11.12.1979

RATKAISU

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Metallityöväen Liiton välisessä Ryhmään kuuluvia konepajoja ja laivatelakoita koskevassa 31.1.1979 solmitussa työehtosopimuksessa on muun muassa sellaiset määräykset kuin työtuomioistuimen 16.10.1979 julistamaan tuomioon n:o 113 on jäljennetty.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jälkeen kun työtuomioistuin oli 21.11.1979 julistamallaan tuomiolla n:o 133 tuominnut Metallityöväen Liiton jäsenyhdistyksen Helsingin Kone ja Telakkatyöväen Ammattiosasto r.y:n kantajayhdistyksen jäsenyrityksen Valmet Oy:n Helsingin telakalla toimeenpanemista työnseisauksista kolmannen kerran tänä syksynä hyvityssakkoon, oli telakan pääluottamusmies seuranneena päivänä pyytänyt työnantajalta neuvotteluja uudistaen työntekijäpuolelta aikaisemmin esitetyt vaatimukset. Pääluottamusmies oli vaatinut edelleen muun muassa urakkataulukoiden minimipalkan nostamista ja taulukon tarkistamista sekä taulukon sisältämien vaativuusryhmien vähentämistä. Työnantajan edustajana työsuhdeinsinööri oli vastannut pääluottamusmiehelle, ettei työnantaja kieltäytynyt neuvottelemasta mutta halusi harkita asiaa sen vuoksi, että neuvottelupyyntö koski asioita, joista muun muassa liittotasolla oli jo neuvoteltu useita kertoja. Perjantaina 23.11.1979 ammattiosasto oli pitänyt ruokatuntikokouksen, jonka jälkeen telakan työntekijät olivat poistuneet työpaikalta kello 12. Ammattiosaston puheenjohtaja sekä osastojen luottamusmiehet yhtä lukuun ottamatta olivat osallistuneet työtaisteluun, joten ammattiosasto oli edelleen työtaistelun takana. Lakko oli 30.11.1979 jatkunut 800 työntekijän ollessa kello 12 alkaen iltapäivän lakossa ja luottamusmiesten osallistuessa lakkoon. Metallityöväen Liitosta oli liiton edustajien kertoman mukaan oltu yhteydessä työpaikalle 23.11.1979 kello 11, minkä lisäksi liiton edustaja oli käynyt telakalla. Nämä liiton toimet eivät kuitenkaan olleet vaikuttaneet työtaistelua estävästi. Sanotuilla perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Helsingin Kone ja Telakkatyöväen ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneen työtaistelun vuoksi.

Kanteeseen vastatessaan Metallityöväen Liitto on lausunut, että työtuomioistuimen 21.11.1979 julistaman tuomion jälkeen oli Metallityöväen Liitosta oltu yhteydessä Valmet Oy:n Helsingin telakan pääluottamusmieheen ja vaadittu ehdotonta työrauhan noudattamista ja paikallisten riitakysymysten selvittämistä neuvotteluteitse. Saamiensa ohjeiden perusteella pääluottamusmies oli toistuvasti kieltäytynyt järjestämästä vaadittua työhuonekunnan neuvottelukokousta työnantajapuolelle tehtävistä neuvotteluesityksistä. 23.11.1979 pääluottamusmies oli ollut Valmet Oy:n pääkonttorissa yhtiön henkilöstökomitean valmistelevassa kokouksessa. Hänen poissaolonsa aikana työpaikalla oli järjestetty kokous, jonka jälkeen työntekijät olivat poistuneet loppupäiväksi työpaikalta. Pääluottamusmiehen saavuttua tämän jälkeen työpaikalle oli Metallityöväen Liiton toimitsija ollut puhelinyhteydessä häneen kehottaen häntä ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Pääluottamusmiehen toiminnan seurauksena työt olivatkin alkaneet normaalisti. Piti paikkansa, että työhäiriö oli jatkunut 30.11.1979 iltapäivän. Ottaen huomioon Metallityöväen Liiton välittömät ja tuloksekkaat toimenpiteet sekä työnantajan neuvotteluhaluttomuuden Metallityöväen Liitto on vaatinut sitä vastaan tehtyjen vaatimusten hylkäämistä.

Jutussa kuultavana ollut Helsingin Kone- ja Telakkatyöväen ammattiosasto on lausunut, että ammattiosasto oli vastineessaan työtuomioistuimen tuomion n:o 113 tarkoittamassa asiassa käsitellyt niitä epäkohtia, joita Valmet Oy:n Helsingin telakalla käytettävä ns. bonuspalkkajärjestelmä aiheutti suorituspalkalla työskenteleville työntekijöille. Tämän mukaisesti annettujen normiaikojen jälkikäteinen korjaaminen aiheutti sen, ettei työntekijä voinut urakkatyön luonteen mukaisesti työvauhtiaan kohottamalla vastaavasti lisätä tuntiansiotaan. Käytössä olevien vaativuusryhmien lukumäärästä ja töiden ryhmittelystä aiheutui, ettei työehtosopimuksen mukainen palkkaryhmittely toteutunut työntekijäkohtaisesti. Työntekijäpuoli oli neuvotteluesityksillään pyrkinyt korjaamaan bonusjärjestelmästä aiheutuneita epäkohtia. Neuvotteluesitys taulukkopalkkojen tarkistuksista oli laskettu siten, että työehtosopimuksen viidenteen palkkaryhmään kuuluva työntekijä saisi työehtosopimuksen mukaisen 20 %:n korotuksen perustuntipalkkaansa suorituspalkkatyötä tehdessään. Työnantajan käyttämä töiden vaativuusryhmittely ei sinänsä perustunut työehtosopimukseen, joten vaativuusryhmien lukumäärän vähentäminen ei myöskään ollut työehtosopimuksen vastaista. Työntekijäpuolen viimeinen neuvottelupyyntö oli osoitettu työnantajalle 22.11.1979, jolloin asiasta ei kuitenkaan ollut välittömästi neuvoteltu työnantajan pyydettyä harkinta-aikaa. Neuvotteluja ei telakalla saatu käyntiin työehtosopimuksen edellyttämin tavoin. Helsingin Kone- ja Telakkatyöväen ammattiosasto on pyytänyt, että työtuomioistuin ottaisi asiaa harkitessaan huomioon työntekijäpuolen aktiivisen pyrkimyksen ratkaista työpaikkakohtaiset riitakysymykset neuvotteluteitse ja siten turvata normaali tilanne työpaikalla. Työnantaja ei ollut pyrkinytkään työrauhan turvaamiseen työpaikan ongelmien ratkaisemisella vaan muun muassa kieltäytynyt työehtosopimuksen mukaisten neuvottelujen käymisestä.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vielä lausunut, että työntekijäpuolella oli nyt kysymys samoista vaatimuksista kuin kolmen aikaisemman työtuomioistuimessa esillä olleen Valmet Oy:n telakkaa koskeneen asian yhteydessä. Normiaikojen korjaus tapahtui pääsääntöisesti ennen urakkaa tai sen kestäessä. Hinnoittelusääntö ei ollut työntekijäkohtainen. Väite työnantajan neuvotteluhaluttomuudesta oli perusteeton.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että sen jälkeen kun työtuomioistuin oli 16.10.1979 julistamallaan tuomiolla n:o 113 tuominnut Helsingin Kone- ja Telakkatyöväen ammattiosaston tuomiossa tarkoitettujen Valmet Oy:n Helsingin telakalla tapahtuneiden työnseisausten johdosta maksamaan 6 500 markkaan määräisen hyvityssakon ja 30.10.1979 julistamallaan tuomiolla n:o 121 tuominnut saman ammattiosaston telakan edelleen ensin mainitun tuomion jälkeen jatkuneiden työtaisteluiden johdosta maksamaan 7 500 markan määräisen hyvityssakon sekä 21.11.1979 julistamallaan tuomiolla n:o 133 tuominnut saman ammattiosaston viimeksi mainitun tuomion jälkeen jatkuneitten työtaisteluitten johdosta maksamaan 8 500 markan määräisen hyvityssakon ja lisäksi Metallityöväen Liiton maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 4 000 markan määräisen hyvityssakon, telakan työtaistelutoimenpiteet, joilla on edelleen tuettu työntekijäin urakkapalkkausta koskevia vaatimuksia, ovat jatkuneet niin, että telakan työntekijät ovat olleet poissa työstä 23.11.1979 iltapäivän sekä 30.11.1979 samoin iltapäivän. Lakkoihin on osallistunut ammattiosaston jäsenten enemmistö sekä edelliseen työtaisteluun ammattiosaston puheenjohtaja ja osastojen luottamusmiehet yhtä lukuunottamatta ja jälkimmäiseen osastojen luottamusmiehet. Ammattiosasto vastaa edustajiensa menettelystä eikä ammattiosaston ole selvitetty muutenkaan ryhtyneen riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin työtaistelujen estämiseksi.

Metallityöväen Liitosta on ilmoitettu ollun yhteydessä työpaikalle heti työtuomioistuimen edellisen tuomion jälkeen ja myös 23.11. Selvitystä liiton mahdollisesta muusta toiminnasta työrauhan turvaamiseksi telakalla työtuomioistuimen edellisen tuomion jälkeen ei kuitenkaan ole esitetty. Kun otetaan huomioon telakalla pitkään jatkunut lakkoilu olisi liiton tullut toimia tehokkaammin työrauhan turvaamiseksi telakalla.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Helsingin Kone- ja Telakkatyöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 8 500 markkaa ja Metallityöväen Liiton maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 3 000 markkaa sekä Helsingin Kone- ja Telakkatyöväen Ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 800 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Tiitola, Parkkinen, Hyppönen, Lankinen ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.