2.7.2025

Vaatimukset

Sumitomo SHI FW Energia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen ja kumoaa patentin numero FI 129360 kokonaisuudessaan.

Sumitomo SHI FW Energia Oy on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Andritz Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Perusteet

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään virheellisesti katsonut, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 ja itsenäisen patenttivaatimuksen 11 mukaiset keksinnöt olisivat keksinnöllisiä.

Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 ja itsenäisen patenttivaatimuksen 11 mukaiset keksinnöt eivät ole keksinnöllisiä, sillä viitejulkaisu P2 esittää myös Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä erottaviksi piirteiksi esitetyt piirteet A.4.1 ja A.4.2.2. Piirteen A.4.1 mukaan typpioksideja pelkistävä aine tuodaan pääosin ylöspäin virtaaviin savukaasuihin ennen tulistinaluetta, ja piirteen A.4.2.2 mukaan syöttövälineet typpioksideja pelkistävälle aineelle on sijoitettu mainitun ainakin yhden lämmönsiirtimen ja tulistimien alareunan välille.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 11 piirre, jonka mukaan syöttövälineet typpioksideja pelkistävälle aineelle on sijoitettu ainakin yhden lämmönsiirtimen ja tulistimien alareunan välille, on epäselvä, koska tulistimien rakenteesta johtuen ei ole mahdollista selvästi tunnistaa tulistimien alareunaa erityisesti silloin, kun tulistimia on useita. Patenttivaatimukset 1 ja 11 eivät yksikäsitteisesti viittaa siihen, että sanamuodolla tarkoitettaisiin kaikkien tulistimien alinta reunaa korkeussuunnassa. Epäselvän määritelmänsä vuoksi uusi lisätty piirre ei rajoita patenttivaatimuksia viitejulkaisuun P2 verrattuna, koska viitejulkaisun P2 mukaan kattilassa ylin pelkistimen syöttökohta, tulistimen ruiskutuskohta (injection level superheater), sijaitsee verhoputkien alueen ja tulistimien alareunan, esimerkiksi savukaasuvirtauksen suunnassa viimeisen tulistimen alareunan, välissä. Verhoputket ovat eräs lämmönsiirrintyyppi. Lisäksi tulistimen ruiskutuskohdan sijaitessa savukaasuvirtauksessa virtaussuunnassa ennen tulistimia se sijaitsee siinä lämpötilassa, jossa savukaasu poistuu lämmönsiirtimestä. Tällöin myös edellä mainittu tulistimen ruiskutuskohta on prosessiteknisesti täsmälleen sama kuin patenttivaatimuksen määrittämä piirre, jonka mukaan syöttövälineet typpioksideja pelkistävälle aineelle on sijoitettu mainitun ainakin yhden lämmönsiirtimen ja tulistimien alareunan välille.

Savukaasujen lämpötilan alentaminen on esitetty viitejulkaisussa P2. Vaikka ruiskutuskohta tulistimessa on viitejulkaisussa P2 esitetty vähemmän edulliseksi, se on kuitenkin yksiselitteisesti testattu ja siten esitetty viitejulkaisussa P2. Viitejulkaisun P2 simulaatiokuva 3 esittää erään suoritusmuodon, jossa on yksi syöttökohta vasemmalla ennen nokkaa, jolloin kaasujen virtaus pääosin ylöspäin käy myös implisiittisesti esille.

Viitejulkaisu P2 ja erityisesti sen kuva 1 esittää itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen A.4.1, jonka mukaan typpioksideja pelkistävä aine tuodaan pääosin ylöspäin virtaaviin savukaasuihin ennen tulistinaluetta. Kuvassa 1 tulistimen ruiskutuskohta (injection level superheater) sijaitsee tulistimien vasemmalla puolella. Tulistimen ruiskutuskohta sijaitsee tulistimien ja kattilan seinämän välisessä vapaassa kanavassa, jossa savukaasut nousevat verhoputkien korkeudelta uunin yläosaan. Vaikka nämä savukaasut kääntyvät ympäri päästäkseen tulistimiin, ne virtaavat edelleen pääasiassa ylöspäin vapaan kanavan sisällä, sillä muuten savukaasut eivät koskaan pääsisi vasemmanpuoleisimman tulistimen ylimpään osaan kattilassa. Lisäksi kuvassa 1 verhoputkien ruiskutuskohdassa (injection level screen) pelkistävää ainetta ruiskutetaan pääasiassa ylöspäin nouseviin savukaasuihin, jotka virtaavat ruiskutuksen jälkeen tulistimia kohti.

Viitejulkaisussa P2 kuvan 1 esittämä suoritusmuoto esittää itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteestä A.4.2.2, jonka mukaan syöttövälineet typpioksideja pelkistävälle aineelle on sijoitettu mainitun ainakin yhden lämmönsiirtimen ja tulistimien alareunan välille, eräänä suoritusmuotona pelkistimen ruiskutuksen verhoputkien ruiskutuskohdassa, joka on verhoputkien alueella ja selvästi ennen tulistimien alareunaa. Verhoputkien tarkoituksena on estää suora lämpösäteily kattilan palotapahtumasta tulistinputkiin. Patenttivaatimuksen 1 ainoa ero viitejulkaisuun P2 verrattuna on kattilan tarkka mitoitus ja optimointi kattilan aiottua kuormaa ja todellisia käyttöolosuhteita vastaavaksi.

Itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 11 valituksenalaisessa päätöksessä viitejulkaisusta P2 tunnetusta tekniikasta erottavaksi katsottu piirre, tarkka syöttövälineiden sijaintikohta suhteessa tulistimiin, poikkeaa hieman viitejulkaisun P2 kuviossa 1 esitetystä ratkaisusta, mutta kyseinen ero on luonteeltaan sellainen, että patenttivaatimuksen 1 määrittelemä menetelmä ja patenttivaatimuksen 11 mukainen höyryä tuottava kattila ovat näitä suunnittelevalle ammattimiehelle ilmeisiä, jolloin niiden mukaiset keksinnöt eivät eroa olennaisesti tunnetusta tekniikasta.

Vaatimukset

Andritz Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja pysyttää patentin voimassa siinä muodossa, jossa se Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen mukaan on hyväksyttävissä (ensisijainen patenttivaatimusasetelma, liite 2).

Toissijaisesti Andritz Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja pysyttää patentin voimassa toissijaisen patenttivaatimusasetelman tai kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman (liitteet 3 ja 4) mukaisessa muodossa.

Lisäksi Andritz Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Sumitomo SHI FW Energia Oy:n korvaamaan Andritz Oy:lle sen oikeudenkäyntikulut 8.770 eurolla.

Perusteet

Alan ammattimies osaa tunnistaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisissä patenttivaatimuksissa 1 ja 11 mainitun tulistimien alareunan, koska niissä on määritetty alareuna monikossa, jolloin kyseeseen ei voi tulla jonkin mielivaltaisesti valitun yksittäisen tulistimen alareuna.

Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 ja itsenäisen patenttivaatimuksen 11 mukaiset keksinnöt eroavat olennaisesti tunnetusta tekniikasta. Pohdinta erilaisista optimoinneista tarkasteltaessa viitejulkaisun P2 esittämiä piirteitä on epäolennaista.

Patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö eroaa lähimmän tekniikan tason viitejulkaisusta P2 erottavien piirteidensä A.4.1 tai A.4.2 ja A.4.2.1 sekä A.4.2.2 kautta. Viitejulkaisu P2 ei esitä, että typpioksideja pelkistävä aine tuodaan pääosin ylöspäin virtaaviin savukaasuihin ennen tulistinaluetta (A.4.1), että lämmönsiirrin sijaitsee savukaasuvirrassa ennen pelkistävän aineen tuontia (A.4.2.1) ja että syöttövälineet typpioksideja pelkistävälle aineelle on sijoitettu lämmönsiirtimen ja tulistimien alareunan välille (A.4.2.2). Viitejulkaisu P2 ei myöskään esitä, että savukaasujen lämpötilaa alennetaan lämmönsiirtimen avulla, joka sijaitsee kattilan korkeussuunnassa nokan alapuolella tai nokan alueella (A.4.2).

Erottavien piirteiden tekninen vaikutus on savukaasuvirran olosuhteiden tehokkaampi optimointi typpioksidien poistoa ajatellen. Objektiivinen tekninen ongelma on näin ollen edellä mainitun teknisen vaikutuksen aikaansaaminen.

Objektiivista teknistä ongelmaa ratkaiseva alan ammattimies olisi jo lähimmän tekniikan tason perusteella tietoinen siitä, että lämpötila vaikuttaa pelkistävän aineen käytökseen ja että tähän voidaan jossain määrin vaikuttaa valitsemalla syöttökohta sopivalta lämpötila-alueelta.

Alan ammattimies ei löytäisi viitejulkaisusta P2 mitään sellaista motivaatiota, joka saisi hänet muokkaamaan viitejulkaisun P2 mukaista menetelmää siten, että päädyttäisiin patenttivaatimuksen 1 mukaiseen keksintöön. Myöskään alan ammattimiehen yleistieto ei sisällä mitään sellaista opetusta, jonka perusteella hän päätyisi muokkaamaan viitejulkaisun P2 mukaista menetelmää juuri siten, että hän päätyisi patenttivaatimuksen 1 tai patenttivaatimuksen 11 mukaiseen keksintöön.

Vaikka alan ammattimies voisi muokata viitejulkaisussa P2 esitettyä lähimmän tekniikan tason menetelmää siten, että hän päätyisi patenttivaatimuksen 1 tai patenttivaatimuksen 11 mukaiseen keksintöön, ei ole osoitettavissa sellaista tilannetta, jossa hän tosiasiallisesti näin päätyisi tekemään.

Toissijainen patenttivaatimusasetelma on patentoitavissa, koska patenttivaatimusasetelma ei sisällä mitään sellaista, mikä ei ilmenisi perusasiakirjasta, ja koska itsenäisen patenttivaatimuksen 1 ja itsenäisen patenttivaatimuksen 11 mukaiset keksinnöt ovat keksinnöllisiä samoin perustein kuin ensisijainen patenttivaatimusasetelma. Kolmassijainen patenttivaatimusasetelma on patentoitavissa, koska itsenäisen patenttivaatimuksen 1 ja itsenäisen patenttivaatimuksen 11 mukaiset keksinnöt ovat keksinnöllisiä samoin perustein kuin ensisijainen ja toissijainen patenttivaatimusasetelma.

1 Kysymyksenasettelu

Asiassa on Sumitomon valituksen ja Andritz Oy:n vastauksen johdosta kysymys siitä, onko esitetty keksintö keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi ennen tarkasteltavana olevan patentin myöntämiseen johtaneen patenttihakemuksen tekemispäivää.

2 Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

3 Tunnettu tekniikka

Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on viitattu seuraaviin viitejulkaisuihin:

P2: M. Lundberg et al., ”Effect of Ammonia Injection on Black Liquor Recovery Boiler NOx emissions and Ash Chemistry”, TAPPI Engineering Pulping & Environmental Conference, August 24-27, 2008, (EPE 2008), Portland, Oregon, USA

4 Asian arviointi

Markkinaoikeuden tarkasteltavina olevissa ensisijaisessa patenttivaatimusasetelmassa sekä tois- ja kolmassijaisissa patenttivaatimusasetelmissa on menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1 ja höyryä tuottavaan kattilaan kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 11 sekä menetelmään kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 2 — 10 ja höyryä tuottavaan kattilaan kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 12 — 16.

4.1 Ensisijainen patenttivaatimusasetelma

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 on seuraava:

Menetelmä polttoaineiden ja ilman poltossa syntyvien typpioksidien määrän vähentämiseksi polttokattilan savukaasuista, jolla kattilalla on vedenkiertojärjestelmä, johon kuuluu tulistimia, ja tulipesä polttoaineen polttamiseksi ja typpioksideja sisältävien savukaasujen muodostamiseksi, jotka savukaasut virtaavat pääosin ylöspäin tulipesässä ja edelleen tulistinalueelle ja kattilan muiden lämmöntalteenottopintojen kautta ulos kattilasta ja joihin savukaasuihin tuodaan typpioksideja pelkistävää ainetta, missä kattila on varustettu nokalla (14), jonka kohdalla tulipesä kapenee,  tunnettu siitä, että typpioksideja pelkistävä aine tuodaan pääosin ylöspäin virtaaviin savukaasuihin ennen tulistinaluetta mitä ennen savukaasujen lämpötilaa alennetaan ainakin yhden lämmönsiirtimen avulla, joka sijaitsee kattilan korkeussuunnassa nokan (14) alapuolella tai nokan (14) alueella ja savukaasuvirrassa ennen pelkistävän aineen tuontia sopivan lämpötilaikkunan aikaansaamiseksi savukaasuvirrassa typpioksidien pelkistämiseksi, missä mainittu ainakin yksi lämmönsiirrin (15) ulottuu kattilan etuseinästä (2) takaseinään (4), jolloin se kattaa tulipesän vaakasuoran poikkipinnan, ja missä syöttövälineet (20) typpioksideja pelkistävälle aineelle on sijoitettu mainitun ainakin yhden lämmönsiirtimen (15) ja tulistimien (8) alareunan välille.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 voidaan jakaa piirteisiin seuraavasti (piirrejako Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen mukainen):

A.1 Menetelmä polttoaineiden ja ilman poltossa syntyvien typpioksidien määrän vähentämiseksi polttokattilan savukaasuista,

A.2 jolla kattilalla on vedenkiertojärjestelmä,

A.2.1 johon kuuluu tulistimia, ja

A.2.2 tulipesä polttoaineen polttamiseksi ja typpioksideja sisältävien savukaasujen muodostamiseksi,

A.3 jotka savukaasut virtaavat

A.3.1 pääosin ylöspäin tulipesässä ja

A.3.2 edelleen tulistinalueelle ja kattilan muiden lämmöntalteenottopintojen kautta ulos kattilasta ja

A.4 joihin savukaasuihin tuodaan typpioksideja pelkistävää ainetta, missä kattila on varustettu nokalla (14), jonka kohdalla tulipesä kapenee,

tunnettu siitä että

A.4.1 typpioksideja pelkistävä aine tuodaan pääosin ylöspäin virtaaviin savukaasuihin ennen tulistinaluetta

A.4.2 mitä ennen savukaasujen lämpötilaa alennetaan ainakin yhden lämmönsiirtimen avulla, joka sijaitsee kattilan korkeussuunnassa nokan (14) alapuolella tai nokan (14) alueella ja

A.4.2.1 savukaasuvirrassa ennen pelkistävän aineen tuontia

A.4.2.2 sopivan lämpötilaikkunan aikaansaamiseksi savukaasuvirrassa typpioksidien pelkistämiseksi, missä mainittu ainakin yksi lämmönsiirrin (15) ulottuu kattilan etuseinästä (2) takaseinään (4), jolloin se kattaa tulipesän vaakasuoran poikkipinnan, ja missä syöttövälineet (20) typpioksideja pelkistävälle aineelle on sijoitettu mainitun ainakin yhden lämmönsiirtimen (15) ja tulistimien (8) alareunan välille.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 11 on seuraava:

Höyryä tuottava kattila, jolla on vedenkiertojärjestelmä, johon kuuluu lämmöntalteenottopintoja, kuten tulistimia, ja tulipesä polttoaineen polttamiseksi ja savukaasujen muodostamiseksi, jotka savukaasut virtaavat pääosin ylöspäin tulipesässä ja edelleen tulistinalueelle ja kattilan muiden lämmöntalteenottopintojen kautta ulos kattilasta, ja syöttövälineet typpioksideja pelkistävän aineen tuomiseksi savukaasuihin, missä kattila on varustettu nokalla (14), jonka kohdalla tulipesä kapenee, tunnettu siitä, että mainitut syöttövälineet (20) on järjestetty tuomaan typpioksideja pelkistävä aine pääosin ylöspäin virtaaviin savukaasuihin ennen tulistinaluetta, ja että tulipesässä savukaasuvirrassa kattilan korkeussuunnassa nokan (14) alapuolella tai nokan (14) alueella on sijoitettuna ainakin yksi lämmönsiirrin savukaasuvirran lämpötilan alentamiseksi sopivan lämpötilaikkunan aikaansaamiseksi savukaasuvirrassa typpioksidien pelkistämiseksi, ja että pelkistävän aineen syöttövälineet sijaitsevat savukaasun virtaussuunnassa mainitun ainakin yhden lämmönsiirtimen jälkeen ja ennen tulistinaluetta, missä mainittu ainakin yksi lämmönsiirrin ulottuu kattilan etuseinästä takaseinään, jolloin se kattaa tulipesän vaakasuoran poikkipinnan, ja missä mainitut syöttövälineet typpioksideja pelkistävälle aineelle on sijoitettu mainitun ainakin yhden lämmönsiirtimen ja tulistimien alareunan välille.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 11 voidaan jakaa piirteisiin seuraavasti (piirrejako Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen mukainen):

B.1 Höyryä tuottava kattila,

B.2 jolla on vedenkiertojärjestelmä,

B.2.1 johon kuuluu lämmöntalteenottopintoja, kuten tulistimia, ja

B.2.2 tulipesä polttoaineen polttamiseksi ja savukaasujen muodostamiseksi,

B.3 jotka savukaasut virtaavat

B.3.1 pääosin ylöspäin tulipesässä ja

B.3.2 edelleen tulistinalueelle ja kattilan muiden lämmöntalteenottopintojen kautta ulos kattilasta, ja

B.4 syöttövälineet typpioksideja pelkistävän aineen tuomiseksi savukaasuihin, missä kattila on varustettu nokalla (14), jonka kohdalla tulipesä kapenee, tunnettu siitä, että

B.4.1 mainitut syöttövälineet (20) on järjestetty tuomaan typpioksideja pelkistävä aine pääosin ylöspäin virtaaviin savukaasuihin ennen tulistinaluetta, ja että tulipesässä savukaasuvirrassa kattilan korkeussuunnassa nokan (14) alapuolella tai nokan (14) alueella on sijoitettuna ainakin yksi lämmönsiirrin savukaasuvirran lämpötilan alentamiseksi sopivan lämpötilaikkunan aikaansaamiseksi savukaasuvirrassa typpioksidien pelkistämiseksi, ja että

B.4.2 pelkistävän aineen syöttövälineet sijaitsevat savukaasun virtaussuunnassa mainitun ainakin yhden lämmönsiirtimen jälkeen ja ennen tulistinaluetta, missä mainittu ainakin yksi lämmönsiirrin ulottuu kattilan etuseinästä takaseinään, jolloin se kattaa tulipesän vaakasuoran poikkipinnan, ja missä mainitut syöttövälineet typpioksideja pelkistävälle aineelle on sijoitettu mainitun ainakin yhden lämmönsiirtimen ja tulistimien alareunan välille.

4.1.1 Keksinnöllisyys

Sumitomon esittämän mukaan ensisijainen patenttivaatimusasetelma ei ole patentoitavissa, koska itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 11 mukaiset keksinnöt eivät eroa olennaisesti tunnetusta tekniikasta, sillä viitejulkaisu P2 esittää kaikki patenttivaatimusten piirteet, myös erottaviksi piirteiksi esitetyt piirteet A.4.1 ja A.4.2.2. Sumitomon mukaan tulistimien rakenteesta johtuen ei ole mahdollista selvästi tunnistaa tulistimien alareunaa, jolloin kyseinen piirre ei rajoita patenttivaatimuksia viitejulkaisuun P2 verrattuna, ja viitejulkaisun P2 mukaan kattilassa ylin pelkistimen syöttökohta, eli tulistimen ruiskutuskohta (injection level superheater), sijaitsee verhoputkien alueen, eli lämmönsiirtimen, ja tulistimien alareunan, esimerkiksi viimeisen tulistimen alareunan, välissä savukaasuvirtauksen suuntaan.

Sumitomo on esittänyt, että itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 11 valituksenalaisessa päätöksessä erottavaksi katsottu piirre, tarkka syöttövälineiden sijaintikohta suhteessa tulistimiin, poikkeaa hieman viitejulkaisun P2 kuviossa 1 esitetystä ratkaisusta, mutta kyseinen ero on luonteeltaan sellainen, että patenttivaatimuksen 1 määrittelemä menetelmä ja patenttivaatimuksen 11 mukainen höyryä tuottava kattila ovat näitä suunnittelevalle ammattimiehelle ilmeisiä.

Lisäksi Sumitomo on esittänyt, että viitejulkaisussa P2 käytetty verhoputkien ruiskutuskohta -termi (screen injection level) on yhtä avoin kuin tulistinalue-termi, jolloin se voi tarkoittaa mitä tahansa kohtaa verhoputkien alueella eikä välttämättä tarkalleen patentin kuvien osoittamaa verhoputkien alapuolista aluetta vaan myös jossain verhoputkien kohdalla tai jopa yläpuolella olevaa kohtaa.

Andritz Oy on esittänyt, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 ja itsenäisen patenttivaatimuksen 11 mukaiset keksinnöt ovat keksinnöllisiä, koska viitejulkaisu P2 ei esitä piirrettä A.4.1 eikä piirrettä A.4.2.2.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 ja itsenäisen patenttivaatimuksen 11 mukaiset keksinnöt ovat keksinnöllisiä, koska viitejulkaisu P2 ei esitä esimerkiksi piirteitä A.4.1 eikä A.4.2.2, ja että viitejulkaisun P2 kuva 3 perustuu simulaatioon, jossa on pelkistävän aineen syöttökohta vasemmalla ennen nokkaa, mutta simulaatiosta ei kuitenkaan ilmene selvästi lämmönsiirtimen sijaintia suhteessa pelkistävän aineen syöttöön. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan erottavien piirteiden tekninen vaikutus on typpioksidien poiston tehostuminen savukaasuvirrasta, jolloin objektiivinen tekninen ongelma on, miten parantaa savukaasuvirran olosuhteita typpioksidien poistamiseksi polttoaineiden ja ilman poltossa. Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt lisäksi, että viitejulkaisu P2 ei yhdistettynä alan ammattimiehen yleistietämykseen ohjaa säätämään pelkistävän aineen syöttöä lämmönsiirtimien ja tulistimien alareunan välille.

Sumitomo, Andritz Oy ja Patentti- ja rekisterihallitus ovat arvioineet keksinnöllisyyttä lähtien viitejulkaisusta P2. Markkinaoikeudella ei ole perusteita arvioida asiaa tältä osin toisin.

Markkinaoikeus toteaa, että patentin piirustuksissa, sen kaikissa kuvissa 1 ja 2a — 2c on esitetty tulistimien 8 käsittävän useamman tulistimen. Savukaasun virtauksen suunnassa tiettyjen tulistimien alareunat ovat vaakatasossa ja toisten tulistimien alareunat ovat viistot siten, että niiden alareuna nousee kattilan korkeussuunnassa toinen toistaan ylemmäksi. Perusasiakirjan selityksessä on esitetty kuvion 2a osalta, että verhopinnan ja tulistimen 8 alareunan 8a välille on sijoitettu typpioksideja pelkistävän aineen syöttövälineet (s. 10, r. 6 — 9). Vaikka patentin kuviin ei ole merkitty viitenumeroa 8a, on esimerkissä esitetyn perusteella mahdollista tunnistaa varmuudella kaikkien tulistimien alareunojen selityksessä tarkoitettu, kuvissa 1 ja 2a — 2c esitetty alareuna, joka on myös alimpana sijaitsevan tulistimen alareuna.

Patenttivaatimusten 1 ja 11 sanamuodon perusteella on tulkittavissa, että piirteellä, jonka mukaan syöttövälineet on sijoitettu lämmönsiirtimen ja tulistimien alareunan välille, tarkoitetaan syöttövälineiden sijoittamista lämmönsiirtimen ja kaikkien tulistimien alareunojen muodostaman alareunan välille.

Viitejulkaisun P2 kuvassa 1 ja sen kuvauksessa on esitetty kolme eri ruiskutuskohtaa ammoniakki-vesiseokselle typen oksidien vähentämiseen parhaan ruiskutuskohdan löytämiseksi. Alimpana ruiskutuskohtana kattilassa on esitetty kvartääri-ilman (quaternary air) ruiskutuskohta, tämän jälkeen verhoputkien ruiskutuskohta (injection level screen) verhoputkien alapuolella ja ylimpänä ruiskutuskohtana tulistinalueen ruiskutuskohta (injection level superheater). Viitejulkaisun P2 selityksen mukaan jatkokokeisiin valittiin kvartääri-ilman ruiskutuskohta ja ruiskutuskohta verhoputkien alapuolella eli verhoputkien ruiskutuskohta.

Piirteen A.4.2.2 mukaan pelkistävän aineen tuonnin ruiskutuskohta sijoittuu kattilassa lämmönsiirtimen jälkeen ja ennen tulistimien alareunaa. Viitejulkaisussa P2 esitetty kvartääri-ilman ruiskutuskohta on selkeästi verhon, joka siis toimii lämmönsiirtimenä viitejulkaisun P2 laitteessa, alapuolella. Verhoputkien ruiskutuskohta on myös verhon alapuolella. Tulistinalueen ruiskutuskohta puolestaan on selkeästi tulistimien alareunan yläpuolella.

Viitejulkaisun P2 esittämä verhoputkien ruiskutuskohta pelkistävälle aineelle ei siten esitä piirteiden A.4.1 ja A.4.2.2 mukaista pelkistävän aineen tuonnin ruiskutuskohdan sijaintia, joka on lämmönsiirtimen jälkeen ja ennen tulistimien alareunaa.

Viitejulkaisun P2 kuva 3 on kaasujen ja nesteiden virtausten simulointikuva kattilasta (CFD modelling). Kuvassa 3 on esitetty pelkistävän aineen tuki-ilmavirran syöttökohta, joka on korkeussuunnassa kattilan nokan alapuolella. Lämmönsiirtimet eli verhot sijaitsevat viitejulkaisun P2 laitteessa sen kuvan 2 perusteella kattilan nokan kanssa samalla tasolla, jolloin kuvassa 3 ei siten ole esitetty piirteiden A.4.1 ja A.4.2.2 mukaista pelkistävän aineen tuonnin ruiskutuskohdan sijaintia, joka on lämmönsiirtimen jälkeen ja ennen tulistimien alareunaa.

Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa siten viitejulkaisussa P2 esitetystä menetelmästä piirteiden A.4.1 ja A.4.2.2 osalta. Erottavien piirteiden tekninen vaikutus on typpioksidien poiston tehostuminen savukaasuvirrasta, ja objektiivinen tekninen ongelma on siten, miten parantaa savukaasuvirran olosuhteita typpioksidien poistamiseksi polttoaineiden ja ilman poltossa. Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisu P2 ei ohjaa alan ammattimiestä säätämään pelkistävän aineen syöttöä suhteessa lämmönsiirtimien ja tulistimien alareunan välille. Valittaja ei ole myöskään esittänyt perusteluja sille, että kyseinen ratkaisu olisi valittajan väittämin tavoin alan ammattimiehelle ilmeinen suunnitteluvaihtoehto.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevat itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 11 eroavat olennaisesti tunnetusta tekniikasta.

4.2 Johtopäätös

Markkinaoikeus on edellä katsonut, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisissä patenttivaatimuksissa 1 ja 11 määritelty keksintö täyttää patenttilain 2 §:n 1 momentin vaatimukset, minkä johdosta itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 11 mukainen keksintö on patentoitavissa ja siten ensisijainen patenttivaatimusasetelma on hyväksyttävissä. Valitus on näin ollen hylättävä.

5 Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Sumitomo on vaatinut Andritz Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hylkäämistä ja esittänyt, että asianosaisten tulee vastata itse oikeudenkäyntikuluistaan markkinaoikeudessa. Sumitomo on esittänyt lisälausumassaan, että Andritz Oy:n esittämät kulut ovat olleet tavanomaisia kyseessä olevan asian hoidosta aiheutuneita kuluja eli se ei ole kiistänyt oikeudenkäyntikuluja niiden määrän osalta.

Asiassa annettu ratkaisu ja edellä mainittu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Andritz Oy joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Sumitomo on siten velvoitettava korvaamaan Andritz Oy:n oikeudenkäyntikulut 8.770 eurolla.