21.12.1976

1 §

Tällä sopimuksella allekirjoittaneet liitot yhtyvät Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton välillä huhtikuun 22. päivänä 1974 tehtyyn runkosopimukseen ja saattavat sen voimaan allekirjoittaneen työnantajaliiton osalta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Palkkaryhmittely

Teknisten toimihenkilöiden tehtävät ryhmitellään tämän sopimuksen liitteenä olevan palkkaryhmittelyn mukaisesti (liite 1).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Palkkausjärjestelmä

1. Teknisen toimihenkilön palkka määräytyy hänen palkkaryhmänsä, toimen asettaman vastuun ja vaatimusten sekä hänen koulutuksensa, pätevyytensä, kykynsä, kokemuksensa, työsuoritustensa ja muiden henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella.

2. Teknisten toimihenkilöiden palkat tarkistetaan yleiskorotusten suorittamisen jälkeen kokemus- ja koulutustekijöiden mukaan määräytyvien ohjelukujen avulla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkkasopimukseen liittyvässä 28.2.1975 allekirjoitetussa pöytäkirjassa sanotaan lisäksi muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Allekirjoittaneet liitot ovat lisäksi sopineet siitä, että 1974-04-22 solmittujen runkosopimuksen ja palkkasopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä 1975-02-26 allekirjoitettua pöytäkirjaa seuraavasti.

1 § Yleiskorotus

Sen asemasta mitä palkkasopimuksen 5 §:ssä on sovittu korotetaan toimihenkilön kuukausipalkkaa (luontoisetuineen, mutta ilman vuorotyölisiä ja sunnuntaityökorotusta) 1975-04-01 lukien.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä mainitusta korotuksesta johtuen ei palkkasopimuksen 5 §:n mukaan 1975-09-01 lukien voimaantulevaksi sovittua korotusta toimeenpanna.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkkasopimuksessa mainitussa Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton välillä 22.4.1974 solmitussa runkosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

34 § Sopimuksen sitovuus

1. Tämä sopimus sitoo:

a) allekirjoittaneita keskusliittoja,

b) niitä keskusliittojen jäsenliittoja, jotka ovat keskenään kirjallisesti sopineet tähän sopimukseen yhtymisestä kysymyksessä olevan työnantajaliiton osalta ja tehneet tähän sopimukseen liittyvän palkkasopimuksen sekä

c) niitä työnantajia, teknisiä toimihenkilöitä ja näiden yhdistyksiä, jotka kuuluvat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat kuuluneet edellä tarkoitettuihin jäsenliittoihin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Sen jälkeen, kun sopimus on tullut liittoja sitovaksi ovat kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat mainittuihin sopimuksiin kokonaisuudessaan tai johonkin yksityiseen määräykseen, kielletyt. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja toimihenkilöt, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko sopimusten määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Oy Wärtsilä Ab:n eri toimipaikoilla oli syys-lokakuussa 1975 suoritettu vakiintuneen tavan mukaan teknisten toimihenkilöiden palkkausjärjestelmään perustuvia palkkojen tarkistuksia, joiden suunnitelmat oli vakiintuneen käytännön mukaan esitetty paikallisille teknisten toimihenkilöiden yhdysmiehille. Tekniset toimihenkilöt eivät kuitenkaan olleet useilla toimipaikoilla olleet tyytyväisiä työnantajan esityksiin, vaan he olivat vaatineet jakotapaan muutoksia ja suurempia korotuksia. Wärtsilän palkka- ja neuvottelutoimikunnan kokouksissa syys-lokakuussa 1975 teknisten toimihenkilöiden edustajat olivat esittäneet, etteivät tekniset toimihenkilöt hyväksyneet yksiköissä suoritettuja tarkistuksia ja että kaikille teknisille toimihenkilöille tuli antaa jonkinlainen korotus. Samoin oli annettu selvästi ymmärtää, että palkankorotuksiin oli käytettävä enemmän rahaa kuin mitä yksiköittäin laaditut toteutussuunnitelmat olivat sisältäneet. Myös oli vaadittu niitä perusteita ratkaisevasti muutettavaksi, joiden mukaan työnantaja oli määritellyt sen, ketkä tulivat korotuksia saamaan ja kuinka paljon. Edelleen oli vaadittu, että palkkojen korotukset tuli käsitellä keskitetysti Wärtsilän palkka- ja neuvottelutoimikunnassa. Teknisiä toimihenkilöitä olivat mainitussa neuvotteluissa edustaneet yhdysmiehet Helsingin telakalta, Pietarsaaren Konepajalta, Järvenpään Emalista, Tammisaaren Konepajalta ja Turun telakalta. Käydyissä neuvotteluissa olivat työnantajan edustajat torjuneet esitetyt vaatimukset työehtosopimukseen perustumattomina ilmoittaen samalla, että mikäli paikallisissa tarkistusesityksissä oli epäselvyyksiä, niistä myös neuvoteltaisiin paikallisesti.

Painostaakseen työnantajaa suostumaan esitettyihin vaatimuksiin tekniset toimihenkilöt olivat ryhtyneet työtaistelutoimenpiteisiin siten, että Helsingin telakalla oli 440 toimihenkilöä ryhtynyt 22.10.1975 kello 12 lakkoon, joka oli jatkunut 25.10. kello 16 asti. Turun telakalla oli 667 toimihenkilöä, heidän joukossaan Turun Telakan Tekniset r.y:n jäsenten enemmistö, ryhtynyt samoin 22.10. kello 7 lakkoon, joka oli päättynyt 24.10. kello 16, ja Järvenpään tehtaalla oli 137 toimihenkilöä osallistunut 22.10. kello 12 alkaneeseen ja 24.10. kello 16 päättyneeseen lakkoon. Järvenpään Emalissa oli 17 toimihenkilöä ryhtynyt 23.10. kello 6 lakkoon, joka oli päättynyt 24.10. kello 16. Taalintehtaalla oli lakossa ollut 53 toimihenkilöä 23.10. kello 6 ja 24.10. kello 22 välisen ajan ja Pietarsaaren tehtaalla 89 toimihenkilöä 22.10. kello 11 ja 24.10. kello 22 välisen ajan. Kotkan tehtaalla ja Vaasan tehtaalla oli lakko alkanut 22.10., edellisessä kello 12 ja jälkimmäisessä kello 11 ja osallistujien määrät olivat olleet vastaavasti 26 ja 121 toimihenkilöä lakkojen päättyessä 24.10. kello 16. Vielä oli Joensuun tehtaalla alkanut 23.10. kello 12 lakko 74 toimihenkilön voimin lakon päättyessä 24.10. kello 23.

Lakkoihin olivat osallistuneet Helsingin telakalla Wärtsilän Helsingin Telakan Tekniset r.y:n puheenjohtaja, paitsi 22.10. kello 15-16, neljä johtokunnan jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Järvenpään tehtaalla ja Järvenpään Emalissa lakkoon oli osallistunut neljä Wärtsilän Helsingin tehtaan Tekniset r.y:n johtokunnan jäsentä. Taalintehtaalla olivat muiden mukana olleet lakossa Tekniker- och Arbetsledareföreningen i Dalsbruk r.f:n puheenjohtaja, seitsemän johtokunnan jäsentä ja kolme varajäsentä. Pietarsaaren tehtaalla lakkoon olivat osallistuneet Jakobstads Arbetsledarförening Pietarsaaren Työnjohtajienyhdistys r.f:n puheenjohtaja ja kaksi johtokunnan jäsentä sekä Tekniska Funktionärer i Jakobstad r.f:n johtokunnasta yksi jäsen ja yksi varajäsen.

Välittömästi työtaistelutoimenpiteiden alettua oli Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton kaksi asiamiestä ollut yhteydessä Teknisten Liittoon, mm. liiton neuvottelupäällikköön vaatien liittoa ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi Oy Wärtsilä Ab:n eri toimipaikoilla. Samoin oli Teknisten Liittoon toimitettu 22.10.1975 vastaava kirje. Liiton asiassa mahdollisesti suorittamilla toimenpiteillä ei kuitenkaan ollut havaittu olleen mitään vaikutusta. Myöskään Svenska Tekniker- och Arbetsledareförbundet i Finlandin taholta ei ollut havaittu toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi.

Täten sekä liitot että niiden paikallisyhdistykset olivat lyöneet laimin niille työehtosopimuslain ja runko- ja palkkasopimusten mukaan kuuluvan velvollisuutensa sallimalla yhdysmiesten esittää ja tukea palkkasopimuksen vastaisia vaatimuksia ja sallimalla alayhdistysten toimihenkilöiden ja jäsenten osallistumisen työtaisteluihin ryhtymättä toimenpiteisiin niiden ehkäisemiseksi tai tuomitsemiseksi.

Näillä perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa vaatinut, että Teknisten Liitto ja Svenska Tekniker- och Arbetsledareförbundet i Finland, edellisen alayhdistykset Wärtsilän Helsingin Telakan Tekniset, Turun Telakan Tekniset, Turun Tekniset r.y., Wärtsilän Helsingin Tehtaan Tekniset, Kotkan Seudun Teollisuusteknikot r.y., Jakobstads Arbetsledarförening Pietarsaaren Työnjohtajienyhdistys, Vaasan Tekniset r.y. ja Joensuun Tekniset r.y. sekä jälkimmäisen liiton alayhdistykset Vasa Svenska Teknikerförening r.f., Tekniska Funktionärer i Jakobstad ja Tekniker- och Arbetsledareföreningen i Dalsbruk tuomittaisiin työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

Teknisten Liitto ja Svenska Tekniker -och Arbetsledareförbundet i Finland ovat kanteeseen vastatessaan kiistäneet työnseisausten kohdistuneen työehtosopimukseen ja katsoneet kysymyksessä olleen paikallisen erimielisyyden siitä menettelytavasta, missä portaassa neuvotteluja ns. Wärtsilän potin jakamisesta käytäisiin. Kahdella edellisellä kerralla jakaminen oli tapahtunut koko yritystä koskevana keskitetysti Wärtsilän palkka- ja neuvottelukunnassa. Syksyllä 1975 työnantajan neuvottelijat olivat kuitenkin ilmoittaneet, että tarkistukset toteutettaisiin tällä kertaa eri yksiköissä ilman neuvottelua palkka- ja neuvottelukunnassa. Tämä menettely ei teknisten toimihenkilöiden käsityksen mukaan ollut noudattanut vakiintunutta tapaa.

Liittojen saatua tietää työnseisauksista ne olivat välittömästi ryhtyneet toimenpiteisiin saadakseen lakot loppumaan. Molemmat liitot olivat lähettäneet yhdysmiehilleen ja yhdistyksilleen sähkeet, joissa työnseisaukset oli tuomittu ja kehotettu teknisiä toimihenkilöitä palaamaan töihin. Lisäksi liitoista oli oltu puhelinyhteydessä eri toimipaikkoihin tilanteen normalisoimiseksi. Työnseisaukset olivat kestäneet keskimäärin vain 2-3 päivää. Työnantajaliitto ei ollut ottanut mitään yhteyttä ruotsinkieliseen ammattiliittoon, joten tämän toimenpiteitä oli oletettavasti pidetty riittävinä.

Myös paikallisyhdistykset ja teknisten yhdysmiehet olivat pyrkineet lopettamaan työnseisaukset. Vaasan Tekniset oli tuominnut työnseisauksen 22.10.1975 pitämässään kokouksessa. Yhdistys oli lisäksi antanut julkilausuman sekä informoinut päätöksestään myös lehdistön välityksellä. Yhdistyksen 900 jäsenestä oli työnseisaukseen osallistunut noin 40. Joensuun Tekniset oli tuominnut työnseisauksen 23.10.1975 pitämässään kokouksessa ja velvoittanut yhdysmiestä vaikuttamaan töihin palaamiseen. Joensuussa oli palkantarkistukset sovittu jo syyskuussa, eikä teknisten osalta ollut työnseisauksen yhteydessä esitetty työnantajalle mitään vaatimuksia. Yhdistyksellä oli noin 300 jäsentä, joista lakossa oli ollut noin 70. Turun Telakan Tekniset oli tuominnut lakon 22.10.1975 kehottaen jäseniään palaamaan työhön. Turun Tekniset, jonka jäsenmäärä oli 1 000, oli lähettänyt yhdysmiehilleen ja jokaiselle noin 150 lakossa olleelle jäsenelleen henkilökohtaisen kirjeen, jossa työnseisaus oli tuomittu ja kehotettu palaamaan työhön. Lisäksi yrityksen yhdysmies ja yhdistyksen puheenjohtaja olivat jo työnseisauksen alkaessa tuominneet sen. Lakkoon oli osallistunut alle 30 jäsentä. Wärtsilän Helsingin Tehtaan Teknisten puheenjohtaja oli tuominnut lakon tiedotustilaisuudessa 21.10.1975 työrauhavelvoitteen vastaisena. Tämän lisäksi yrityksen johtokunta oli kokouksessaan käsitellyt Teknisten Liiton käskyä palata työhön päättäen ryhtyä käskyn edellyttämiin toimenpiteisiin. Ruotsinkielisen liiton jäsenyhdistykset Vasa Svenska Teknikerförening, Tekniska Funktionärer i Jakobstad ja Tekniker- och Arbetsledarföreningen i Dalsbruk olivat saaneet liitoltaan sähkeet, joissa yhdistyksiä oli velvoitettu ryhtymään toimenpiteisiin jäsenten palaamiseksi välittömästi töihin. Vasa Svenska Teknikerförening oli lähettänyt henkilökohtaisen kirjeen jokaiselle lakkoon osallistuneelle jäsenelleen työhönpaluukehotuksin. Jäseniä oli 390, joista työnseisaukseen oli osallistunut 60. Tekniska Funktionärer i Jakobstad r.f:n puheenjohtaja oli saanut tiedon työnseisauksesta aamupäivällä 23.10.1975. Tällöin hän oli myös saanut tiedon liittonsa lähettämästä sähkösanomasta. Välittömästi tämän jälkeen hän oli soittanut yrityksessä olevalle johtokunnan jäsenelle kehottaen tätä huolehtimaan valvontavelvollisuudesta. Tekniset toimihenkilöt olivat myös järjestäneet kokouksen 23.10.1975 illalla. 313 jäsenestä lakkoon oli osallistunut 30.

Teknisten Liitto ja Svenska Tekniker- och Arbetsledareförbundet i Finland ovat katsoneet, etteivät työtaistelut olleet kohdistuneet työehtosopimukseen vaan paikalliseen erimielisyyskysymykseen, ja pyytäneet kanteen hylkäämistä. Sen varalta, että liitoilla katsottaisiin olevan valvontavelvollisuus, ne ovat pyytäneet kanteen hylkäämistä edellä olevin perustein.

Asianosaiset ovat pyytäneet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Jutussa ovat olleet kuultavina Wärtsilän Helsingin Telakan Tekniset r.y., Turun Telakan Tekniset r.y., Turun Tekniset r.y., Wärtsilän Helsingin Tehtaan Tekniset r.y., Kotkan Seudun Teollisuusteknikot r.y., Jakobstads Arbetsledarförening Pietarsaaren Työnjohtajienyhdistys r.y., Vaasan Tekniset r.y., Joensuun Tekniset r.y., Tekniska Funktionärer i Jakobstad r.f., Vasa Svenska Teknikerförening r.f. sekä Teknikeroch Arbetsledareföreningen i Dalsbruk r.f.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Oy Wärtsilä Ab:n eri toimipaikoilla on syys-lokakuussa 1975 suoritettu vakiintuneen tavan mukaisia teknisten toimihenkilöiden palkkausjärjestelmään perustuvia palkkojen tarkistuksia. Esitettäessä suunnitelmaa tarkistuksista paikallisille teknisten toimihenkilöiden yhdysmiehille nämä ovat vaatineet paitsi muutoksia jakotapaan myös suurempia korotuksia edellyttäen jokaiselle tekniselle toimihenkilölle jonkinlaista korotusta. Työnantajan torjuttua vaatimukset työehtosopimukseen perustumattomina ovat tekniset toimihenkilöt ryhtyneet kanteessa tarkoitettuihin lakkoihin vaatimustensa tukemiseksi. Tekniset toimihenkilöt ovat katsoneet työnseisausten kohdistuneen jakotapamenettelyyn, mutta jakotapaa koskeneiden vaatimusten tarkoituksena on ollut saada teknisten toimihenkilöiden toivomuksia paremmin vastaavat palkankorotukset, joten työnseisaukset ovat kohdistuneet palkkasopimuksen palkkamääräyksiin.

Paikalliset toimihenkilöyhdistykset ovat työrauhan säilyttämiseksi ryhtyneet vastineessa kerrottuihin toimenpiteisiin. Jutussa esitetyn selvityksen huomioon ottaen työtuomioistuin kuitenkin katsoo jääneen näyttämättä, että nämä toimenpiteet olisivat olleet riittävän tehokkaita tai kaikin osin edes sellaisiksi tarkoitettuja. Työnseisauksiin on kanteessa kerrotuin tavoin sitä paitsi osallistunut paikallisten toimihenkilöyhdistysten puheenjohtajia ja johtokuntien jäseniä. Yhdistykset vastaavat myös näiden toimenpiteistä ja Turun Telakan Tekniset r.y. jäsenkuntansa enemmistön osallistumisesta lakkoon. Työnseisausten äkilliseen ja eri puolilla maata tapahtuneeseen esiintymiseen ja muuhun jutussa esitettyyn selvitykseen nähden työtuomioistuin sitä vastoin katsoo jääneen näyttämättä, etteivät Teknisten Liitto ja Svenska Teknikeroch Arbetsledareförbundet i Finland olisi työnseisauksista tiedon saatuaan ryhtyneet tarvittaviin toimenpiteisiin saadakseen jäsenyhdistyksensä ja niiden jäsenet noudattamaan työrauhaa.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten mainittuja liittoja vastaan esitetyt vaatimukset, tuomita työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Wärtsilän Helsingin Telakan Tekniset r.y:n maksamaan hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle 3 000 markkaa, Turun Telakan Tekniset r.y:n 3 000 markkaa, Wärtsilän Helsingin Tehtaan Tekniset r.y:n 2 000 markkaa, Tekniker- och Arbetsledareföreningen i Dalsbruk r.f:n 1 500 markkaa, Jakobstads Arbetsledarförening Pietarsaaren Työnjohtajienyhdistys r.f:n 1 000 markkaa ja Tekniska Funktionärer i Jakobstad r.f:n 1 000 markkaa, kunkin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, sekä Turun Tekniset r.y:n, Kotkan Seudun Teollisuusteknikot r.y:n, Vaasan Tekniset r.y:n, Joensuun Tekniset r.y:n ja Vasa Svenska Teknikerförening r.f:n, kunkin 1 000 markkaa valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä. Samalla mainitut toimihenkilöyhdistykset velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 000 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Äimälä, Airaksinen, Hyppönen ja Kaski.

Tuomio oli yksimielinen.