkomusten vuoksi hyvityssakkovaatimuksia. Työtuomioistuin ratkaisee työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n nojalla riita-asian muun muassa silloin, kun kysymys on siitä, onko jokin menettely työehtosopimuksen mukainen sekä kun kysymys on työehtosopimuksen vastaisen menettelyn seuraamuksesta. Kun kanteen tutkiminen näin ollen kuuluu työtuomioistuimelle, työtuomioistuin hylkää kanteen tutkimista vastaan esitetyn väitteen.
Pääasiaratkaisun perustelut
Polar-rakennusosakeyhtiö on vuosina 1990 - 1991 rakentanut pääurakoitsijana Helsingissä Roihupellossa betoniasemaa. Polar-rakennusosakeyhtiö on tilaajana tehnyt 13.2.1991 Reijo Männistö Ky:n kanssa aliurakkasopimuksen betoniaseman taukotila-valvomon rakentamisesta. Urakka on käsittänyt sanotun tilan ulkoseinien, yläpohjan ja alapohjan rakenteiden teon. Aliurakkasopimuksen ehdoista on sovittu käyttäen Suomen Rakennuttajaliitto r.y:n ja Rakennustietosäätiön lomaketta RT 80188. Reijo Männistö Ky on aliurakkasopimuksen mukaisesti tehnyt aliurakan tarkoittaman rakennustyön muutaman työntekijänsä toimesta sovitussa noin neljän viikon ajassa.
Rakennusliiton mukaan edellä tarkoitettu sopimus on tosiasiallisesti ollut työsopimus, jolle on ulkopuolisen työvoiman käytöstä tehdyn sopimuksen vastaisesti annettu sen sisältöä vastaamaton muoto. Koska yhtiö oli lomauttanut joulukuussa 1990 kolme kirvesmiestä, olisi yhtiön irtisanomissuojasopimuksen mukaisesti tullut tarjota kyseistä työtä näille työntekijöille. Rakennusliitto on väittänyt, että työ tehtiin tosiasiallisesti tilaajan työnjohdon ja valvonnan alaisena eikä aliurakoitsijalla ollut taloudellista eikä muutakaan riskiä. Kaikki työssä tarvittavat tarveaineet toimitti pääurakoitsija. Erityisesti nämä seikat osoittivat Rakennusliiton mielestä, että Reijo Männistö Ky ei täyttänyt aliurakkasopimuksen osapuolena itsenäiseltä urakoitsijalta edellytettäviä tunnusmerkkejä.
Asiassa esitetty selvitys osoittaa, että sopimuksen tekemistä on edeltänyt tarjousten pyytäminen ainakin kolmelta eri yrittäjältä. Sopimuksessa on sovittu määrätystä kokonaisurakkahinnasta ja se on muutoinkin tehty tavanomaisin ehdoin. Työtä on pääasiassa johtanut työhön osallistuva Reijo Männistö Ky:n palveluksessa oleva puuteknikko ja osittain liikkeen omistaja Reijo Männistö itse. Reijo Männistö Ky:llä on samanaikaisesti ollut myös toinen isompi työmaa, jolla ainakin osa Polar-rakennusosakeyhtiön työmaalla työskennelleistä työntekijöistä urakan aikana työtilanteesta riippuen on työskennellyt.
Esitetty selvitys kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Polar-Rakennusosakeyhtiö aliurakkasopimuksen tehdessään olisi solminut urakkasopimuksen muodossa tosiasiassa työsopimuksia ja siten menetellyt vastoin ulkopuolisen työvoiman käytöstä tehdyn sopimuksen määräyksiä. Aliurakkasopimuksen rakennusosakeyhtiö on voinut tässä tapauksessa tehdä irtisanomissuojasopimuksen estämättä siitä huolimatta, että sen palveluksessa olevia kirvesmiehiä on samanaikaisesti ollut lomautettuna taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Näin ollen Polar-rakennusosakeyhtiön ei ole näytetty rikkoneen myöskään edellä tarkoitettuja irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä työntarjoamisvelvollisuudesta lomautetuille työntekijöille.
Pääluottamusmiehellä on luottamusmiessopimuksen mukaan oikeus saada tiedot aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa olevasta työvoimasta. Tämän vuoksi pääluottamusmiehen nähtävissä tulee olla luettelo aliurakoitsijoista. Polar-rakennusosakeyhtiön kysymyksessä olevan työmaan luettelo aliurakoitsijoista on ollut työmaan vastaavan mestarin hallussa. Saatuaan yrityskohtaiselta luottamusmieheltä kehotuksen tietojen antamiseen on vastaava mestari toimittanut luettelon pääluottamusmiehen nähtäville. Työehtosopimuksen kyseinen määräys ei sanamuotonsa puolesta edellytä tiedottamista luettelossa tapahtuneista muutoksista, joskin tällaista menettelyä suositellaan määräykseen liittyvässä pöytäkirjamerkinnässä. Näin ollen Polar-rakennusosakeyhtiö ei jättäessään erikseen ilmoittamatta pääluottamusmiehelle kyseisestä aliurakointityöstä ole rikkonut luottamusmiessopimuksen määräyksiä.
Näyttämättä on myös jäänyt, että Rakennusteollisuuden Keskusliitto tai sen Uudenmaan Piiri olisivat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Asian laatuun nähden saavat asianosaiset pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Äimälä, Nouro, Korpela ja Porttila jäseninä.
Tuomio on yksimielinen.