18.10.1976

1 § Työehtosopimuksen soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan kaikissa Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) töissä yksityisoikeudellisessa työsopimussuhteessa oleviin teknisiin toimihenkilöihin, jotka suorittavat jäljempänä palkkaliitteissä tarkoitettujen tehtävänmäärittelyjen edellyttämiä tehtäviä.

2. Tätä sopimusta sovelletaan myös palkkaliitteissä mainittuja tutkintoja parhaillaan suorittaviin Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen päätoimisiin toimihenkilöihin.

2 § Työsuhteen alkaminen

1. Toimihenkilön ottaa pysyvään työsuhteeseen asetuksessa tai VTT:n työjärjestyksessä määrätty VTT:n hallintoelin.

2. Työsuhteen alkaessa työnantaja ja toimihenkilö tekevät keskenään kirjallisen työsopimuksen lomakkeelle, jonka sanamuodosta on neuvoteltu tämän työehtosopimuksen sopijapuolten kesken.

3. Toimihenkilölle on työhönottajan työsopimusta tehtäessä todistettavasti ilmoitettava, onko työsopimus tarkoitettu olemaan voimassa määräajan tai muutoin katsottava määräaikaiseksi taikka onko työsopimus katsottava toistaiseksi voimassa olevaksi. Milloin työsopimus on tarkoitettu olemaan voimassa määräajan tai muutoin katsottava määräaikaiseksi, toimihenkilölle on samalla ilmoitettava työkauden pituus joko kalenteriajan mukaan tai muutoin olosuhteisiin soveltuvalla tavalla.

4. Työsopimuksessa on mainittava, minä päivänä toimihenkilön on aloitettava työnsä. Sopimuksesta tulee lisäksi ilmetä toimihenkilön tehtävän, työpaikan ja työpaikkakunnan ohella myös hänen henkilökohtaisen palkkansa suuruus samoin kuin häneen nähden noudatettava tehtäväryhmä sekä matka- ja päivärahaluokka.

5. Työhön ottamisessa ja työsuhteessa noudatetaan ehdotonta puolueettomuutta niin, ettei ketään perusteettomasti aseteta toisiin nähden eri asemaan syntyperän, uskonnon, sukupuolen, iän, poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan taikka muun näihin verrattavan seikan vuoksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Palkkaperusteet

1. Toimihenkilöiden palkat määräytyvät tähän sopimukseen erikseen liitettävien palkkaliitteiden perusteella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen palkkaliitteessä sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Tehtäväryhmittelyt

1. Tehtäväryhmittely 1

Tätä tehtäväryhmittelyä sovelletaan toimihenkilöihin, jotka ovat suorittaneet diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnon.

1. Aloitteleva toimihenkilö, joka suorittaa alaansa kuuluvia tehtäviä yksityiskohtaisen ohjauksen alaisena muiden diplomi-insinöörien apulaisena. Toimihenkilö on tässä tehtäväryhmässä yleensä enintään kaksi vuotta.

2. Nuorempi toimihenkilö, jolla on kokemusta teollisuudessa tai tutkimustyössä ja joka suorittaa valvonnan alaisena vähemmän vaativia itsenäisiä alansa tehtäviä.

3. Vanhempi toimihenkilö, jolla on usean vuoden kokemus teollisuudessa tai tutkimustyössä ja joka toimii suppean tutkimusryhmän johtajana tai omasta tutkimusalueestaan vastaavana tutkijana.

4. Erikoistoimihenkilö, jolla on hyvä kokemus teollisuudessa tai joka on tutkimustyössä ansioitunut ja joka suorittaa itsenäistä hyvää alan asiantuntemusta vaativaa tutkimustyötä taikka itsenäisesti vastaa huomattavasta työkokonaisuudesta.

5. Johtava toimihenkilö, joka suorittaa alansa erittäin vaativia tehtäviä ja jolla on alaisenaan useita eri tehtäväryhmien tehtäviä hoitavia henkilöitä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuspöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Opiskelevat toimihenkilöt

1. Opiskelevien toimihenkilöiden kuukausipalkat opintosuoritusten perusteella ovat seuraavat:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Valtion tutkimusalojen diplomi-insinöörit r.y. on työtuomioistuimessa lausunut, että sopijapuolten välille oli syntynyt erimielisyyttä Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa (VTT) työskentelevän arkkitehti Christer Bengsin palkkauksesta. Bengs oli tullut VTT:n palvelukseen 1.11.1972. Tällöin hän oli vielä opiskellut, joten hänen palkkauksensa oli määräytynyt opiskelevien toimihenkilöiden palkkataulukon mukaisesti. Arkkitehdin tutkinnon hän oli suorittanut 13.5.1975, minkä perusteella Valtion tutkimusalojen diplomi-insinöörit r.y. oli vaatinut hänen ryhmittelemistään työehtosopimuksen palkkaliitteen tehtäväryhmittely 1:n mukaisesti. Tähän VTT ei kuitenkaan ollut suostunut huolimatta siitä, että hän oli kiistatta toiminut tehtäväryhmittely 1:n tarkoittamissa tehtävissä.

Tämän perusteella Valtion tutkimusalojen diplomi-insinöörit r.y. on työtuomioistuimessa vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaisi Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen velvolliseksi ryhmittelemään Bengsin työehtosopimuksen palkkaliitteen 1 §:n 1 kohdan mukaisesti ja maksamaan hänelle 1.6.1975 lukien tämän tehtäväryhmän edellyttämää palkkaa.

Valtion teknillinen tutkimuskeskus on kanteeseen vastatessaan ilmoittanut, että Valtion tutkimusalojen diplomi-insinöörit r.y. oli 25.6.1975 pyytänyt työehtosopimuksen 24 §:n nojalla neuvotteluja Bengsin työsopimusta koskevan erimielisyyden ratkaisemiseksi. Neuvottelut olivat jääneet erimielisiksi. Bengsin tultua VTT:n palvelukseen 1.11.1972 hänen tehtävänään oli aluksi ollut toimia rakennustoimikunnan sihteerin apuna. Maaliskuun 1 päivänä 1975 Bengs oli siirtynyt rakennustalouden laboratoriosta maankäytön laboratorioon ja hänen kanssaan oli tehty toistaiseksi voimassa oleva työsopimus tutkimusharjoittelijana eli opiskelevana toimihenkilönä työskentelemisestä. Valmistuttuaan arkkitehdiksi toukokuussa 1975 Bengs oli esittänyt, että hänen kanssaan solmittaisiin tutkijantason työsopimus olemaan voimassa toistaiseksi. Maankäytön laboratorion silloinen johtaja tekniikan tohtori Einari Kilpelä oli kuitenkin esittänyt hänelle määräaikaista tutkijantason sopimusta syyskuun loppuun 1975 saakka. Määräaikaisuutta oli perusteltu sillä, ettei määrärahoja ollut varattuna uuteen tutkijan toimeen, mutta tehtyjen tutkimussopimusten ja muuten käytettävissä olleiden varojen turvin palkkaus olisi voitu hoitaa mainittuun päivään saakka. Määräaikaista tutkijantason työsopimusta Bengs ei ollut kuitenkaan hyväksynyt.

Koska uutta työsopimusta ei kieltäytymisen takia ollut voitu solmia, Bengs oli valmistumisensa jälkeen edelleen toiminut tutkimusharjoittelijan nimikkeellä ja tutkimusharjoittelijan tehtävissä. Keväällä 1975 ja kesällä hän oli jatkanut rakennustalouden laboratoriossa alkamiaan tehtäviä, jotka olivat liittyneet osayleiskaavatasoisen maankäytön suunnittelun nykytilanteen kartoitukseen Suomessa. Työn valvojana VTT:ssä oli toiminut tutkija Torsti Kivistö. Työ oli liittynyt Bengsin diplomityöhön teknillisessä korkeakoulussa, eikä tasoltaan siten poikennut normaalista opiskelevan toimihenkilön työstä.

Heinäkuussa 1975 Helsingin kaupunki oli tilannut kaavatalouden käännöstyötä koskevan selvityksen ja syyskuussa toisen selvityksen aiempaan liittyen. Näiden Kivistön johtamien töiden avulla oli Bengsin työllisyys voitu hoitaa marraskuulle 1975 saakka. Työt eivät olleet edellyttäneet arkkitehdin tutkintoa. Marraskuusta 1975 lähtien Bengsin palkkaus oli voitu hoitaa sisäasiainministeriön kanssa solmitun tutkimussopimuksen turvin. Tässä tutkimusprofessori Esko Lehden johtamassa työssä oli toimitettu yleiskaavoituksen seurantakortin koekysely, eikä Bengsin osuus ollut poikennut normaalista tutkimusharjoittelijan tehtävistä. Vuoden 1976 puolella Bengs oli jatkanut pääasiassa viimeksi mainitussa sopimuksessa tarkoitettuja tehtäviä. Uutta sopimusta työstä sisäasiainministeriön kanssa ei ollut allekirjoitettu, mutta maankäytön laboratorio oli pyrkinyt sellaisen aikaansaamiseen. Vuoden 1976 hyväksytyssä valtion tulo- ja menoarviossa ei ollut osoitettu määrärahoja, joiden avulla olisi voitu perustaa maankäytön laboratorioon arkkitehdin tutkintoa edellyttävä tutkijan työsuhteinen virka tai toimi. Yleisen vaikean taloudellisen tilan huomioon ottaen ja erityisesti sen, että Bengs ilmoituksensa mukaan menisi suorittamaan asepalvelusta 15.2.1976 alkaen, VTT ei ollut katsonut tarkoituksenmukaiseksi irtisanoa Bengsin kanssa solmittua tutkimusharjoittelijan työsopimusta, varsinkaan kun Bengs itse ei ollut halukas siirtymään näin lyhyeksi väliajaksi pois VTT:ltä.

Maankäytön laboratorion vt. laboratorionjohtaja Pekka Raitasen ilmoituksen mukaan Bengsille hänen valmistumisensa jälkeen osoitetut työt olivat vastanneet työsopimuksen mukaisia tutkimusharjoittelijan tehtäviä eikä hän ollut toiminut itsenäisenä tutkijana. Sen sijaan Bengsin työn laatuun ei laboratoriolla ollut huomauttamista.

Näillä perusteilla VTT on kiistänyt kanteen ja huomauttanut erityisesti, ettei Bengsillä työntekijänä ollut subjektiivista oikeutta vaatia itselleen tutkijantason työsopimusta sen johdosta, että hän VTT:n palveluksessa ollessaan oli valmistunut teekkarista arkkitehdiksi. Bengsille oli kuitenkin tarjottu määräaikaista tutkijantason työsopimusta, mihin Bengs ei ollut kuitenkaan suostunut toistaiseksi voimassa olevan sijasta. Työnantajalla oli ja tulikin olla oikeus harkita, solmiko määräaikaisen vai toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen, mikä näkyi muun muassa kyseisen työehtosopimuksen 4 §: stä. Jutun pääkäsittelyssä VTT on vielä huomauttanut siitä, että asiasta käydyissä neuvotteluissa oli ollut kysymys vain siitä, olisiko Bengsin kanssa tehtävä työsopimus määräajaksi vai toistaiseksi, eikä siis lainkaan Bengsin palkkauksesta ja että kanne siten olisi neuvotteluvelvollisuuden laiminlyömisen vuoksi jätettävä tutkimatta.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun; ja koska valtion teknillinen tutkimuskeskus on vasta jutun pääkäsittelyssä tuonut esiin, etteivät Bengsin työsuhteesta käydyt työehtosopimuksen 24 §:ssä edellytetyt neuvottelut olisikaan koskeneet nyt kanteen kohteena olevia kysymyksiä, työtuomioistuin ottaen huomioon asianosaisten näistä neuvotteluista muuten esittämät seikat sekä työtuomioistuimesta annetun lain 18 §:n 2 momentin ja 21 §:n sekä oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 5 §:n säännökset katsoo riittävästi selvitetyksi, ettei Valtion tutkimusalojen diplomi-insinöörit r.y. ole laiminlyönyt sanotun työehtosopimuskohdan mukaista neuvotteluvelvollisuuttaan sillä tavoin, että kanne olisi työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin nojalla jätettävä tutkimatta.

Jutun näin ollen tutkiessaan työtuomioistuin toteaa kanteessa tarkoitetuissa työehtosopimuksen määräyksissä sovitun työehtosopimuksen soveltamisesta toisaalta valtion teknillisen tutkimuskeskuksen töissä yksityisoikeudellisessa työsuhteessa oleviin teknisiin toimihenkilöihin ja toisaalta sen palkkaliitteessä mainittuja tutkintoja parhaillaan suorittaviin tutkimuskeskuksen päätoimisiin toimihenkilöihin. Asianosaisten oltua yksimielisiä Bengsin työsuhteen ehtojen työehtosopimuksen mukaisuudesta ennen hänen valmistumistaan arkkitehdiksi on erimielisyys syntynyt tutkinnon suorittamisen jälkeen Bengsin kieltäydyttyä vastaanottamasta hänelle tarjottua tutkijantason työsopimusta sen määräaikaisuuden vuoksi. Vaikka nimenomaista uutta työsopimusta näin ollen ei ole solmittukaan, on Bengsin työsuhde VTT:n palveluksessa edelleen jatkunut.

Työtuomioistuin toteaa työehtosopimuksen sanamuodon edellyttävän sopimuksen palkkaliitteen 1 §:n soveltamiseksi paitsi siinä mainitun loppututkinnon suorittamista myös siinä tarkoitettujen tehtävien suorittamista. Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan Bengsin arkkitehdiksi valmistumisensa jälkeen suorittamat työt ovat tosin olleet pääasiassa laadultaan samoja, joita hän oli suorittanut työsopimuksensa perusteella tutkimusharjoittelijana toimiessaan, ja osittain niiden jatkoa. Työehtosopimuksen palkkaliitteen 1 §:n 1 tehtäväryhmittelyn 1 tehtäväryhmän tehtävämäärittely on kuitenkin työtuomioistuimen mielestä laadittu siten, että Bengsin arkkitehtinä suorittama työ vastaa määrittelyn vaatimuksia. Muu tulkinta johtaisi sitä paitsi siihen, että opiskelijana työehtosopimuksen piiriin kuulunut toimihenkilö jäisi loppututkinnon suoritettuaan useissa tapauksissa työehtosopimuksen ulkopuolelle. Työehtosopimuksen 2 §:ssä oleville työsopimuksen sisällystä koskeville määräyksille ei liioin voida muun selvityksen puuttuessa antaa sellaista poikkeuksellista merkitystä, että nousu ylempään palkkaryhmään edellyttäisi paitsi työehtosopimuksessa tähän palkkaryhmään kuulumiselle määrättyjen edellytysten täyttymistä myös tämän nimenomaista toteamista uudella työsopimuksella.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen siten hyväksyen vahvistaa, että arkkitehti Christer Bengs on 1.6.1975 lukien luettava työehtosopimuksen palkkaliitteen 1 §:n 1 tehtäväryhmittelyn 1 tehtäväryhmän piiriin ja että VTT on näin ollen velvollinen sanotusta päivästä lukien maksamaan hänelle mainitun tehtäväryhmän mukaista palkkaa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Tiitola, Äimälä, Parkkinen, Hyppönen, Lankinen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.