MAO:312/2025
- Asiasanat
- Telia Finland Oyj > Elisa Oyj, turvaamistomi
- Tapausvuosi
- 2025
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 248/2025
Hakemus
Vaatimukset
Telia Finland Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n perusteella 300.000 euron sakon uhalla Elisa Oyj:tä käyttämästä matkaviestinverkkonsa tai matkaviestinpalvelujensa markkinoinnissa ilmaisuja
(i) ”Telia lopettaa 4G-liittymät”
(ii) ”Telia lopettaa 4Gverkon”
(iii) ”Telian toimitusjohtaja on kertonut, että Telian 4G-verkko lopetetaan”
(iv) ”tiesitkö, että Telia on lopettamassa 4G-verkkoa/4G-liittymiä”
(v) ”Telia ilmeisesti poistaa myynnissä 4G liittymät ja myyvät vain 5G liittymiä”
(vi) ”Telia on siirtämässä kaikki 4G-liittymänsä 5G-liittymiksi”
(vii) ”Telian asiakkaiden on pakko siirtyä 5G:hen” ja
(viii) ”Telian teleoperaattoripalveluiden hinnat tulevat nousemaan 4G-liittymien ja -verkon lopettamisesta johtuen”
sekä muita näihin rinnastettavia ilmaisuja, joissa totuudenvastaisesti ja/tai harhaanjohtavasti väitetään, että Telia olisi lopettamassa 4G-liittymiinsä tai 4G-verkkoonsa liittyvien tuotteiden ja palveluiden tarjoamisen, Telian asiakkaat joutuvat siirtymään 4G-liittymistä ja -verkosta 5G-liittymiin ja -verkkoon ja/tai että tämän seurauksena Telian asiakkaiden operaattoripalveluiden hinnat nousisivat.
Perusteet
Telia Finland Oyj (jäljempänä myös Telia) on saanut tietoonsa, että Elisa Oyj (jäljempänä myös Elisa) on noin maaliskuun 2025 alusta alkaen alkanut käyttämään markkinoinnissaan ilmaisuja, joiden pääviesti on ollut, että Telia tulee lopettamaan 4G-liittymät ja -verkon, jolloin Telian asiakkaiden on pakko siirtyä kalliimpiin 5G-liittymiin ja ‑verkkoon. Elisan markkinointi on vertailevaa markkinointia, jossa suoraan viitataan Teliaan. Elisan markkinointiväitteet ovat totuudenvastaisia, koska Telia ei ole lopettamassa 4G-liittymiä tai -verkkoansa, eikä Telian asiakkaiden ole myöskään pakko siirtyä 5G-liittymiin tai -verkkoon. Telia edelleen tarjoaa asiakkaillensa 4G-liittymiä, joita asiakkaat voivat käyttää. Turvaamistoimi tulee myöntää, sillä Elisan menettely on sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaista ja voidaan sen nojalla kieltää.
Ottaen huomioon kuinka laajasti Elisa on sen eri myyntikanavissa esittänyt Teliaan kohdistuvia väitteitä, asiassa ei voi olla kysymys vain yksittäisten myyjien tekemistä tahattomista markkinointivirheistä, vaan Elisan tietoisesta ja laajasta markkinointikampanjasta, jossa asiakkaita houkutellaan pois Telian palveluiden piiristä esittämällä, että Telia lopettaa 4G-verkkonsa.
Telia on lähettänyt Elisalle kirjeen, jossa se on muun ohella vaatinut Elisaa lopettamaan totuudenvastaisten markkinointiväittämien esittämisen välittömästi ja pyytänyt vahvistamaan asian kirjallisesti. Elisa on Telialle lähettämässään vastauskirjeessä myöntänyt, että Elisaa edustavat myyjät ovat esittäneet markkinoinnissa paikkansapitämättömiä väitteitä Telian 4G-liittymien ja -verkon lopettamisesta. Elisa on vastauskirjeessään myös ilmaissut ryhtyneensä erilaisiin korjaaviin toimenpiteisiin, ettei edellä mainitun kaltaisia totuudenvastaisia väitteitä enää esitetä.
Telian tietoon on kuitenkin tullut, että Elisaa edustavat myyjät ovat jatkaneet edellä mainittujen totuudenvastaisten markkinointiväittämien esittämistä vielä Elisan vastauskirjeen jälkeen. Näitä totuudenvastaisia väittämiä on käytetty useissa eri Elisan myyntikanavissa, kuten puhelinmyynnissä, erilaisissa kasvokkain tapahtuvissa fyysisissä asiakaskohtaamisissa ja Elisan asiakaschatissa.
Turvaamistoimen määräämisen niin sanottu vaade-edellytys täyttyy, koska Elisaa edustavien myyjien esittämät markkinointiväitteet ovat ilmeisen totuudenvastaisia ja Elisa on myöntänyt puhelinmyyjiensä menetelleen sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesti. Lisäksi Elisa ja sitä edustavat myyjät ovat jatkaneet kyseistä menettelyä markkinoinnissaan siitä huolimatta, että Elisa oli aiemmin esittänyt puuttuvansa myyjiensä esittämiin väitteisiin. On olemassa ilmeinen vaara menettelyn jatkumisesta.
Myös niin sanottu haittavertailukriteeri täyttyy asiassa. Turvaamistoimesta ei aiheudu Elisalle haittaa. Elisa on itsekin todennut havainneensa myyjiensä menetelleen lain vastaisesti ja pyrkineensä, vaikkakin tuloksetta ja siten riittämättömästi, lopettamaan lainvastaiset ilmaisut markkinoinnissaan. Turvaamistoimi ei estä Elisaa kilpailemasta, vaan rajoittaa vain sellaista viestintää, jonka lainvastaisuus on tullut esiin myös Elisalle sen vastauksen perusteella.
Sen sijaan Elisan totuudenvastaiset markkinointiväittämät ovat aiheuttaneet ja koko ajan aiheuttavat huomattavaa vahinkoa Telialle, koska numeronsiirrot Telian liittymistä Elisan liittymiin ovat kasvaneet erittäin paljon maaliskuun 2025 alusta alkaen. Telian ymmärryksen mukaan mikään muu tapahtuma markkinassa tai kummankaan yrityksen markkinoinnissa ei asiaa selitä. Ottaen huomioon, että operaattoripalvelusopimukset ovat usein pitkäkestoisia, usein myös määräaikaisia (lain salliman 12 kuukauden ajan) ja kattavat esimerkiksi kotitalouksissa keskitetysti useiden henkilöiden palvelut, aiheuttaa jokainen totuudenvastaisten ja virheellisten väitteiden perusteella menetetty asiakassuhde Telialle mittavaa ja pitkävaikutteista taloudellista vahinkoa.
Teleoperaattoritoimialalla yksi tärkeimmistä mielikuvista liittyy operaattorin verkkoon sekä sen toimintaan ja kattavuuteen. Elisa on totuudenvastaisilla väitteillään pyrkinyt horjuttamaan Teliaa koskevaa mielikuvaa kattavan mobiiliverkon tarjoavana luotettavana mobiilioperaattorina. Telian onnistuneen luotettavan mielikuvan rakentaminen on sen useiden vuosien työn tulosta ja mielikuvan uudelleenrakentaminen voi muodostua sille huomattavan kalliiksi. Elisan toiminta tulee näin ollen aiheuttamaan Telialle vahinkoa vielä pitkänkin ajan päästä.
Vastaus
Vaatimukset
Elisa Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.
Elisa Oyj on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus tekee erillisen käsittelyratkaisun ja epää Telia Finland Oyj:n turvaamistoimihakemuksen liitteiden H1 ja H7 esittämisen todisteina asiassa.
Perusteet
Telian turvaamistoimihakemuksen liitteiden H1 ja H7 käyttö todisteina
Markkinaoikeuden ei tule sallia Telian turvaamistoimihakemuksen liitteinä H1 ja H7 olevien kirjallisten todistajankertomusten esittämistä todisteina asiassa. Kyseisiä kirjallisia kertomuksia voidaan ilman Elisan suostumusta käyttää todisteina vain laissa tarkoitetusta erityisestä syystä. Turvaamistoimiasiassa tällainen erityinen syy voisi perustua lähinnä siihen, että turvaamistoimiasian poikkeuksellisen kiireellisyyden takia suullisen ja välittömän henkilötodistelun vastaanottaminen ei olisi lainkaan mahdollista taikka näin toimiminen vaarantaisi turvaamistoimen tarkoituksen. Kun vaatimus turvaamistoimen määräämisestä väliaikaisena vastapuolta kuulematta on hylätty, mitään poikkeuksellista kiireellisyyttä ei ole eikä turvaamistoimen määräämisen tarkoitus voi vaarantua. Lisäksi on kyseenalaista, voiko oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettua yleistä turvaamistoimea koskevassa asiassa käyttää todisteina kirjallisia todistajankertomuksia. Koska todisteiden käytön epäämistä tai sallimista koskevalla ratkaisulla on vaikutusta muuhun asianosaisten esittämään selvitykseen, markkinaoikeuden tulee tehdä asiaa koskeva käsittelyratkaisu jo ennen turvaamistoimiasian lopullista ratkaisua.
Turvaamistoimen edellytykset
Asiassa ei ole oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaisia edellytyksiä turvaamistoimen määräämiselle. Asiassa on kysymys tavanomaisesta teleoperaattorin välisestä markkinointia koskevasta riidasta. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain mukaiset oikeussuojakeinot ja erityisesti lain 7 §:n mukainen väliaikainen kielto antaa riittävän suojan hyvän liiketavan vastaista markkinointia vastaan.
Elisa on jo ennen turvaamistoimiasiaa Telialle lähettämässään vastauskirjeessä sitoutunut olemaan käyttämättä Telian turvaamistoimihakemuksessa yksilöityjä markkinointiväitteitä ja ryhtynyt toimenpiteisiin niitä yksittäisiä työntekijöitä kohtaan, jotka ovat väitteitä mahdollisesti käyttäneet. Menettely on siten lopetettu. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 7 §:n mukaista väliaikaista kieltoa koskevissa asioissa on vakiintuneesti katsottu, että hakemuksen kohteena olevan elinkeinonharjoittajan ilmoitus ja sitoutuminen kielletyksi vaaditun menettelyn lopettamiseen on ollut riittävä peruste olla määräämättä väliaikaista kieltoa. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaista turvaamistoimea ei voi määrätä matalammalla kynnyksellä kuin edellä tarkoitettua väliaikaista kieltoa.
Telia on hakemuksessaan esittänyt virheellisesti Elisan menettelyn tietoisena, suunnitelmallisena ja ylhäältä organisoituna. Mistään tällaisesta ei ole kysymys. Ilta-Sanomat on 28.2.2025 julkaissut artikkelin otsikolla ”Telialta tyly ilmoitus: liittymä lopetetaan, tilalle kalliimpi 5g”. Artikkelissa kerrotaan, että Telia on lähettänyt osalle 4G-liittymäasiakkaistaan sähköpostia, jossa kerrotaan heidän liittymänsä päivittyvän 5G-liittymäksi. Samalla liittymän hinta nousee. Artikkelissa muun muassa todetaan, että Telia sanoo karsivansa puhelinten liittymävalikoimaansa.
Eräät yksittäiset Elisan markkinointia suorittaneet työntekijät ilmeisesti ryhtyivät käyttämään kyseistä artikkelia sekä artikkelissa kerrottuja seikkoja tai niiden muunnelmia myyntiargumentteina ja ne levisivät käyttöön muutamissa Elisan markkinointia tekevissä toimipisteissä. Kyseiset myyntiargumentit eivät perustuneet Elisan ohjeistukseen eikä kyseessä ole ollut Elisan hyväksymä menettely. Kyseinen poikkeama Elisan ohjeistuksesta havaittiin sisäisessä laadunvarmistuksessa jo ennen Telian yhteydenottoa ja menettelyyn puututtiin välittömästi.
On kuitenkin huomattava, että edellä todetun Iltasanomien artikkelin perusteella esimerkiksi väite ”Telia lopettaa Rajaton 4G 200 M-liittymän ja korvaa sen kalliimmalla Rajaton 5G 200 M-liittymällä” pitäisi paikkansa. Telian väitteet Elisan edustajien käyttämistä markkinointiväitteistä perustuvat kaikilta osin toisen tai kolmannen käden tietoihin. On mahdollista ja jopa todennäköistä, että suuri osa Telian hakemuksessa tarkoitetuista, väitetysti paikkansa pitämättömistä markkinointiväitteistä on ollut täysin paikkansa pitäviä, mutta Telian kirjaamat kuvaukset asiakkaiden vastaanottamista puheluista ovat niitä eri henkilöille välitettäessä muuttaneet sisältöään.
Telia kiinnitti Elisalle lähettämällään kirjeellä huomiota Elisaa edustaneiden puhelinmyyjien väitetysti käyttämiin markkinointiväitteisiin
- ”Telia lopettaa 4G-liittymät kokonaan”
- ”Telia lopettaa 4G-verkon”
- ”Telian hinnat tulevat nousemaan”
- ”Telian asiakkaiden on pakko siirtyä 5G:hen”
- ”Telian toimitusjohtaja on sanonut, että lopetetaan 4G”.
Vastauksessaan Telialle Elisa sitoutui olemaan käyttämättä Telian yksilöimiä väitteitä. Elisa totesi, että Telian yksilöimissä puheluissa on ollut väitteitä Telian 4G-verkon liittymien tarjoamisen päättämiseen ja vahvisti, että kyseiset väitteet ovat olleet Elisan ohjeistuksen vastaisia. Lisäksi Elisa totesi, että kyseessä eivät ole Elisan liiketaloudellisista perusteista lähtöisin olevat markkinointiargumentit. Yksittäiset työntekijät olivat ryhtyneet käyttämään näitä väitteitä, ja ne ovat levinneet käyttöön muutamissa Elisan telemarkkinointia tekevissä toimipisteissä. Poikkeama havaittiin laadunvarmistuksessa ja siihen puututtiin jo ennen Telian yhteydenottoa. Eräät työntekijät eivät reagoineet asiaan heti vaaditulla tavalla ja Elisan ohjeistuksen vastaisten myyntiargumenttien käyttö jatkui. Elisa tehosti toimenpiteitä ja ryhtyi myös työoikeudellisiin toimenpiteisiin kyseisiä henkilöitä kohtaan.
Elisa vahvisti vastauksessaan Telialle suhtautuvansa asiaan erittäin vakavasti. Elisa toi esiin, että väitteiden käytön kielto käydään läpi esihenkilöiden ja työntekijöiden kanssa. Mikäli työntekijä käyttää jatkossa väitteitä, Elisa totesi ryhtyvänsä työoikeudellisiin toimiin. Lisäksi Elisa kertoi, että kyseisen työntekijän esihenkilöön voidaan kohdistaa vastaavia toimenpiteitä, jos tämä on laiminlyönyt valvoa asiaa. Argumenttien käyttöön reagoidaan välittömästi.
Edellä todetulla tavalla Elisa on jo ennen turvaamistoimiasiaa sitoutunut olemaan käyttämättä Telian turvaamistoimihakemuksessa yksilöityjä markkinointiväitteitä sekä ryhtynyt toimenpiteisiin niitä yksittäisiä työntekijöitä kohtaan, jotka ovat väitteitä mahdollisesti käyttäneet. Menettely on siten lopetettu. Telia on kuitenkin hakemuksessaan pyrkinyt tosiasioiden vastaisesti esittämään asian niin, ettei Elisan ohjeiden vastaista menettelyä olisikaan lopetettu vaan se olisi jopa Elisan nimenomaisella strategisella päätöksellä siirretty toiseen kanavaan. Telian turvaamistoimihakemuksensa tueksi esittämä näyttö ei kuitenkaan osoita Elisan jatkaneen hakemuksessa yksilöityjen markkinointiväitteiden käyttöä. Lisäksi näyttö ei ole eräiltä osin uskottavaa ja se on voinut osaksi perustua Telian työntekijän tai asiamiehen johdatteluun.
Turvaamistoimen niin sanotun vaade-edellytyksen osalta Telian tulisi osoittaa riittävällä todennäköisyydellä, että Elisan markkinointi on ollut moitittavaa ja Telialla olisi näiden tosiseikkojen perusteella oikeus saada kieltotuomio Elisaa vastaan. Kumpikaan näistä vaade-edellytyksen osa-alueista ei täyty. Asiassa ei ole lainkaan selvää, että Elisan katsottaisiin pääasiassa menetelleen sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisella tavalla ja menettely tällä perusteella kiellettäisiin. Telian turvaamistoimihakemus ei sisällä kiellon määräämiseksi riittävää näyttöä siitä, että Elisan markkinoinnissa olisi käytetty hakemuksessa yksilöityjä markkinointiväitteitä.
Koska Elisa on edellä todetulla tavalla sitoutunut olemaan käyttämättä Telian turvaamistoimihakemuksessa yksilöityjä markkinointiväitteitä eikä Telia ole turvaamistoimihakemuksessaan osoittanut Elisan jatkaneen kyseistä menettelyä, myöskään turvaamistoimen niin sanottu vaaraedellytys ei täyty asiassa.
Myöskään niin sanottu haittavertailu ei puolla turvaamistoimen määräämistä. Telia on ilman mitään perusteita väittänyt, että sen turvaamistoimihakemuksessa yksilöimät markkinointiväittämät olisivat vaikuttaneet Telian liiketoimintaan haitallisesti. Telia on tältä osin viitannut numeronsiirtojen määriin Telian ja Elisan välillä. Numeronsiirtojen määrä teleoperaattoreiden välillä vaihtelee voimakkaasti ajan kuluessa useista eri syistä. Numeronsiirtojen määristä ei voida tehdä mitään johtopäätöksiä tässä asiassa, eivätkä numeronsiirtojen muutokset ole olleet seurausta väitetystä markkinointiväitteiden käytöstä.
Turvaamistoimen myöntäminen asiassa, joka koskee väitetysti lainvastaisia markkinointiväitteitä, olisi hyvin poikkeuksellinen toimenpide. Turvaamistoimen määrääminen johtaisi todennäköisesti merkittävään Elisaan kohdistuvaan negatiiviseen mediahuomioon, joka aiheuttaisi Elisalle todennäköisesti merkittävää taloudellista haittaa. Tätä haittaa voidaan pitää kohtuuttomana siihen nähden, että Elisa on jo sitoutunut olemaan käyttämättä Telian hakemuksessa yksilöityjä markkinointiväitteitä.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Salassapitomääräys
1. Telia Finland Oyj:n vaatimuksesta, jota Elisa Oyj ei ole vastustanut, markkinaoikeus määrää oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 ja 11 §:n 2 ja 3 momentin nojalla viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaisia liikesalaisuuksia sisältävinä salassa pidettäväksi Telian turvaamistoimihakemuksen kohdan 23 alla esitetyn siteerauksen, kohdan 28 alla esitetyn taulukon ja alaviitteessä 5 esitetyn siteerauksen sekä hakemuksen liitteet H4, H5 ja H9. Telia Finland Oyj on vaatinut salassapitoajaksi 25 vuotta. Markkinaoikeus kuitenkin katsoo, että 10 vuoden salassapitoaikaa on pidettävä riittävänä. Asiakirjat määrätään edellä todetuilta osin salassa pidettäviksi 10 vuodeksi asian vireille tulosta lukien eli 14.5.2035 saakka.
Yksityisluonteisen kirjallisen kertomuksen käyttö todisteena
2. Elisa Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus tekee käsittelyratkaisun ja epää Telian hakemuksen liitteiden H1 ja H7 esittämisen todisteina asiassa. Kysymys on yksityisluontoisista kirjallisista kertomuksista, jotka on annettu vireillä olevan tai alkavan oikeudenkäynnin varalta. Kyseisiä kirjallisia kertomuksia voidaan ilman Elisan suostumusta käyttää todisteina vain laissa tarkoitetusta erityisestä syystä. Turvaamistoimiasiassa tällainen erityinen syy voisi perustua lähinnä siihen, että turvaamistoimiasian poikkeuksellisen kiireellisyyden takia suullisen ja välittömän henkilötodistelun vastaanottaminen ei olisi lainkaan mahdollista taikka näin toimiminen vaarantaisi turvaamistoimen tarkoituksen. Kun vaatimus turvaamistoimen määräämisestä väliaikaisena vastapuolta kuulematta on hylätty, mitään poikkeuksellista kiireellisyyttä ei ole eikä turvaamistoimen määräämisen tarkoitus voi vaarantua. Lisäksi on kyseenalaista, voiko oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettua yleistä turvaamistoimea koskevassa asiassa käyttää todisteina kirjallisia todistajankertomuksia.
3. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 24 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuimessa ei saa pääsääntöisesti käyttää todisteena kirjallista yksityisluonteista kertomusta, joka on annettu vireillä olevan tai alkavan oikeudenkäynnin varalta. Tuomioistuin voi kuitenkin erityisestä syystä sallia tällaisen kertomuksen käytön todisteena (4 kohta).
4. Markkinaoikeus toteaa, että Telian turvaamistoimihakemuksen liitteet H1 ja H7 ovat oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 24 §:n 1 momentissa tarkoitettuja kirjallisia yksityisluonteisia kertomuksia, jotka on laadittu alkavan oikeudenkäynnin varalta. Arvioitavana on kysymys siitä, onko asiassa olemassa edellä tarkoitettu erityinen syy sallia kertomusten käyttö todisteina.
5. Oikeuskirjallisuudessa (Havansi, Uusi turvaamistoimilainsäädäntö selityksineen, 1994, s. 16) on todettu, että turvaamistoimiasiassa, joka on täystutkintaista pääasiaprosessia edeltäväksi tarkoitettu, tyypiltään korostetun summaarinen ja kiireellinen siviiliprosessin erityislaji, voidaan katsoa erityisen syyn sallia yksityisluonteisen kirjallisen kertomuksen käyttö todisteena olevan käsillä etenkin väliaikaispäätöksen vaiheessa, mutta laajemminkin. Yksityisluontoisen kirjallisen kertomuksen käytön sallittavuus turvaamistoimiasiassa ei riipu siitä, onko kysymyksessä oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 1, 2 tai 3 momentin mukainen turvaamistoimi (Havansi s. 16, 43, 55 — 56 ja 106).
6. Markkinaoikeus toteaa, että edellä esitetty kannanotto on koskenut aikaisemmin voimassa ollutta säännöstä, jossa on kuitenkin tässä asiassa kysymyksessä olevilta osin olennaisesti samansisältöisesti oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 24 §:n 1 momentin 4 kohdan kanssa edellytetty erityisiä syitä yksityisluontoisen kirjallisen kertomuksen käytön sallimiseen.
7. Edellä todetuin tavoin voidaan yleensä katsoa, että turvaamistoimiasiassa on prosessin summaarisuuden ja kiireellisyyden vuoksi käsillä erityinen syy sallia yksityisluonteisen kirjallisen kertomuksen käyttö todisteena. Turvaamistoimiasioissa on jo lähtökohtaisesti varsin poikkeuksellista, että todistelua otettaisiin vastaan suullisesti. Sanottu koskee myös oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaisia turvaamistoimia, jollaisesta tässä asiassa on kysymys. Markkinaoikeus on väliaikaista turvaamistoimea koskevassa päätöksessä katsonut, että turvaamistoimiasian ratkaisemista voidaan tässä asiassa pitää verraten kiireellisenä siitä huolimatta, että vaatimus turvaamistoimen määräämisestä väliaikaisena vastapuolta kuulematta on hylätty.
8. Markkinaoikeus katsoo edellä todetuin perustein, että asiassa on oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 24 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu erityinen syy sallia Telian turvaamistoimihakemuksen liitteiden H1 ja H7 käyttö todisteina asiassa.
9. Turvaamistoimiasian kiireellisyys ja käsittelyn kirjallinen sekä summaarinen luonne huomioon ottaen asiassa ei ole tarvetta tehdä todistelun sallimista koskevaa käsittelyratkaisua erillisellä päätöksellä ennen turvaamistoimiasian ratkaisua siten kuin Elisa on vaatinut. Elisalla on ollut vastauksessaan tilaisuus lausua todisteiden merkityksestä asiassa ja esittää tarpeelliseksi katsomansa vastanäyttö.
10. Edellä todetuin perustein markkinaoikeus hylkää Elisan vaatimuksen siitä, että mainittujen asiakirjojen käyttö todisteina asiassa evättäisiin.
Pääasiaratkaisun perustelut
1 Asian käsittely markkinaoikeudessa ja tarkastelun oikeudelliset lähtökohdat
11. Markkinaoikeus on 20.5.2025 antamallaan päätöksellä numero 261/2025 hylännyt Telia Finland Oyj:n vaatimuksen määrätä turvaamistoimi väliaikaisena vastapuolta kuulematta.
12. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin voi muun ohella sakon uhalla kieltää vastapuolta tekemästä jotakin tai ryhtymästä johonkin tai määrätä vastapuolen sakon uhalla tekemään jotakin tai määrätä jostakin muusta toimenpiteestä, joka on tarpeen hakijan oikeuden turvaamiseksi.
13. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukainen turvaamistoimi voidaan pykälän 1 momentin mukaan myöntää, jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on vastapuolta vastaan muu kuin luvun 1 tai 2 §:ssä tarkoitettu oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:n 1 — 4 kohdassa tarkoitetulla ratkaisulla (niin sanottu vaade-edellytys), ja on olemassa vaara, että vastapuoli tekemällä jotakin, ryhtymällä johonkin tai laiminlyömällä jotakin tai jollakin muulla tavalla tavoin estää tai heikentää hakijan oikeuden toteutumista tai olennaisesti vähentää sen arvoa tai merkitystä (niin sanottu vaaraedellytys).
14. Päättäessään oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai määräyksen antamisesta tuomioistuimen tulee pykälän 2 momentin mukaan kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa (niin sanottu haittavertailu).
15. Turvaamistoimen hakijan tulee ensinnäkin saattaa todennäköiseksi vastapuolta kohtaan vaaditun oikeuden olemassaolo. Korkeimman oikeuden ratkaisuissa KKO 1994:132 ja 1994:133 on vahingonkorvaussaamista turvaavan takavarikon osalta katsottu saamisen yksilöimisen ohella riittäväksi, ettei saamista esitetyn näytön valossa tai oikeudellisesti voitu pitää selvästi perusteettomana. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetun yleisluontoisen turvaamistoimen myöntämistä koskeneissa ratkaisuissa KKO 1998:143, 2000:94 ja 2003:118 on sen sijaan katsottu, että milloin turvaamistoimen myöntäminen merkitsisi sitä, että hakija saisi jo oikeudenkäynnin ajan nauttia täysimääräisesti sitä oikeutta, jota hän kanteellaan vaatii (niin sanottu etukäteisnautinta), turvaamistoimen myöntämistä harkittaessa hakijan oikeuden todennäköisyydelle on asetettava huomattavasti suuremmat vaatimukset kuin saamisen todennäköisyydelle takavarikkoasiassa.
16. Vaaraedellytyksen osalta on oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua turvaamistointa koskeneissa ennakkopäätöksissä KKO 1994:132 ja KKO 1994:133 katsottu hukkaamisvaaran olevan olemassa, jollei vaara esillä olevissa olosuhteissa ole varsin epätodennäköinen. Sama vaaraedellytys on oikeuskäytännössä katsottu riittäväksi myös oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetun turvaamistoimen osalta.
17. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaisen turvaamistoimiasian käsittely on summaarista. Sen vuoksi tässä yhteydessä ei kuulu tutkia lopullisesti sitä, onko Elisa menetellyt sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesti Telian esittämin tavoin. Tämä kuuluu vasta pääasian yhteydessä tutkittavaksi ja ratkaistavaksi. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä edellytetyllä tavalla Telian on kuitenkin saatettava todennäköiseksi, että sillä on Elisaa kohtaan vaatimansa oikeus.
Vaade-edellytys
18. Telia on turvaamistoimen vaade-edellytyksen osalta perustanut turvaamistoimihakemuksensa siihen, että Elisa on markkinoinnissaan käyttänyt ilmaisuja, joiden pääviesti on ollut, että Telia tulee lopettamaan 4G-liittymät ja -verkon, jolloin Telian asiakkaiden on pakko siirtyä kalliimpiin 5G-liittymiin ja ‑verkkoon. Elisan markkinointi on vertailevaa markkinointia, jossa suoraan viitataan Teliaan. Elisan markkinointiväitteet ovat totuudenvastaisia, koska Telia ei ole lopettamassa 4G-liittymiä tai -verkkoansa, eikä Telian asiakkaiden ole myöskään pakko siirtyä 5G-liittymiin tai -verkkoon. Telia edelleen tarjoaa asiakkaillensa 4G-liittymiä, joita asiakkaat voivat käyttää. Elisan totuudenvastaisten ilmaisujen käyttäminen on sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaista ja voidaan sanotun lain nojalla kieltää.
19. Elisa on esittänyt, ettei asiassa ole selvää, että Elisan katsottaisiin pääasiassa menetelleen sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisella tavalla ja menettely tällä perusteella kiellettäisiin. Turvaamistoimihakemus ei sisällä kiellon määräämiseksi riittävää näyttöä siitä, että Elisan markkinoinnissa olisi käytetty hakemuksessa yksilöityjä markkinointiväitteitä. Lisäksi Elisa on vedonnut Ilta-Sanomissa 28.2.2025 julkaistuun artikkeliin otsikolla ”Telialta tyly ilmoitus: liittymä lopetetaan, tilalle kalliimpi 5g”. Elisan mukaan eräät yksittäiset Elisan markkinointia suorittaneet työntekijät ovat ilmeisesti ryhtyneet käyttämään kyseistä artikkelia sekä artikkelissa kerrottuja seikkoja tai niiden muunnelmia myyntiargumentteina. Kyseiset myyntiargumentit eivät perustuneet Elisan ohjeistukseen eikä kyseessä ole ollut Elisan hyväksymä menettely. Elisan mukaan on mahdollista ja jopa todennäköistä, että suuri osa Telian hakemuksessa tarkoitetuista markkinointiväitteistä on ollut täysin paikkansa pitäviä, mutta Telian kirjaamat kuvaukset asiakkaiden vastaanottamista puheluista ovat niitä eri henkilöille välitettäessä muuttaneet sisältöään.
20. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Telia on 16.4.2025 lähettänyt Elisalle kirjeen, jonka mukaan Elisaa edustavat puhelinmyyjät ovat esittäneet harhaanjohtavia ja virheellisiä väitteitä Telian tuotteista ja palveluista erityisesti matkapuhelinliittymien puhelinmarkkinoinnissa. Kirjeen mukaan puheluissa on esitetty esitetty kategorisesti ja varsin yhdenmukaisesti esimerkiksi seuraavia väitteitä: ”Telia lopettaa 4G-liittymät kokonaan” tai ”Telia lopettaa 4G-verkon”. Lisäksi puheluissa on väitetty, että näiden muutosten seurauksena ”Telian hinnat tulevat nousemaan” ja ”Telian asiakkaiden on pakko siirtyä 5G:hen” ja jopa ”Telian toimitusjohtaja on sanonut, että lopetetaan 4G”. Lisäksi kirjeen mukaan Elisan asiakasviestissä, jossa kiitetään asiakkaan tilauksesta, mainitaan ”Till exempel har Elisa inga planer på att sluta med våra 4G abonnemang”, eli vapaasti suomennettuna ”Esimerkiksi Elisalla ei ole mitään suunnitelmia lopettaa 4G- liittymiään”. Telian mukaan kysymys ei ole ollut yksittäistapauksista. Telian kirjeessä viimeksi mainittu asiakasviesti on myös esitetty asiassa kirjallisena todisteena.
21. Elisa on vastannut Telialle 24.4.2025 päivätyllä kirjeellä, jossa todetaan, että puheluissa on ollut väitteitä Telian 4G-verkon liittymien tarjoamisen päättämisestä ja väitteet ovat olleet paikkansapitämättömiä ja Elisan ohjeistuksen vastaisia.
22. Ilta-Sanomissa on 28.2.2025 julkaistu artikkeli otsikolla ”Telialta tyly ilmoitus: liittymä lopetetaan, tilalle kalliimpi 5g”. Artikkelin mukaan Telia päivittää osan asiakkaidensa 4G-liittymät 5G-liittymiksi ja nostaa hintoja toukokuun alusta alkaen. Asiakkailla on kuitenkin oikeus irtisanoa sopimus muutoksen vuoksi. Artikkelissa on vielä todettu, että 4G-liittymiä on edelleen saatavilla. Myös Telian verkkosivuilta 14.5.2025 otetusta kuvakaappauksesta ilmenee, että Telialla on edelleen ollut tarjolla 4G-liittymiä.
23. Telian myyntitehtävissä työskentelevä henkilö on antanut kirjallisen kertomuksen (edellä mainittu hakemuksen liite H1), jossa on todettu lausunnon perustuvan kyseisen henkilön henkilökohtaisesti ajalla 1.3. — 2.5.2025 Telian asiakkaiden tai Telialta lähdössä olevien asiakkaiden kanssa käymiin puhelinhaastatteluihin. Kertomuksen mukaan maaliskuun 2025 alusta alkaen Telian asiakkaat alkoivat varsin yhdenmukaisesti kertoa Elisaa edustavien myyjien esittämistä väitteistä koskien Telian 4G-verkkoa ja -liittymiä ja näiden lopettamista. Elisaa edustavat myyjät ovat väittäneet asiakkaille, että Telia lopettaa 4G-verkon ja -liittymät. Kertomuksen mukaan Elisaa edustavat myyjät ovat soittaneet Telian asiakkaille ja aloittaneet keskustelut kysymällä ”Tiesitkö, että Telia on lopettamassa 4G-verkkoa/4G-liittymiä”. Keskustelut ovat jatkuneet siten, että Elisaa edustava myyjä on kertonut, että heillä 4G-verkko ja -liittymät jatkuvat. Lisäksi Elisan myyntipisteillä myyjät ovat esittäneet asiakkaille, että ”Telia lopettaa 4G-verkon/4G-liittymät”.
24. Markkinaoikeus toteaa, että asiassa ei ole yhtä asiakasviestiä lukuun ottamatta esitetty välitöntä näyttöä markkinointiväitteistä, joita Elisan myyjät ovat esittäneet ennen Telian 16.4.2025 päivättyä kirjettä. Elisan Telialle toimittamasta 24.4.2025 päivätystä vastauskirjeestä kuitenkin ilmenee, että Telia on toimittanut Elisalle aineistoa, jonka perusteella Elisa on selvittänyt asiaa. Elisa ei ole vastauskirjeessään kiistänyt Telian 16.4.2025 päivätyssä kirjeessä esitettyjä väitteitä, vaan on todennut, että puheluissa on ollut Telian 4G-verkon liittymien tarjoamisen päättämistä koskevia paikkansapitämättömiä väitteitä. Elisa ei ole markkinaoikeudessa esittänyt selvitystä kyseisistä puheluista, joita koskevat tallenteet ovat 24.4.2025 päivätyn vastauskirjeen perusteella Elisan hallussa. Elisa on sen sijaan vedonnut siihen, että turvaamistoimihakemuksessa yksilöidyistä markkinointiväitteistä ei ole esitetty riittävää näyttöä.
25. Kun otetaan huomioon Telian ja Elisan välinen edellä kuvattu kirjeenvaihto ja sen kanssa samansuuntainen muu edellä kuvattu näyttö, sekä se, että Elisa ei ole esittänyt markkinaoikeudessa esimerkiksi sen hallussa oleviin puhelutallenteisiin perustuvaa vastanäyttöä, markkinaoikeus katsoo Telian saattaneen todennäköiseksi, että Elisaa edustaneet myyjät ovat esittäneet turvaamistoimihakemuksen kieltovaatimuksessa tarkoitettuja paikkansapitämättömiä tai harhaanjohtavia väitteitä Telian 4G-liittymien ja 4G-verkkojen lopettamisesta ja siitä, että Telian asiakkaiden on pakko siirtyä kalliimpiin 5G-liittymiin. Markkinaoikeus toteaa myös, että elinkeinonharjoittaja vastaa myös sellaisesta sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesta markkinoinnista, jonka joku muu on suorittanut kyseisen elinkeinonharjoittajan lukuun.
26. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Telia on saattanut oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla todennäköiseksi, että sillä on Elisaa vastaan sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin perustuva oikeus, joka voitaisiin vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva niin sanottu vaade-edellytys täyttyy.
Vaaraedellytys
27. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan turvaamistoimen hakijan tulee saattaa todennäköiseksi paitsi vastapuoltaan kohtaan vaaditun oikeuden olemassaolo myös oikeuden loukkauksen vaara.
28. Korkein oikeus on oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua turvaamistointa koskeneissa ennakkopäätöksissään KKO 1994:132 ja 1994:133 katsonut hukkaamisvaaran olevan olemassa, jollei vaara esillä olevissa olosuhteissa ole varsin epätodennäköinen.
29. Sama vaaraedellytys on oikeuskäytännössä katsottu riittäväksi myös oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetun turvaamistoimen osalta.
30. Elisa on esittänyt, että se on sitoutunut olemaan käyttämättä Telian turvaamistoimihakemuksessa yksilöityjä markkinointiväitteitä eikä Telia ole osoittanut Elisan jatkaneen kyseistä menettelyä. Elisan mukaan asiassa ei siten ole oikeudenloukkauksen vaaraa.
31. Telia on esittänyt kaksi kirjallista kertomusta (edellä mainitut turvaamistoimihakemuksen liitteet H1 ja H7) sekä kuvakaappauksen Elisan asiakaspalvelussa käydystä chat-keskustelusta, joiden mukaan tässä asiassa kysymyksessä olevien Telian 4G-verkon tai 4G-liittymien lakkaamista koskevien markkinointiväitteiden käyttö on jatkunut vielä sen jälkeen, kun Elisa on sitoutunut olemaan käyttämättä niitä.
32. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Telian väitettä oikeudenloukkausta koskevan vaaran käsillä olemisesta ei voida pitää edellä tarkoitetulla tavalla varsin epätodennäköisenä. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva niin sanottu vaaraedellytys täyttyy.
Haittavertailu
33. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuimen tulee lisäksi kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa.
34. Telia on esittänyt, että turvaamistoimesta ei aiheudu Elisalle haittaa, koska Elisa on itsekin todennut havainneensa myyjiensä menetelleen lainvastaisesti. Turvaamistoimi ei estä Elisaa kilpailemasta, vaan rajoittaa vain totuudenvastaisten markkinointiväittämien esittämistä. Telian mukaan kyseiset markkinointiväittämät ovat aiheuttaneet huomattavaa vahinkoa Telialle, koska numeronsiirrot Telian liittymistä Elisan liittymiin ovat kasvaneet erittäin paljon maaliskuun 2025 alusta alkaen eikä Telian käsityksen mukaan mikään muu tapahtuma markkinassa tai kummankaan yrityksen markkinoinnissa ei asiaa selitä. Koska operaattoripalvelusopimukset ovat usein pitkäkestoisia, jokainen menetetty asiakassuhde aiheuttaa Telian mukaan sille pitkävaikutteista taloudellista vahinkoa. Lisäksi kysymyksessä olevat markkinointiväitteet horjuttavat Teliaa koskevaa mielikuvaa kattavan mobiiliverkon tarjoavana luotettavana mobiilioperaattorina.
35. Elisa on esittänyt, että numeronsiirtojen määrä teleoperaattoreiden välillä vaihtelee voimakkaasti ajan kuluessa useista eri syistä. Numeronsiirtojen määristä ei voida tehdä mitään johtopäätöksiä tässä asiassa, eivätkä numeronsiirtojen muutokset ole olleet seurausta väitetystä markkinointiväitteiden käytöstä. Lisäksi Elisan mukaan turvaamistoimen määrääminen johtaisi todennäköisesti merkittävään Elisaan kohdistuvaan negatiiviseen mediahuomioon, joka aiheuttaisi Elisalle todennäköisesti merkittävää taloudellista haittaa. Haittaa voidaan pitää kohtuuttomana siihen nähden, että Elisa on jo sitoutunut olemaan käyttämättä Telian hakemuksessa yksilöityjä markkinointiväitteitä.
36. Markkinaoikeus katsoo, että turvaamistoimihakemuksessa tarkoitetut markkinointiväittämät saattavat olla omiaan johtamaan siihen, että Telian asiakkaita siirtyy muiden teleoperaattorien asiakkaiksi, vaikka Telian viittaamille numeronsiirroille voi sinänsä olla useita erilaisia syitä eikä numeronsiirtoja ole välttämättä mahdollista yhdistää suoraan kyseisiin markkinointiväittämiin. Elisalle ei sen sijaan aiheudu juurikaan haittaa kysymyksessä olevien markkinointiväittämien käytön lopettamisesta. Ei ole sinänsä poissuljettua, että turvaamistoimipäätöksestä aiheutuisi Elisalle jonkinlaista negatiivista julkisuutta. Tästä mahdollisesti aiheutuvan haitan määrä on kuitenkin vaikeasti arvioitavissa. Joka tapauksessa tällaisesta julkisuudesta mahdollisesti Elisalle aiheutuvaa haittaa ei ole pidettävä kohtuuttomana Telian turvattavaan etuuteen nähden.
37. Ottaen huomioon edellä esitetty sekä se, että hakijalla on oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:n mukaisesti ankara vastuu siitä vahingosta ja niistä kuluista, jotka vastapuolelle aiheutuvat mahdollisesti tarpeettomasta turvaamistoimesta, markkinaoikeus katsoo, ettei turvaamistoimesta aiheudu vastapuolelle oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hakijan turvattavaan etuuteen nähden kohtuutonta haittaa. Näin ollen edellytykset turvaamistoimen määräämiselle myös oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun niin sanotun haittavertailun näkökulmasta ovat olemassa.
Johtopäätös
38. Edellä todetuin perustein Telian vaatimus oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaisen turvaamistoimen määräämisestä on hyväksyttävä päätöslauselmasta ilmenevin tavoin.
Päätöslauselma
Markkinaoikeus kieltää Elisa Oyj:tä 300.000 euron sakon uhalla käyttämästä matkaviestinverkkonsa tai matkaviestinpalvelujensa markkinoinnissa ilmaisuja
(i) ”Telia lopettaa 4G-liittymät”
(ii) ”Telia lopettaa 4Gverkon”
(iii) ”Telian toimitusjohtaja on kertonut, että Telian 4G-verkko lopetetaan”
(iv) ”tiesitkö, että Telia on lopettamassa 4G-verkkoa/4G-liittymiä”
(v) ”Telia ilmeisesti poistaa myynnissä 4G liittymät ja myyvät vain 5G liittymiä”
(vi) ”Telia on siirtämässä kaikki 4G-liittymänsä 5G-liittymiksi”
(vii) ”Telian asiakkaiden on pakko siirtyä 5G:hen” ja
(viii) ”Telian teleoperaattoripalveluiden hinnat tulevat nousemaan 4G-liittymien ja -verkon lopettamisesta johtuen”
sekä muita näihin rinnastettavia ilmaisuja, joissa totuudenvastaisesti tai harhaanjohtavasti väitetään, että Telia olisi lopettamassa 4G-liittymiinsä tai 4G-verkkoonsa liittyvien tuotteiden ja palveluiden tarjoamisen tai että Telian asiakkaat joutuvat siirtymään 4G-liittymistä ja -verkosta 5G-liittymiin ja -verkkoon.
Muilta osin hakemus hylätään.
Tämä määräys on voimassa siihen saakka, kunnes pääasiassa annetaan ratkaisu tai asiassa toisin määrätään.
Pääasian vireillepano
Telia Finland Oyj:n on oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan pantava vireille kuukauden kuluessa tämän turvaamistointa koskevan päätöksen antamisesta pääasiaa koskeva asia tuomioistuimessa tai saatettava pääasia käsiteltäväksi muussa sellaisessa menettelyssä, joka voi johtaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun täytäntöönpanokelpoiseen ratkaisuun. Jos pääasian käsittelyä ei sanotussa ajassa panna vireille tai jos pääasian käsittely jää sillensä, turvaamistoimi peruutetaan siten kuin ulosottokaaren 8 luvun 4 §:ssä säädetään.
Täytäntöönpano ja vakuus sekä turvaamistoimen peruuttaminen
Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan tämän määräyksen voimaantulo edellyttää, että Telia Finland Oyj hakee turvaamistoimen täytäntöönpanoa siten kuin ulosottokaaren 8 luvussa säädetään.
Telia Finland Oyj:n on ennen tämän määräyksen täytäntöönpanoa asetettava ulosottomiehelle ulosottokaaren 8 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu vakuus.
Telia Finland Oyj:n tulee viimeistään 1.7.2025 huolehtia määräyksen täytäntöönpanosta uhalla, että määräys raukeaa ja ulosottomies voi peruuttaa täytäntöönpanon.
Telia Finland Oyj:n tulee viimeistään 8.7.2025 toimittaa markkinaoikeudelle selvitys määräyksen täytäntöönpanosta.
Elisa Oyj:n mahdollisuudesta asettaa torjuntavakuus säädetään ulosottokaaren 8 luvun 3 §:ssä.
Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan, jos syytä, jonka vuoksi turvaamistoimesta on päätetty, ei enää ole, turvaamistoimi on määrättävä peruutettavaksi.
Muutoksenhaku
Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.
Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 12.8.2025.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Markus Mattila ja Riikka Pirttisalo.
Lainvoimaisuus
Ei lainvoimainen.