3.7.1987

Soveltamisohje

-----------------------------------------------

Muutokset toimihenkilön asemassa Toimihenkilön työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, mikäli molemmat osapuolet siitä sopivat. Mikäli asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomissuojasopimuksen mukainen erityisen painava syy ja mikäli noudatetaan yleissopimuksen 5 §:n mukaista irtisanomisaikaa. Näissä tapauksissa menetellään siis aivan samalla tavoin kuin niissä tapauksissa, että toimihenkilö irtisanotaan työnantajan palveluksesta. Toimihenkilö saatetaan siirtää toimihenkilöasemansa säilyttäen toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa olla erityisen painava syy ja noudattaa irtisanomisaikaa.

-----------------------------------------------

13 § Ylityö 1 Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään laissa säädettyjen säännöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi. 2 Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta ja viikottaisesta ylityöstä kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla sekä seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

-----------------------------------------------

22 § Palkka sairauden ja äitiysloman aikana sekä tapaturman jälkeen

-----------------------------------------------

4 Toimihenkilö, joka sairauden takia on tullut työkyvyttömäksi on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle siitä sekä milloin työkyvyttömyyden arvioidaan päättyvän. Työnantajan sitä vaatiessa on toimihenkilön esitettävä yrityksen työterveyslääkärin tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sairaudestaan.

-----------------------------------------------

26 § Vuosiloma 1 Vuosiloma annetaan lain mukaan.

-----------------------------------------------

35 § Sopimuksen sitovuus 1. Tämä sopimus sitoo, a) allekirjoittaneita järjestöjä; b) niitä allekirjoitusajankohtana jäseninä olevia työnantajaliittoja, jotka eivät ole viikon kuluessa ilmoittaneet irtautuvansa sopimuksesta sekä c) niitä työnantajia, toimihenkilöitä ja näiden yhdistyksiä, jotka kuuluvat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat kuuluneet edellä tarkoitettuihin liittoihin

2 Sen jälkeen, kun sopimus on tullut liittoja sitovaksi, ovat kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin yksityiseen määräykseen kielletyt. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat työnantajat ja toimihenkilöt, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko sopimuksen määräyksiä.

-----------------------------------------------

Yleissopimuksen osana noudatettavassa luottamusmiessopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

-----------------------------------------------

5 § Ilmoitukset

Se yleissopimukseen sidottu yhdistys, jonka jäsen valittu luottamusmies on ilmoittaa vaalin tuloksen kirjallisesti työnantajalle. Luottamusmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi ilmoitettava milloin hän toimii luottamusmiehen sijaisena.

-----------------------------------------------

Soveltamisohje

a) Ilmoitukset työnantajalle Vaalin jälkeen ilmoittaa se yleissopimukseen sidottu yhdistys jonka jäsen valittu luottamusmies on, työnantajalle, kuka työpaikan luottamusmiehenä edustaa toimihenkilöitä. Määräys tarkoittaa yleissopimuksen osalta Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liittoa tai Handelsoch industritjänstemännaförbundetia. Ilmoituksella on merkitystä myös luottamusmiehen aseman kannalta siten, että hänen irtisanomissuojansa alkaa ilmoituksen saapumisajankohdasta (ks. jäljempänä 4 momentin selostusta).

-----------------------------------------------

7 § Luottamusmiehen työsuhde Luottamusmies on työsuhteessa työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviä oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu vapautusta työnteosta. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja ja työaikoja, esimiesten määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

8 § Luottamusmiehen siirtäminen Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen takia saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan.

9 § Luottamusmiehen irtisanomissuoja Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävien takia erottaa työstä. Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva toimihenkilökunnan supistaminen, voidaan tämä toimenpide kohdistaa luottamusmieheen vain, mikäli hänelle ei voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai muutoin sopivaa toimihenkilön työtä. Muutoin älköön luottamusmiehen työsopimusta katkaistako muilla kuin työsopimuslain tarkoittamilla purkuperusteilla. Kuitenkin voidaan luottamusmiehen työsopimus poikkeuksellisesti myös irtisanoa, mikäli irtisanominen toimihenkilökunnan vähäisen lukumäärän tai tehtäväjaon huomioon ottaen on perustelua.

-----------------------------------------------

Soveltamisohje Yksilösuoja: Luottamusmiestä ei saa luottamustehtävää hoitaessaan tai sen takia siirtää huonompipalkkaiseen tehtävään. Kysymyksessä on palkkaturvasäännös. Mikäli luottamusmiehelle kuitenkin voidaan tarjota muuta vaativuudeltaan samantasoista työtä, ei häntä tule siirtää vähemmän vaativaan tehtävään. Luottamusmiehen irtisanominen tehtävien vuoksi on kielletty. Kollektiivinen suoja: Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva toimihenkilökunnan supistaminen, voidaan tämä toimenpide kohdistaa luottamusmieheen vain, mikäli hänelle ei voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai muutoin sopivaa toimihenkilön työtä. Muutoin älköön luottamusmiehen työsuhdetta katkaistako muuten kuin työsopimuslain tarkoittamilla purkuperusteilla.

-----------------------------------------------

Samojen osallisten kesken 12.12.1985 allekirjoitetussa pöytäkirjassa luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimentuloturvasta työsopimuksen purkutapauksissa on muun muassa seuraava määräys:

-----------------------------------------------

2 §

Sovittiin 3.5.1974 allekirjoitetussa luottamusmiessopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen ja 6.5.1975 allekirjoitetussa sopimuksessa toimistojen työterveys- ja työsuojelutyöstä tarkoitetun työsuojeluvaltuutetun toimeentuloturvasta työsopimuksen purkutapauksessa seuraavasti: Mikäli 3.5.1974 allekirjoitetussa luottamusmiessopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen ja 6.5.1975 allekirjoitetussa sopimuksessa toimistojen työterveys- ja työsuojelutyöstä tarkoitetun työsuojeluvaltuutetun työsopimus puretaan ja luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu riitauttaa purkamisen, on työnantajan maksettava luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle yhden kuukauden palkkaa vastaava määrä, mikäli kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.

4 §

Sovittiin, että tämä sopimus tulee voimaan 1.1.1986. Sopimus sitoo kaikkia niitä keskusliittoihin kuuluvia jäsenliittoja, jotka eivät 27.12.1875 mennessä ole ilmoittaneet jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle.

-----------------------------------------------

Samojen osallisten välillä 24.4.1984 solmitussa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa sopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

-----------------------------------------------

Kanteen perustelut

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on lausunut, että Oy Finnish Stevedores Ab oli 6.3.1987 ilmoittanut yksipuolisesti tekemästään Sompasaaren tuontiterminaalin toimihenkilöiden toimien vaativuusluokituksesta. Ilmoituksen mukaan kaikki toimet kuuluivat tasolle 2 C lukuunottamatta tuontiterminaalin dokumentointiryhmän vetäjänä toimivan Marja-Leena Hardenin tointa, jonka toimi oli luokiteltu tasolle 3 C. Työnantaja oli samalla väittänyt, että kysymyksessä olevia tehtäviä ei aikaisemmin ollut lainkaan luokiteltu. Toimet oli kuitenkin luokiteltu jo vuonna 1978. Työnantajan ilmoittama luokitus merkitsi useille toimihenkilöille luokitustason alenememista. Koska toimihenkilöitten tehtävät eivät olleet muuttuneet ainakaan vähemmän vaativiksi ja kun työnantajan yksipuolinen menettelytapa oli muun muassa yleissopimuksen vastainen, toimihenkilöt olivat ilmoittaneet, etteivät he hyväksyneet uusia luokituksia. Samassa yhteydessä 6.3.1987 oli työnantajan edustajille tehty täysin selväksi, että Sompasaaren tuontiterminaalin toimihenkilöt tulisivat muun muassa tämän asian järjestämiseksi liittymään Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liittoon. Liittoon liittymistä tarkoittaneet jäsenmaksun perintäsopimukset oli allekirjoitettu työpaikalla 11.3.1987. STL:oon liittyi näin kymmenen toimihenkilöä.

Työpaikan toimihenkilöiden viikkotyöaika oli 37,5 tuntia. Työnantaja oli vakiintuneesti maksanut tämän ylimenevältä työajalta ylityökorvauksen. Saatuaan tiedon toimihenkilöiden järjestäytymisestä työnantajan edustajat olivat ilmoittaneet, että huhtikuun alusta alkaen otettaisiin käyttöön lisätyökäsite korvattaessa yli säännöllisen työajan tehtävää työtä.

Yhtiössä oli ollut vakiintuneena käytäntönä se, että enintään kolme päivää kestävissä sairaustapauksissa ei tarvinnut esittää lääkärintodistusta. Työnantaja oli järjestäytymisen tultua sen tietoon ilmoittanut, että tästä lähtien Sompasaaressa vaadittin sairaustapauksissa aina lääkärintodistus.

Yhtiössä oli seuraavan kesän vuosilomia koskevat lomalistat vakiintuneesti vahvistettu ja julkaistu huhtikuun alussa. Nyt työnantajan edustaja oli ilmoittanut, että vuosilomista tultaisiin ilmoittamaan toimihenkilöille kahta viikkoa ennen loman alkamista.

Teollisuustoimihenkilö Marja-Leena Harden oli valittu Sompasaaren toimihenkilöiden luottamusmieheksi 12.3.1987 järjestetyllä vaalilla. STL:n ilmoitus vaalin tuloksesta oli päivätty 1.4.1987 ja työnantaja oli saanut sen 6.4.1987. Hardenin työsuhde Sompasaaren tuontiterminaalissa oli alkanut 11.2.1975. Hardenin tehtäviin oli kuulunut terminaalin toimiston toimintojen valvonta. Harden oli 16.10.1986 alkaen nimitetty Sompasaaren dokumentointiryhmän vetäjäksi.

Kun toimihenkilöiden järjestäytymisen takia oli alkanut ilmetä edellä kuvattuja painostustoimenpiteitä, Harden oli lähettänyt työnantajalle 3.4.1987 asiaa koskevan kirjeen. Kirjeen yhteydessä Harden oli pyytänyt asiasta neuvottelua 7.4.1987 mennessä.

6.4.1987 työnantajan edustaja oli kehottanut Hardenia tulemaan kello 15.45 yhtiön Länsisatamassa olevaan toimipisteeseen. Täällä Hardenille oli ilmoitettu, että hänet siirrettäisiin välittömästi työhön Sompasaaresta Länsisatamaan. Länsisatamassa Hardenille tarjottavaa työtä ei ollut kerrottu. Toimipisteiden välinen etäisyys oli 5 - 6 kilometriä, eikä Länsisatamassa ollut STL:n jäseniä. Harden oli perustellusti katsonut, että siirto oli hänen luottamusmiesasemastaan johtuva painostustoimenpide ja kieltäytynyt siirrosta. 13.4.1987 Hardenille oli annettu kirjallinen varoitus. Yhtiö oli aikaisemminkin käyttänyt henkilöiden siirtoja Sompasaaren ja Länsisataman välillä puhtaasti rangaistus- ja kostotarkoitukseen. Uusille toimihenkilöille oli tehty selväksi, ettei järjestäytyminen olisi suotavaa. Siirrolla Hardenilta olisi viety täysin mahdollisuudet hoitaa Sompasaaressa työssä olevien järjestäytyneiden toimihenkilöiden työsuhdeasioita. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton edustaja oli 7.4.1987 ollut asiasta puhelinyhteydessä Suomen Lastauttajain Työnantajaliiton edustajaan vaatien painostuksen lopettamista. 9.4.1987 asiasta oli pidetty yhtiössä liittojen välinen neuvottelu. Painostus työpaikalla oli jatkunut haastehakemuksen allekirjoittamispäivänä 13.4.1987. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto oli 13.4.1987 toimittanut Suomen Lastauttajain Työnantajaliitolle kirjallisesti vaatimuksen ryhtymisestä tehokkaisiin toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on vaatinut Oy Finnish Stevedores Ab:n tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Kanteen perustelut

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on lausunut, että Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto ei ollut sen tieten haastehakemuksen jättämisen jälkeen ryhtynyt asiassa minkäänlaisiin toimenpiteisiin. Sen sijaan yhtiö oli 16.4.1987 vähän ennen työajan päättymistä antanut luottamusmies Hardenille kirjallisen ilmoituksen, jonka mukaan hänen työsuhteensa katsottaisiin purkautuneeksi 16.4.1987, ellei hän pääsiäispyhien jälkeen tiistaina 21.4.1987 kello 12.00 ilmoittautuisi työhön yhtiön Länsisataman toimipisteeseen. Samanaikaisesti työsopimuksen purkamisilmoituksen kanssa hänelle oli annettu tiedoksi yhtiön Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitolle toimittama kirje, jonka mukaan päätös Hardenin siirrosta oli tehty jo 18.3.1987. Kirjeessä oli esitetty, että Harden saisi kerran jokaisen kuukauden aikana kaksi tuntia palkallista vapaata käydäkseen Sompasaaren toimipisteessä tapaamassa edustamiaan toimihenkilöitä.

Työnantajalla oli kuitenkin jo ennen 18.3.1987 tosiasiassa ollut tieto siitä, että Harden oli valittu luottamusmieheksi. Työnantajan edustaja oli allekirjoittanut toimihenkilöiden jäsenmaksujen perintäsopimukset 17.3.1987. Hardenin perintäsopimuksessa oli tuolloin ollut merkintä luottamusmiesvalinnasta.

Asiassa ei ollut kysymys siitä, olisiko Sompasaaren tuontiterminaalin toimiston esimies Harden ollut muissa olosuhteissa, siis ilman luottamusmiesasemaa, ollut velvollinen siirtymään työhön Länsisatamaan.

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitosta oli siis oltu yhteydessä Suomen Lastauttajain Työnantajaliittoon seuraavasti: 8.4.1987 STL:n edustaja oli soittanut työnantajaliiton edustajalle. 9.4.1987 liittojen edustajat olivat käyneet asiassa neuvottelun. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto oli lähettänyt kirjeen työnantajaliitolle 13.4.1987 ja 19.4.1987.

Lisäkanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on vaatinut Suomen Lastauttajain Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Vastineen perustelut

Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on lausunut, että Oy Finnish Stevedores Ab:n johdon 16.10.1986 tekemän päätöksen mukaisesti perustetun dokumentointi- ja laskutusosaston Sompasaaren jaostoon oli nimitetty jaostopäällikkö. Dokumentointiryhmässä ryhmän vetäjänä toiminut Harden ei ollut ilmeisesti missään vaiheessa hyväksynyt häntä esimiehekseen. Hardenin käyttäytyminen esimiestään kohtaan oli jatkuvasti ollut epäasiallista ja jopa loukkaavaa. Tulehtuneen tilanteen jatkuvasti pahetessa yhtiön markkinointipäällikkö, joka vastasi koko yhtiön dokumentoinnista ja laskutuksesta, oli maaliskuun alussa joutunut toteamaan, että työt Sompasaaren jaoksessa olivat jääneet kolme viikkoa jälkeen vastaavasta ja vastaavan kokoisesta jaostosta Länsisatamassa. Yhtiön johto oli 18.3.1987 pitämässään kokouksessa todennut, että ainoana mahdollisuutena syntyneen tilanteen korjaamiseksi oli Hardenin siirto toteutettavan organisaatiomuutoksen yhteydessä Länsisataman toimipisteeseen. Koska toteutettava organisaationmuutos oli päätetty esittää yhtiön hallituksen hyväksyttäväksi, oli tieto siirtopäätöksestä voitu antaa Hardenille vasta 6.4.1987.

Hardenin tehtävät Länsisatamassa olisivat olleet täsmälleen vastaavanlaiset kuin ne olivat olleet Sompasaaressa. Harden oli itse aikaisemmin työskennellyt noin kahden kuukauden ajan Länsisatamassa käynnistämässä silloista tuontiterminaalitoimistoa eli nykyistä Länsisataman dokumentointi- ja laskutusosaston jaosta sitä perustettaessa noin kolme vuotta sitten. Harden oli siis ollut hyvin tietoinen siitä, että häntä ei oltu siirtämässä huonompaan tai huonommin palkattuun tehtävään.

Markkinointipäälliköltä 6.4.1987 saamastaan ilmoituksesta huolimatta Harden ei ollut suostunut siirtymään Länsisatamaan. Hänelle oli annettu asiasta 9.4.1987 kirjallinen ilmoitus. Koska hän oli edelleen kieltäytynyt, hänelle oli 10.4.1987 annettu kirjallinen varoitus. Niin sanottu viimeinen varoitus hänelle oli anettu 16.4.1987. Koska hän ei vieläkään ollut suostunut siirtymään, oli työnantajan 21.4.1987 ollut todettava työsuhteen purkautuneen 16.4.1987.

Työnantajalle ei ollut annettu ilmoitusta luottamusmiesvaalien järjestämisestä. Tehdessään 18.3.1987 Hardenia koskeneen siirtopäätöksen yhtiön johdolla ei ollut ollut tietoa tämän luottamusmiesasemasta. 1.4.1987 päivätty luottamusmiesilmoitus oli toimitettu työnantajalle 6.4.1987. Harden oli toimittanut työnantajalle 3.4.1987 laatimansa, 7.4.1987 päivätyn kirjeen, jossa hän oli pyytänyt työnantajaa 7.4.1987 mennessä esittämään mahdollisia huomautuksia kirjeen johdosta. Tässä vaiheessa henkilöstöpäällikkö oli saanut tiedon siitä, että Harden oli valittu luottamusmieheksi. Koska Hardenin siirtopäätös oli johtunut täysin muista syistä kuin luottamusmieheksi valinnasta, oli työnantaja tehnyt esityksen, että Harden olisi saanut kaksi tuntia kuukaudessa palkallista vapaata luottamusmiestehtävien hoitamiseksi Sompasaaressa.

Mitä väitettyihin painostustoimiin tuli, niin ensinnäkin yhtiössä oli vuoden 1986 syksystä lähtien ollut käynnissä huomattavia organisaatiomuutoksia. Tästä johtuen useiden toimihenkilöiden työtehtäviä ja toimipistettä oli muutettu. Samalla oli jouduttu tarkistamaan useiden toimihenkilöiden toimenkuvia ja niistä johtuvia vaativuusluokituksia. Kenenkään toimihenkilön palkkaa ei näillä järjestelyillä ollut alennettu. Maaliskuun alussa kaikki toimihenkilöt olivat saaneet sopimuksen mukaisen palkankorotuksen.

Yhtiön palveluksessa olevien toimihenkilöiden lukumäärä oli viime vuosina lisääntynyt huomattavasti. Kun muutama vuosi sitten yhtiössä oli ollut vain parikymmentä toimihenkilöä, oli lukumäärä nyttemmin noussut noin 100:aan. Toimihenkilöiden suhteellinen osuus yhtiön henkilökunnasta oli edelleen jatkuvasti lisääntymässä. Koska myös toimihenkilöiden suorittaman ylityön osuus oli jatkuvasti kasvamassa, oli työnantaja katsonut välttämättömäksi ottaa käyttöön lisätyön käsitteen korvattaessa yli säännöllisen työajan menevää työtä.

Toimihenkilön sairastuessa hänen oli yhtiön käytännön mukaan tullut tehdä tästä ilmoitus lähimmälle esimiehelleen. Mikäli tämä ei ollut ollut tavattavissa, oli ilmoituksen voinut tehdä markkinointipäällikölle tai viime kädessä henkilöstöpäällikölle. Lyhyemmän kuin kolme päivää kestävän sairauden osalta oli ilmoituksen saaneen esimiehen harkinnassa ollut, vaadittiinko lääkärintodistus. Vallinnutta käytäntöä ei ollut ollut tarkoitus muuttaa eikä uusia ohjeita asiassa ollut annettu.

Yhtiössä oli vuosilomalistat laadittu kaikilla sen eri osastoilla huhtikuun aikana. Toimihenkilöille oli pyritty antamaan mahdollisuus vaikuttaa itse lomiensa määräytymiseen. Myös Sompasaaren toimihenkilöitä oli pyydetty tekemään oma esityksensä vuosilomalistaksi. Heidän laatimansa esitys oli kuitenkin ollut sellainen, että sen toteuttaminen olisi merkinnyt töiden täydellistä pysähtymistä kesälomakauden aikana. Tämän vuoksi jaospäällikkö oli pyytänyt toimihenkilöitä laatimaan uuden ehdotuksen lomalistaksi. Markkinointipäällikkö oli edelleen edellyttänyt, että kaikki lomalistat olivat valmiit huhtikuun aikana, jolloin vuosilomista entistä käytäntöä noudattaen tiedotettiin.

Yhtiössä olivat työntekijät ja työnjohtajat joitakin poikkeuksia lukuunottamatta järjestäytyneet. Yhtiön johto oli nähnyt järjestäytymisen pelkästään myönteisenä asiana. Toimihenkilöiden alhainen järjestäytymisaste oli johtunut vain siitä, että he itse eivät olleet halunneet järjestäytyä. Yhtiö ei ollut missään vaiheessa halunnut estää kysymyksessä olevien kymmenen toimihenkilön järjestäytymistä tai painostaa heitä.

Vastineessa esitetty vaatimus

Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on vaatinut sitä vastaan esitettyjen vaatimusten hylkäämistä.

Kanteen perustelut

Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on lausunut, että tiistaina 21.4.1987 kello 12 neljä Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liittoon kuuluvaa toimihenkilöä oli poistunut Sompasaaren tuontiterminaalista ilmoittaen olevansa lakossa. Syytä työtaisteluun ryhtymiselle ei työnantajalle ollut tässä vaiheessa ilmoitettu. Seuranneena päivänä lakkoon oli liittynyt viides järjestäytymätön toimihenkilö. 24.4.1987 lakkoon oli liittynyt kuudes sairaslomalta palannut järjestäytynyt toimihenkilö. Samana päivänä oli työhön palannut lakossa ollut toimihenkilöiden varaluottamusmieheksi ilmoittautunut toimihenkilö. 23.4.1987 olivat lakossa olleet toimihenkilöt toimittaneet työnantajalle varaluottamusmiehen allekirjoittaman kirjeen, jossa oli ilmoitettu lakon johtuvan Hardenin työsopimuksen purkautumisesta, työnantajan yksipuolisesti suorittamasta luokituksesta, lisätyökäsitteen käyttöönotosta sekä muusta työnantajan järjestäytyneihin toimihenkilöihin kohdistamista painostustoimenpiteistä (lääkärintodistukset, lomalistat ynnä muuta).

Välittömästi lakon alettua oli Suomen Lastauttajain Työnantajaliitosta otettu yhteys Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liittoon ja kehotettu sitä ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi. Asiasta oli toimitettu vielä kirjallinen ilmoitus 22.4.1987. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton edustaja oli ilmoittanut olleensa yhteydessä lakossa olleisiin toimihenkilöihin ja kehottaneensa näitä palaamaan työhön todeten lakon yleissopimuksen voimassa ollessa laittomaksi. Lakko oli jatkunut maanantain 27.4.1987 ja toimihenkilöt olivat palanneet työhön seuranneena aamuna.

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ja sen jäsenyhdistys Helsingin Teollisuustoimihenkilöt r.y. eivät olleet ryhtyneet riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin työnantajan työnjohto-oikeuteen kohdistuneen työtaistelun lopettamiseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on vaatinut Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton ja Helsingin Teollisuustoimihenkilöt r.y:n tuomitsemista hyvityssakkoon liiton laiminlyötyä valvontavelvollisuutensa ja ammattiosaston ryhdyttyä lain ja työehtosopimuksen vastaiseen työtaisteluun.

Kanteen perustelut

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on lausunut, että Sompasaaren tuontiterminaalin S 3 toimihenkilöiden ryhdyttyä 21.4.1987 lakkoon viimeisenä keinonaan vastavalitun luottamusmiehensä työsuhteen palauttamiseksi ja heidän järjestäytymisestään johtuneiden muiden painostustoimenpiteiden lopettamiseksi yhtiö oli ryhtynyt seuraaviin vastatyötaistelutoimenpiteisiin: 21.4.1987 jaospäällikkö oli ilmoittanut ainakin yhdelle lakkoon jäävistä, että yhtiö tulisi harkitsemaan, miten lakossa olevien tehtävät jatkossa hoidetaan. Tämä sisälsi selvän uhkauksen siitä, että terminaalin S 3 järjestäytynyt toimihenkilöryhmä tullaan hajoittamaan eri toimipisteisiin. 23.4.1987 työnantaja oli toimittanut jokaiselle lakossa olleelle toimihenkilölle kotiin kirjeen, jossa uhattiin irtisanoa kaikkien lakossa olevien työsuhteet, elleivät he palanneet työhön 24.4.1987 kello 8. Tämän jälkeen oli erikseen uhattu, että lakkoon 22.4.1987 yhtyneen määräaikaisessa työsuhteessa olleen työntekijän työsuhde purettaisiin. Nämä työnantajan toimet muodostivat edellisissä kanteissa tarkoitetuista painostustoimenpiteistä erillisen työtaistelutoimenpiteen, joka kohdistui yleissopimuksen 4 §:n määräykseen. Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin tämänkään painostuksen estämiseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on vaatinut Oy Finnish Stevedores Ab:n tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhalvollisuuden rikkomisesta ja Suomen Lastauttajain Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Vastineen perustelut

Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on lausunut, että neljän toimihenkilön aloitettua laittoman lakon 21.4.1987 kello 12 työnantaja oli kehottanut 22.4.1987 päivätyllä, kullekin lakossa olleelle toimihenkilölle erikseen toimitetulla kirjeellä heitä palaamaan työhön. Kun nämä kirjeet eivät olleet johtaneet toivottuun tulokseen, oli toimihenkilöille annettu 23.4.1987 kirjalliset varoitukset. Samanlaiset varoitukset oli annettu 27.4.1987 kahdelle myöhemmin lakkoon yhtyneelle työntekijälle. Työnantajan menettely tilanteessa oli täysin perusteltua, eikä siihen sisältynyt mitään erityistä painostusta. Yhtiön johdossa ei myöskään missään vaiheessa ollut harkittu järjestäytyneiden toimihenkilöiden toimihenkilöryhmän hajoittamista eri toimipisteisiin eikä tällaisella myöskään lakossa olevia toimihenkilöitä ollut uhattu. Lakossa oleville toimihenkilöille annetut kehotukset palata työhön ja sen jälkeen annetut varoitukset olivat luonnollisia toimenpiteitä tilanteessa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Vastineen perustelut

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on lausunut, että työnantajan ryhtyessä painostustoimenpiteisiin toimihenkilöiden järjestäytymisen vuoksi ja mennessä tässä niin pitkälle, että se oli purkanut luottamusmiehen työsuhteen vaikka toimihenkilöpuoli oli koko ajan ilmaissut halukkuutensa neuvotella asiasta, lakon syntymistä ei käytännössä ollut voitu estää. Työnantajan toimenpiteethän olivat tähdänneet järjestäytymisvapauden estämiseen ja koko työehtosopimusjärjestelmän perusteisiin, oikeuteen valita luottamusmies ja luottamusmiehen toimintaedellytyksiin.

Lakon alettua ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton saatua siitä tiedon liitosta oli lähetetty sähke, jossa oli vaadittu työrauhan palauttamista. STL:n asiamies oli 23.4.1987 henkilökohtaisesti kehottanut jokaista lakossa ollutta palaamaan työhön. Hän oli perustellusti jäänyt siihen käsitykseen, että toimihenkilöt seuranneena päivänä palaisivat työhön. 24.4.1987 oli kuitenkin käynyt ilmi, että työhön oli palannut vain varaluottamusmies. Asiaa arvosteltaessa oli otettava huomioon, että sanottu varaluottamusmies oli vasta järjestäytynyt eikä hän ollut ehtinyt saada koulutusta luottamusmiehen velvollisuuksista. STL:n asiamiehen vaatimusten perusteella lakossa olleet olivat palanneet työhön 28.4.1987. Sanottu asiamies oli myös ollut useaan otteeseen yhteydessä Suomen Lastauttajain Työnantajaliittoon neuvottelujen aloittamiseksi.

Helsingin Teollisuustoimihenkilöt r.y. ei osallistunut luottamusmiesvaaliin eikä sille toimitettu edes tietoa valitusta luottamusmiehestä. Vaalin tuloksen hyväksyi ja ilmoituksen työnantajalle teki STL. Paikallisyhdistys ei siten automaattisesti vastannut luottamusmiehen toimista. Helsingin Teollisuustoimihenkilöt r.y. ei ollut saanut Suomen Lastauttajain Työnantajaliitolta ilmoitusta käynnissä olleesta työtaistelusta.

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Kanteen perustelut

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on kanteessaan lausunut, että edellä selviävä luottamusmies Hardenin työsopimuksen purkaminen oli ollut työnantajan työtaistelutoimenpide ja samalla loukkaus työsopimuslaissa säädettyä syrjintäkieltoa vastaan. Myöskään työsopimuksen irtisanomiselle ei ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettua perustetta.

Hardenin työsuhde yhtiössä oli alkanut 11.2.1975. Hardenille vuonna 1985 annetussa väliaikaisessa työtodistuksessa Harden oli todettu oma-aloitteiseksi, itsenäiseen työskentelyyn hyvin sopeutuvaksi henkilöksi, joka oli aina kiitettävästi suorittanut kaikki hänelle uskotut tehtävät.

Harden on syntynyt vuonna 1949. Hän oli käynyt kansakoulun. Hänellä oli synnynnäiset vammat käsissä ja toisessa jalassa. Työelämässä haitta-asteeksi oli vahvistettu 40 %. Hardenin oli vaikeata saada uutta työtä. Hän oli toiminut erikoistuneella alalla ja voitiin sanoa, että hänen ammattitaitonsa oli korkea mutta kapea. Ottaen huomioon ahtausalan työnantajien rajoitetun määrän ja sen, että Oy Finnish Stevedores Ab oli yrityksistä ylivoimaisesti suurin, Hardenin mahdollisuudet saada myöhemminkään ammattiaan vastaavaa työtä olivat heikot. Harden oli vuosina 1972 ja 1973 syntyneitten kahden lapsensa yksinhuoltaja.

Hardenin kuukausipalkka työsuhteen päättyessä oli 7 124 markkaa ja 240 markan määräinen ateriaetu.

Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto oli koko painostusprosessin ajan työsuhteen purkaminen mukaan luettuna katsonut työnantajan toiminnan työehtosopimusten ja lain mukaiseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on vaatinut Oy Finnish Stevedores Ab:n velvoittamista maksamaan Hardenille edellä tarkoitetun pöytäkirjan 2 §:n perusteella yhden kuukauden palkan 7 364 markkaa 16 %:n korkoineen työsuhteen päättymispäivästä 16.4.1987 lukien sekä irtisanomissuojasopimuksen perusteella irtisanomisajan palkkana neljän kuukauden palkan 29 456 markkaa 16 %:n korkoineen 14.8.1987 lukien ja lomakorvauksena irtisanomisajalta 2 849,60 markkaa 16 %:n korkoineen 14.8.1987 lukien sekä irtisanomissuojasopimuksen mukaisena korvauksena 20 kuukauden palkan 142 480 markkaa 16 %:n korkoineen asian virelletulopäivästä 14.5.1987 lukien. Lisäksi Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on vaatinut Suomen Lastauttajain Työnantajaliiton velvoittamista maksamaan Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden törkeästä laiminlyönnistä Hardenin työsopimuksen purkamisen yhteydessä.

Vastineen perustelut

Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on viitannut aikaisemmin lausumaansa. Hardenin työsuhteen purkautuminen oli johtunut siitä, että Harden itse oli kieltäytynyt siirtymästä Sompasaaresta hänelle määrättyyn vastaavaan tehtävään Länsisatamaan. Edellä myös oli selvitetty, että Oy Finnish Stevedores Ab:n johdon 18.3.1987 tekemä päätös Hardenin siirrosta oli johtunut Hardenin käyttäytymisestä esimiestään kohtaan Sompasaaressa ja siitä seuranneesta kestämättömästä tilanteesta Sompasaaren toimipisteessä. Paitsi sitä, että työt Sompasaaren tuontiterminaalin toimistossa olivat jääneet jälkeen eivätkä olleet sujuneet yhteistyössä yhtiön muiden osastojen kanssa, olivat myös suhteet asiakkaisiin joutuneet vaaraan. Näissä olosuhteissa oli yhtiön ainoaksi mahdollisuudeksi jäänyt Hardenin siirto toiseen työpisteeseen. Hardenia oli kehotettu useita kertoja sekä suullisesti että kirjallisesti siirtymään Länsisatamaan ennen kuin hänen työsuhteensa oli todettu purkautuneen. Koska Harden oli jatkuvasti ollut yhteydessä Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liittoon, hän oli myös hyvin tiennyt, että hänen kieltäytymisensä tulisi ennen pitkää johtamaan työsuhteen purkautumiseen. Harden oli itse ollut mukana käynnistämässä Länsisataman tuontiterminaalitoimistoa ja tunsi tämän työpisteen ja siellä olevat vastaavat tehtävät hyvin. Hardenin kanssa vuonna 1975 tehdyssä suullisessa työsopimuksessa oli edellytetty, kuten yhtiössä edellytetään muutenkin, että toimihenkilö tarvittaessa siirtyy vastaavanlaisiin tehtäviin yhtiön muihin toimipisteisiin. Yleissopimus ei asettanut esteitä tällaiselle siirtämiselle, mikäli toimihenkilö säilytti toimihenkilöasemansa eikä hänen etujaan huononnettu. Samoin edellytyksin voitiin luottamusmiessopimuksen mukaan luottamusmiesasemassa oleva toimihenkilö siirtää toiseen tehtävään. Hardenilla oli 12.12.1985 allekirjoitetun pöytäkirjan mukaan oikeus yhden kuukauden palkkaan, mikäli kanne asiassa nostettiin neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta. Koska Hardenin työsopimuksen purkautuminen oli johtunut pelkästään hänen itsensä aiheuttamasta syystä, ei perusteita muille korvauksille ollut olemassa. Helsingissä oli tällä hetkellä parikymmentä huolinta-, kuljetus- ja kuljetusvälitysliikkeiden tuontiterminaalia, joissa tehtiin aivan vastaavanlaisia töitä kuin Hardenille oli kuulunut.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Perustelut

Oy Finnish Stevedores Ab:ssa on vuonna 1985 ulkopuoliselta konsulttiyritykseltä tilatun yritysanalyysin perusteella helmikuussa 1986 annettu toimitusjohtajan alaisuuteen määrätyn henkilön tehtäväksi uuden organisaatiomallin laatiminen. Organisaatiomuutoksen ensimmäisenä vaiheena on toteutettu hallinnon tehtävien hajauttaminen. Yhtiön toimipisteisiin Länsisatamaan ja Sompasaareen on kumpaankin 16.10.1986 alkaen perustettu dokumentointi- ja laskutusosastot. Sompasaaren dokumentointi- ja laskutusosaston dokumentointiryhmän vetäjäksi tuontiterminaalissa on nimitetty mainitusta päivästä alkaen Marja-Leena Harden.

Harden on 12.3.1987 pidetyssä luottamusmiesvaalissa valittu yhtiön toimihenkilöiden luottamusmieheksi. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton 1.4.1987 päivätty ilmoitus Hardenin valinnasta on saapunut työnantajalle 6.4.1987.

Oy Finnish Stevedores Ab:n johtoryhmä on 18.3.1987 pitämässään kokouksessa päättänyt organisaatiomuutoksesta, jonka yhteydessä muun ohella Hardenin oli määrä siirtyä työhön Länsisataman tuontitoimistoon. Päätöksestä on tiedotettu Hardenille 6.4.1987. Suomen Lastauttajain Työnantajaliiton vastineessa tiedottamisen siirtymistä näin pitkään on perusteltu sillä, että toteutettava organisaatiomuutosesitys oli päätetty esittää yhtiön hallituksen hyväksyttäväksi. Yhtiön hallituksen onkin näytetty käsitelleen organisaatiomuutosta 25.3.1987. Työtuomioistuimessa Hardenin siirtoa on perusteltu pääasiassa sillä, että Sompasaaressa oli lokakuussa 1986 toteutetun organisaatiomuutoksen jälkeen alkanut Hardenista johtuvista syistä syntyä henkilökunnan kesken vaikeuksia, jotka olivat haitanneet tehtävien suoritusta ja aiheuttaneet valituksia asiakkaiden taholta.

Hardenin kieltäydyttyä siirtymästä Länsisatamaan hänelle on annettu 9.4.1987 kirjallinen kehotus siirtymisestä sinne 10.4.1987 lukien ja Hardenin edelleen kieltäydyttyä varoitus viimeksi mainittuna päivänä. Hardenia on 16.4.1987 viimeisen kerran kehotettu siirtymään Länsisatamaan. Samalla hänelle on ilmoitettu, että mikäli hän ei ollut viimeistään tiistaina 21.4.1987 kello 12 siirtynyt Länsisatamaan, työsopimuksen katsottaisiin purkautuneen 16.4.1987. Työnantaja on Hardenin kieltäydyttyä edelleen katsonut työsuhteen purkautuneen viimeksi mainittuna päivänä.

Kerrottujen tapahtumien jälkeen on neljä Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liittoon jäsenenä kuuluvaa toimihenkilöä 21.4.1987 kello 12:sta alkaen ryhtynyt lakkoon. Lakkoon on myöhemmin yhtynyt kaksi muuta toimihenkilöä, joista ainakin toinen on kuulunut jäsenenä toimihenkilöliittoon. Lakko on kestänyt 27.4.1987 saakka. Siihen muutaman päivän ajan osallistunut luottamusmiehen tehtäviä Hardenin työsuhteen päättymisen jälkeen hoitanut varaluottamusmies on allekirjoittanut työntekijäpuolen ilmoituksen siitä, että lakko johtui Hardenin työsopimuksen purkautumisesta sekä työnantajan yksipuolisesti suorittamasta luokituksesta, lisätyökäsitteen käytöönotosta sekä muista työnantajan järjestäytyneisiin toimihenkilöihin kohdistamista painostustoimenpiteistä. Suomen Lastauttajain Työnantajaliitosta on oltu 22.4.1987 kirjeitse yhteydessä Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liittoon ja kehotettu sitä ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi yritykseen. Toimihenkilöliiton taholta on henkilökohtaisin yhteyksin lakossa olleisiin pyritty työtaistelun pikaiseen lopettamiseen.

Asiassa esitetty selvitys osoittaa, että Sompasaaren tuontiterminaalin laskutusosastolla on lokakuussa 1986 toteutetun organisaatiouudistuksen jälkeen esiintynyt vaikeuksia henkilösuhteissa erityisesti Hardenin ja uuden jaospäällikön välillä. Toimihenkilöitten järjestäytyminen maaliskuussa 1987 ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton kanteessa kuvatut muun ohella lisätyötä, lääkärintodistuksia ja vuosilomalistoja ynnä muuta sellaista koskevat asiat ovat ajoittuneet samalle ajalle. Työtuomioistuin katsoo kuitenkin näyttämättä jääneen, että Oy Finnish Stevedores Ab olisi kerrotuilla järjestelyillä pyrkinyt toimihenkilöitten painostamiseen sillä tavoin, että sen olisi katsottava ryhtyneen työtaistelutoimenpiteeseen.

Yleissopimuksen 4 §:n soveltamisohjeen mukaan toimihenkilö saatetaan siirtää toimihenkilöasemansa säilyttäen toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee olla erityisen painava syy ja noudattaa irtisanomisaikaa. Luottamusmiessopimuksen 8 §:n mukaan taas luottamusmiestä ei saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tultuaan. Siinä vaiheessa, kun Hardenille on ilmoitettu siirrosta, yhtiön tiedossa on ollut, että hän toimi luottamusmiehenä. Sompasaaressa syntyneen tilanteen vuoksi yhtiöllä on ollut sanotut määräykset huomioon ottaen mahdollisuus siirtää Harden Länsisatamaan, koska hänen palkkaetunsa eivät olisi toimenpiteen johdosta huonontuneet. Työtuomioistuin katsoo tältäkin osin näyttämättä jääneen, että määräys Hardenin siirrosta olisi annettu painostustarkoituksessa. Luottamusmiessopimuksen 9 §:n mukaan luottamusmiehen työsopimusta ei saa katkaista muilla kuin työsopimuslain tarkoittamilla purkuperusteilla. Harden on ainakin osaksi omalla käyttäytymisellään antanut aiheen sille, että hänet on siirretty pois Sompasaaren toimipisteestä. Hänen kieltäytymisensä siirtymästä tässä tilanteessa toiseen toimipisteeseen on työtuomioistuimen mielestä merkinnyt sellaista työsuhteeseen perustuvien velvollisuuksien laiminlyömistä, että hänen työsuhteensa purkamiseen on ollut tärkeä syy.

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on katsonut työnantajan painostaneen lakossa olleita toimihenkilöitä työehtosopimuksen vastaisesti. Esitetyn selvityksen mukaan työnantajan edustaja on ennen lakkoa ilmoittanut, että toimihenkilöiden oli laskutuksen myöhästymisen vuoksi syytä vakavasti harkita työn hoitamista jatkossa ja että työryhmän tulevaisuus oli muuten vaarassa. Lisäksi eräälle lakossa olleelle toimihenkilölle on lähetetty sana, että hänen tulisi palata työhön, jotta hänen pyyntönsä päästä toiseen tehtävään voisi toteutua, ja lakossa olleille on lähetetty poissaolon vuoksi kirjallinen varoitus. Näihin toimiin ei työtuomioistuimen mielestä sisälly kiellettyä painostusta.

Helsingin Teollisuustoimihenkilöt r.y:n ei ole näytetty saaneen edes tietoa lakosta ennen sen päättymistä, joten siltä ei ole voitu edellyttää toimenpiteitä lakon johdosta. Alueyhdistys ei myöskään ole ottanut osaa luottamusmiehenä toimineen varaluottamusmiehen valintaan eikä muutoinkaan ole selvitetty, että häntä olisi pidettävä sellaisena alueyhdistyksen edustajana, jonka toiminnasta alueyhdistys vastaisi. Näyttämättä näin ollen on jäänyt, että Helsingin Teollisuustoimihenkilöt r.y. olisi vastuussa työtaistelusta.

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on pyrkinyt selvittämään asiaa neuvotteluteitse ja lakon aikana toiminut työrauhan palauttamiseksi. Sen toimenpiteitten ansiosta lakko on päättynyt. Näyttämättä on jäänyt, että

liitto olisi laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Hardenilla on oikeus luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimeentuloturvasta työsopimuksen purkutapauksessa 12.12.1985 allekirjoitetun pöytäkirjan nojalla saada vahingonkorvausta yhden kuukauden palkkaa vastaava määrä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa Oy Finnish Stevedores Ab:n maksamaan Marja-Leena Hardenille sanotun pöytäkirjan 2 §:n perusteella yhden kuukauden palkkaa vastaavan määrän eli 7 364 markkaa 16 prosentin korkoineen työsuhteen päättymispäivästä 16.4.1987 lukien.

Enemmälti kanteet hylätään.

Juttujen näin päättyessä saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä itse oikeudenkäyntikulunsa.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Silenti, Uski, Suomalainen, Kuivanen ja Hölttä.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsen Hölttä jonka lausuntoon jäsen Kuivanen yhtyi:

Oy Finnish Stevedores Ab:n tietoon on helmikuussa 1987 tullut, että Sompasaaren toimihenkilöt aikovat järjestäytyä alansa ammattiliittoon. Perintäsopimukset työnantaja allekirjoitti 17.3., jolloin työnantajan tietoon tuli myös, että Marja-Leena Harden on valittu työpaikan luottamusmieheksi. Hardenin luottamusmiesasema tuli sittemmin todetuksi puhelimitse sekä kirjallisesti 6.4.

Järjestäytymisen, palkkaluokitusten oikaisuvaatimusten ja luottamusmiesvaalin kanssa samoihin aikoihin työnantajan on näytetty ryhtyneen painostustoimiin. Painostuksen muotoina on käytetty erityisesti ylityökorotuksen lopettamista lisätyöstä 1.4. alkaen sekä luottamusmiehen 6.4. ilmoitettua siirtoa Länsi-satamaan, jossa ei ollut yhtään ammattiliiton jäsentä työssä. Lisäksi työnantajan edustaja on ilmoittanut alkavansa vaatia alle kolmen päivänkin sairauslomista lääkärintodistuksen.

Työnantajan painostus on kohdistunut yleissopimuksen 3 §:n määräykseen järjestäytymisvapaudesta.

Painostus on jatkunut luottamusmies Hardenille annetuilla varoituksilla sekä hänen työsopimuksensa purkamisella 21.4. Näissä oloissa ja ottaen huomioon toimihenkilöitten järjestäytymiseen yleensä Oy Finnish Stevedores Ab:ssä vallinnut suhtautuminen, työntekijöillä on ollut perusteltu aihe olettaa painostuksen edelleen jatkuvan työsuhteen ehtojen huonontamisena sekä luottamusmiehen asemaan puuttumisena.

Suomen Lastauttajain Työnantajaliittoa on pyydetty ryhtymään toimiin työrauhavelvollisuuden noudattamiseksi. Se ei ole tehnyt mitään jäsenyrityksensä saamiseksi lopettamaan työehtosopimukseen kohdistuvan painostuksen.

Toimihenkilöitten mentyä vastatyötaistelutoimenpiteenä lakkoon työnantaja on aloittanut painostustoimet, jotka kohdistuvat työrauhavelvollisuuteen sekä yleissopimuksen 4 §:n mukaiseen työnantajan oikeuteen ottaa ja erottaa työntekijöitä, minkä lisäksi työnantaja on pyrkinyt vahvistamaan työnjohto- ja valvontaoikeuttaan. Työtaistelutoimenpiteet on toteutettu seuraavin muodoin. Huhtikuun 21 päivänä työnantajan edustaja on uhannut toimihenkilöitä viittauksella mahdolliseen työryhmän hajottamiseen tai erottamiseen. Toimihenkilöille on 23.4. kirjeitse ilmoitettu irtisanomisuhasta. Työnantajan ilmoitukset ovat muodostaneet toimihenkilöitten kannalta uhan työsopimusten purkamisesta lakon takia. Eräälle toimihenkilölle on muitten välityksellä tiedotettu, että aiottu työstä toiseen siirto peruutetaan, ellei tämä heti palaa työhön. Työntekijöitä on varoitettu, että he joutuvat itse maksamaan hyvityssakkoa.

Työnantajaliitto ei ole ryhtynyt toimiin painostuksen lopettamiseksi.

Hardenin työsopimuksen purku on ollut osa työnantajan painostustoimintaa, joka on kohdistunut työntekijäliiton jäseniin. Hardenin käytös ei siis vaikuta työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tuomittavan hyvityssakon määrään vähentävästi.

Edellä mainituin perustein harkitsen oikeaksi tuomita Oy Finnish Stevedores Ab:n ja Suomen Lastauttajain Työnantajaliiton työehtosopimuslain 8 §:n nojalla maksamaan kummankin Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitolle hyvityssakkoa 15 000 markkaa sekä mainitun yhtiön maksamaan irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan sopimuksen nojalla 73 640 markkaa Marja-Leena Hardenille vahingonkorvauksena 16 prosentin korkoineen tuomion antamispäivästä lukien sekä 12.12.1985 allekirjoitetun pöytäkirjan nojalla 7 364 markkaa 16 prosentin korkoineen 16.4.1987 lukien, minkä lisäksi yhtiö ja työnantajaliitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitolle oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla.