11.4.1975

8 § Ansion määräytyminen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

C. Urakkatyö

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 ) Jos urakkatyötä suorittava työntekijä joutuu odottamaan työaineita tai muuten hänestä itsestään riippumattomista syistä olemaan työtä vailla, on hänelle sinä aikana järjestettävä muuta hänen ammattiaan vastaavaa urakka- tai tuntityötä ja maksetaan hänelle siitä hänen omassa ammatissaan hänen urakka-ansiotaan vastaava palkka, joka maksetaan myöskin urakan yhteydessä ja aikana tehdystä tuntityöstä. Siinäkin tapauksessa, jos muuta työtä ei voida järjestää maksetaan odotusajalta urakassa saadun keskiansion mukainen palkka. Jos työnseisaus kestää enemmän kuin 3 päivää, voidaan työsopimus jommankumman vaatimuksesta purkaa. Täksi 3 päivän ajaksi on järjestettävä muuta työtä tai maksettava odotusajalta palkka.

Edellä sanottua odotusajan palkkaa ei makseta, milloin työntekijä estyy työstään työpaikan muiden työntekijöiden lakon vuoksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

19 § Luottamusmiehet

Luottamusmiesten suhteen noudatetaan osapuolten kesken 2.1.1970 solmittua sopimusta. (Liite 1.)

20 § Koulutus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksessa tarkoitetussa luottamusmiessopimuksessa taas määrätään muun muassa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvottelusuhteisiin. Näiden suhteiden edellyttämän luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvata osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoituksenmukainen ja nopea selvittäminen, muiden työnantajan ja työntekijän välillä esiintyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen, työehtokysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 §

1. Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu vapautusta työnteosta. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä ja muita järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan, eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä. Pääluottamusmiehenä toimivalle työntekijälle maksetaan kuitenkin aina vähintään perustuntipalkka täysine ammattitaitolisineen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 §

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia työehtosopimukseen osallistuvien tai siihen sidottujen työntekijäliittojen edustajana työehtosopimuksen soveltamista ja noudattamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa työehtosopimukseen osallisia ja siihen sidottuja työntekijäliittoja työlainsäädäntöä koskevissa asioissa ja työnantajan ja työntekijän välisiin työehtosopimussuhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on välittää tietoja toisaalta työnantajan ja toisaalta työntekijän välillä.

Pääluottamusmies hoitaa

a) oman sopimuskenttänsä osalta työehtosopimuksen tarkoittamat pääluottamusmiehen tehtävät ja

b) työmaan muiden työntekijäin suhteen edustaa työmaalla työskenteleviä muihin liittoihin kuin rakennustyöväenliittoon sopimussuhteessa olevien työnantajien työntekijöitä vain työmaata koskevissa yleisissä kysymyksissä, joilla tarkoitetaan sosiaalitiloja, asuntoa, ruokailua, järjestystä asuntoalueella, valaistusta ym. vastaavia kysymyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 §

1. Mikäli rakennustyökohteen pääurakoitsijan työssä olevien työntekijöiden vahvuus on enintään 30 järjestetään pääluottamusmiehelle tehtäviensä hoitamista varten tarvittaessa tilapäistä vapautusta työstään.

2. Mikäli rakennustyökohteen pääurakoitsijan työssä olevien työntekijöiden lukumäärä ylittää 30, järjestetään pääluottamusmiehelle säännöllisesti toistuvaa vapautusta tehtäviensä hoitamista varten seuraavasti:

- 1 tunti viikossa mikäli rakennustyökohteiden pääurakoitsijan työssä olevien työntekijöiden vahvuus on 30-49

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

-Milloin rakennuskohteen pääurakoitsijan työssä olevien työntekijöiden vahvuus on yli 800, on pääluottamusmies vapautettu kokonaan muusta työstä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaisliittojen välillä tehdyssä Inkoon ja Loviisan voimalaitostyömaita koskevassa työehtosopimuksessa on sovittu muun ohessa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Allekirjoittaneet työmarkkinajärjestöt ovat sopineet Imatran Voima Osakeyhtiön Inkoon ja Loviisan voimalaitostyömaiden suhteen seuraavaa:

1 ) Kummallekin työmaalle asetetaan täysipäiväinen pääluottamusmies, joka valitaan voimalaitosrakennusalan työehtosopimuksen mukaisesti siten, että vaaliin osallistuvat kaikki SAK:n alaisiin jäsenliittoihin kuuluvat työntekijät.

2 ) Pääluottamusmies, joka saa saman palkan kuin allekirjoittaneen Rakennustyöläisten Liiton jaostosihteeri, valitaan aina 1 vuodeksi kerrallaan ja tämä toimi pysytetään täysipäiväisenä niin kauan kuin järjestelyä voidaan pitää tarkoituksen mukaisena.

Todetaan, että kullakin työmaalla voi olla vain 1 pääluottamusmies.

3) Pääluottamusmies hoitaa

a) oman sopimuskenttänsä osalta työehtosopimuksen tarkoittamat pääluottamusmiehen tehtävät ja

b) työmaan muiden työntekijäin suhteen edustaa työmaalla työskenteleviä muihin liittoihin kuin rakennustyöväenliittoon sopimussuhteessa olevien työnantajien työntekijöitä vain työmaata koskevissa yleisissä kysymyksissä, joilla tarkoitetaan sosiaalitiloja, asuntoa, ruokailua, järjestystä asuntoalueella, valaistusta ym. vastaavia kysymyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rakennustyöläisten Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Loviisan voimalaitostyömaalla oli viimeksi toiminut pääluottamusmiehenä kirvesmies Kaarlo Heino, joka oli kokonaan omasta työstään vapautettu. Hänen työnantajanaan oli ollut Oy Yleinen Insinööritoimisto Ab., joka oli jättänyt Heinolle palkan maksamatta 17.9.-28.9.1974 väliseltä ajalta. Suurin osa voimalaitostyömaan työntekijöistä oli ollut sanotun ajan lakossa, mistä syystä myös Heino oli jätetty ilman palkkaa. Heino ei kuitenkaan ollut ollut lakossa, vaan hoitanut hänelle pääluottamusmiehenä kuuluneet tehtävät paitsi lakossa olleiden työntekijäin osalta myös lakon ulkopuolella olleiden Kymen Siivous Oy:n palveluksessa olleiden noin 70 työntekijän työsuhdeasioita. Tässä tarkoituksessa hän oli ollut työmaalla päivittäin normaalin työajan ja käynyt neuvotteluja työnantajan edustajien kanssa. Pääluottamusmies Heino oli neuvotellut puheena olevasta asiasta paikallisesti työnantajan edustajien kanssa vaatien palkkaa maksettavaksi. Kun neuvottelut eivät olleet johtaneet tulokseen, asiasta oli käyty neuvottelu asianosaisliittojen kesken. Tuolloin Rakennustyöläisten Liiton edustajat olivat vaatineet palkan maksamista Heinolle puheena olevalta ajalta. Työnantajapuoli oli ilmoittanut, ettei palkkaa maksettaisi, ja neuvottelut olivat päättyneet tuloksetta. Sanotuilla perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että täysipäiväisellä pääluottamusmiehellä on oikeus palkkaan, vaikka työmaan työntekijät taikka osa heistä olisivat lakossa, ja että Oy Yleinen Insinööritoimisto on velvollinen suorittamaan pääluottamusmies Heinolle palkan ajalta 17.9.-28.9.1974.

Kanteeseen vastatessaan Voimalaitosrakentajain Liitto on lausunut, että kanteessa tarkoitettuna aikana oli siitä selviävin tavoin Loviisan voimalaitostyömaalla ollut työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen vastainen työtaistelu, jonka aloittamisesta työntekijät olivat yhteisesti päättäneet 17.9.1974 aamulla pitämässään kokouksessa. Lakkoon oli ottanut osaa 1750 työntekijää. Työssä oli ollut 123 työntekijää, joista 55 siivoojaa, 4 ruokalahenkilökuntaan kuuluvaa, 10 hätätöitä tekevää, 33 vartiointityöntekijää ja 20 Imatran Voima Oy:n palveluksessa ollutta valvonta-, varastointi- yms. työtä tekevää työntekijää. Kun työntekijöille ei maksettu palkkaa laittoman lakon ajalta, ei myöskään Heino ollut saanut palkkaa. Ei pitänyt paikkaansa, ettei Heino olisi ollut lakossa. Lakon alettua 17.9.1974 oli Yleisen Insinööritoimiston rakennusmestari etsinyt Heinoa, mutta tavoittanut tämän vasta 19.9. taikka 20.9.1974. Tällöin työnjohtaja oli ilmoittanut Heinolle, ettei tälle maksettu palkkaa lakon ajalta. Heino oli vastauksena ilmoittanut lähtevänsä pois työmaalta. Lakon aikana Heino oli nähty työmaalla pari kertaa ohimennen lähinnä jättämässä työnantajalle kaksi lakkotoimikunnan kirjettä. Heino ei lakon aikana ollut toimittanut mitään pääluottamusmiestehtäviä. Heino oli päinvastoin toiminut aktiivisesti lakkotoimikunnassa sen puheenjohtajana. Työssä olleiden työntekijäin osalta ei lakon aikana ollut käyty mitään neuvotteluja. Kun siis Heino selvästi oli osallistunut lakkoon ja toiminut lakkoliikettä johtaneen lakkotoimikunnan puheenjohtajana, ei hänellä ollut oikeutta saada kanteessa vaadittua palkkaa lakon ajalta. Sanotuilla perusteilla Voimalaitosrakentajain Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Oy Yleinen Insinööritoimisto on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun siltä osin kuin sen ratkaisu ei riipu pääluottamusmies Kaarlo Heinon toimintaa lakon aikana koskevista tosiasiakysymyksistä ja toteaa asianosaisten välisessä työehtosopimuksessa määrättävän, ettei urakkatyötä tekevälle työntekijälle makseta palkkaa, milloin työntekijä estyy työstään työpaikan muiden työntekijäin lakon vuoksi. Niin kuin työtuomioistuimen ratkaisuissa aikaisemmin on todettu, on yleisenä käytäntönä eri työaloilla, että saman työnantajan palveluksessa olevien työntekijäin osalakon vuoksi työtä vaille jäävillä työntekijöillä ei ole oikeutta palkkaan ko. ajalta. Luottamusmiessopimuksessa ei ole määräyksiä siitä, mikä oikeus luottamusmiehellä on palkkaan työmaan lakon ajalta. Rakennustyöläisten Liitonkin taholta esitetyssä on lähdetty siitä, että pääluottamusmiehen oikeus palkkaan lakon ajalta perustuu siihen, että asianomainen on lakon aikana hoitanut pääluottamusmiestehtäviään. Näiden olennainen osa taas on työrauhan ylläpitäminen. Kun työehtosopimuksessa ei siis ole määräystä, joka asettaisi luottamusmiehen lakon ajan palkan suhteen eri asemaan kuin muut työntekijät, työtuomioistuin katsoo, ettei luottamusmiehellä ole lakon ajalta oikeutta palkkaan siltä osin kuin hän tänä aikana ei ole hoitanut luottamusmiestehtäviään, johtukoonpa tämä sitten siitä, että toisten työntekijöiden lakko on estänyt hänet näitä tehtäviä hoitamasta, taikka siitä, että hän, niin kuin työnantajapuoli on esittänyt, on itse osallistunut lakkoon tai lakkotoimintaan muun ohessa toimimalla lakkotoimikunnan puheenjohtajana. Toisaalta työtuomioistuin katsoo muun ohessa pääluottamusmiehelle sovitun kuukausipalkan osoittavan, että hänelle on tarkoitettu suoda melkoinen vapaus töidensä järjestelyssä ja ettei näin ollen pelkästään siitä seikasta, ettei hän jonakin työpäivänä ole tehnyt luottamusmiehelle kuuluvia töitä kahdeksaa tuntia, voida päätellä, että hän on hoitanut palkkaan oikeuttavia luottamusmiestehtäviään vain osan tuollaisesta päivästä.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen sen tutkitulta osin siten hyväksyen vahvistaa, että täysipäiväisellä pääluottamusmiehellä on oikeus palkkaan työmaan toisten työntekijäin lakon aikana siltä osin kuin hän lakon aikana on edellä sanotuin tavoin hoitanut pääluottamusmiestehtäviään ja että Oy Yleinen Insinööritoimisto näin ollen on velvollinen maksamaan Heinolle kysymyksessä olevan lakon ajalta edellä sanottujen perusteiden mukaan määräytyvän palkan. Kun pääluottamusmies Heinon oikeus palkkaan näin ollen yksityiskohdiltaan riippuu hänen toimintaansa lakon aikana koskevista tosiasiakysymyksistä, joiden selvittämistä tämän jutun yhteydessä työtuomioistuin ei pidä tarkoituksenmukaisena, työtuomioistuin osoittaa työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 2 momentin nojalla palkkariidan osapuolet, sikäli kuin asia edelleen jää heidän keskensä riitaiseksi, nostamaan siitä kanteen asianomaisessa tuomioistuimessa. Jutun päättyessä työtuomioistuimessa näin ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin itse kärsiä heille jutun käsittelystä työtuomioistuimessa aiheutuneet kulut.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Vihma, Riski, Äimälä, Kaski, Suominen ja Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.