10.4.1985

Kanteen perustelut

Kemian Työntekijäin Liitto on lausunut, että Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän jäsenyritys Neste Oy oli 21.9.1984 irtisanonut yhtiön palveluksessa vuodesta 1978 alkaen olleen Pentti Olavi Huttusen työsopimuksen päättymään 21.11.1984. Irtisanomisen perusteeksi työnantaja oli ilmoittanut, että Huttunen oli 4.9.1984 vastoin ohjeita käyttänyt nimenomaisessa käyttökiellossa ollutta vierasta trukkia, rikkonut trukin ja jättänyt ilmoittamatta rikkoutumisesta esimiehelleen. Lisäksi työnantaja oli viitannut Huttuselle 28.9.1983 annettuun kirjalliseen varoitukseen. Huttunen oli irtisanomisensa jälkeen samana päivänä ilmoittanut työnantajalle, että hän katsoi työsopimuksen irtisanomisen lain vastaiseksi. Neste Oy oli 26.9.1984 käydyissä paikallisissa neuvotteluissa kieltäytynyt peruuttamasta irtisanomista. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä oli 22.10.1984 pidetyssä liittotason neuvottelussa hyväksynyt työnantajan menettelyn.

Neste Oy:llä ei ollut ollut Huttusen työsopimuksen irtisanomiseen irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n mukaista erityisen painavaa syytä. Työnantaja ei ollut näyttänyt toteen, että Huttunen olisi käyttänyt trukkia vastoin ohjeita ja että Huttuselle olisi nimenomaisesti ilmoitettu trukin käyttökiellosta. Työnantajan edustaja oli myös nähnyt Huttusen käyttävän trukkia, mutta hän ei ollut puuttunut asiaan. Työnantajan taholta ei myöskään ollut näytetty, että juuri Huttunen olisi rikkonut trukin. Huttuselle 28.9.1983 annetulla varoituksella ei irtisanomissuojasopimuksen 9 §:n huomioon ottaen ollut merkitystä asiassa. Huttusen kuukausipalkka oli ollut 5 800 markkaa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kemian Työntekijäin Liitto on pyytänyt työtuomioistuinta harkitsemaan, ovatko edellytykset Huttusen työsuhteen palauttamiselle olemassa. Lisäksi Kemian Työntekijäin Liitto on vaatinut Neste Oy:n velvoittamista suorittamaan Huttuselle korvauksena 20 kuukauden palkkaa vastaavat 116 000 markkaa sekä vaihtoehtoisen korvauksen, mikäli työsuhteen palauttamisedellytysten katsotaan olevan olemassa, korvausmäärille laskettavine 16 prosentin korkoineen haastepäivästä lukien. Kemian Työntekijäin Liitto on lisäksi vaatinut Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän tuomitsemista valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Vastineen perustelut

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vastineessaan, johon Neste Oy on omalta osaltaan yhtynyt, lausunut, että Neste Oy:n teollisuuskemikaalit-yksikössä oli yhtiön omien trukkien lisäksi käytössä yksi vuokrattu trukki. Vuokratun kaasutrukin omistaja oli valittanut työnantajalle sen jatkuvista rikkoontumisista. Tämän vuoksi oli työntekijöille heinäkuussa 1984 järjestetty trukkikurssi. Sen jälkeen työnantaja oli antanut ohjeen, jonka mukaan kaasutrukkia saivat käyttää vain kurssin käyneet työntekijät. Huttunen ei ollut käynyt mainittua kurssia. Huttusen esimiehenä toiminut vuoromestari oli ilmoittanut kaasutrukin käyttökiellosta Huttuselle. Tästä huolimatta Huttunen oli käyttänyt mainittua trukkia noin kaksi viikkoa ennen irtisanomiseen johtaneita tapahtumia. Jo tuolloin vuoromestari oli todennut Huttuselle, ettei Huttusella ollut lupaa käyttää trukkia, koska hänellä ei ollut trukkikorttia. Vuoromestari oli myös tiedustellut Huttuselta, mistä hän oli saanut avaimen kaasutrukkiin. Huttunen oli tuolloin todennut, että trukkiin sopivat toisten trukkien avaimet. Vuoromestari oli tämän jälkeen kehottanut Huttusta viemään trukin välittömästi pois.

Vuoromestari oli yöllä 5.9.1984 nähnyt Huttusen ajavan trukkia. Kun Huttusella oli oikeus käyttää muita trukkeja, vuoromestari ei ollut puuttunut Huttusen työhön, koska hän oli luullut, että Huttusen käytössä oli ollut joku muu kuin kaasutrukki. Vuoromestari oli otaksunut, että Huttunen noudatti hänelle kahdesti annettua kaasutrukin käyttökieltoa. Aamulla 5.9.1984 kaasutrukki oli löydetty keskeltä raaka-ainevarastoa pahoin vaurioituneena. Huttusen esimiehelle oli annettu tehtäväksi selvittää edellisen yön tapahtumat. Huttunen oli myöntänyt ajaneensa kaasutrukkia, mutta ilmoituksensa mukaan hän ei ollut huomannut törmänneensä trukilla mihinkään. Huttunen oli vedonnut työpaikalla olevaan meluun ja todennut, ettei sen johdosta ollut mahdollista havaita törmäystä. Asiaa myöhemmin selvitettäessä Huttunen oli ilmoittanut mahdollisesti ajossa ollessaan osuneensa irtonaiseen lankunpätkään. Trukin vauriot olivat olleet sellaiset, ettei trukki ollut ollut ajokuntoinen. Tämän johdosta trukkia ei ollut voitu palauttaa talliin. Trukin jäähdyttäjä oli ollut rikki, siivikko vaurioitunut ja pakoputki vääntynyt. Trukin korjauskustannukset olivat nousseet yli 5 000 markan.

Huttunen oli siten toistamiseen vastoin nimenomaista kieltoa käyttänyt trukkia. Hän oli myös myöntänyt ajaneensa kaasutrukkia yöllä 5.9.1984. Tuona ajankohtana sitä ei ollut käyttänyt kukaan muu työntekijä. Huttunen ei myöskään ollut suoranaisesti kiistänyt sitä, että trukin vauriot eivät olisi syntyneet hänen trukkia käyttäessään. Lisäksi Huttunen oli salannut vaurioitumisen esimieheltään. Riidatonta myös oli se, että Huttuselle oli 28.9.1983 annettu kirjallinen varoitus sen johdosta, että hän oli ollut poissa työstä tekemättä poissaoloista asianmukaista ilmoitusta työnantajalle. Paikallisen käytännön mukaan varoitus oli voimassa vuoden. Sinä aikana työntekijän tuli erityisesti välttää annettujen ohjeiden vastaista käyttäytymistä. Päättäessään Huttusen työsuhteen oli työnantaja menetellyt kaikilta osin sopimuksen ja lain mukaisesti. Huttusen menettelyn huomioon ottaen ei hänen työsuhteensa palauttamiselle myöskään ollut edellytyksiä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on pyytänyt kanteen hylkäämistä kaikilta osin.

Perustelut

Esitetyn selvityksen mukaan Neste Oy on 21.9.1984 irtisanonut palveluksessaan vuodesta 1978 alkaen olleen Pentti Olavi Huttusen työsopimuksen päättymään 21.11.1984. Irtisanomisen syyksi on ilmoitettu se, että Huttunen on vastoin työnantajan antamaa kieltoa käyttänyt yhtiön hallinnassa ollutta kaasutrukkia, käytön yhteydessä vaurioittanut sitä ja jättänyt ilmoittamatta vaurioista esimiehelleen. Lisäksi työnantaja on irtisanomisperusteen tueksi viitannut Huttuselle 28.9.1983 annettuun kirjalliseen varoitukseen. Huttusen kuukausipalkka oli ollut ennen irtisanomista 5 800 markkaa.

Työtuomioistuimessa todistajana kuulusteltu vuoromestari, joka on toiminut Huttusen esimiehenä, on kertomansa mukaan kahdesti Huttusen läsnäollessa puhunut siitä, että hänen vuoronsa työntekijät eivät saa käyttää kysymyksessä olevaa kaasutrukkia. Vuoromestarin kertoman mukaan ensimmäisellä kerralla on saattanut käydä niin, ettei Huttunen tuolloin tekemänsä työn johdosta ole kieltoa kuullut. Toisella kertaa kaasutrukin käyttökielto on vuoromestarin kertoman mukaan ollut esillä hänen ja Huttusen välisessä kahdenkeskisessä keskustelussa. Huttunen itse on myöntänyt käyttäneensä kaasutrukkia syyskuun 4 ja 5 päivän 1984 välisenä yönä. Hän ei kuitenkaan ilmoituksensa mukaan ole huomannut trukin vaurioitumista. Esitetyn selvityksen mukaan vauriot ovat olleet sellaiset, ettei niitä ole päältäpäin voinut havaita. Todistajana kuulustellun yhtiön käyttöpäällikön kertoman mukaan kaasutrukilla on vaurioista huolimatta saattanut jonkin matkan ajaa, mutta vauriot ovat kuitenkin olleet sellaiset, että ne ovat estäneet pitempiaikaisen ajon ja työskentelyn trukilla. Kenenkään muun työntekijän ei kysymyksessä olevana syyskuun 4 ja 5 päivän välisenä yönä ole näytetty käyttäneen kaasutrukkia. Tämän vuoksi on ilmeistä, että trukki on vaurioitunut Huttusen käytössä. Mahdollista - joskin epätodennäköistä - on, että Huttunen ei ole vaurioitumista havainnut. Luotettavaa selvitystä näistä seikoista ei kuitenkaan ole esitetty.

Huttusen ei ennen nyt esillä olevaa tapahtumaa ole selvitetty menetelleen työnantajan antamien ohjeiden vastaisesti. Irtisanomisperusteen painavuutta harkittaessa ei työtuomioistuimen mielestä voida kiinnittää huomiota Huttuselle lähes vuotta aikaisemmin luvattomien poissaolojen johdosta annettuun varoitukseen, koska Huttusen ei ole selvitetty varoituksen antamisen jälkeen syyllistyneen vastaavaan laiminlyöntiin. Luvatonta trukin käyttöä on Huttusen osalta perusteltu sillä, että kaasutrukki on muita paremmin soveltunut hänen tuolloin suorittamaansa ulkotyöhön. Esitetyn selvityksen mukaan työpaikalla on aikaisemminkin työtehtävien yhteydessä sattunut trukeille vaurioita, joiden johdosta ei kuitenkaan ole ryhdytty toimenpiteisiin työntekijöitä kohtaan. Kanteessa tarkoitetun kaasutrukin käytön työnantaja on kuitenkin kieltänyt muilta kuin erityisen kurssin käyneiltä työntekijöiltä. Työnantajan asettama kielto ei kanteessa tarkoitettuna ajankohtana ole esitetyn selvityksen mukaan ollut läheskään kaikkien asianomaisten työntekijöiden tiedossa. Vaikka Huttunen työtehtävää suorittaessaan on menetellyt työnantajan antaman kiellon vastaisesti, ei sitä työtuomioistuimen mielestä voida, ottaen huomioon kiellon tiedoksi antamisessa tapahtunut epäselvyys, kuitenkaan pitää irtisanomissuojasopimuksen tarkoittamana irtisanomiseen oikeuttavana erityisen painavana syynä. Huttusen menettelyä on kuitenkin pidettävä irtisanomissuojasopimuksen 17 §:ssä tarkoitettuna korvauksen suuruuteen vaikuttavana työntekijän itsensä antamana aiheena irtisanomiseen.

Vaikka Huttusen irtisanomisen syynä on ollut työnantajan ohjeen vastainen menettely, ei hänen menettelyään kuitenkaan työtuomioistuimen mielestä voida pitää niin vakavana rikkomuksena, että sen vuoksi työsuhteen palauttamiselle ei olisi irtisanomissuojasopimuksen mukaisia edellytyksiä. Myöskään Huttuselle aiemmin annettua yhtä varoitusta ei voida pitää niin vakavana, että se estäisi työsuhteen jatkamisen. Huttunen on ilmoittanut olevansa halukas työsuhteen jatkamiseen. Myös työnantajan toiminnan laajuuden huomioon ottaen ovat edellytykset Huttusen työsuhteen palauttamiselle työtuomioistuimen mielestä olemassa.

Irtisanomisen perusteen arvioimiseen vaikuttavista seikoista on neuvotteluvaiheessa esitetty toisistaan poikkeavia käsityksiä. Eräistä tosiseikoista, kuten esimerkiksi Huttuselle ilmoitetusta hänen käyttämänsä kaasutrukin kuljettamiskiellosta on esitetty selvitys vasta työtuomioistuimessa tapahtuneessa käsittelyssä. Se, onko Huttunen havainnut varmasti käyttämänsä trukin vaurioitumisen, on sen sijaan jäänyt selvittämättä. Kun neuvotteluvaiheessa on tapahtumain todellista kulkua perustellusti voitu pitää olennaisilta osin riitaisena ja epäselvänä, Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä

hyväksyessään yhtiön menettelyn ei työtuomioistuimen mielestä ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi velvoittaa Neste Oy:n suorittamaan Pentti Olavi Huttuselle irtisanomissuojasopimuksen vastaisen irtisanomisen johdosta korvauksena 40 000 markkaa kuudentoista prosentin korkoineen haastepäivästä joulukuun 5 päivästä 1984 lukien. Mikäli Neste Oy kolmen viikon kuluessa työtuomioistuimen tuomion antamisesta tarjoaa Huttuselle hänen työsopimuksensa edellyttämää tai siihen rinnastettavaa työtä, velvoitetaan Neste Oy edellä mainitun korvauksen sijasta maksamaan Huttuselle irtisanomissuojasopimuksen 19 §:n mukaisena vaihtoehtoisena korvauksena 15 000 markkaa samalla tavoin laskettavine korkoineen.

Kanne enemmälti hylätään.

Neste Oy velvoitetaan korvaamaan Kemian Työntekijäin Liiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, H. Rautiainen, Uski, P. Virtanen ja Kuivanen.

Tuomio oli yksimielinen.