5.6.2025

1 Kysymyksenasettelu

Asiassa on Andritz Oy:n valituksen johdosta kysymys siitä, onko Andritz Oy:n patenttihakemusta Patentti- ja rekisterihallituksessa käsiteltäessä tapahtunut sellaista menettelyvirhettä, jonka johdosta asia on palautettava Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi, onko patenttivaatimuksissa täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata, ja onko keksinnön selitys riittävä, jotta alan ammattimies voi sen perusteella käyttää patenttivaatimuksissa esitettyä keksintöä.

2 Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 8 §:n 2 momentin mukaan hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys, tarvittaessa piirustuksineen, sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata (patenttivaatimus). Selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Patenttilain 15 §:n 1 momentin mukaan, jollei hakija ole noudattanut hakemusta koskevia säännöksiä tai jos patenttiviranomainen muutoin katsoo olevan esteen hakemuksen hyväksymiselle, hakijaa on välipäätöksessä kehotettava antamaan lausumansa tai korjaamaan puutteellisuus määrätyn ajan kuluessa.

Patenttilain 16 §:n 1 momentin mukaan, jos vielä lausuman antamisen jälkeen katsotaan olevan este hakemuksen hyväksymiselle ja hakijalla on ollut tilaisuus antaa lausumansa esteestä, hakemus on hylättävä, mikäli ei ole aihetta antaa hakijalle uutta välipäätöstä.

Patenttilain muuttamista koskeneissa lainvalmistelutöissä on korostettu, kuinka Euroopan patenttisopimuksen, johon Suomi on vuonna 1996 liittynyt, ja patenttilain tulkinnan tulee olla mahdollisimman yhdenmukaista oikeusvarmuuden turvaamiseksi (ks. esim. HE 92/2005 vp s. 28). Sanottuun nähden Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisuille on annettavissa merkitystä patenttilain säännöksiä sovellettaessa.

Hallintolain 2 §:n 2 momentin mukaan mainittua lakia sovelletaan muun ohella valtion viranomaisissa. Hallintolain 5 §:n 1 momentin mukaan, jos muussa laissa on hallintolaista poikkeavia säännöksiä, niitä sovelletaan hallintolain asemesta.

Hallintolain 34 §:n 1 momentin mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Edellä mainitun pykälän 2 momentin mukaan asian saa ratkaista asianosaista kuulematta, jos:

1) vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti perusteettomana;

2) asia koskee palvelussuhteeseen tai vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista;

3) asia koskee hakijan ominaisuuksien arviointiin perustuvan edun myöntämistä;

4) kuuleminen saattaa vaarantaa päätöksen tarkoituksen toteutumisen tai kuulemisesta aiheutuva asian käsittelyn viivästyminen aiheuttaa huomattavaa haittaa ihmisten terveydelle, yleiselle turvallisuudelle taikka ympäristölle; tai

5) hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista tai kuuleminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta.

3 Patenttivaatimusasetelma

Itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti (piirrejako Patentti- ja rekisterihallituksen esittämän mukainen):

A. Menetelmä nestevirtojen käsittelemiseksi ja käyttämiseksi sellutehtaalla, joka käsittää ainakin alkalisen keittoprosessin massan tuottamiseksi,

B. keitossa syntyneen ruskean massan käsittelyn,

C. ECF-valkaisua käyttävän massan valkaisimon, jossa muodostuu kloridipitoisia jätevesiä, jätevesien puhdistuksen valkaisimon jätevesien ja tehtaalla syntyneiden muiden jätevesien käsittelemiseksi, joista ainakin osa puhdistuksen jälkeen palautetaan massan tuotantolinjalle prosessiveden lähteeksi, tunnettu siitä, että

D. jätevesien puhdistukseen on järjestetty useampi kuin yksi käsittelylinja (8, 11, 14) tehtaan jätevesille ja että koostumukseltaan erilaisia jätevesiä puhdistetaan eri käsittelylinjoissa niin että puhdistetun veden laatu ja määrä kustakin käsittelylinjasta on sopiva käytettäväksi tuotantoprosessin vaiheeseen tai -vaiheisiin, johon tai joihin puhdistettua jätevettä palautetaan

E. ja että valkaisimosta poistetaan kaksi tai useampi jätevesivirta ja ne puhdistetaan eri käsittelylinjoissa niin että ainakin yksi käsittelylinja, josta nestettä palautetaan prosessiin, on biologiseen puhdistukseen perustuva käsittely jäteveden ligniinipitoisuuden alentamiseksi ja että valkaisujätevesivirta, joka sisältää eniten klooriyhdisteitä, puhdistetaan omassa käsittelylinjassa.

4 Asian arviointi

4.1 Menettely Patentti- ja rekisterihallituksessa

4.1.1 Andritz Oy:n patenttihakemuksen käsittelystä Patentti- ja rekisterihallituksessa

Patenttihakemuksen tekemisen jälkeen Patentti- ja rekisterihallitus on 27.5.2008 antanut muodollisen välipäätöksen ruotsinkielisen tiivistelmän puuttumisesta. Patentti- ja rekisterihallitus on 19.2.2009 antanut ensimmäisen teknisen välipäätöksen, jossa se on esittänyt, että patenttivaatimuksien määrittelemät keksinnöt ovat uusia ja teollisesti käyttökelpoisia mutta eivät eroa olennaisesti tunnetusta tekniikasta.

Andritz Oy on 18.8.2009 antanut ensimmäiset muutetut patenttivaatimukset ja vastineen välipäätökseen.

Patentti- ja rekisterihallitus on 20.11.2015 antanut toisen teknisen välipäätöksen, jossa se on esittänyt, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 määrittelemä keksintö ei ole uusi eikä eroa olennaisesti tunnetusta tekniikasta.

Patentti- ja rekisterihallitus on 20.3.2016 antanut päätöksen patenttihakemuksen sillensäjättämisestä.

Andritz Oy on 13.7.2016 pyytänyt ottamaan patenttihakemuksen uudelleen käsiteltäväksi ja antanut vastineen, jossa se on esittänyt itsenäisen patenttivaatimuksen 1 määrittelemän keksinnön olevan uusi ja keksinnöllinen esitettyihin viitejulkaisuihin nähden.

Patentti- ja rekisterihallitus on 20.3.2018 antanut kolmannen teknisen välipäätöksen, jossa se on esittänyt, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 ja epäitsenäisen patenttivaatimuksen 6 määrittelemät keksinnöt eivät ole uusia eivätkä patenttivaatimuksien 1 — 17 määrittelemät keksinnöt eroa olennaisesti tunnetusta tekniikasta.

Andritz Oy on 20.6.2018 antanut toiset muutetut patenttivaatimukset ja vastineen välipäätökseen, jossa se on esittänyt, että itsenäistä patenttivaatimusta 1 on täsmennetty niin, että biologiseen puhdistukseen perustuva käsittely on jäteveden ligniinipitoisuuden alentamiseksi ja että itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 on lisätty epäitsenäisten patenttivaatimusten 5 ja 7 piirteet.

Patentti- ja rekisterihallitus on 26.9.2019 antanut neljännen teknisen välipäätöksen, jossa se on esittänyt, että patenttivaatimusten 1 — 13 määrittelemät keksinnöt eivät eroa olennaisesti tunnetusta tekniikasta.

Andritz Oy on 27.1.2020 antanut kolmannet muutetut patenttivaatimukset ja vastineen välipäätökseen.

Patentti- ja rekisterihallitus on 25.1.2021 antanut viidennen välipäätöksen, jossa se on esittänyt, että alan ammattimies ei pysty selityksen perusteella käyttämään keksintöä, joka on patenttivaatimuksessa 1 määritelty selityksestä poikkeavalla tavalla, ja että hakemuksen tulee sisältää täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata (patenttivaatimus) ja että selityksen tulee olla riittävä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan patenttivaatimukset eivät ole vastanneet selityksen erityistä osaa, mutta ovat olleet käsitettävissä.

Patentti- ja rekisterihallitus on lisäksi esittänyt, että patenttihakemuksen selitystä ja kuvioita tarkasteltaessa ei ilmene, mikä on valkaisimon valkaisuvaiheiden jälkeisiltä pesureilta tulevan suodoksen puhdistuskäsittelyä ja mikä jätevedenpuhdistuslaitoksella tapahtuvaa valkaisimosta poistettujen jätevesivirtojen (ja mahdollisesti virtojen) puhdistamista eri käsittelylinjoissa.

Andritz Oy on 19.4.2021 antanut nyt käsiteltävänä olevat neljännet muutetut patenttivaatimukset ja vastineen välipäätökseen, jossa se on esittänyt, että patenttivaatimuksia on muokattu ilmaisemaan selkeämmin, miten jätevesiä käsitellään, ja ettei minkäänlaista sekaannuksen mahdollisuutta voi syntyä siitä, ovatko jäteveden puhdistuksen käsittelylinjat osa jätevesilaitosta, vaikka niihin johdettava jätevesi tulisi valkaisimosta ja palaisi sinne.

Patentti- ja rekisterihallitus on antanut 13.4.2022 kuudennen välipäätöksen, jossa se on esittänyt, että patenttihakemusta ei nykyisessä muodossa voida hyväksyä, koska patenttivaatimusasetelma on epätäsmällinen ja patenttihakemuksen selitys ei ole riittävä, jotta ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Patentti- ja rekisterihallitus on antanut 13.7.2022 päätöksen patenttihakemuksen sillensäjättämisestä.

Andritz Oy on 11.11.2022 pyytänyt ottamaan patenttihakemuksen uudelleen käsiteltäväksi ja antanut vastineen, jossa se on esittänyt Patentti- ja rekisterihallituksen esittämien vastalauseiden olevan perustelemattomia ja ettei patenttivaatimusten muutoksille ole tarvetta tai syytä.

Patentti- ja rekisterihallitus on 8.11.2023 hylännyt patenttihakemuksen ja esittänyt, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1, patenttihakemuksen selityksen ja kuvioiden perusteella jää epäselväksi, mikä on valkaisimon valkaisuvaiheiden jälkeisiltä pesureilta tulevan suodoksen tai prosessiveden prosessin sisäistä käsittelyä ja kierrätystä ja mikä alan ammattimiehen käsittämän jätevedenpuhdistuslaitoksella tapahtuvaa valkaisimosta poistettujen jätevesivirtojen puhdistamista eri käsittelylinjoissa, mistä seuraa itsenäisen patenttivaatimuksen 1 epäselvyys (epätäsmällisyys). Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan selitys ei ole niin selvä (riittävä), että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Patentti- ja rekisterihallitus on lisäksi esittänyt patenttihakemuksessa käytetystä termistöstä, että alan normaalista poikkeavien termien merkitystä ei ole avattu selityksessä selvästi ja yksiselitteisesti ja että patenttivaatimuksessa 1 käytetyn käsittelylinja-termin viittausmerkit 8, 11 ja 14 ovat patenttihakemuksen kuvioiden selityksessä esitetty lukuisilla erilaisilla määritteillä, kuten jäteveden puhdistus, puhdistuskäsittely, käsittely, puhdistus, puhdistamo ja linja.

4.1.2 Patentti- ja rekisterihallituksen menettelyn arviointi

Asiassa on kyse siitä, onko Andritz Oy:tä kuultu asiassa riittävästi ennen patenttihakemuksen hylkäävän valituksenalaisen päätöksen antamista.

Patenttilain 16 §:n mukaan, jos vielä lausuman antamisen jälkeen katsotaan olevan este hakemuksen hyväksymiselle ja hakijalla on ollut tilaisuus antaa lausumansa esteestä, hakemus on hylättävä, mikäli ei ole aihetta antaa hakijalle uutta välipäätöstä.

Hallintolain 34 §:n 1 momentin mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Andritz Oy on esittänyt, että Patentti- ja rekisterihallitus on toiminut patenttilain vastaisesti, koska se ei ole hylkäyspäätöksessään huomioinut Andritz Oy:n hylkäyspäätöstä edeltävässä 11.11.2022 annetussa lausumassa sivuilla 2 — 4 esitettyjä yksityiskohtaisia perusteluja täsmällisyydestä ja selityksen riittävyydestä. Andritz Oy on lisäksi esittänyt, että Patentti- ja rekisterihallituksen hylkäyspäätöksessä on esitetty kaksi uutta perustetta, joista Andritz Oy:llä ei ole ollut mahdollisuutta lausua. Andritz Oy:n mukaan ensimmäinen uusi peruste on ollut patenttivaatimuksen 1 piirteen D epätäsmällisyys ja toinen uusi peruste on ollut Patentti- ja rekisterihallituksen hylkäyspäätöksessä esittämä väite, että patenttihakemuksen selitys on määritellyt tekniikan alan normaalista termistöstä poikkeavasti.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että Andritz Oy on saanut lausua kaikista hylkäysperusteista. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan Andritz Oy ei ole yksilöinyt, mitä Andritz Oy:n aiempia vastineiden argumentteja Patentti- ja rekisterihallitus ei ole huomioinut hylkäyspäätöksessä. Sen mukaan Andritz Oy on toimittanut käsiteltävänä olevan patenttivaatimusasetelman yhteydessä vastineen, jossa Andritz Oy ei ole esittänyt pääosalle argumenteistaan konkreettisia perusteita.

Patentti- ja rekisterihallitus on lisäksi esittänyt, että hylkäyspäätöksessä esitetty piirrekokonaisuuden D epätäsmällisyys on esitetty 13.4.2022 muodollisessa välipäätöksessä sekä hylkäyspäätöksessä 8.11.2023 kohdistettuna patenttivaatimuksen 1 oleelliseen kohtaan.

Patentti- ja rekisterihallitus on vielä esittänyt, että hylkäyspäätöksessä on esitetty lisäksi, ettei patenttihakemuksessa ole erityisesti käsittelylinjojen kohdalla käytetty tekniikan alan normaalia termistöä. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan termistöön liittyvä asia on esitetty 25.1.2021 ja 13.4.2022 muodollisissa välipäätöksissä, ja Andritz Oy on viitannut alan ammattimiehen yleistietoon alan oppikirjoista muttei ole yksilöinyt, mistä kohtaa oppikirjoista asia käy ilmi.

Markkinaoikeus toteaa, että Andritz Oy on saatuaan Patentti- ja rekisterihallitukselta 25.1.2021 järjestyksessä viidennen välipäätöksen, jossa on muun ohella todettu, ettei Andritz Oy:n 27.1.2020 Patentti- ja rekisterihallitukselle toimittamia muutettuja patenttivaatimuksia voida hyväksyä, sillä patenttihakemuksen selitys ei ole riittävä, antanut Patentti- ja rekisterihallitukselle 19.4.2021 vastineen, jonka yhteydessä Andritz Oy on toimittanut vielä muutetut patenttivaatimukset. Muutettujen patenttivaatimusten itsenäistä patenttivaatimusta 1 Andritz Oy on muuttanut siten, että jätevesien puhdistuslaitos on korvattu jätevesien puhdistuksella ja että patenttivaatimuksessa 1 mainituille puhdistuslinjoille on lisätty viitenumerot.

Edellä jaksossa 4.1.1 selostetulla tavalla Patentti- ja rekisterihallitus on sanotun johdosta antanut Andritz Oy:lle 13.4.2022 välipäätöksen, jossa se on esittänyt, ettei patenttihakemusta kyseisessä muodossa voida hyväksyä, koska patenttivaatimusasetelma on epätäsmällinen ja patenttihakemuksen selitys ei ole riittävä, jotta ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Edellä jaksossa 4.1.1 selostetulla tavalla Andritz Oy antanut Patentti- ja rekisterihallitukselle 11.11.2022 vastineen, jossa se on esittänyt Patentti- ja rekisterihallituksen esittämien vastalauseiden olevan perustelemattomia ja ettei patenttivaatimusten muutoksille ole tarvetta tai syytä.

Edellä jaksossa 4.1.1 selostetulla tavalla Patentti- ja rekisterihallitus ei sanotun johdosta ole enää antanut Andritz Oy:lle uutta välipäätöstä, vaan Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenlaisella päätöksellään hylännyt Andritz Oy:n patenttihakemuksen.

Markkinaoikeus toteaa, että Patentti- ja rekisterihallitus on niin 25.1.2021 kuin 13.4.2022 antamissaan välipäätöksissä sekä vielä 8.11.2023 antamassaan valituksenalaisessa päätöksessä katsonut, ettei patenttihakemus ole ollut hyväksyttävissä muun ohella sen johdosta, ettei patenttihakemuksen käsittämä itsenäinen patenttivaatimus 1 ole täsmällinen ja ettei patenttihakemuksen selitys ole riittävä. Mainitussa suhteessa Patentti- ja rekisterihallituksen toteama este patentoitavuudelle on pysynyt sinänsä koko ajan samana.

Ottaen lisäksi huomioon edellä selostettu Andritz Oy:n 19.4.2021 toimittamaan muutettuun itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 Patentti- ja rekisterihallituksen 13.4.2022 antama välipäätös Andritz Oy:llä on ollut tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka ovat saattaneet vaikuttaa asian ratkaisuun.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Patentti- ja rekisterihallitus on varannut Andritz Oy:lle tilaisuuden antaa patenttilain 16 §:n mukaisesti lausuma Patentti- ja rekisterihallituksen välipäätöksen 13.4.2022 antamisen jälkeen hakemuksen hyväksymisen esteestä ja että Patentti- ja rekisterihallitus on siten ennen asian ratkaisemista hallintolain 34 §:n 1 momentin mukaisesti varannut Andritz Oy:lle tilaisuuden lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka ovat saattaneet vaikuttaa asian ratkaisuun.

4.2 Patenttivaatimusten täsmällisyys

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että patenttivaatimuksen tulee olla alan ammattimiehen näkökulmasta täsmällinen patenttivaatimuksen perusteella, ilman tarvetta perehtyä patentin selityksestä saatavaan tietoon (ks. esim. T 1253/11, kohta 2.2.2).

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että patenttivaatimusten täsmällisyyttä koskevan vaatimuksen tarkoituksena on varmistaa, että kolmansille osapuolille ei jää mitään epäselvyyttä sen suhteen, mitä tietyllä patenttivaatimuksella halutaan suojata. Tästä oikeusvarmuuden vaatimuksesta seuraa, että patenttivaatimusta ei voida pitää täsmällisenä, jollei patenttivaatimus yksiselitteisesti mahdollista edellä mainitun rajanvedon tekemistä. Patenttivaatimus, joka käsittää epätäsmällisen teknisen piirteen, tuo siten mukanaan epäilyn kyseisen patenttivaatimuksen kohteesta. Tämä pätee sitä suuremmalla syyllä, jos epätäsmällinen piirre on olennainen siinä mielessä, että se on tarkoitettu erottamaan patenttivaatimuksen tuottaman suojan kohde tunnetusta tekniikasta.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että patenttihakemuksen perusasiakirja ja alan ammattimiehen yleistiedot huomioon ottaen itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirre D ei muodosta täsmällistä käsitettä. Patentti- ja rekisterihallitus on lisäksi esittänyt, että patenttihakemuksessa ei ole käytetty tekniikan alan normaalia termistöä erityisesti käsittelylinjojen kohdalla, eikä selityksessä ole avattu käytettyjen termien merkitystä selvästi ja yksiselitteisesti.

Patentti- ja rekisterihallituksen hylkäyspäätöksessä esittämän mukaan itsenäinen patenttivaatimus 1 ei ole täsmällinen, kun itsenäistä patenttivaatimusta 1 tarkastellaan patenttihakemuksen selityksen ja kuvioiden valossa, koska siitä ei käy yksiselitteisesti ilmi, mikä on valkaisimon valkaisuvaiheiden jälkeisiltä pesureilta tulevan suodoksen tai prosessiveden prosessin sisäistä käsittelyä ja kierrätystä sekä mikä on alan ammattimiehen käsittämää jätevedenpuhdistuslaitoksella tapahtuvaa valkaisimosta poistettujen jätevesivirtojen puhdistamista eri käsittelylinjoissa.

Andritz Oy on esittänyt, että itsenäinen patenttivaatimus 1 on täsmällinen, sen piirteet ovat selviä ja ne on määritetty käyttäen alan tavanomaista termistöä, jolloin alan ammattimies ymmärtää mitä mainituilla piirteillä tarkoitetaan. Andritz Oy:n mukaan patenttivaatimuksen 1 piirre D on yksiselitteinen ja sen tulkitsemiseen ei tarvita selityksen apua, sillä käsite linja on alan ammattimiehelle selkeä, koska sitä käytetään esimerkiksi tehtaan tuotantolinjoista, joissa se käytännössä tarkoittaa itsenäisesti toimivaa prosessi- tai tuotantoyksikköä, ja piirteessä D määritellään, että järjestetään useampi kuin yksi käsittelylinja tehtaan jätevesille, jotka voivat siis olla mitä tahansa jätevesiä, ja että koostumukseltaan erilaiset jätevedet puhdistetaan eri linjoissa.

Andritz Oy on lisäksi esittänyt, että patenttivaatimus 1 ei käsitä jätevedenpuhdistuslaitosta vaan jäteveden puhdistuksen, jolloin patenttivaatimuksen 1 täsmällisyyden kannalta ei ole merkitystä, mikä on valkaisimon valkaisuvaiheiden jälkeisiltä pesureilta tulevan suodoksen tai prosessiveden prosessin sisäistä käsittelyä ja kierrätystä ja mikä on alan ammattimiehen käsittämän jätevedenpuhdistuslaitoksella tapahtuvaa valkaisimosta poistettujen jätevesivirtojen puhdistamista eri käsittelylinjoissa.

Andritz Oy on vielä esittänyt, että patenttihakemuksen selityksessä käytettyjen termien suodos, jätevesi, puhdistus, virta ja käsittely käyttäminen osin vaihdannaisesti ei tee selityksestä riittämätöntä, koska alan ammattimiehelle on selvää asiayhteydestä, mitä kulloinkin tarkoitetaan. Andritz Oy:n mukaan patenttivaatimus 1 määrittelee jätevesien puhdistuksen, ja sen osalta ei ole olennaista, missä puhdistus tapahtuu, jolloin alan ammattimies osaa yleistietonsa perusteella sijoittaa puhdistuksen sopivaan kohtaan tehdasta tilanteesta ja kokoonpanosta riippuen.

Markkinaoikeus toteaa, että tarkasteltavana oleva itsenäinen patenttivaatimus 1 kohdistuu menetelmään nestevirtojen käsittelemiseksi ja käyttämiseksi sellutehtaalla. Patenttivaatimuksen 1 piirteessä C on esitetty jätevesien puhdistus, joka käsittelee sekä EFC-valkaisua käyttävän massan valkaisimon jätevesiä että tehtaalla syntyneitä muita jätevesiä.

Patenttivaatimuksen 1 piirteen D mukaan jätevesien puhdistukseen on järjestetty useampi kuin yksi käsittelylinja tehtaan jätevesille, ja tehtaan jätevesillä tarkoitetaan piirteessä C määriteltyjä EFC-valkaisua käyttävän massan valkaisimon jätevesiä ja tehtaalla syntyneitä muita jätevesiä. Alan ammattimies osaa tunnistaa yleistietonsa perusteella massan valkaisimon jätevedet ja tehtaalla syntyneet muut jätevedet.

Edelleen piirteen D mukaan koostumukseltaan erilaisia jätevesiä puhdistetaan eri käsittelylinjoissa niin, että puhdistetun veden laatu ja määrä kustakin käsittelylinjasta on sopiva käytettäväksi tuotantoprosessin vaiheeseen tai vaiheisiin, johon tai joihin puhdistettua jätevettä palautetaan. Alan ammattimies ymmärtää yleistietonsa perusteella, mitä tarkoitetaan jätevesien puhdistuksella käsittelylinjassa. Piirre D ei siten ole epätäsmällinen.

Patenttivaatimuksen 1 piirteen E mukaan valkaisimosta poistetaan kaksi tai useampi jätevesivirta, ja ne puhdistetaan eri käsittelylinjoissa. Piirre E liittyy siten piirteessä C mainittuun jätevesien puhdistukseen valkaisimon jätevesien käsittelemiseksi ja tarkentaa samalla piirteessä D esitettyä useampaa kuin yhtä käsittelylinjaa tehtaan jätevesille valkaisimon jätevesien osalta. Alan ammattimiehelle ei ole epäselvää, mikä on valkaisimon valkaisuvaiheiden jälkeisiltä pesureilta tulevan suodoksen jätevedenpuhdistuksessa tapahtuvaa piirteen E mukaista valkaisimosta poistettujen jätevesivirtojen puhdistamista eri käsittelylinjoissa.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 on ilmaistu patenttilain 8 §:n 2 momentissa edellytetyllä tavalla täsmällisesti, mitä patentilla halutaan suojata. Tähän liittyvää estettä patenttihakemuksen hyväksymiselle ei siten ole.

4.3 Selityksen riittävyys

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että selitys on riittävä, kun selitysosassa on kerrottu ainakin yksi tapa toteuttaa keksintö (ks. esim. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisu T 292/85, tiivistelmä) ja keksintö on mahdollista toteuttaa ilman kohtuutonta vaivaa ottaen huomioon myös alan ammattimiehen yleistieto (ks. esim. valituslautakuntien ratkaisu T 629/05, kohta 4).

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan keksinnön selitys voidaan katsoa riittämättömäksi, jos asiassa esitettyjen todennettavissa olevien seikkojen perusteella on syytä vakavasti epäillä selityksen riittävyyttä.

Vielä markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan alan ammattimies tulkitsee patenttivaatimusta teknisesti mielekkäällä tavalla ja ottaa tulkinnassa huomioon keksinnön selostuksen kokonaisuudessaan (ks. T 2456/12, perustelujen kohta 2.1.6).

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että patenttihakemuksen selitys ei ole riittävä, jotta alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan perusasiakirjan selitysosa ei kuvaa riittävällä tarkkuudella, mitkä valkaisimon jätevesivirrat ohjataan jätevesienpuhdistuslaitoksen eri käsittelylinjoihin ja käsitelläänkö pesureilta tulevia virtoja osana valkaisimoa ja lisäksi osana normaalia valkaisimon prosessivesien kierrätystä ja käsittelyä. Patenttihakemuksen selityksen perusteella ei Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan ei ole selvää, mitä jätevettä valkaisimolla käsitellään, eikä miten jätevettä käsitellään, kun huomioidaan sellutehtaan ja jätevedenpuhdistuksen alan ammattimiehen yleistiedot.

Andritz Oy on esittänyt, että patenttihakemuksen selitys on riittävä, jotta alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä, sillä itsenäinen patenttivaatimus 1 ei määritä tiettyjä virtoja tai jätevedenpuhdistuslaitosta. Andritz Oy:n mukaan tällöin selityksen riittävyyttä patenttivaatimuksen tarkoittaman keksinnön toteuttamiseen ei arvioida selityksessä esitettyjen valkaisimosta poistettujen virtojen ja niiden käsittelytavan ja käsittelyn sijainnin perusteella vaan alan ammattimiehelle on selvää ja lisäksi selityksen esimerkeissä on selitetty, mitä virtoja esimerkiksi johdetaan patenttivaatimuksessa 1 määritettyihin puhdistuslinjoihin.

Asiassa on selityksen riittävyyden osalta kysymys siitä, voiko alan ammattimies tarkasteltavana olevassa patentissa kokonaisuudessaan esitetyn perusteella käyttää patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää, kun lisäksi otetaan huomioon alan ammattimiehen yleistiedot. Markkinaoikeuden näkemyksen mukaan kyse on Patentti- ja rekisterihallituksen esittämän perusteella siitä, osaako alan ammattimies toteuttaa keksinnön massan valkaisimosta poistettavien jätevesivirtojen osalta oman yleistietonsa ja patenttihakemuksen kuvion 1 ja sen selityksen perusteella.

Markkinaoikeus toteaa, että niin Patentti- ja rekisterihallitus kuin Andritz Oy on viitannut tarkasteltavana olevan patenttihakemuksen selityksessä kuvion 1 yhteydessä esitettyyn keksinnön erääseen edulliseen suoritusmuotoon keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseksi (s. 22, r. 28 — s. 23, r. 3). Kuviossa 1 esitetyssä järjestelmässä kuvataan valkaisusekvenssi O‑A/D‑EOP‑D, jotka kirjaimet selityksen mukaan vastaavat kirjallisuudessa seuraavia valkaisuvaiheita: hapan hydrolyysivaihe (O) - heksenuronihappojen poistovaihe (A)/klooridioksidivaihe (D) - alkaliuuttovaihe, jossa käytetään happea ja peroksidia (EOP) - klooridioksidivaihe (D) (s. 2, r. 19 — 30). Selityksessä on esitetty ECF-valkaisuksi laskettavan kaikki sellaiset valkaisusekvenssit, joissa on vähintään yksi klooridioksidivaihe ja yksi alkalinen vaihe (s. 2, r. 5 — 15). Selityksessä on lisäksi esitetty, että valkaisussa prosessiin jää klooridioksidin tai kloorin reaktioista kloridipitoisia yhdisteitä (s. 4, r. 16 — 18). Kuvio 1 esittää siten piirteessä C esitetyn ECF-valkaisua käyttävän massan valkaisimon valkaisusekvenssin, jossa muodostuu kloridipitoisia jätevesiä.

Kuviossa 1 on esitetty klooridioksidivaiheen, D-vaiheen, pesurilta vietävän suodosta linjan kautta jäteveden puhdistukseen, ja jäteveden puhdistuksesta puhdistettu vesi johdetaan EOP-vaiheen pesurille. Kuviossa 1 on esitetty lisäksi alkaliuuttovaiheen, EOP-vaiheen, pesurilta vietävän suodosta linjan kautta jäteveden puhdistukseen, ja jäteveden puhdistuksesta puhdistettu vesi johdetaan A/D-vaiheen pesurille. D-vaiheen ja EOP-vaiheen pesurien suodokset on siten esitetty puhdistettavan erillisissä jätevedenpuhdistuksissa, jotka on kuviossa 1 merkitty viitenumeroin 8 ja 11. Patenttihakemuksen selityksen ja kuvion 1 perusteella alan ammattimies ymmärtää, että valkaisusekvenssissä käsitellään jätevesivirtana suodosta klooridioksidivaiheen pesurilta ja alkaliuuttovaiheen pesurilta. Patenttihakemuksen selitys kuvaa siten, mitkä valkaisimon valkaisusekvenssin jätevesivirrat ohjataan eri käsittelylinjoihin. Kuviossa 1 on esitetty lisäksi piirteen E mukaisesti valkaisusekvenssistä poistettavan kaksi jätevesivirtaa puhdistettavaksi eri käsittelylinjoissa, ja molemmista jätevesivirtojen käsittelylinjoista palautettavan valkaisusekvenssiin nestettä. Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei käsitä Patentti- ja rekisterihallituksen esittämää jätevedenpuhdistuslaitosta vaan valkaisimosta poistettavan jätevesivirran puhdistus tapahtuu käsittelylinjoissa, joiden sijaintipaikkaa ei ole patenttivaatimuksessa 1 määritelty.

Markkinaoikeus toteaa, että kuviossa 1 on esitetty massan valkaisimon valkaisusekvenssi, mutta ei massan valkaisimoa siihen kuuluvine kaikkine toimintoineen. Kuviossa 1 on esitetty neljä eri valkaisuvaiheen pesuria ja kunkin pesurin suodoksen puhdistuskäsittely/jäteveden puhdistus sekä vesivirran virtaus D-vaiheen pesurilta muiden pesurien ja niiden suodosten puhdistuskäsittelyjen/jäteveden puhdistuksen lävitse.

Edellä esitetyn patenttihakemuksen selityksen ja kuvion 1 perusteella alan ammattimies ymmärtää, että pesureilta poistettavat kaksi jätevesivirtaa vastaavat piirteen E mukaisia valkaisimosta poistettavia jätevesivirtoja. Kuviossa 1 ei ole esitetty kummankaan edellä mainitun jäteveden käsittelylinjan yhteydessä piirteen E mukaista yhtä käsittelylinjaa, josta nestettä palautetaan prosessiin ja jossa on biologiseen puhdistukseen perustuva käsittely jäteveden ligniinipitoisuuden alentamiseksi, eikä eniten klooriyhdisteitä sisältävää valkaisujätevesivirtaa, joka puhdistetaan omassa käsittelylinjassa. Patenttihakemuksen selityksessä on kuitenkin esitetty piirteessä E mainitusta biologisesta puhdistuksesta, että erään edullisen suoritusmuodon mukaan ainakin yhdessä jäteveden käsittelylinjassa on biologinen puhdistus (s. 7, r. 18 — 19). Selityksessä on lisäksi esitetty biologisesta puhdistuksesta, että erään suoritusmuodon mukaan keksintö on edullinen, kun ainakin yksi puhdistuslinja, josta nestettä palautetaan prosessiin, on biologiseen puhdistukseen perustuva käsittely. Puhdistetusta jätevedestä ainakin osa palautetaan johonkin valkaisuvaiheen pesulaitteen pesunesteeksi tai laimennusnesteeksi. Puhdistettua nestettä voidaan palauttaa myös ruskean massan pesuprosessin loppuun tai ruskean massan pesussa toimivan viimeisen puristinpesulaitteen laimennusruuville (s. 9, r. 36 — s. 10, r. 5). Patenttihakemuksen selitys esittää biologisen puhdistuksen olevan tehokas haitallisten orgaanisten aineiden osuuden vähentämisessä, johon kuuluvat valkaisussa erotetut ligniiniyhdisteet (s. 5, r. 20 — 24).

Tarkasteltavana olevan patenttihakemuksen selityksessä on esitetty piirteen C ECF-valkaisua käyttävän massan valkaisimon jätevesistä, että tyypillisessä kytkennässä jätevetenä otetaan ulos klorideja sisältävää suodosta ensimmäisestä D-vaiheesta (klooridioksidivaihe) ja ensimmäisestä alkalisesta vaiheesta (s. 8, r. 18 — 26 ja s. 18, r. 6 — 8). Tämä opetus on yhtenevä kuviossa 1 esitetyn keksinnön suoritusmuodon kanssa. Alan ammattimies sijoittaisi tällöin piirteen E mukaisen biologiseen puhdistukseen perustuvan käsittelyn jäteveden ligniinipitoisuuden alentamiseksi alkaliuuttovaiheen, EOP-vaiheen, pesurilta vietävän suodoksen linjaan, ja eniten klooriyhdisteitä sisältävän valkaisujätevesivirran klooridioksidivaiheen, D-vaiheen, pesurilta vietävän suodoksen linjaan.

Alan ammattimies osaa siten patentissa esitetyn perusteella toteuttaa myös patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän piirteen E, kun lisäksi otetaan huomioon alan ammattimiehen yleistiedot. Markkinaoikeus katsoo patentin selityksen riittäväksi tältä osin.

Patentti- ja rekisterihallitus on toiseksi esittänyt, että patenttihakemuksen kuvion 1 mukaisessa suoritusmuodossa esitetään valkaisimoprosessin normaali pesurien suodosten käsittely ”omassa puhdistuskäsittelyssä”, mutta toisaalta kuvion 1 selityksen mukaan pesusuodos viedään pesusta (5) linjan (7) kautta jätevedenpuhdistukseen (11), ja selityksessä ei ole kuvattu, miten puhdistuskäsittely eroaa jäteveden käsittelystä.

Andritz Oy on esittänyt, että patenttihakemuksen selityksessä on annettu toteutusesimerkki kuvion 1 kohdalta, ja selityksessä on esitetty, miten alan ammattimiehen tulee huomioida erilaiset jätevesivirrat.

Markkinaoikeus toteaa, että kuviossa 1 on esitetty massan valkaisimon valkaisusekvenssi, mutta ei massan valkaisimoa siihen kuuluvine kaikkine toimintoineen. Kuviossa 1 on esitetty neljä eri valkaisuvaiheen pesuria ja kunkin pesurin suodoksen puhdistuskäsittely/jäteveden puhdistus sekä vesivirran virtaus D-vaiheen pesurilta muiden pesurien ja niiden suodosten puhdistuskäsittelyjen/jäteveden puhdistuksen lävitse. Edellä esitetyn patenttihakemuksen selityksen ja kuvion 1 perusteella alan ammattimies osaa toteuttaa piirteen E mukaisen jäteveden käsittelyn.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että kuviossa 1 on esitetty neljä eri vaiheen pesuria, joista suodokset klooridioksidivaiheen pesurilta ja alkaliuuttovaiheen pesurilta käsitellään jätevesivirtana, suodos heksenuronihappojen poistovaiheen/klooridioksidivaiheen pesurilta käsitellään puhdistuskäsittelyssä ja suodos happivaiheen pesurilta johdetaan ruskean massan käsittelyyn. Kuvion 1 osalta selityksessä ei kuvata heksenuronihappojen poistovaiheen/klooridioksidivaiheen pesurilta tulevan suodoksen puhdistuskäsittelyä tarkemmin, mutta patenttihakemuksen selityksen mukaan suoritusmuodoltaan edullisimmassa osittaisessa puhdistuksessa valkaisusekvenssissä, joka on kuvion 1 mukainen, myös heksenuronihappojen poistovaiheen/klooridioksidivaiheen pesurilta tulevalle suodokselle on järjestetty jäteveden käsittely (s. 7, r. 1 — 13). Alan ammattimies ymmärtää, miten kuvion 1 mukaisessa suoritusmuodossa puhdistuskäsittely eroaa jäteveden käsittelystä, ja osaisi siten patenttihakemuksen selityksen perusteella toteuttaa keksinnön kuvion 1 mukaisessa suoritusmuodossa.

Patentti- ja rekisterihallitus on kolmanneksi esittänyt, että itsenäinen patenttivaatimus 1 käsittää jätevesien puhdistamisen sijoittamisen valkaisimoon, mutta alan ammattimies ei yleisosaamisensa pohjalta kuitenkaan näin tekisi, ja patenttihakemuksen selitys ja patenttivaatimukset huomioiden ei käy selväksi, miten alan ammattimies toteuttaa patenttivaatimuksessa 1 määritellyn keksinnön.

Andritz Oy on esittänyt, ettei ole olennaista puhutaanko valkaisimon sisällä tapahtuvasta puhdistuksesta vai jätevesilaitoksella tapahtuvasta puhdistuksesta, sillä patenttivaatimus 1 ei määrittele, missä puhdistus fyysisesti tapahtuu, ja alan ammattimies osaisi yleistietonsa perusteella järjestää puhdistuksen sopivaan kohtaan tehdasta tilanteesta ja kokoonpanosta riippuen.

Markkinaoikeus toteaa, että itsenäinen patenttivaatimus ei määrittele jätevesivirtojen käsittelylinjojen sijaintipaikkaa sellutehtaalla. Alan ammattimies tuntee valkaisussa syntyvien suodosten puhdistamisen käytettävät tunnetut laitteistot ja järjestelmät ja osaa ammattitaitonsa perusteella toteuttaa käsittelylinjan jätevesien puhdistamiseen. Markkinaoikeus katsoo patentin selityksen riittäväksi tältä osin.

Patentti- ja rekisterihallitus on neljänneksi esittänyt, että patenttihakemuksen selityksen lopussa on esitetty keksinnön erityisiä suoritusmuotoja, joissa kuvioiden viittausmerkit 8, 11 ja 14 on esitetty lukuisilla erilaisilla määritteillä, kuten jäteveden puhdistus, puhdistuskäsittely, käsittely, puhdistus, puhdistamo ja linja. Lisäksi määritteet, kuten ”suodos, virta, jätevesi, puhdistus ja käsittely”, on sekoitettu selityksessä riippumatta siitä, onko tarkoitettu valkaisimon pesureita, niiden prosessivettä ja sen kierrätystä tai puhdistuskäsittelyä valkaisimon sisällä vai jätevesilaitokselle ohjattua virtaa.

Andritz Oy on edelleen esittänyt, että patenttihakemuksen selityksessä käytettyjen termien kuten ”suodos, virta, jätevesi, puhdistus ja käsittely” käyttäminen osin vaihdannaisesti ei tee selityksestä riittämätöntä, koska alan ammattimiehelle on selvää asiayhteydestä, mitä kulloinkin tarkoitetaan.

Markkinaoikeus toteaa, että tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän selityksen ei voida katsoa olevan riittämätön sillä perusteella, että tarkasteltavana olevaan patentin selitysosassa on käytetty termejä ”suodos, virta, jätevesi, puhdistus ja käsittely” osin vaihdannaisesti. Edellä on selostettu patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän menetelmävaiheita ja niiden toteutusta. Tarkasteltavana olevassa patentissa on siten esitetty ainakin yksi kyseisen menetelmän toteutustapa. Markkinaoikeus katsoo patentin selityksen riittäväksi tältä osin.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei Patentti- ja rekisterihallitus ole esittänyt sellaisia todennettavissa olevia seikkoja, joiden perusteella olisi syytä vakavasti epäillä patenttivaatimuksessa 1 esitetyn menetelmän selityksen riittävyyttä. Patenttivaatimuksessa 1 esitetyn menetelmän selitys on siten riittävä, jolloin alan ammattimies voi sen perusteella käyttää kyseistä menetelmää. Patenttivaatimusasetelman hyväksymiselle ei näin ollen ole patenttilain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua estettä.

4.4 Johtopäätös

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Patentti- ja rekisterihallituksen ei olisi tullut hylätä Andritz Oy:n patenttihakemusta esittämillään perusteilla. Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalainen päätös on siten kumottava, ja asia on palautettava Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.