30.12.1983

5 §

Työsuhteen päättyminen ja lomauttaminen

1. Työsopimusta irtisanottaessa tai työntekijää lomauttaessa noudatetaan puolin ja toisin keskusjärjestöjen välillä tehtyä yleissopimusta.

---------------------------------------------------

4. Työsuhde voidaan puolin ja toisin purkaa laissa säädetyin edellytyksin. Tällöin työsuhde päättyy välittömästi. Työsopimuksen purkamisesta koeaikana on määrätty tämän sopimuksen 3 §:ssä.

---------------------------------------------------

Asianosaisliittojen välillä työehtosopimuksena voimassa olevassa Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n välillä 6.3.1970 tehdyssä luottamusmiessopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

---------------------------------------------------

4 §

Luottamusmiehen työsuhde

1. Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa kuin yrityksen muut työntekijät. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman supistaminen, on mikäli mahdollista noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi.

Muutoin älköön luottamusmiehen työsopimusta katkaistako muilla kuin työsopimuslain 31 §:ssä mainituilla perusteilla. Kuitenkin voidaan hänen työsopimuksensa poikkeuksellisesti irtisanoa, mikäli irtisanominen työntekijäin vähäisen lukumäärän tai tehtäväinjaon huomioon ottaen on perusteltua.

Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta tai työsopimuslain 31 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 15 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä.

Työnantaja, joka ei noudata edellä tässä kohdassa mainittuja määräyksiä, on velvollinen suorittamaan luottamusmiehelle 7.4.1966 tehdyn irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaan määräytyvän korvauksen.

3. Luottamusmiehenä toimivalle työntekijälle annetaan ennakoilmoitus työsuhteen päättymisestä kolme viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut yhden vuoden ja neljä viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut vähintään viisi vuotta. Luottamusmiehelle annettavaan ennakkoilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ennakkoilmoituksesta toimitetaan tieto myös luottamusmiehen valinneelle ammattiosastolle.

---------------------------------------------------

Edellä mainitun luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun muassa:

---------------------------------------------------

4 §

Luottamusmiehen työsuhde

---------------------------------------------------

Luottamusmiehen työsuhteen päättyminen

a) Irtisanominen

---------------------------------------------------

Muilla kuin taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla ei luottamusmiehen työsuhdetta yleensä voida sanoa irti. Hänen irtisanomisensa on kuitenkin - myös rationointitapauksissa - sallittua, mikäli toimenpide työntekijäin vähäisen lukumäärän tai

tehtävänjaon kannalta on perusteltu. Luottamusmiehen työsuhde voidaan irtisanoa myös niissä tapauksissa, joissa työnantajalla olisi oikeus purkaa hänen työsuhteensa työsopimuslain 31 §:n mainituilla perusteilla. (Kts. seuraava jakso.)

b) Purkaminen

Työsuhteen purkamisella tarkoitetaan työsopimuslain 31 §:n mainituista syistä tapahtuvaa työsuhteen katkaisemista päättymään heti. Tällöin ei työsuhteessa muutoin noudatettavalla irtisanomisajalla ole merkitystä eikä sitä siis noudateta. Työsuhteen purkaminen edellyttää aina työsopimuslain 31 §:ssä mainitun purkuperusteen olemassaoloa.

---------------------------------------------------

Asianosaisliittojen välillä työehtosopimuksena voimassa olevassa Liiketyönantajain Keskusliitto LTK:n ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n välillä 6.6.1978 tehdyssä yleissopimuksessa irtisanomisen ja lomautuksen perusteista on muun ohella seuraavat määräykset:

---------------------------------------------------

2 §

Irtisanomisajat

Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 5 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 5 vuotta mutta enintään 10 vuotta 2 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 10 mutta enintään 15 vuotta 3 kuukauden irtisanomisaikaa ja yli 15 vuotta 4 kuukauden irtisanomisaikaa sekä työntekijän irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 10 vuotta 14 päivän irtisanomisaikaa sekä yli 10 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa.

---------------------------------------------------

3 §

Irtisanomisajan laiminlyönti

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

---------------------------------------------------

4 §

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmää

räysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä:

Työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevia tuomioita voidaan käyttää hyväksi myös sopimuksen tulkinnassa, sikäli kuin annetuilla tuomioilla voidaan katsoa olevan ennakkopäätöksen arvo.

Irtisanomisperustetta harkittaessa on otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat.

---------------------------------------------------

Liiketyöntekijäin Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Kaupan Työnantajaliitto KTL:n jäsenyritys K-Halli Tuulimylly, Olli-Pekka Kokko Ky oli 20.10.1982 purkanut luottamusmiehenä toimineen Sisko Ahokkaan työsuhteen päättymään samana päivänä. Työsuhteen purkamisen syyksi työnantaja oli ilmoittanut varkausyrityksen. Ahokkaan tehtäviin olivat kuuluneet kuivatavaroiden tilaus, maitotaloustuotteiden hoito ja leipämyynti. Ahokkaan työsuhde oli alkanut 1.7.1976. Liikkeessä oli noudatettu sellaista tapaa, että työntekijöiden pienemmät ostokset oli merkitty lehtiölle, ellei niitä ollut maksettu heti. Kirjauksen lehtiöön oli yleensä tehnyt toinen työntekijä kuin ostaja itse. Lehtiöön merkityt ostokset olivat saattaneet olla maksamatta useita päiviä.

Ahokas oli työsuhteensa päättämistä edeltäneenä perjantaina 15.10.1982 tehnyt ostoksia kassalle ja ostokortille. Ahokkaan tekemät ostokset sekä rahakukkaron hänen aviopuolisonsa oli käynyt noutamassa liikkeestä ennen Ahokkaan työajan päättymistä. Tämän jälkeen Ahokas oli ostanut vielä ruokatavaraa noin 20 markan arvosta. Eräs Ahokkaan työtoveri oli merkinnyt nämä ostokset lehtiölle, jota säilytettiin avonaisessa paikassa leipämyyntipöydän vieressä. Tapauksen oli nähnyt myös eräs toinen Ahokkaan työtoveri. Lauantaina 16.10.1982 Ahokkaalla oli ollut vapaapäivä ja maanantaina 18.10.1982 oli ollut Ahokkaan työpäivä. Viimeksi mainittuna päivänä Ahokkaan työtoveri, joka edellä kerrotuin tavoin oli seurannut Ahokkaan perjantaina tekemien ostosten merkitsemistä lehtiöön, oli kertonut ostoksista lehtiöön kirjaukset tehneelle myyjälle, että Ahokkaan ostoksista tehty kuitti oli hävinnyt. Ahokkaalle ei mainittu työtoveri ollut puhunut asiasta mitään. Ahokkaalla oli jälleen tiistaina 19.10.1982 ollut vapaapäivä. Seuraavana päivänä ennen liikkeen sulkemista kauppias oli ilmoittanut Ahokkaalle, että ostoksista tehty kuitti oli hävinnyt ja että ostokset olivat edelleen maksamatta. Ahokas oli tarjoutunut maksamaan ostokset heti, mutta tähän ei työnantaja ollut suostunut vaan Ahokkaan työsuhde oli purettu välittömästi. Ahokas ei missään vaiheessa ollut kieltänyt kuitin olemassaoloa.

Ahokkaan työsuhteen purkaminen oli tapahtunut luottamusmiessopimuksen 4 §:n ja irtisanomissuojasopimuksen 2-4 §:n vastaisesti, sillä työnantaja oli purkanut Ahokkaan työsuhteen ilman työsopimuslain 43 §:n tarkoittamaa tärkeää syytä tai irtisanomissuojasopimuksen tarkoittamaa erityisen painavaa syytä sekä noudattamatta Ahokkaalle kuuluvaa kahden kuukauden irtisanomisaikaa. Asiasta käydyt sekä paikalliset että liittojen väliset neuvottelut olivat päättyneet erimielisyyteen.

Edellä olevilla perusteilla Liiketyöntekijäin Liitto on vaatinut, että K-Halli Tuulimylly, Olli-Pekka Kokko Ky velvoitettaisiin maksamaan Ahokkaalle irtisanomisajan palkkana kahden kuukauden palkkaa vastaava summa eli 5 904 markkaa ja työsuhteen perusteettoman purkamisen johdosta kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa eli 17 712 markkaa, molemmat laillisine korkoineen haastepäivästä lukien. Lisäksi Liiketyöntekijäin Liitto on vaatinut Kaupan Työnantajaliitto KTL:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Kaupan Työnantajaliitto KTL on kanteeseen vastatessaan lausunut, että perjantaina 15.10.1982 oli Sisko Ahokas työvuoronsa päättyessä keräillyt itselleen myymälästä joitakin ruokatavaroita. Ahokkaan työtoveri oli tuolloin havainnut, että Ahokas yritti huomaamatta työntää makkarapakettia pullapussiin. Ahokas oli vetänyt makkarapaketin nopeasti pussista havaittuaan, että hänen varkausyrityksensä oli huomattu. Tämän jälkeen tapauksen nähnyt myyjä oli pyytänyt erästä toista myyjää merkitsemään muistiin Ahokkaan keräämien tavaroiden hinnat. Tämä toinen myyjä olikin tehnyt ostoksista lapun, jonka hän oli toimittanut myymälässä noudatetun tavan mukaisesti leipäpisteeseen säilytettäväksi. Maanantaina 18.10.1982 Ahokkaan ostoksista tehty lappu oli kadonnut. Lappu oli ollut liimaselällä kiinni lehtiössä, josta se oli voitu irrottaa vain repäisemällä. Ahokkaan työpäivän päättyessä keskiviikkona 20.10.1982 olivat hänen ostoksensa olleet edelleen maksamatta. Samoin oli maksamatta ollut hänen edellisenä maanantaina myymälästä ottamansa pulla, josta edellä mainittuun lehtiöön oli myös tehty merkintä. Lehtiön sivu, jolle tämä merkintä oli tehty, oli myös kadonnut. Molemmat Ahokkaan ostoksista tehdyt laput olivat olleet vihkosen sisälehdillä eivätkä päällimmäisinä. Koskaan aikaisemmin ei liikkeessä ollut näitä lapppuja kadonnut, mutta Ahokkaan kohdalla oli lyhyen ajan sisällä kadonnut kaksi hänen ostoksistaan tehtyä lappua.

Edellä selostettujen tapahtumien jälkeen työnantajalla ei ollut ollut muuta mahdollisuutta kuin purkaa Ahokkaan työsopimus. Työnantaja oli menetellyt irtisanomissuojasopimuksen mukaisesti, sillä varkausyritys oli kiistatta työsopimuslain 43 §:n mukainen purkuperuste. Kaupan Työnantajaliitto KTL ei siten myöskään ollut syyllistynyt valvontavelvollisuuden laiminlyömiseen. Kanne tulisi näin ollen hylätä kokonaisuudessaan.

Liiketyöntekijäin Liitto on vastineen johdosta lausunut, että sen jälkeen kun Ahokas oli 15.10.1982 tehnyt ostokset ja antanut rahansa ja ostokset aviomiehelleen kotiin vietäväksi, oli hän työvuoronsa päättyessä ostanut ruokatavaraa vielä noin 20 markan arvosta. Otettuaan piirakoita pussiin oli Ahokas mennyt lihatiskille ja ostanut siellä työskennelleeltä myyjältä noin 100 grammaa makkaraa ja noin 1 cm:n paksuisen palan lihaa. Näitä pieniä lihaostoksia hän oli lihatiskillä työskennelleen myyjän edessä yrittänyt sovitella noin viiden litran vetoiseen pullapussiin välttyäkseen ostamasta muovikassia. Tämän jälkeen Ahokas itse oli pyytänyt erästä toista myyjää merkitsemään ostokset lapulle. Ahokas ei ollut tiennyt, että lihatiskillä työskennellyt myyjä oli tarkkaillut häntä. Koska ostosten teon jälkeiset lauantai-, sunnuntai- ja tiistaipäivät olivat olleet Ahokkaan vapaapäiviä, olivat ostokset olleet maksamatta vain maanantain 18.10.1982 eli yhden työpäivän ennen keskiviikkoa, jolloin työsuhde oli purettu. Myöhemmin oli selvinnyt, että lappu oli kadonnut perjantain ja maanantain välisenä aikana. Lihatiskillä työskennelleen ja lapun katoamisen maanantaina havainneen myyjän välillä oli aikaisemmin ollut erimielisyyksiä eri asioista. Työnantajan alunperin luottamusmies Ahokkaan työsopimuksen purkamissyyksi ilmoittaman perusteen kestämättömyyden osoitti myös se, että lähes vuoden kuluttua työsuhteen purkamisesta oli väitetty, että Ahokas olisi ottanut myös pullan maksamatta sitä. Tällaista ei ollut tapahtunut.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

K-Halli Tuulimylly, Olli-Pekka Kokko Ky on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että työnantaja on 20.10.1982 purkanut K-Halli Tuulimylly, Olli Pekka Kokko Ky:n palveluksessa olleen yrityksen työntekijöiden luottamusmiehenä toimineen myyjä Sisko Ahokkaan työsuhteen. Työsuhteen purkamisen syyksi on ilmoitettu varkausyritys. Ahokas on perjantaina 15.10.1982 ennen työpäivän päättymistä ostanut lihatiskiltä kaksi lihatuotteita sisältävää pakettia sekä einestiskiltä maksalaatikkorasian. Lisäksi Ahokkaalla on ollut pussi, johon hän on ostanut piirakoita. Lihatiskillä työskennellyt myyjä, jolta Ahokas on tehnyt edellä mainitut lihatuoteostokset, on todistajana kuultuna kertonut Ahokkaan siirtyneen ostosten teon jälkeen leipätiskille, jossa hän on yrittänyt laittaa lihatiskiltä ostamaansa toista pakettia piirakoita sisältävään pussiin. Todistajan kertoman mukaan Ahokas on, huomattuaan että häntä seurataan, siirtynyt sivupöydälle, jossa leikattiin juustoa. Todistajan mukaan Ahokas on yrittänyt tässäkin paikassa laittaa paketteja pussiin mutta on jättänyt sitten tämän kesken huomattuaan, että häntä tarkkailtiin. Tämän jälkeen lihatiskillä työskennellyt myyjä on hakenut paikalle toisen myyjän, joka on merkinnyt Ahokkaan ostokset leipätiskin alla säilytettävään lehtiöön.

Liikkeessä on ollut käytössä kaksi mainitunkaltaista lehtiötä, joista toista säilytetään leipätiskillä ja toista lihatiskillä. Lehtiöiden sivut ovat olleet kiinni toisissaan liimaselällä ja lehtiön sivuille on merkitty työntekijöiden tekemät pienemmät ostokset. Merkinnät tällaisista ostoksista on todistajana kuullun Ahokkaan ostokset merkinneen myyjän kertoman mukaan yleensä tehnyt toinen kuin ostokset tehnyt työntekijä. Selvitystä siitä, etteikö asianomaiset ostokset tehnyt myyjä itse olisi voinut tehdä näitä merkintöjä, ei ole esitetty. Ennen Ahokkaan edellä selostettuja toimenpiteitä ei hänen kuitenkaan ole selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin ostosten muistiinmerkitsemiseksi. Lehtiöön merkittyjen ostosten maksaminen on liikkeessä noudatetun käytännön mukaan tapahtunut siten, että kun asianomainen työntekijä seuraavan kerran on tehnyt suurempia ostoksia, on hän esittänyt lehtiön kassalla. Lappu on tämän jälkeen repäisty irti lehtiöstä. Mitään tarkkaa aikaa ei työnantajan taholta ole määrätty noudatettavaksi sen suhteen, koska lehtiöön merkityt ostokset on tullut esittää kassalla. Ahokkaan ostokset lehtiöön merkinneen myyjän kertoman mukaan ei ostoksista tehty lappu ole jäänyt päällimmäiseksi, vaan sen päällä on ollut ainakin kaksi muuta lappua. Ahokkaalla on ostosten tekoa seuranneena lauantaipäivänä ollut vapaapäivä. Seurannut maanantai on ollut Ahokkaan työpäivä. Maanantaina aamupäivällä on lihatiskiltä Ahokkaalle perjantaina myynyt myyjä Ahokasta kahville hakiessaan ja Ahokkaan tehdessä merkintää ostamastaan pullasta lapulle huomannut perjantaina tehdyn lapun kadonneen lehtiöstä. Tiistai on ollut taas Ahokkaan vapaapäivä ja keskiviikkona Ahokas on ollut töissä. Työpäivän ollessa päättymässä ja Ahokkaan ostosten edelleen maksamatta on työnantaja purkanut työsuhteen ilmoittaen Ahokkaalle hänen perjantaina tekemiensä ostosten olevan edelleen maksamatta. Tähän Ahokas on ilmoittanut menneensä kassan kautta tarkoittaen aiemmin perjantaina suorittamiaan ostoksia.

Ahokkaan ostoksista tehty lappu on ollut liimalla kiinni lehtiössä, josta sen irroittaminen, varsinkin kun lappu ei ole ollut päällimmäisenä, ei esitetyn selvityksen mukaan ole voinut tapahtua kuin irti repäisemällä. Tällaisia lappuja ei aiemmin liikkeestä ole kadonnut. Kantajan puolelta ei ole edes pyritty esittämään selvitystä siitä, millä tavoin Ahokkaan ostoksista tehty lappu olisi saattanut kadota. Kun työnantaja on saanut tiedon Ahokkaan perjantaisesta menettelystä ja ostoksista tehdyn lapun katoamisesta ja kun ostokset edelleen ovat keskiviikkona työpäivän päättyessä olleet maksamatta ja Ahokas tällöin on työnantajalle ilmoittanut menneensä perjantaina kassan kautta, on työnantajalla Ahokkaan menettelyn perusteella ollut oikeus hänen työsuhteensa päättämiseen. Ahokkaan työsuhteen päättäessään ei työnantaja siten ole menetellyt luottamusmies- ja irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti eikä Kaupan Työnantajaliitto KTL myöskään laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Jutun laatuun katsoen saa Kaupan Työnantajaliitto KTL kuitenkin itse kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Hiidensalo, puheenjohtaja, Peltola, M. Virtanen, Jussila, Pennanen ja Sulkunen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsen Pennanen, jonka lausuntoon jäsenet Sulkunen ja Peltola yhtyivät, lausui:

Katson jääneen näyttämättä, että Sisko Ahokas tehdessään perjantaina 15.10.1982 sittemmin hänen työsuhteensa purkamiseen johtaneita ostoksia olisi toiminut anastamisen tarkoituksessa ottaen huomioon, että ainakin osa hänen yhteensä noin kahdenkymmenen markan määräisistä ostoksistaan on palvelua edellyttäessään tullut työpaikalla tietoon, eikä työnantajan toimesta ollut myöskään annettu selkeitä menettelytapaohjeita henkilökuntaostoksia varten. Näyttämättä on myös jäänyt, että Ahokkaan ostoksista tehdyn lapun katoaminen olisi luettava hänen syykseen. Näin ollen työnantaja on purkaessaan Ahokkaan työsuhteen menetellyt vastoin asianosaisliittojen välillä solmitun työehtosopimuksen osana noudatetun luottamusmiessopimuksen määräyksiä.

Kaupan Työnantajaliitto on asettuessaan tukemaan jäsenyrityksensä sopimuksenvastaista menettelyä laiminlyönyt työehtosopimuslakiin perustuvan valvontavelvollisuutensa.

Tämän vuoksi määrään K-Halli Tuulimylly, Olli-Pekka Kokko Ky:n maksamaan Sisko Ahokkaalle saamatta jääneenä irtisanomisajan palkkana 5 904 markkaa ja vahingonkorvauksena työsuhteen perusteettoman purkamisen johdosta kuuden kuukauden palkkaa vastaavan määrän eli 17 000 markkaa, mihin määrään vaikuttaa Ahokkaan luottamusmiesasema sekä muut asiassa ilmitulleet seikat, molemmat määrät 16 %:n korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 18.5.1983 lukien. Kaupan Työnantajaliiton velvoitan työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä maksamaan Liiketyöntekijäin Liitolle hyvityssakkoa 5 000 markkaa. Samalla määrään Kaupan Työnantajaliiton yhteisvastuullisesti K-Halli Tuulimylly, Olli-Pekka Kokko Ky:n kanssa korvaamaan Liiketyöntekijäin Liiton oikeudenkäyntikulut 1 600 markalla.