Finlex - Etusivulle
Markkinaoikeus

26.6.2025

Markkinaoikeus

Markkinaoikeuden ja aiemman markkinatuomioistuimen ratkaisuja vuodesta 1979

MAO:344/2025

Asiasanat
Certego Oy > Kemin kaupunki, julkinen hankinta, valituksen tutkiminen, tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus
Tapausvuosi
2025
Antopäivä
Diaarinumero
103/2025

Asian tausta

Hansel Oy on ilmoittanut 22.2.2021 julkaistulla EU-hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta dynaamisen hankintajärjestelmän perustamisesta turvallisuustekniikan järjestelmien, laitteiden sekä niihin liittyvien palvelujen hankkimiseksi. Hankinnan kohde on jaettu viiteen luokkaan.

Kemin kaupunki (jäljempänä hankintayksikkö) on 20.11.2024 päivätyllä sekä 2.12.2024 ja 4.12.2024 korjatulla tarjouspyynnöllä pyytänyt mainittuun dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksyttyjä ehdokkaita esittämään tarjouksensa dynaamisen hankintajärjestelmän luokassa 4 tehtävästä, rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta kulunvalvontajärjestelmän palveluhankinnasta.

Kemin kaupungin tilapalvelupäällikkö on 20.12.2024 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut
Meri-Lapin Lukituspalvelu Oy:n tarjouksen.

Kemin kaupungin ympäristölautakunta on 18.2.2025 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 21 hylännyt Certego Oy:n hankintapäätöksestä tekemän hankintaoikaisuvaatimuksen.

Valituksenalaisen hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 80.000 — 90.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Certego Oy on markkinaoikeuteen 28.2.2025 saapuneessa valituksessaan vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön ja Meri-Lapin Lukituspalvelu Oy:n korvaamaan yhteisvastuullisesti tai markkinaoikeuden muutoin määräämällä tavalla sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntimaksun sisältämät oikeudenkäyntikulut 21.555 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valituksenalaisesta hankintapäätöksestä ei ole ilmennyt, että hankintayksikkö on antanut tarjouskilpailun voittaneelle Meri-Lapin Lukituspalvelu Oy:lle mahdollisuuden täsmentää tarjouspyynnön vastaista tarjoustaan. Hankintapäätöksen perusteella tarjousten arviointiin on kuulunut ainoastaan tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden tarkistaminen, jonka osalta kaikkien tarjousten on todettu olleen tarjouspyynnön mukaisia. Täsmennyspyyntöä koskevan tiedon puuttuminen hankintapäätöksestä on estänyt valittajaa arvioimasta asianmukaisesti 14 vuorokauden valitusajan puitteissa hankintapäätöksen oikeellisuutta ja valitustarvettaan. Hankintapäätöksen puutteellisuuden vuoksi valitukseen on sovellettava kuuden kuukauden valitusaikaa.

Tarjouspyynnön hintalomakkeella on edellytetty tarjoajan täyttävän lomakkeen keltaisiin soluihin tarjoamiensa tuotteiden tiedot (merkki/malli). Koska Meri-Lapin Lukituspalvelu Oy ei ole täyttänyt hintalomakkeen näitä soluja, yhtiö ei käytännössä ole tarjonnut mitään tuotetta tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Vaikka tarjouspyyntöasiakirjoissa on mahdollistettu, että nimestään huolimatta pakollisia optioita ei ole ollut välttämätöntä tarjota ja niitä koskevat kohdat on voinut jättää hintalomakkeessa täyttämättä, tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole mainittu vastaavaa poikkeusta tarjottavan tuotteen tietoja koskevilta osin. Näin ollen Meri-Lapin Lukituspalvelu Oy:llä ei ole ollut hyväksyttävää syytä jättää tyhjiksi tarjouksensa hintalomakkeen soluja C13, C17 ja C21.

Hankintayksiköllä ei ole ollut oikeutta täsmennyttää Meri‑Lapin Lukituspalvelu Oy:n tarjousta hintalomakkeen merkintöjen osalta vaan se on ollut velvollinen sulkemaan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena tarjouskilpailusta.

Vastine

Vaatimukset

Kemin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.200 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on hankintasäännöksissä mahdollistetulla tavalla pyytänyt Meri-Lapin Lukituspalvelu Oy:ltä selvitystä sen tarjouksen poikkeuksellisen alhaisesta hinnasta sekä hintalomakkeen täyttämättä jätetyistä tuotteiden merkki- ja mallitiedoista. Meri-Lapin Lukituspalvelu Oy on antanut hyväksyttävän selvityksen ja ilmoittanut hankintayksikölle, että tarjottu järjestelmä on käynyt ilmi sen tarjouksen liitetiedostoista.

Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta sulkea Meri-Lapin Lukituspalvelu Oy:n tarjousta tarjouspyynnön vastaisena tarjouskilpailusta. Tuotetietojen täyttämättä jättäminen hintalomakkeessa ei ole ollut tarjouksen ehdoton poissulkemisperuste. Voittanut tarjoaja ei ole tarjonnut täsmennyksessään sellaista kulunvalvontajärjestelmää, mikä ei ole ilmennyt jätetyn tarjouksen liitetiedoista. Voittaneen tarjoajan täsmennyksestä on ilmennyt, että hankintayksikön käytössä ollutta aiempaa laitteistoa voidaan hyödyntää uuden tarjottavan järjestelmän kanssa ja että tämä on syy sille, ettei hintalomakkeen kaikkia keltaisella merkittyjä kohtia ollut täytetty.

Kuultavan lausunto

Meri-Lapin Lukituspalvelu Oy on vaatinut, että markkinaoikeus jättää tutkimatta tai hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.730 eurolla ja asianosaiskulut 2.270 eurolla, molemmat viivästyskoroineen. Lisäksi kuultava on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sille hankinnan viivästymisestä aiheutuneet kulut viivästyskorkoineen.

Valitus on ensisijaisesti jätettävä tutkimatta, koska valittaja ei ole toimittanut valitustaan markkinaoikeuteen 14 päivän kuluessa hankintapäätöksen tiedoksiannosta. Valittaja ei ole osoittanut hankintapäätöksen tai valitusosoituksen olleen olennaisesti puutteellinen.

Hankintayksikkö on menetellyt oikein pyytäessään kuultavalta sellaisen lisäselvityksen, jolla ei ole ollut vaikutusta hankintapäätökseen tai tarjoajan asemaan. Kuultava on hankintayksikön pyynnöstä antanut lisäselvityksen, jonka perusteella hankintayksikkö on voinut todeta kuultavan tarjouksen olleen tarjouspyynnön mukainen. Lisäselvityksellä ei ole tehty kuultavan tarjoukseen olennaisia muutoksia. Tarjouksen hinta on pysynyt samana ja tarjotut tuotteet ovat olleet vaatimusten mukaisia.

Kuultavaa ei tule velvoittaa korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikuluja.

Vastaselitys

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus jättää toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta kuultavan hankinnan viivästymistä koskevan vahingonkorvausvaatimuksen.

Valittaja on esittänyt, ettei asian kannalta ole merkitystä sillä, että kaikki tuote- ja järjestelmätiedot ovat löytyneet voittaneen tarjoajan tarjouksen muista liitteistä kuin hintalomakkeesta. Tieto siitä, mitä ja mihin hintaan kukin tarjoaja on tarjonnut, on tullut nimenomaisesti ilmaista kaikille tarjoajille yhdenmukaisella hintalomakkeella eikä millään muulla tavalla tai asiakirjalla.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, ettei asiassa ole perusteita velvoittaa sitä korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikuluja yhdessä Meri‑Lapin Lukituspalvelu Oy:n kanssa. Asiassa olisi sen sijaan kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.

Kuultava on antanut lausuman valittajan vastaselityksestä ja täsmentänyt lisälausumissaan vaatimuksiaan.

Valittaja on esittänyt, että valtaosa sen oikeudenkäyntikuluista on aiheutunut kuultavan lausuntoon vastaamisesta. Valittajalla on ollut perusteltu syy vastata hankintayksikön argumentaatiosta poikkeaviin kuultavan väitteisiin ja vaatimuksiin, mistä on aiheutunut valittajalle ylimääräisiä kustannuksia vakiintuneessa oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla. Asiassa ei siten ole kohtuutonta, että hankintayksikkö ja kuultava saavat asiassa annettavasta ratkaisusta riippumatta pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Lisäksi, vaikka kuultava on sinänsä laatinut oikeudenkäyntikirjelmänsä omana työnään, kuultavan konsultoiman asianajajan asiaan käyttämää aikaa ei voida pitää siinä määrin vähäisenä, että kuultavalle aiheutuneet asianosaiskulut voisivat tulla korvattaviksi ainakaan täysimääräisesti.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Kuultava Meri-Lapin Lukituspalvelu Oy on vaatinut, että valitus on jätettävä tutkimatta, koska valittaja ei ole toimittanut valitustaan markkinaoikeuteen 14 päivän kuluessa hankintapäätöksen tiedoksiannosta.

Asiaan yleisenä oikeudenkäyntilakina sovellettavan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain
81 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta, jos valitusta ei ole tehty määräajassa.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 147 §:n 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei jäljempänä toisin säädetä. Pykälän 3 momentin mukaan valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Hankintalain 147 §:ää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 239) mukaan pykälä vastaa pääosin aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, vanha hankintalaki) 87 §:ssä säädettyä.

Vanhan hankintalain 87 §:n esitöistä (HE 190/2009 vp s. 61) ilmenee pääsääntönä olevan se, valitus tulee tehdä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Kuuden kuukauden enimmäismääräaikaa koskevan hankintalain 87 §:n 3 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 190/2009 vp s. 61) on todettu, että säännös koskee tilannetta, jossa pykälän 1 tai 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa hankintapäätöksen tiedoksiantoa rasittaa virhe siten, että muutoksenhakuaika ei ole alkanut kulua.

Vanhan hankintalain 87 §:n 3 momentin, joka on ollut samansisältöinen kuin edellä selostettu hankintalain 147 §:n 3 momentti, osalta edellä mainitussa hallituksen esityksessä (HE 190/2009 vp s. 61) on todettu muun ohella, että lainkohdassa säädetään muutoksenhaun enimmäismääräajasta. Mainittua hallituksen esitystä koskevassa talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 2/2010 vp s. 8) on kyseisen lainkohdan osalta todettu muun ohella, että tarkoituksena on, että sääntely vastaa jo vakiintunutta oikeuskäytäntöä, jonka mukaisesti vähäinen puute hankintapäätöksessä tai valitusosoituksessa ei ole oikeuttanut 14 päivää pidempään muutoksenhakuaikaan. Tämän selventämiseksi talousvaliokunta on esittänyt säännöstä hallituksen esityksessä ehdotettuun nähden täsmennettäväksi sisällyttämällä siihen hankintapäätöksen ja valitusosoituksen puutteellisuuden olennaisuutta koskeva edellytys. Mietinnön mukaan muutoksenhaun määräajan pidentäminen 14 päivästä 6 kuukauteen on mahdollista vain tilanteissa, joissa hankintapäätöksen tai valitusosoituksen puutteellisuus vaikuttaa muutoksenhakijan mahdollisuuksiin arvioida oikeussuojan tarvettaan.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan valituksenalainen hankintapäätös on annettu tiedoksi valittajalle 20.12.2024 ja valitus on saapunut markkinaoikeuteen 28.2.2025. Näin ollen valitus ei ole saapunut markkinaoikeuteen hankintalain 147 §:n 1 momentin mukaisessa 14 päivän määräajassa.

Valittaja on esittänyt, että valitukseen on hankintapäätöksen puutteellisuuden vuoksi sovellettava kuuden kuukauden valitusaikaa, koska hankintapäätöksestä ei ole ilmennyt, että hankintayksikkö on antanut tarjouskilpailun voittaneelle Meri-Lapin Lukituspalvelu Oy:lle mahdollisuuden täsmentää tarjoustaan.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintalain 123 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 221) mukaan hankintapäätöksen tulee sisältää myös olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta kuten voittaneen tarjoajan nimi sekä tiedot vertailuperusteiden soveltamisesta. Esitöiden mukaan hankintapäätöksen perustelujen tulee olla riittäviä, jotta asianosaiset voivat asianmukaisesti arvioida päätösten oikeellisuutta ja näin ollen valitustarpeensa.

Valituksenalaisessa hankintapäätöksessä 20.12.2024 on todettu, että hankintayksikkö on saanut määräaikaan mennessä kolme tarjousta ja että tarjouskilpailun on voittanut Meri-Lapin Lukituspalvelu Oy. Hankintapäätöksen perustelujen mukaan tarjousten avaamisen jälkeen määräajassa saapuneet tarjoukset on tarkistettu ja arvioitu. Lisäksi hankintapäätöksessä on todettu, että kaikki tarjoajat on todettu soveltuviksi ja tarjoukset tarjouspyynnön mukaisiksi ja että tarjouksen valinta on tehty halvimman hinnan perusteella.

Valituksenalaisesta hankintapäätöksestä ei ole lainkaan ilmennyt, että hankintayksikkö on jäljempänä pääasiaratkaisun perusteluissa todetun mukaisesti antanut Meri-Lapin Lukituspalvelu Oy:lle mahdollisuuden täsmentää tarjoustaan ennen kuin hankintayksikkö on hankintapäätöksellään valinnut yhtiön tarjouksen. Valittaja on asiassa esitetyn selvityksen perusteella tullut tietoiseksi hankintayksikön voittaneelle tarjoajalle sen tarjouksen hintalomakkeesta esitetystä täsmennyspyynnöstä vasta saatuaan tiedon hankintayksikön 18.2.2025 tekemästä hankintaoikaisupäätöksestä, jolla valittajan hankintaoikaisuvaatimus on hylätty ja jossa on todettu halvimman tarjouksen jättäneen Meri-Lapin Lukituspalvelu Oy:n antaneen hyväksyttävän selvityksen alhaisesta tarjoushinnasta sekä hintalomakkeen merkinnöistä.

Markkinaoikeus katsoo, että valittajan ei ole ollut mahdollista asianmukaisesti arvioida oikeussuojan tarvettaan ja valitusintressiään ilman tietoa hankintayksikön voittaneelle tarjoajalle esittämästä tarjouksen täsmennyspyynnöstä. Valittajan ei näin ollen ole katsottava saaneen hankintapäätöksen perusteella riittäviä tietoja hankintayksikön ratkaisusta ja sen perusteista oikeussuojakeinojen käyttämisen arviointia varten.

Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, että valituksenalainen hankintapäätös 20.12.2024 on ollut hankintalain 147 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti puutteellinen, ja valitusaika on näin ollen ollut kuusi kuukautta. Koska valittaja on toimittanut valituksensa markkinaoikeuteen 28.2.2025, valitus on saapunut markkinaoikeuteen hankintalain 147 §:n 3 momentin mukaisessa kuuden kuukauden määräajassa. Näin ollen valitus on tutkittava.

Kuultavan vahingonkorvausvaatimuksen tutkiminen

Meri-Lapin Lukituspalvelu Oy on esittänyt asiassa vaatimuksenaan, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sille hankinnan viivästymisestä aiheutuneet kulut viivästyskorkoineen.

Hankintalain 169 §:n 3 momentin mukaan vahingonkorvausasioissa toimivaltainen tuomioistuin on oikeudenkäymiskaaren 10 luvussa tarkoitettu käräjäoikeus. Meri-Lapin Lukituspalvelu Oy:n vahingonkorvausvaatimus on näin ollen jätettävä markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valituksen johdosta kysymys siitä, onko hankintayksikkö ollut velvollinen sulkemaan tarjouskilpailun voittaneen Meri-Lapin Lukituspalvelu Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena varaamatta sille tilaisuutta täsmentää tarjoustaan.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta. Pykälän 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 172) mukaan 1 momentissa vahvistetaan tarjoajan näyttövelvollisuus siitä, että tarjottu tavara, palvelu tai rakennustyö on tarjouspyynnön mukainen. Lainkohdan nojalla hankintayksikön tulee lähtökohtaisesti hylätä sellaiset tarjoukset, jotka eivät vastaa hankinta-asiakirjoissa esitettyjä vaatimuksia.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 173 ja 174) on todettu, että vaikka lähtökohtana hankintamenettelyissä on 1 momentin mukaisesti tarjousten lopullisuus, tarjousmenettelyn joustavuuden ja sujuvuuden kannalta on tarkoituksenmukaista mahdollistaa tarjoajien antamissa asiakirjoissa olevien epäolennaisten puutteiden, ristiriitojen ja virheiden korjaaminen. Hankintayksikön ei tule kuitenkaan sallia tarjousten olennaista muuttamista. Sallittua ei ole pyytää täsmennyksiä, korjauksia ja täydennyksiä siten, että menettelyllä on olennainen vaikutus tarjoajan asemaan. Siten hankintayksikön ei ole sallittua pyytää tarjoajaa täydentämään tarjousta tarjousajan päättymisen jälkeen esimerkiksi pyytämällä tarjoajaa vaihtamaan tarjotun tarjouspyynnön vastaisen tuotteen taikka toimittamaan tarjousten vertailussa käytettävän merkityksellisen hinta- tai puuttuvan laatutiedon.

Tarjouspyyntö ja hankintamenettely merkityksellisiltä osin

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia kulunvalvontajärjestelmästä palveluna Kemin kaupungille tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti. Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” on ilmoitettu seuraavaa:

”Kemin kaupungilla on käytössä Flexim 5 -järjestelmä ja -laitteisto. Järjestelmä on tullut käyttöikänsä päähän. Tavoitteena on, että vanhaa laitteistoa pystyttäisiin hyödyntämään uuden, hankittavan järjestelmän kanssa. Tällä tarkoitetaan sitä, että tarjoaja selvittää tilaajalle mahdollisuuden rakentaa integraatio vanhan laitteiston ja uuden järjestelmän välille. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee tarjoajan esittää uuden, hankittavan laitteiston ja mahdollisten uusien tunnisteiden kustannukset hintalomakkeella kohdassa ’Pakollisena tarjottavat optiot’. Tarjotun järjestelmän hinta tulee ilmoittaa hintalomakkeessa, joka on tarjouspyynnön liitteenä.”

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Yhteiset kriteerit/tiedot” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjoajan tulee ladata tähän tarjouspyynnön liite ’Hintalomake’ ohjeiden mukaisesti täytettynä. Lataus vaaditaan

Syötä tähän ’Hintalomakkeen’ välilehden ’6 Vertailu’, solun F15 tarjouksen vertailuhinta
(alv 0 %).

[ — — ]

Vertailuhinnan muodostumisen perusteet ilmenevät hintalomakkeesta. Mikäli Tarjouspalvelussa ilmoitetun vertailuhinnan ja hintalomakkeen vertailuhinnan välillä on ristiriitaa, pätee hintalomakkeen vertailuhinta.

Jättäessään tarjouksen tarjoaja vakuuttaa, että tarjottujen hintojen mukaiset palvelut täyttävät kaikki tarjouspyynnössä ja sen liitteissä esitetyt vähimmäisvaatimukset. ’Kyllä’ vaaditaan”.

Tarjouspyyntöön liitetty 4.12.2024 päivitetty hintalomake on sisältänyt välilehdet ”Kulunvalvontajärjestelmät”, ”Yleiset palvelut” ja ”Vertailuhinta”. Tarjoajan on tullut ilmoittaa ensimmäiselle välilehdelle tarjoamiensa tuotteiden ja toiselle välilehdelle tarjoamiensa palveluiden hinnat hintalomakkeen ohjeiden mukaisesti. ”Vertailuhinta”-välilehteä on käytetty tarjouksen vertailuhinnan muodostamiseen, eikä tarjoaja ole saanut täyttää tälle välilehdelle mitään tietoja.

Hintalomakkeen ”Kulunvalvontajärjestelmät”-välilehden täyttöohjeessa on ilmoitettu seuraavaa:

”Tällä taulukolla tarjoajan tulee hinnoitella tarjoamansa tuotteet. Jos tarjoaja ei tarjoa vaatimusten mukaisia tuotteita, voi se johtaa tarjouksen sulkemiseen pois tarjouskilpailusta. Keltaisiin soluihin tulee täyttää pyydetty tieto. Mikäli tuotteesta ei veloiteta erikseen, keltaisella merkittyihin soluihin tulee antaa hinnaksi 0 euroa. Hinnan antamatta jättäminen tulkitaan siten, että toimittajan tarjoushinta kyseisessä kohdassa on 0 euroa.

Taulukkoa ei saa muokata millään tavoin. Tarjoajan tulee antaa ainoastaan pyydetty tieto jokaiseen keltaisella pohjalla merkittyyn soluun.

HUOM! Hinnat annetaan ilman arvonlisäveroa (alv 0 %). Mikäli tuotteesta tai palvelusta ei veloiteta erikseen, keltaisella merkittyihin soluihin tulee antaa hinnaksi 0 euroa.

HUOM! Tarjoaja vakuuttaa, että tarjottu tuote ja palvelu täyttää sille asetetut vähimmäisvaatimukset.”

Meri-Lapin Lukituspalvelu Oy on toimittanut hankintayksikölle tarjouksensa liitteenä hintalomakkeen, jonka kaikkiin keltaisiin soluihin se on antanut pyydetyn hintatiedon, mutta jonka keltaiset solut, joissa on ilmoitettu ”Tarjoaja (täydennä tähän tarjoamasi tuotteen tiedot, merkki/malli)”, on jätetty täyttämättä kulunvalvontajärjestelmien tuotteiden ”KV LO.1 Järjestelmän lisenssit ja ohjelmistot, paketti 1”, ”KV LO.5 Tuotteen KV LO1 vuosimaksu (paketti 1) sisältäen ohjelmiston ylläpito- ja tukipalvelun” ja ”KV16 Perusohjelmisto (Client tai WEB-käyttöliittymä)” osalta.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on 19.12.2024 Meri-Lapin Lukituspalvelu Oy:lle lähettämässään sähköpostiviestissä pyytänyt sitä täsmentämään tarjoustaan todeten viestissään muun ohella seuraavaa:

”Olette jättäneet hintalomakkeelle useita kohtia tyhjäksi ja mm. Pakollisena tarjottavat optiot, vaikuttavat vertailuhintaan -kohdassa kaikissa on hintana 0 €. Onko totta, että ette veloita näistä mitään?

- Kytkin
- Ohjainlaitepaketti
- Pääteohjain I/O
- PIN-lukija, ulkoasennus
- Kulunvalvontatunniste

Jälkikäteen tarjouksen muokkaaminen ei ole sallittua, mutta mikäli todella tarjoatte nämä veloituksetta, kuten hintalomakkeesta voidaan päätellä, tarjouksenne voidaan hyväksyä.

Lisäksi olette jättäneen täyttämättä Tuotteiden merkki ja mallitiedot kokonaan - miksi? Nämä tiedot ovat ehdottoman tärkeitä, jotta voimme tarkistaa, ovatko kaikki tarjoukset keskenään vertailukelpoisia.”

Meri-Lapin Lukituspalvelu Oy on 19.12.2024 hankintayksikölle sähköpostitse toimittamassaan täsmennyksessä ilmoittanut tulkinneensa tarjouspyyntöä siten, ettei pakollisena tarjottavia optioita tarvitse tarjota, jos vanha päätelaitteisto on hyödynnettävissä, ja että vanhaa päätelaitteistoa voidaan kokonaisuudessaan hyödyntää yhtiön tarjouksessaan tarjoaman järjestelmän kanssa.

Kemin kaupungin tilapalvelupäällikkö on 20.12.2024 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Meri-Lapin Lukituspalvelu Oy:n tarjouksen. Päätöksen perustelujen mukaan kaikki tarjoukset on todettu tarjouspyynnön mukaisiksi.

Valittaja on tehnyt hankintapäätöksestä hankintaoikaisuvaatimuksen, jossa se on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjoamalla hinnalla ei ole mahdollista toimittaa tarjouspyynnön mukaista kulunvalvontajärjestelmäkokonaisuutta. Hankintaoikaisuvaatimuksessa on lisäksi todettu, ettei valittajan tiedossa ole, että hankintayksikkö olisi pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä poikkeuksellisen alhaisesta tarjouksesta ja että alhainen hinta on voinut johtua myös siitä, että voittanut tarjous ei ole täyttänyt tarjouspyynnön teknisiä ja laadullisia vaatimuksia.

Kemin kaupungin ympäristölautakunta on 18.2.2025 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 21 hylännyt valittajan hankintapäätöksestä tekemän hankintaoikaisuvaatimuksen. Päätöksen mukaan Meri-Lapin Lukituspalvelu Oy on antanut hyväksyttävän selvityksen alhaisesta tarjoushinnasta sekä hintalomakkeen merkinnöistä.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että hankintayksiköllä ei ole ollut oikeutta täsmennyttää tarjouskilpailun voittaneen Meri-Lapin Lukituspalvelu Oy:n tarjousta hintalomakkeen merkintöjen osalta vaan se on ollut velvollinen sulkemaan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena tarjouskilpailusta. Valittajan mukaan voittanut tarjoaja ei ole käytännössä tarjonnut mitään tuotetta tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä, koska se on jättänyt kolme hintalomakkeen solua tuotetietojen osalta täyttämättä.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen alun perin antanut tarjoaja ei saa tarjousajan päättymisen jälkeen parantaa tai täydentää tarjoustaan tarjouspyynnön mukaiseksi.

Todettu huomioon ottaen hankintayksikkö voi sallia tarjoajan korjata sen tarjouksessa olevan epäolennaisen puutteen, ristiriidan tai virheen, mikäli menettelyllä ei ole olennaista vaikutusta tarjoajan asemaan. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa siitä, pyytääkö se tarjoajia täsmentämään ja täydentämään tarjousasiakirjoja. Tällaiseen menettelyyn ryhtyessään, kuten kyseessä olevassa tarjouskilpailussa on tehty, hankintayksikön tulee noudattaa tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, jonka mukaisesti täsmentämis- ja täydentämismahdollisuus tulee antaa samalla tavalla kaikille samassa asemassa oleville tarjoajille.

Tarjouspyynnössä on edellä todetusti mahdollistettu tarjouksen tekeminen niin, että hankittavan järjestelmän kanssa hyödynnetään hankintayksikön vanhaa järjestelmää laitteistoineen. Mikäli tämä ei ole ollut mahdollista, tarjoajan on tullut esittää uuden hankittavan laitteiston ja mahdollisten uusien tunnisteiden kustannukset hintalomakkeen kohdassa ”Pakollisena tarjottavat optiot”.

Tarjouskilpailussa on annettu kaksi tarjousta. Voittanut tarjoaja on liittänyt tarjoukseensa hintalomakkeen, jonka kaikista keltaisista soluista on käynyt ilmi pyydetty hintatieto, mutta jonka kolme keltaista solua, joissa on pyydetty ilmoittamaan kohtiin ”KV LO.1 Järjestelmän lisenssit ja ohjelmistot, paketti 1”, ”KV LO.5 Tuotteen KV LO1 vuosimaksu (paketti 1) sisältäen ohjelmiston ylläpito- ja tukipalvelun” ja ”KV16 Perusohjelmisto (Client tai WEB-käyttöliittymä)” tarjotun tuotteen tiedot (merkki/malli), se on jättänyt täyttämättä. Valittaja on täyttänyt hintalomakkeensa kaikki keltaiset solut ja ilmoittanut edellä mainittuun ensimmäiseen kohtaan tarjottua tuotetta koskevana tietona ”AbloyOs kulunvalvontajärjestelmä pääohjelmisto 100 ovelle”, toiseen ”AbloyOs konesalipalvelu (SaaS) pääohjelmisto käyttöoikeus- ja ylläpito 100 ovea” sekä kolmanteen ”AbloyOs Web käyttöliittymä”.

Voittanut tarjoaja on liittänyt tarjoukseensa yleiskuvauksen Abloy Os Saas konesalipalvelusta, ja valittaja on liittänyt tarjoukseensa järjestelmäkuvauksen Abloy Os -kulunvalvontajärjestelmästä.

Voittaneen tarjoajan tarjousten jättämiselle asetetussa määräajassa hankintayksikölle toimittamasta tarjouksesta on käynyt ilmi sen tarjonneen hankintayksikölle nimenomaan Abloy OS -kulunvalvontajärjestelmää siten, että tarjottavan järjestelmän kanssa on valittajan tarjouksesta poiketen mahdollista hyödyntää hankintayksikön vanhaa järjestelmää laitteistoineen. Voittanut tarjoaja on hankintayksikölle sen pyynnöstä toimittamassa lisäselvityksessä esittänyt tulkinneensa tarjouspyyntöä siten, ettei niin sanottuja pakollisia optioita tarvitse tarjota siltä osin, kuin olemassa oleva päätelaitteisto on hyödynnettävissä, ja vahvistanut, että olemassa oleva päätelaitteisto (keskuslaitteet, lukijat, tunnisteet) on kokonaisuudessaan mahdollista hyödyntää sen tarjouksen mukaisessa kulunvalvontajärjestelmässä.

Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön voittaneelle tarjoajalle esittämä tarjouksen täsmennyspyyntö ole antanut sille mahdollisuutta parantaa tarjoustaan kielletyllä tavalla. Voittaneen tarjoajan tarjouksesta on jo alun perin ilmennyt, että se on perustunut tarjouksensa tarjouspyynnön mahdollistamalla tavalla hankintayksikön vanhan järjestelmän hyödyntämiseen tarjoamansa Abloy OS -kulunvalvontajärjestelmän kanssa. Voittaneen tarjoajan tarjouksen hintalomakkeella on edellä todetusti ilmoitettu pyydetty hintatieto kaikkiin kohtiin, minkä lisäksi hintalomakkeelta on mainittujen kolmen puutteellisesti täytetyn kohdan osalta ilmennyt annetun hinnan hinnoitteluperuste. Tähän nähden voittaneen tarjoajan hinnoittelulomakkeen puutteellisuudessa voidaan tässä tapauksessa katsoa kokonaisuutena arvioiden olleen kysymys hankintalaissa ja sen esitöissä tarkoitetusta epäolennaisesta puutteesta suhteessa myös valittajan hintalomakkeella tältä osin annettuihin tuotetietoihin. Voittaneen tarjoajan tarjouksen täsmennyttäminen ei siten ole ollut kysymyksessä olevan asian olosuhteissa valittajaa syrjivää, eikä hankintayksikkö ole menetellyt valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti valitessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin esitöiden (HE 29/2018 vp s. 167) mukaan arvioitaessa oikeudenkäynnin osapuolten korvausvelvollisuuden perusteita on kiinnitettävä erityistä huomiota asiassa annettuun ratkaisuun. Asiassa annetun ratkaisun merkitystä arvioitaessa on kuitenkin aiheellista ottaa huomioon, että hallintoprosessissa ei läheskään aina ole yksiselitteisesti osoitettavissa voittajaa tai häviäjää, eikä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta voi siten perustaa yksin voittaja-häviäjä -asetelmaan. Tuomioistuimen asiassa antama ratkaisu voi olla sisällöltään sellainen, että osapuolten on kohtuullista itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 2 momentin mukaan korvausta voidaan suorittaa myös oikeudenkäynnin osapuolelle oikeudenkäynnistä aiheutuneesta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä.

Kyseisen momentin esitöiden (HE 29/2018 vp s. 172) mukaan mikäli oikeudenkäynnin osapuoli käyttää asiamiestä tai avustajaa, ei osapuolelle itselleen voida arvioida yleensä aiheutuvan sellaista työtä tai menetystä, joka tulisi korvata. Edelleen esitöiden mukaan käytännössä esiintyy tilanteita, joissa on perusteltua suorittaa asianosaiselle korvausta työstä sen vuoksi, että hän osallistuu asiantuntijana valituskirjelmän tai sen liitteiden laatimiseen siitä huolimatta, että hänellä on oikeudenkäynnissä myös avustaja tai asiamies.

Kun otetaan huomioon asian lopputulos ja se, mitä edellä on todettu valituksenalaisen hankintapäätöksen puutteellisesta perustelemisesta, asiassa ei kokonaisuutena arvioiden ole kohtuutonta, että sekä valittaja että hankintayksikkö saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi sen sijaan kohtuutonta, jos kuultava joutuisi pitämään oikeudenkäynti- ja asianosaiskulunsa kokonaan vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan kuultavan oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää Meri-Lapin Lukituspalvelu Oy:n vahingonkorvausvaatimuksen tutkimatta.

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Certego Oy:n korvaamaan Meri-Lapin Lukituspalvelu Oy:n oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 3.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain
4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Kemin kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Ville Parkkari ja Pasi Yli-Ikkelä.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Sivun alkuun