31.7.2025

1 Kysymyksenasettelu

Asiassa on Kemira Oyj:n valituksen johdosta kysymys siitä, onko markkinaoikeudessa tarkasteltavana olevan patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksissa esitetty keksintö uusi siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää.

2 Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 1 §:n 2 momentin mukaan keksinnöksi ei katsota pelkästään löytöä, tieteellistä teoriaa tai matemaattista menetelmää, taiteellista luomusta, suunnitelmaa, sääntöä tai menetelmää älyllistä toimintaa, peliä tai liiketoimintaa varten taikka tietokoneohjelmaa eikä tietojen esittämistä.

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 27 a §:n 1 momentin mukaan, kun patentinhakija hakee muutosta englanniksi laadittua patenttihakemusta koskevaan lopulliseen patenttiviranomaisen päätökseen, hänen tulee toimittaa markkinaoikeudelle keksinnön selityksestä, tiivistelmästä ja patenttivaatimuksista käännös suomeksi tai ruotsiksi. Suomen tai ruotsin kielelle käännetyt asiakirjat ovat jatkokäsittelyn perustana.

Patenttilain muuttamista koskeneissa lainvalmistelutöissä on korostettu, että Euroopan patenttisopimuksen ja patenttilain tulkinnan tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisia oikeusvarmuuden turvaamiseksi (ks. esim. HE 92/2005 vp s. 28). Suomi on liittynyt Euroopan patenttisopimukseen vuonna 1996. Lainsäätäjän tarkoituksena voidaan siten katsoa olleen, että patenttilakia pyrittäisiin tulkitsemaan mahdollisimman samalla tavalla kuin Euroopan patenttisopimusta. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännölle on siten annettavissa merkitystä tulkittaessa patenttilain säännöksiä.

3 Patenttivaatimukset

Markkinaoikeudessa tarkasteltavana olevassa patenttivaatimusasetelmassa on menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1, menetelmään kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 2 — 16, laitteistoon kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 17, laitteistoon kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 18 — 26 ja mainitun menetelmän tai laitteiston käyttöön kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 27.

4 Tunnettu tekniikka

Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on viitattu seuraaviin viitejulkaisuihin:

D1: FI 20136172
D2: WO 2019002699
D3: US 2009084510
D4: US 2019153675.

5 Asian arviointi

5.1 Tarkasteltavana oleva patenttivaatimusasetelma

Markkinaoikeudessa tarkasteltavana olevan patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti (piirrejako valituksenalaisessa päätöksessä esitetyn mukainen):

P1: Menetelmä sellun-, kartongin- tai paperinvalmistusprosessin ajettavuuden riskitason ja/tai lopputuotteen laadun riskitason arvioimiseksi ja/tai ennustamiseksi, joka menetelmä käsittää
P2: hankitaan näytteitä ainakin yhdestä sellun-, kartongin- tai paperinvalmistusprosessin vesipitoisesta virrasta;
P3: mitataan sellun-, kartongin- tai paperinvalmistusprosessin samasta vesipitoisesta virrasta peräisin olevien ainakin kahden näytteen hydrofobisuusarvot;
P4: tuotetaan hydrofobisuuden mittaussignaali mitatuista hydrofobisuusarvoista ajan funktiona mainitulle ainakin yhdelle vesipitoiselle virralle;
P5: käsitellään mainittua hydrofobisuuden mittaussignaalia sellun-, kartongin- tai paperinvalmistusprosessin ajettavuuden riskitason ja/tai lopputuotteen laadun riskitason laskemiseksi, missä käsittely käsittää ainakin yhden matemaattisen indeksin laskemisen vähintään
P5.1: mainitulle ainakin yhdelle vesipitoiselle virralle tuotetun hydrofobisuuden mittaussignaalin perusteella, ja
 P5.2: valinnaisesti mainitussa ainakin yhdessä vesipitoisessa virrassa olevien hiukkasten     määrän, ajan funktiona, perusteella, mainitun ainakin yhden vesipitoisen virran
muun ominaisuuden, ajan funktiona, perusteella ja/tai tuotantodatan, ajan funktiona, perusteella,
P6: missä laskettua matemaattista indeksiä ja valinnaisesti mainitussa ainakin yhdessä vesipitoisessa virrassa olevien hiukkasten määrää ajan funktiona, mainitun ainakin yhden vesipitoisen virran muuta ominaisuutta ajan funktiona ja/tai tuotantodataa ajan funktiona käytetään riski-indikaattorisyötteenä ajettavuuden riskitason ja/tai lopputuotteen laadun riskitason laskennassa; ja
P7: sellun-, kartongin- tai paperinvalmistusprosessille lasketun ajettavuuden riskitason ja/tai lopputuotteen laadun riskitason perusteella osoitetaan ajettavuuden riskitaso ja/tai lopputuotteen laadun riskitaso sellun-, kartongin- tai paperinvalmistusprosessille.

Itsenäinen patenttivaatimus 17 kuuluu seuraavasti:

Laitteisto sellun-, kartongin- tai paperinvalmistusprosessin ajettavuuden riskitason ja/tai lopputuotteen laadun riskitason arvioimiseksi tai ennustamiseksi, joka laitteisto käsittää
välineet näytteiden hankkimiseksi ainakin yhdestä sellun-, kartongin- tai paperinvalmistusprosessin vesipitoisesta virrasta;
mittausvälineet sellun-, kartongin- tai paperinvalmistusprosessin samasta vesipitoisesta virrasta peräisin olevien ainakin kahden näytteen hydrofobisuusarvojen mittaamiseksi;
käsittelyvälineet hydrofobisuuden mittaussignaalin tuottamiseksi mitatuista hydrofobisuusarvoista ajan funktiona mainitulle ainakin yhdelle vesipitoiselle virralle;
missä käsittelyvälineet on konfiguroitu käsittelemään mainittua hydrofobisuuden mittaussignaalia sellun-, kartongin- tai paperinvalmistusprosessin ajettavuuden riskitason ja/tai lopputuotteen laadun riskitason laskemiseksi laskemalla ainakin yksi matemaattinen indeksi
- ainakin yhdelle vesipitoiselle virralle tuotetun hydrofobisuuden mittaussignaalin perusteella, ja
- valinnaisesti mainitussa ainakin yhdessä vesipitoisessa virrassa olevien hiukkasten määrän, ajan funktiona, perusteella, mainitun ainakin yhden vesipitoisen virran muun ominaisuuden, ajan funktiona, perusteella ja/tai tuotantodatan, ajan funktiona, perusteella,
missä käsittelyvälineet on konfiguroitu
käyttämään laskettua matemaattista indeksiä ja valinnaisesti mainitussa ainakin yhdessä vesipitoisessa virrassa olevien hiukkasten määrää ajan funktiona, mainitun ainakin yhden vesipitoisen virran muuta ominaisuutta ajan funktiona ja/tai tuotantodataa ajan funktiona riski-indikaattorisyötteenä ajettavuuden riskitason ja/tai lopputuotteen laadun riskitason laskennassa, ja
sellun-, kartongin- tai paperinvalmistusprosessille lasketun riskitason perusteella osoittamaan ajettavuuden riskitaso ja/tai lopputuotteen laadun riskitaso sellun-, kartongin- tai paperinvalmistusprosessille.

Itsenäinen patenttivaatimus 27 kuuluu seuraavasti:

Jonkin patenttivaatimuksista 1 — 16 mukaisen menetelmän tai jonkin patenttivaatimuksista
17 — 26 mukaisen laitteiston käyttö sellun-, kartongin- tai paperinvalmistusprosessin kemiallisen suorituskyvyn valvontaan ja ohjaukseen.

5.2 Uutuus

5.2.1 Uutuusarvioinnin lähtökohta

Kemira on valituksessaan vaatinut markkinaoikeutta arvioimaan, sisältääkö viitejulkaisusta D1, D2, D3 tai D4 tunnettu menetelmä tarkasteltavana olevan patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 piirteiden P3 ja P4 sekä piirteen P5 alkuosan (käsitellään mainittua hydrofobisuuden mittaussignaalia sellun-, kartongin- tai paperinvalmistusprosessin ajettavuuden riskitason ja/tai lopputuotteen laadun riskitason laskemiseksi) yhdistelmän. Kemira on sittemmin esittänyt lausumassaan 19.8.2024, että kyseisistä viitejulkaisuista tunnetut menetelmät eivät sisällä ainakaan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän piirrettä P5 ja että myöskään piirteet P5.1, P6 ja P7 eivät sisälly kyseisistä viitejulkaisuista tunnettuihin menetelmiin.

Asiassa on siten arvioitava, voiko patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän uutuus viitejulkaisusta D1, D2, D3 tai D4 tunnettuun tekniikkaan nähden perustua piirteeseen P3, P4, P5, P5.1, P6 tai P7 taikka johonkin mainittujen piirteiden yhdistelmään.

5.2.2 Uutuuden arvioinnissa huomioon otettavat piirteet

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan patenttivaatimus voi sisältää sekä teknisiä että epäteknisiä piirteitä. Uutuus ja keksinnöllisyys voivat kuitenkin perustua vain piirteisiin, jotka myötävaikuttavat keksinnön tekniseen luonteeseen. Patenttivaatimuksen sisältämät epätekniset piirteet eivät myötävaikuta keksinnön tekniseen luonteeseen ja jätetään siten ottamatta huomioon uutuuden ja keksinnöllisyyden arvioinnissa siltä osin kuin niillä ei ole patenttivaatimuksen sisältämien teknisten piirteiden kanssa sellaista vuorovaikutusta, joka myötävaikuttaa teknisen ongelman ratkaisuun, eli siltä osin kuin kysymys on pelkästään epäteknisistä piirteistä (ks. T 154/04 kohta 5(f) ja Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisu G 1/19 kohta 30).

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että keksinnön patentoitavuuden (Euroopan patenttisopimuksen artiklat 52 — 57, patenttilain 1, 1a, 1b ja 2 §) arviointi perustuu patenttivaatimuksiin. Patentoitavuuden arvioinnin yhteydessä tehtävässä patenttivaatimuksen tulkinnassa on aina tarkasteltava, mitä keksinnöstä on esitetty selityksessä ja kuvissa (ks. Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisu
G 1/24 headnote).

Markkinaoikeus arvioi ensin patenttivaatimuksen 1 piirteiden P3 — P7 osalta, onko ne otettava huomioon patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän uutuuden arvioinnissa.

Asiassa on vailla erimielisyyttä, että tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 piirteet P3 ja P4 ovat luonteeltaan teknisiä ja myötävaikuttavat patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän tekniseen luonteeseen, eikä markkinaoikeudella ole aihetta arvioida asiaa tältä osin toisin. Mainituissa piirteissä on kysymys vesipitoisen virran fysikaalisen tilan (hydrofobisuuden) mittaamisesta ja siihen liittyvästä laskennasta. Mainitut piirteet on siten otettava huomioon patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän uutuuden arvioinnissa (ks. esim. G 1/19 kohta 99).

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään katsonut, että patenttivaatimuksen 1 piirteen P5 mukaisesti laskettu matemaattinen indeksi on epätekninen välimuuttuja, jota ei ole otettava huomioon uutuuden arvioinnissa.

Markkinaoikeus toteaa, että patenttivaatimuksen 1 piirteiden P5 ja P5.1 mukaan hydrofobisuuden mittaussignaalin perusteella lasketaan ainakin yksi kyseisissä piirteissä täsmällisemmin määrittelemätön matemaattinen indeksi. Epäitsenäisen patenttivaatimuksen 4 mukaan matemaattinen indeksi voi olla esimerkiksi liukuva kumulatiivinen summa, liukuva mediaani, liukuva maksimi tai liukuva keskiarvo. Mainituissa piirteissä ei siten ole kysymys vesipitoisen virran fysikaalisesta tilasta mittausdataa tuottavasta laskennasta vaan mittausdatasta edelleen matemaattisella menetelmällä laskemalla saadusta uudesta datasta, joka voi olla mittausdataa kuvaavia tilastollisia tunnuslukuja. Piirteiden P5 ja P5.1 on siten katsottava kattavan suoritusmuotoja, joissa on kysymys itsessään epäteknisestä matemaattisesta menetelmästä.

Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän tehtävänä tai tavoitteena on muun ohella paperinvalmistusprosessin ajettavuuden riskitason arviointi tai ennustaminen. Patenttivaatimuksen 1 piirteen P6 mukaan mainitun riskitason laskennassa käytetään riski-indikaattorisyötteenä piirteiden P5 ja P5.1 mukaisesti laskettua matemaattista indeksiä eli esimerkiksi hydrofobisuusarvoja sisältävää datajoukkoa kuvaavaa tilastollista tunnuslukua. Patenttivaatimuksessa 8 esitetyn perusteella matemaattinen indeksi syötetään riski-indikaattoriin, joka voi olla esimerkiksi matemaattinen malli tai yhtälö.

Tarkasteltavana olevan patenttihakemuksen selitysosassa on esitetty keksintöä edustava esimerkki, jossa riski-indikaattoreina on käytetty hydrofobisuuden päivittäisen liukuvan keskiarvon tietyn raja-arvon ylittävää kokonaisaikaa ja hydrofobisuuden kumulatiivista arvoa. Kumpikin mainituista riski-indikaattoreista on kyseisessä esimerkissä voinut saada arvot 0, 1 tai 2, ja ajettavuuden riskitason arvo on saatu laskemalla yhteen mainittujen riski-indikaattorien arvot. Kyseisessä esimerkissä ajettavuuden riskitaso on siten voinut saada kokonaislukuarvon 0, 1, 2, 3 tai 4. Yksiköttömien kokonaislukuarvojen muodostamisessa hydrofobisuusdataa kuvaavista tunnusluvuista ja kyseisten kokonaislukuarvojen yhteenlaskussa on kysymys patenttilain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetusta matemaattisesta menetelmästä, jonka määrittelevää piirrettä sellaisenaan on pidettävä epäteknisenä (ks. esim. G 1/19 kohta 32), joten piirteen P6 on katsottava kattavan sellaisia suoritusmuotoja, joissa on kysymys itsessään epäteknisestä matemaattisesta menetelmästä.

Patenttivaatimuksen 1 piirteessä P7 on esitetty, että piirteen P6 mukaisesti lasketun ajettavuuden riskitason perusteella osoitetaan muun ohella paperinvalmistusprosessin ajettavuuden riskitaso. Patenttihakemuksen selitysosassa, esimerkiksi sivun 5 neljännessä kappaleessa, esitetyn perusteella riskitason osoittamiseen sisältyy riskitason kohoamisen osoittamisen käyttäjälle keltaisella tai punaisella hälytyksellä. Tällaisessa eri värejä käyttävän hälytyksen esittämisessä käyttäjälle on kysymys patenttilain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetusta tietojen esittämisestä, jonka määrittelevää piirrettä sellaisenaan on pidettävä epäteknisenä (ks. esim. G 1/19 kohta 32), joten piirteen P7 on katsottava kattavan suoritusmuotoja, joissa on kysymys itsessään epäteknisestä tietojen esittämisestä.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että patenttivaatimuksen 1 piirteet P5, P5.1, P6 ja P7 vähintäänkin kattavat itsessään epäteknisiä suoritusmuotoja. Asiassa on siten arvioitava, onko kyseisillä piirteillä patenttivaatimuksen 1 sisältämien teknisten piirteiden kanssa sellainen vuorovaikutus, joka myötävaikuttaa jonkin teknisen ongelman ratkaisuun. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän osalta on erityisesti arvioitava, onko kyseisellä menetelmällä toteutettava sellun-, kartongin- tai paperinvalmistusprosessin ajettavuuden tai lopputuotteen laadun riskitason arviointi tai ennustaminen luonteeltaan tekninen tehtävä, johon liittyvän teknisen ongelman ratkaisemiseen piirteisiin P5, P5.1, P6 ja P7 sisältyvät epätekniset suoritusmuodot myötävaikuttavat.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että ajettavuuden tai lopputuotteen laadun riskitason voidaan katsoa liittyvän teknisen järjestelmän sisäiseen tilaan, ja tieto riskitasosta auttaa käyttäjää käyttämään teknistä järjestelmää. Ensin mainitun perustelun osalta Patentti- ja rekisterihallitus on viitannut Euroopan patenttiviraston tutkimusohjeiden (Guidelines for Examination) kohtaan G‑II, 3.3 ja viimeksi mainitun osalta kyseisten tutkimusohjeiden kohtaan G‑II, 3.7.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston laajennettu valituslautakunta on ratkaisussaan G 1/19 todennut, että tietokoneella mallinnetun fyysisen järjestelmän toimintaa kuvaava laskennallinen numeerinen data ei yleensä myötävaikuta keksinnön tekniseen luonteeseen siinäkään tapauksessa, että kyseinen data kuvaa riittävällä tavalla mallinnetun todellisen järjestelmän toimintaa. Tällaisten laskennallisten vaikutusten voidaan vain poikkeustapauksessa katsoa olevan epäsuoria teknisiä vaikutuksia. Viimeksi mainituista on kysymys esimerkiksi silloin, jos laskennallisen datan käyttötarkoitus on rajattu tekniseksi (kohta 128). Patenttivaatimuksen 1 piirteiden P5, P5.1 ja P6 mukaisesti lasketulla riskitason arvolla voidaan siten katsoa olevan tekninen luonne, (i) jos kyseisellä riskitasolla on mainitun menetelmän kontekstissa pelkästään tekninen käyttötarkoitus. Mainitulla riskitason arvolla voidaan katsoa olevan tekninen luonne myös, (ii) jos kyseinen riskitaso edustaa mainitun menetelmän kontekstissa jonkin fysikaalisen järjestelmän erityisen fysikaalisen tilan epäsuorasti mitattua arvoa
(ks. G 1/19 kohta 99). Viimeksi mainitussa tapauksessa riskitason käyttötarkoituksella ei ole vaikutusta sen teknisen luonteen arviointiin.

Markkinaoikeus arvioi ensin edellä mainitun kohdan (ii). Edellä todetulla tavalla patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä arvioidaan tai ennustetaan sellun-, kartongin- tai paperinvalmistusprosessin ajettavuuden ja/tai lopputuotteen laadun riskitaso. Tarkasteltavana olevassa patenttihakemuksessa ei ole esitetty, mitä sellun-, kartongin- tai paperinvalmistusprosessin tai sen osan erityistä fysikaalista tilaa ajettavuuden tai lopputuotteen laadun riskitaso edustaa.

Patenttivaatimuksen 1 mukaisessa menetelmässä ajettavuuden riskitason laskennassa käytetään lähtöarvoina vesipitoisesta virrasta otettujen näytteiden hydrofobisuusarvoja. Kyseisessä patenttivaatimuksessa ei ole esitetty mitään matemaattista mallia, jolla ajettavuuden ja/tai lopputuotteen riskitaso lasketaan mainituista hydrofobisuusarvoista, vaan kyseisessä patenttivaatimuksessa on esitetty ainoastaan, että hydrofobisuusarvoista lasketaan mainitussa patenttivaatimuksessa tarkemmin määrittelemätön matemaattinen indeksi, jota käytetään riskitason laskennassa mainitussa patenttivaatimuksessa tarkemmin määrittelemättömän riski-indikaattorin syötteenä. Vaikka patenttivaatimusta 1 näin ollen tulkittaisiin siten, että ajettavuuden ja/tai lopputuotteen laadun riskitaso edustaisi vesipitoisen virran partikkeleiden hydrofobisuuden tai mainitun hydrofobisuuden aiheuttaman vikatilanteen arviota tai ennustetta, kyseisessä patenttivaatimuksessa ei ole esitetty todellisuutta uskottavasti kuvaavaa matemaattista mallia, jolla kyseinen arvio tai ennuste lasketaan (vrt. T 182/20 kohta 3.10). Patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä lasketun sellun-, kartongin- tai paperinvalmistusprosessin ajettavuuden ja/tai lopputuotteen laadun riskitason ei siten voida jo mainitusta syystä katsoa edustavan sellun-, kartongin- tai paperinvalmistusprosessin tai jonkin sen osan erityisen fysikaalisen tilan epäsuorasti mitattua arvoa. Näin ollen edellä mainittu kohta (ii) ei toteudu.

Edellä todetun perusteella patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä kattaa suoritusmuotoja, joissa kyseisellä menetelmällä laskettu riskitaso voi saada numeerisen arvon 0, 1, 2, 3 tai 4. Tällaisen yksiköttömän lukuarvon ei voida katsoa edustavan vesipitoisen virran partikkeleiden hydrofobisuutta tai muutakaan sellun-, kartongin- tai paperinvalmistusprosessin taikka sen osan fysikaalista tilaa eikä myöskään hydrofobisuuden tai muun fysikaalisen tilan arviota tai ennustetta, vaan sen on katsottava edustavan pelkästään käyttäjän älyllisten toimintojen käsiteltäväksi ja päätöksenteon tueksi tarkoitettua kognitiivista sisältöä, jolla ei ole teknistä luonnetta. Patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä on oltava tekninen luonne kyseisen patenttivaatimuksen koko laajuudessa. Asiassa on siten vielä arvioitava edellä mainitun kohdan (i) osalta, onko tällaisen kognitiivisen sisällön käyttö rajattu patenttivaatimuksessa 1 tekniseen tarkoitukseen.

Patenttivaatimuksen 1 piirteessä P7 on esitetty, että laskettua ajettavuuden ja/tai lopputuotteen laadun riskitasoa käytetään paperinvalmistusprosessin ajettavuuden ja/tai lopputuotteen laadun riskitason osoittamiseen. Edellä esitetyn perusteella kyseiseen osoittamiseen sisältyy riskitason kohoamisen osoittaminen käyttäjälle esimerkiksi keltaisella tai punaisella hälytyksellä.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että riskitason esittäminen avustaisi käyttäjää teknisen järjestelmän käytössä, ja viitannut tässä yhteydessä Euroopan patenttiviraston tutkimusohjeiden kohtaan G-II, 3.7.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston tutkimusohjeiden kohdassa G-II, 3.7 on viitattu muun ohella Euroopan patenttiviraston teknisten valituslautakuntien oikeuskäytännöstä ratkaisuihin
T 336/14 ja T 1802/13, joissa valituslautakunta on katsonut, että käyttäjälle esitettävällä kognitiivisella sisällöllä on tekninen vaikutus, jos kyseinen sisältö käyttäjän ja laitteen välisen jatkuvan tai ohjatun vuorovaikutusprosessin osana uskottavasti avustaa käyttäjää teknisen tehtävän suorittamisessa.

Tarkasteltavana olevassa patenttihakemuksessa (sivu 5 rivit 4 — 12) on esitetty, että patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä käsittää suoritusmuodon, jossa paperinvalmistusprosessin vesipitoisessa virrassa olevien hydrofobisten epäpuhtauksien pitoisuutta ohjataan ajettavuuden riskitason perusteella säätämällä manuaalisesti ainakin yhden vesipitoiseen virtaan lisättävän kemikaalin tai pesuveden annostusta. Patenttihakemuksessa on myös esitetty, että ennustetun riskitason perusteella voidaan myös ottaa käyttöön tuorevettä, avata vesikierto, suorittaa konepesu tai konepesujärjestyksen optimointi taikka parantaa sellunpesua.

Tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa 1 tai patenttihakemuksessa kokonaisuudessaan ei ole esitetty, että piirteen P7 mukainen riskitason osoittaminen olisi osa jatkuvaa tai ohjattua vuorovaikutusprosessia, jossa kyseinen osoittaminen uskottavasti avustaisi käyttäjää edellä mainittujen sinänsä teknisten tehtävien suorittamisessa. Erityisesti tarkasteltavana olevassa patenttihakemuksessa ei ole esitetty, kuinka edellä todetut riskitason arvot 0, 1, 2, 3 tai 4 taikka keltainen tai punainen hälytys uskottavasti avustaisivat käyttäjää mainittujen tehtävien suorittamisessa. Piirteen P7 on siten katsottava ainakin kattavan suoritusmuotoja, joissa riskitason osoittamisessa on kysymys pelkästään käyttäjän älyllisten toimintojen käsiteltäväksi ja päätöksenteon tueksi tarkoitetun kognitiivisen sisällön esittämisestä. Koska edellä todettujen teknisten tehtävien suoritus näin ollen on riippuvainen käyttäjän tälle esitetyn kognitiivisen sisällön perusteella tekemistä päätöksistä, piirteen P7 teknistä luonnetta ei voida johtaa mainittujen teknisten tehtävien mahdollisen suorittamisen aikaansaamasta teknisestä vaikutuksesta (ks. esim. T 1670/07 kohta 11). Patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä lasketulla ajettavuuden riskitasolla ei siten voida katsoa olevan pelkästään teknistä käyttötarkoitusta patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän kontekstissa eli tällaisen kognitiivisen sisällön käyttöä ei ole rajattu patenttivaatimuksessa 1 tekniseen tarkoitukseen.

Edellä esitetyn tarkastelun perusteella markkinaoikeus toteaa, että piirteet P5, P5.1, P6 ja P7 ainakin kattavat suoritusmuotoja, joissa on kysymys pelkästään matemaattisesta menetelmästä ja tietojen esittämisestä. Koska patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä on oltava tekninen luonne kyseisen patenttivaatimuksen koko laajuudessa, myöskään edellä mainittu kohta (i) ei toteudu, joten piirteitä P5, P5.1, P6 ja P7 ei ole otettava huomioon kyseisen menetelmän uutuuden arvioinnissa. Kyseisen menetelmän viitejulkaisusta D1, D2, D3 tai D4 tunnetusta tekniikasta erottaviksi piirteiksi uutuuden arvioinnissa on siten otettava huomioon valittajan esittämistä erottavista piirteistä vain piirteet P3 ja P4.

5.2.3 Uutuuden arviointi

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että piirteiden P3 ja P4 mukainen hydrofobisuuden mittaussignaalin muodostaminen sisältää peräkkäisinä ajanhetkinä otettujen näytteiden hydrofobisuusarvojen keräämisen, jolloin ilmaisu ”hydrofobisuuden mittaussignaali” käsittää muun ohella ajoittain tai jatkuvasti täydentyvän joukon hydrofobisuusarvoja. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan tarkasteltavana olevassa patenttihakemuksessa ei ole esitetty muuta tapaa muodostaa kyseinen mittaussignaali. Lisäksi Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan tällainen mittaussignaalin muodostaminen on esitetty kaikissa viitejulkaisuissa D1 — D4. Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että viitejulkaisussa D1 esitetty kiertovesinäytteen hydrofobisuuden mittaus 30 minuutin väliajoin tuottaa tarkasteltavina olevissa patenttivaatimuksissa tarkoitetun hydrofobisuuden mittaussignaalin, eli 30 minuutin väliajoin uusilla arvoilla täydentyvän joukon hydrofobisuuden arvoja. Näin ollen Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan patenttivaatimuksen 1 piirteet P3 ja P4 ovat tunnettuja viitejulkaisusta D1.

Kemira on esittänyt, ettei piirteiden P3 ja P4 yhdistelmä käy ilmi mistään viitejulkaisusta D1 — D4, joten patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, patenttivaatimuksen 17 mukainen laitteisto ja patenttivaatimuksen 27 mukainen käyttö ovat uusia mainituista viitejulkaisuista tunnettuun nähden.

Markkinaoikeus toteaa, että piirteen P4 mukaan hydrofobisuuden mittaussignaali tuotetaan mitatuista hydrofobisuusarvoista ajan funktiona. Tarkasteltavana olevassa patenttihakemuksessa ei ole tarkemmin esitetty, kuinka mitatuista hydrofobisuusarvoista muodostetaan aikatason signaali. Epäitsenäisen patenttivaatimuksen 3 mukaan hydrofobisuusarvo voi olla näytteestä optisella mittauksella mitattu fluoresenssin intensiteettiarvo. Ilmaisun ”hydrofobisuuden mittaussignaali” on siten katsottava käsittävän yksittäisiä hydrofobisuusarvoja sisältävän joukon, ja kyseisen mittaussignaalin tuottamisen ajan funktiona on katsottava käsittävän mainitun joukon muodostamisen eri ajanhetkinä mitatuista hydrofobisuusarvoista.

Patenttivaatimuksen 1 piirteessä P1 ilmaistu kyseisen patenttivaatimuksen mukaisen menetelmän käyttötarkoitus on sellun-, kartongin- tai paperinvalmistusprosessin ajettavuuden riskitason ja/tai lopputuotteen laadun riskitason arvioiminen ja/tai ennustaminen. Piirteissä P2­ — P6 on esitetty, että piirteiden P3 ja P4 mukaisesti tuotetun hydrofobisuuden mittaussignaalin perusteella lasketaan matemaattinen indeksi, josta lasketaan edelleen riskitaso. Piirteessä P1 ilmaistun käyttötarkoituksen on siten katsottava liittyvän patenttivaatimuksen 1 epäteknisiin piirteisiin, eikä sen siten ole katsottava määrittelevän epäsuorasti sellaisia piirteiden P3 ja P4 mukaiseen mittaussignaalin tuottamiseen liittyviä teknisiä menetelmävaihteita, joita ilman piirteessä P1 ilmaistu menetelmän käyttötarkoitus jäisi toteutumatta ja jotka olisi piirteissä P3 ja P4 nimenomaisesti esitetyn lisäksi otettava huomioon patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän uutuutta arvioitaessa (ks. T 9/81 perustelujen kohta 7 ja
T 1931/14).

Viitejulkaisun D1 sivulla 11 on esitetty esimerkki menetelmästä, jossa hankitaan näytteitä hienopaperin valmistusprosessin kiertovesivirrasta (piirre P2). Kyseisestä virrasta otetaan näytteitä 30 minuutin välein, ja näytteiden sisältämien partikkelipopulaatioiden hydrofobisuusarvot mitataan (piirre P3). Näin ollen mainituista 30 minuutin välein otetuista näytteistä mitatuista hydrofobisuusarvoista muodostuu joukko eri ajanhetkinä mitattuja hydrofobisuusarvoja, eli piirteessä P4 tarkoitettu hydrofobisuuden mittaussignaali.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän piirteet P3 ja P4 käyvät ilmi viitejulkaisun D1 sivulla 11 esitetystä esimerkistä. Koska piirteitä P5, P5.1, P6 ja P7 ei ole otettava huomioon uutuuden arvioinnissa ja P5.2 on menetelmän valinnainen piirre, patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei ole uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun nähden. Markkinaoikeudessa tarkasteltavana oleva patenttivaatimusasetelma ei siten jo sanotulla perusteella ole hyväksyttävissä, joten asiassa ei ole tarpeen lausua muista Patentti- ja rekisterihallituksen kyseisen patenttivaatimusasetelman hyväksyttävyyden esteiksi esittämistä seikoista.

5.3 Johtopäätös

Kemira Oyj ei ole markkinaoikeudessa esittänyt sellaista, jonka perusteella Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalainen päätös olisi kumottava. Valitus on siten hylättävä.