MAO:313/2025
- Asiasanat
- Izoterms SIA > Kotkan Energia Oy, julkinen hankinta, erityisalojen hankinta, hankinnasta ilmoittaminen, tarjouspyynnön epäselvyys, vertailuperusteet, hyvitysmaksu
- Tapausvuosi
- 2025
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 143/2025
Asian tausta
Kotkan Energia Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 4.2.2025 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta lämpöpumppulaitoksen kaukolämpöelementtien, valmisosien ja tarvikkeiden tavarahankinnasta.
Kotkan Energia Oy on 3.3.2025 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut erään tarjoajan tarjouksen.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 500.000 — 1.900.000 euroa.
Hankintapäätös on pantu täytäntöön.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Izoterm SIA on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää sen täytäntöönpanon ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 54.196,76 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.847,19 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintailmoitus on ollut virheellinen. Hankinnan arvo on ylittänyt hankintailmoituksessa mainitun kokonaisarvon ja saatujen tarjousten perusteella erityisalojen hankintadirektiivin mukaiset
EU-kynnysarvot. Hankintailmoitus on kuitenkin julkaistu käyttäen kansallisten hankintojen hankintailmoituslomaketta. Hankintailmoitus on ollut myös sisällöltään puutteellinen, sillä siinä ei ole edellytetty täyttämään yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa.
Tarjousten jättämiselle varattu aika 21 päivää ei ole ollut säädetyn vähimmäistarjousajan mukainen. Hankinnassa on noudatettu nopeutettua menettelyä mutta hankintayksikön perustelu niin sanotun bulkkitavaran hankkimisesta ei ole ollut asianmukainen peruste nopeutetulle menettelylle.
Tavallisen sähköpostiosoitteen käyttäminen tarjousten jättämiselle ei ole täyttänyt tietoturvaa koskevia vaatimuksia. Hankintayksiköllä ei saa olla pääsyä toimitettuihin tarjouksiin ennen tarjousajan päättymistä.
Tarjouspyynnössä ei ole hintalomaketta lukuun ottamatta yksilöity, missä muodossa tarjous tulee antaa ja mitä liitteitä tulee toimittaa. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet on yksilöity vain ylätasolla eikä pisteytysperusteita ole avattu tarkemmin. Tarjouspyynnössä on esitetty vain eri vertailuperusteiden suhteelliset painoarvot toisiinsa nähden mutta ei ole kerrottu sitä, millä tavalla tarjoukset kunkin perusteen osalta pisteytetään. Toimitetusta vertailutaulukosta ilmenee lisäksi, että pisteytys on ollut epäyhtenäistä siten, että eri kriteerien suhteelliset painoarvot eivät ole toteutuneet.
Hankintayksikkö ei ole tarjouspyyntöasiakirjoissa yksilöinyt esimerkiksi sitä, minkä selvityksen perusteella tarjoajien luottoluokitusta arvioidaan. Hankintayksikkö on jättänyt valittajan tarjouksessaan esittämät selvitykset luottoluokituksesta kokonaan huomioon ottamatta, sillä vertailutaulukossa on todettu, että valittaja on latvialainen yhtiö, jolle ei ole Suomessa luottoluokitusta, ja että sen olisi pitänyt antaa tarjousvaiheessa riittävät viralliset allekirjoitetut taloudelliset tiedot luottoluokituksen arvioimiseksi. Tällaista selvitystä tarjouspyynnössä ei ole edellytetty. Lisäksi eri luottoluokittajien arviointikriteerit eivät ole keskenään yhteneviä eivätkä luottoluokitukset ole siten keskenään vertailukelpoisia. Luottoluokituksen arviointiasteikko on selvinnyt tarjoajille vasta jälkikäteen. Hankintayksikkö on pisteyttänyt tarjoukset Bisnode Finland Oy:n luottoluokituksen perusteella jättäen valittajan kokonaan ilman pisteitä, vaikka käytetyn asteikon perusteella huonoinkin mahdollinen luottoluokitus on saanut kaksi pistettä. Kyseiseltä luottoluokittajalta on saatavissa valittajalle kansainvälinen luottoluokitus, joka vastaa Suomessa käytössä olevan luottoluokituksen asteikolla tasoa AA, jonka mukaisesti valittajan olisi kuulunut saada vertailuperusteesta 8 pistettä.
Tarjoajien tarjoamat toimitusajat vaihtelevat viidestä arkipäivästä jopa neljään viikkoon. Toimitusaikoja ei ole arvioitu suhteessa toisiinsa, vaan hankintayksikkö on soveltanut porrastettua pisteytystä, eikä porrastusta ole ilmoitettu etukäteen.
Tarjoajien tarjoamat takuuajat ovat vaihdelleet viidestä kuuteen vuoteen siten, että valittaja on ollut ainoa tarjoaja, joka on tarjonnut viittä vuotta pidempää takuuaikaa. Takuuaikoja ei ole kuitenkaan arvioitu suhteessa toisiinsa, vaan hankintayksikkö on soveltanut porrastettua pisteytystä, eikä porrastusta ole ilmoitettu etukäteen.
Vastine
Vaatimukset
Kotkan Energia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen pois lukien vaatimuksen valittajan oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.
Perustelut
Hankintamenettely on ollut virheellinen useilla valituksessa esitetyillä tavoilla. Hankintailmoitus olisi tullut julkaista EU-hankintailmoituksena ja tarjousajan olisi tullut olla pidempi. Tarjousten vertailuperusteiden olisi tullut olla myös selvemmät, eikä hankintasopimusta olisi tullut tehdä noudattamatta odotusaikaa. Hankintayksikkö ei ole menettelyllään kuitenkaan pyrkinyt syrjimään ketään.
Valittajan valituksesta ilmenevät hankintamenettelyn virheet, erityisesti virheellinen hankintailmoitus ja tarjousten vertailuperusteiden puutteellinen ilmoittaminen tarjouspyynnössä johtavat siihen, ettei valittaja voi näyttää, että se olisi oikein tehdyssä tarjousvertailussa voittanut tarjouskilpailun, sillä mahdollisten muiden tarjousten vaikutusta menettelyyn on mahdotonta arvioida.
Valittajan luottoluokitusta ei ollut saatavissa ja voimavara-alihankkijan taloudellinen tilanne on ollut heikko, minkä lisäksi sillä on ollut protestointi. Kyseinen voimavara-alihankkija olisi muodostanut hukkalämpöpumppuhankkeelle merkittävän riskin.
Oikein toteutetussa tarjouskilpailussa valittajan tarjous olisi pitänyt sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena, mutta se on otettu mukaan tarjousten vertailuun. Valittajan tarjouksessa ei ollut ilmoitettu tarjouspyynnön liitteenä olleen yksikköhintalomakkeen mukaisesti elementtien jatkosten ja liitosten tulppien malleja. Lisäksi valittajan tarjouksesta on puuttunut tarjouspyynnössä vaadittu yksikköhintojen voimassaoloaikaa koskeva tieto. Hyvitysmaksun määräämiselle ei siten ole perusteita.
Ottaen huomioon hankintamenettelyn virheet, olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi vastaamaan valituksen laatimisesta aiheutuneista oikeudenkäyntikuluistaan.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että korkein hallinto-oikeus on ratkaisukäytännössään arvioinut, ettei hyvitysmaksua koskevaa vaatimusta tule hylätä yksin hankintailmoituksen virheellisyydestä johtuen. Hyvitysmaksuvaatimusta ei tule hylätä pelkästään sillä perusteella, että virheettömän menettelyn lopputuloksen arvioimiseen liittyy epävarmuutta.
Ei ole uskottavaa, että virheettömässä menettelyssä hankinnan kohteen määrittelyyn taikka tarjoajien tai tarjousten valintaan liittyvät hankintayksikön tarpeet olisivat olleet merkittävästi erilaisia kuin toteutuneessa tarjouskilpailussa. Valittajan mahdollisuuksia menestyä virheettömässä menettelyssä on arvioitava soveltuvin osin toteutettua virheellistä menettelyä vastaavin kriteerein ja vaatimuksin siltä osin ja sellaisina kuin niitä olisi voitu soveltaa myös virheettömässä tarjouskilpailussa.
Laadullisten vertailuperusteiden pisteytystapa on johtanut siihen, etteivät vertailuperusteiden keskinäiset painoarvot ole toteutuneet ilmoitetulla tavalla, vaan pienet poikkeamat tarjousten välillä ovat saaneet suhteettoman suuren merkityksen tarjousten vertailussa, eikä joitakin poikkeamia ole otettu huomioon lainkaan.
Mikäli etukäteen olisi ollut tiedossa, ettei takuuaikaa arvioida suhteessa muihin tarjouksiin, vaan viiden vuoden takuuaika riittää täysiin pisteisiin, olisi valittaja voinut tarjota lyhyempää takuuaikaa saaden täydet vertailupisteet. Samoin valittaja olisi selvittänyt muita logistisia ratkaisuja toimitusajan lyhentämiseksi, mikäli olisi ollut tiedossa miten suuri suhteellinen merkitys kahden päivän erolla voi olla tarjouksen saamiin kokonaispisteisiin.
Toteutetussa virheellisessä menettelyssä valittajan tarjous on ollut tarjouksista selvästi halvin. Valittaja on tarjonnut myös pisintä takuuaikaa ja hävinnyt toimitusajassakin vain vähän valitulle tarjoajalle. Valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus tulla valituksi, mikäli kilpailutus olisi toteutettu avoimesti ja syrjimättömästi.
Valittaja on nimennyt voimavara-alihankkijan resurssikseen siksi, että se on latvialaisena yrityksenä halunnut korostaa sillä olevan aktiivista liiketoimintaa myös Suomessa ja sen voivan palvella hankintayksikköä myös suomeksi ja Suomessa. Mikäli voimavara-alihankkijoille olisi asetettu vaatimuksia tai ilmoitettu niiden voivan vaikuttaa tarjousten vertailussa, valittaja olisi harkinnut voimavara-alihankkijan nimeämistä eri tavoin. Valittajan oma taloudellinen tilanne on joka tapauksessa varsin vakaalla pohjalla.
Valittaja on tarjouksen jättämällä ja ESPD-lomakkeen täyttämällä sitoutunut hankinta-asiakirjoissa esitettyihin vaatimuksiin mukaan lukien tarjouksen vähimmäisvoimassaoloaikaan, jolloin perusteita tarjouksen hylkäämiselle ei ole. Kyseessä olisi joka tapauksessa vähäinen muodollinen puute tarjouksessa, jonka osalta hankintayksiköllä olisi ollut oikeus pyytää valittajaa täsmentämään tarjousta. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että elementtien jatkosten ja liitosten tulppien mallit tulisi yksilöidä. Hintaliitteen mallitiedot ovat hankintayksikön itsensä ilmoittamia.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Asianosaiset ovat lähteneet siitä, että Kotkan Energia Oy on vesi‑ ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (eritysalojen hankintalaki) 5 §:n 2 momentin mukainen erityisalojen hankintayksikkö ja että valituksenalainen hankinta on liittynyt yhtiön erityisalojen hankintalain 6 §:n 1 momentin mukaiseen toimintaan. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiaa ole aihetta arvioida toisin.
Valittaja on esittänyt hankintayksikön menetelleen julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti hankinnasta ilmoittamisessa, tarjousajan asettamisessa ja ilmoittamalla laatuun liittyvät vertailuperusteet epäselvästi. Hankintayksikkö on ollut valittajan kanssa yhtä mieltä siitä, että hankintamenettely on ollut edellä mainituilta osin virheellistä.
Asiassa on edellä todetun lisäksi markkinaoikeudessa tarvittaessa arvioitava myös muita valittajan esittämiä väitteitä hankintamenettelyn virheellisyydestä, hankintayksikön väitteitä valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuudesta sekä seuraamuksen määräämisen edellytyksiä.
Erityisalojen hankintalain 60 §:n 2 momentin mukaan avoimessa menettelyssä tarjousajan on oltava vähintään 35 päivää ja tarjousten määräajat lasketaan avoimessa menettelystä siitä päivästä, jona hankintailmoitus on lähetetty julkaistavaksi. Pykälän 3 momentin mukaan 2 momentissa tarkoitettua avoimen menettelyn tarjousten jättämisen määräaikaa voidaan lyhentää viidellä päivällä, jos hankintayksikkö hyväksyy tarjousten jättämisen sähköisessä muodossa 66 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.
Erityisalojen hankintalain 61 §:n 1 momentin mukaan lain 60 §:n 2 momentissa säädettyä avoimen menettelyn määräaikaa voidaan lyhentää, jos määräajan noudattaminen on menettelyssä hankintayksikön asianmukaisesti perusteleman kiireen vuoksi käytännössä mahdotonta. Tarjousajan on oltava kuitenkin avoimessa menettelyssä vähintään 15 päivää.
Erityisalojen hankintalain 62 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan hankintayksikön on toimitettava julkaistavaksi erityisalojen hankintailmoitus kynnysarvot ylittävästä tavara- ja palveluhankinnasta sekä rakennusurakasta.
Erityisalojen hankintalain 63 §:n 1 momentin mukaan edellä 62 §:ssä tarkoitetut ilmoitukset on tehtävä vakiolomakkeiden vahvistamisesta julkisiin hankintoihin liittyvien ilmoitusten julkaisemista varten ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/1986 kumoamisesta (sähköiset lomakkeet) annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2019/1780 (vakiolomakeasetus), vahvistettuja vakiolomakkeita käyttäen. Ilmoituksissa on oltava erityisalojen hankintadirektiivin liitteissä VI, X, XI ja XII esitetyt tiedot.
Erityisalojen hankintalain 78 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.
Erityisalojen hankintalain 91 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.
Edellä mainitun pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa hinta‑laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Laatuun liittyviä perusteita voivat olla tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon myös hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen sekä henkilöstön organisoinnin, jos osoitetun henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamisessa.
Erityisalojen hankintalain 91 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Hankintayksikön on yksilöitävä vertailuperusteiden suhteellinen painotus hankintailmoituksessa, neuvottelukutsussa tai tarjouspyynnössä.
Edellä mainitun pykälän 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 92 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta, ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.
Erityisalojen hankintalain 92 §:n mukaan hinta-laatusuhteen vertailuperuste liittyy hankinnan kohteeseen, jos se liittyy kyseisen sopimuksen perusteella toimitettaviin rakennusurakoihin, tavarahankintoihin tai palveluihin liittyvään sopimukseen miltä tahansa osin ja missä tahansa niiden elinkaaren vaiheessa. Tätä sovelletaan myös tilanteisiin, joissa vertailuperusteina mainitut tekijät eivät kuulu hankinnan kohteeseen sen fyysisenä osana.
Asian arviointi
Hankinnan kohteena on ollut Kotkan Energia Oy:n kaukolämpöliiketoimintaan kuuluvan lämpöpumppulaitoksen rakentamiseen liittyvien kaukolämpöelementtien, valmisosien ja tarvikkeiden tavarahankinta, jonka ennakoitu arvo on ollut 500.000 — 1.900.000 euroa. Asianosaiset ovat lähteneet siitä, että hankinnasta on virheellisesti julkaistu kansallinen hankintailmoitus.
Kysymyksessä olevaa hankintaa koskevan tarjouspyynnön julkaisemishetkellä erityisalojen hankintalain 13 §:n 1 momentin mukainen kynnysarvo on ollut tavaroita ja palveluja koskevissa hankinnoissa 443.000 euroa. Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeudella ei ole aihetta päätyä toiseen arvioon siitä, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole ilmoittanut hankinnasta erityisalojen hankintalain 62 §:n 1 momentin ja 63 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla julkaisemalla EU-hankintailmoitusta.
Asianosaiset ovat yhtä mieltä myös siitä, että tarjousaika ei ole ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vähimmäismääräaikojen mukainen.
Hankintailmoitus on julkaistu 4.2.2025 ja tarjoukset on tullut jättää 25.2.2025 mennessä. Hankintailmoituksen mukaan hankinnassa on noudatettu nopeutettua menettelyä ja perusteluksi tälle on esitetty, että hankittavat materiaalit ovat toimittajien niin sanottua bulkkitavaraa.
Markkinaoikeus toteaa, ettei hankintayksikkö ole perustellut nopeutetun menettelyn käyttämistä sen käyttämiseen oikeuttavalla kiireellä. Tarjousajan asettamista koskevaa virheellisyyttä ei siten ole syytä arvioida toisin kuin asianosaiset ovat esittäneet.
Asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että laatuun liittyvät vertailuperusteet on ilmoitettu epäselvästi, kun käytettäviä pisteytysperusteita ei ole esitetty tarjouspyyntöasiakirjoissa. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiksi on ilmoitettu tarjoushinnat 55 prosentin painoarvolla, toimitusaika 15 prosentin painoarvolla, takuuaika 10 prosentin painoarvolla ja luottoluokitus 10 prosentin painoarvolla.
Tarjousten vertailua koskevasta asiakirjasta käy ilmi, että hankintayksikkö on soveltanut toimitus- ja takuuaikaa vertailleessaan pisteytysasteikkoa siten, että alle yhden viikon mittaisesta toimitusajasta on saanut täydet 15 pistettä, toimitusajasta yhdestä kahteen viikkoa kymmenen pistettä ja kahdesta neljään viikkoa viisi pistettä. Viiden vuoden kestoisesta tai pidemmästä takuuajasta on saanut täydet kymmenen pistettä, neljän vuoden takuuajasta kahdeksan, kolmen vuoden takuuajasta kuusi, kahden vuoden takuuajasta neljä ja yhden vuoden takuuajasta kaksi pistettä. Kyseisiä pisteytysperusteita ei ole ilmoitettu tarjouspyyntöasiakirjoissa.
Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole syytä arvioida vertailuperusteita toimitus- ja takuuaika toisin, kuin mitä asianosaiset ovat esittäneet. Kyseiset vertailuperusteet eivät ole olleet tarjouspyyntöasiakirjoissa riittävän yksilöityjä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat olisivat voineet ennalta tietää, miten vertailu tullaan näiltä osin toteuttamaan ja mikä merkitys toimitus- ja takuuajoilla tulee vertailussa olemaan. Kyseiset laadun vertailuperusteet ovat siten antaneet erityisalojen hankintalain 91 §:n 5 momentin vastaisesti hankintayksikölle lähes rajoittamattoman vapauden tarjousten vertailun toteuttamisessa eikä tarjouspyyntö ole näiltä osin ollut omiaan tuottamaan vertailukelpoisia tarjouksia.
Markkinaoikeus voi korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen KHO 2015:151 mukaisesti ottaa viran puolesta tutkittavakseen muitakin hankintamenettelyn lainmukaisuuden arviointia koskevia perusteita kuin ne, joihin valittaja tai muut asianosaiset ovat nimenomaisesti vedonneet. Edellä todettuun nähden markkinaoikeus lausuu laadun vertailuperusteena käytetystä luottoluokituksesta vielä seuraavan.
Markkinaoikeus toteaa hankintamenettelyn olevan vaiheittaista siten, että hankintayksikön on ennen tarjousten vertailua tutkittava tarjoajien soveltuvuus osallistua tarjouskilpailuun ja arvioitava tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus. Tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksikön on erotettava ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuutta koskevat vaatimukset hankinnan kohteelle asetettavista vaatimuksista. Hankintamenettelyn vaiheittaisuus on otettava huomioon jo tarjouspyynnössä.
Markkinaoikeus toteaa edelleen, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Vertailuperusteina tulee kuitenkin käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin.
Tarjoajan luottoluokitus liittyy julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 85 §:n 1 momentissa ja sen esitöissä (HE 108/2016 vp s. 191) todetulla tavalla sen varmistamiseen, että tarjoajalla on hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset ja rahoitusta koskevan voimavarat.
Tarjoajan soveltuvuuteen liittyviä tekijöitä ei lähtökohtaisesti tule käyttää tarjousten vertailussa. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä ilmoitettu vertailuperuste luottoluokitus on liittynyt edellä todetulla tavalla tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, eikä hankinnan kohteeseen ja sen hinta‑laatusuhteen vertailuun. Hankintayksikkö ei siten ole tältä osin tehnyt tarjouspyynnössään eroa tarjoajan soveltuvuuden arviointiin ja tarjousten vertailuun liittyvien seikkojen välillä eikä ottanut hankinnassaan hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla huomioon hankintamenettelyn vaiheittaisuutta.
Hankintayksikkö on vielä esittänyt, että valittajan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena, sillä siinä ei ollut ilmoitettu tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla yksikköhintojen sitovaa voimassaoloaikaa eikä elementtien jatkosten ja liitosten tulppien malleja.
Markkinaoikeus toteaa, että valittaja on 25.2.2025 sähköpostitse lähettämänsä tarjouksen saateviestissä ilmoittanut hintojen kiinteän voimassaolopäivämäärän. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole puolestaan mainittu sitä, että elementtien jatkosten ja liitosten tulppien mallit olisi tullut ilmoittaa tarjouksessa. Markkinaoikeus katsoo edellä todettu huomioon ottaen, ettei valittajan tarjousta ole pidettävä hankintayksikön esittämillä perusteilla tarjouspyynnön vastaisena.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.
Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.
Seuraamusten määrääminen
Erityisalojen hankintalain 128 §:n mukaan muutoksenhakuun sanotussa laissa tarkoitetuista ratkaisuista sekä lainvastaisen menettelyn johdosta määrättäviin seuraamuksiin sovelletaan, mitä hankintalain
16 luvussa (145 — 169 §) säädetään.
Hankinta on jo pantu täytäntöön, joten valittajan vaatimina seuraamuksina hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi tulla kysymykseen vain hyvitysmaksun määrääminen.
Hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.
Hankintalain 155 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan tai käyttöoikeussopimuksen arvo ja valittajalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko.
Hankintalain 155 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan mainittu pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 95 §:ssä (321/2010) säädettyä. Kyseistä 95 §:ää koskevissa esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.
Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.
Kysymyksessä olevassa tapauksessa virheetön menettely olisi merkinnyt sitä, että hankintayksikkö olisi ilmoittanut hankinnasta julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti
EU-hankintailmoituksella ja tarjousten jättämiselle säädettyä vähimmäismääräaikaa olisi noudatettu. Lisäksi virheetön menettely olisi merkinnyt sitä, että tarjouspyyntö olisi laadittu julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti siten, että tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden hinta-laatusuhteen vertailuperusteena ei olisi käytetty tarjoajien taloudellisen ja rahoituksellisen soveltuvuuden arviointiin liittyvää luottoluokitusta ja että toimitus- ja takuuajan osalta olisi ilmoitettu, miten tarjoukset tullaan vertailemaan ja pisteyttämään.
Markkinaoikeus toteaa, että asiassa ei voida luotettavasti todeta, miten tarjouspyyntö olisi laadittu virheettömässä menettelyssä ja millaisia tarjouksia tällaisen tarjouspyynnön perusteella olisi annettu. Asiassa ei ole tämän vuoksi mahdollista todeta, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä. Asiassa ei ole jälkikäteen riittävän luotettavasti todettavissa valittajan halvimmasta hinnasta huolimatta, että valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty ja valitus on siten pääasian osalta hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 1 momentin mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat muun ohella oikeudenkäyntikirjelmän laatimisesta, asian ratkaisemiseksi tarvittavan selvityksen hankkimisesta ja muusta oikeudenkäynnin valmistelusta aiheutuneet kulut (kohta 1), asiamiehelle tai avustajalle maksettava palkkio ja korvaus (kohta 4) ja muut oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvät kulut (kohta 5).
Viimeksi mainitun pykälän esitöissä (HE 29/2018 vp s. 171) on todettu, että oikeudenkäyntikuluina voidaan korvata vain oikeudenkäyntivaiheesta aiheutuneita kuluja. Oikeudenkäyntiä mahdollisesti edeltäneestä oikaisuvaatimusvaiheesta tai muusta hallintomenettelystä aiheutuneita kuluja ei voida korvata oikeudenkäyntikuluina.
Hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.
Markkinaoikeus toteaa korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrästä, että markkinaoikeudessa käsiteltävän valitusasian oikeudenkäyntikuluina eivät tule korvattavaksi toimenpiteet, jotka liittyvät hankintayksikölle tehtyyn hankintaoikaisuvaatimukseen. Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että valittajan kohtuullisina oikeudenkäyntikuluina on pidettävä 7.000 euroa, mikä määrä sisältää markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen pääasian osalta.
Markkinaoikeus velvoittaa Kotkan Energia Oy:n korvaamaan Izoterms SIA:n oikeudenkäyntikulut 7.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Muutoksenhaku
Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pasi Yli-Ikkelä, Sanna Holkeri ja Saija Laitinen.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.