MAO:230/2025

Asiasanat: Uniresta Oy > Oulun Ammattikorkeakoulu Oy ja Oulun yliopisto, julkinen hankinta, käyttöoikeussopimus, tarjouspyynnön epäselvyys, hintavertailu
Tapausvuosi: 2025
Antopäivä: 5.5.2025
Diaarinumero: 607/2024

Asian tausta

Oulun Ammattikorkeakoulu Oy ja Oulun yliopisto (jäljempänä myös hankintayksiköt) ovat ilmoittaneet 23.8.2024 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta ravintolapalveluja koskevan käyttöoikeussopimuksen kilpailutuksesta ajalle 1.1.2025 — 31.12.2027 ja kahden vuoden pituiselle optiokaudelle. Hankinta on jaettu kolmeen osa-alueeseen.

Oulun Ammattikorkeakoulu Oy ja Oulun yliopisto ovat 8.10.2024 tekemällään hankintapäätöksellä valinneet osa-alueen 1 osalta Sodexo Oy:n tarjouksen ja osa-alueiden 2 — 3 osalta Juvenes Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 20.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Uniresta Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut myös, että markkinaoikeus määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen ja määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.625 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankinta on ilmoitettu ja kilpailutettu käyttöoikeussopimuksena, vaikka kyse on ollut sekamuotoisesta sopimuksesta, jonka osat on voitu objektiivisesti erottaa toisistaan. Opiskelijaruokailun ja henkilökunnan ruokailun kilpailutuksessa on ollut kysymys käyttöoikeussopimuksesta. Kokous- ja edustustarjoilujen kilpailutuksessa on ollut kyse hankintalain liitteen E mukaisista muista erityisistä palveluista. Kokous- ja edustustarjoilut eivät ole liittyneet erottamattomalla tavalla opiskelija- ja henkilöstöruokailuun, eivätkä ne ole muodostaneet jakamatonta kokonaisuutta, sillä hankintayksiköt ovat varanneet hankintasopimusluonnoksessa itselleen mahdollisuuden hankkia tapahtuma- tai erityistilaisuuksien tarjoiluja myös muulta kuin palveluntuottajalta. Myös lukiolaisten ruokailu, jonka hankintayksikkö ostaa erikseen palveluntarjoajalta, on ollut erillinen palvelukokonaisuus, jossa ei ole ollut kyse käyttöoikeussopimuksesta. Edellä mainituilta osin hankinnasta olisi tullut ilmoittaa omalla hankintailmoituksellaan.

Hankintayksiköiden vastaus lisäkysymykseen numero 9 on muuttanut perushintaisen opiskelija-aterian hinnoittelua olennaisella tavalla kesken hankintamenettelyn. Tarjouspyyntö on mahdollistanut kalliimpien perushintaisten opiskelija-aterioiden tarjoamisen edellyttäen, että palveluntarjoajalla on kuitenkin aina tarjolla vähintään kaksi tarjouksen mukaisesti hinnoiteltua perushintaista opiskelija-ateriaa. Hankintayksiköiden vastauksen mukaan palveluntarjoajalla ei ole ollut mahdollisuutta tarjota kalliimpia perushintaisia opiskelija-aterioita edes tilanteessa, jossa tarjolla on jo kaksi tarjouksen mukaan hinnoiteltua edullisempaa perushintaista opiskelija-ateriaa. Muutoksella on ollut olennainen vaikutus tarjouslaskentaan ja vertailussa käytettävään tarjoushintaan, minkä vuoksi valittaja on joutunut aloittamaan tarjouslaskennan uudelleen. Mikäli kyse ei olisi tarjouspyynnön olennaisesta muutoksesta, on tarjouspyyntö ollut tältä osin epäselvä ja puutteellinen.

Hankintayksiköt eivät ole perustelleet hankinta-asiakirjoissa sitä, miksi kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on käytetty ainoastaan halvinta hintaa. Opiskelija- ja henkilöstöruokailun kilpailutuksessa laadulla on ollut erityinen merkitys. Hinnalla kilpailuttaminen on suosinut isoja toimijoita, ja asettanut pienet toimittajat, kuten valittajan, eriarvoiseen asemaan. Kilpailutuksissa, joissa hankintayksiköt antavat tilat ja laitteet veloituksetta tarjoajan käyttöön ja joissa kaikilla toimijoilla on käytössään saman alan työehtosopimus, hinnalla kilpailuttaminen ei kohtele tasavertaisesti kaikkia toimijoita. Hintaerot ovat syntyneet erityisesti raaka-ainekustannuksissa.

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä siksi, että tarjouspyynnössä ei ole esitetty, miten vertailupisteet ovat muodostuneet. Tarjouspyynnössä on todettu, että vertailuperusteena käytetään halvinta hintaa ja että hinnan painoarvo on 100 pistettä. Tarjouspyynnön hintaliitteissä on todettu, että opiskelijaruokailun painoarvo hintapisteistä on 80 prosenttia, henkilökunnan ruokailun 10 prosenttia ja kokous- ja edustustarjoilujen 10 prosenttia. Liitteissä ei ole esitetty sitä, miten vertailupisteet lasketaan. Tarjoajille on jäänyt epäselväksi, millä laskukaavalla vertailupisteet lasketaan, eikä laskukaavaa ole esitetty myöskään hankintapäätöksessä.

Hankintayksiköt eivät ole perustelleet hankintapäätöstään hankintasäännösten edellyttämällä tavalla. Hankintapäätöksessä ei ole myöskään esitetty vertailussa käytettyjä hintoja, eikä sitä, miten vertailupisteet ovat muodostuneet. Vertailutaulukossa on ilmoitettu vain osa-alueen yhteenlaskettu hinta, joka ei ole ollut vertailussa käytetty hinta, eikä sen ilmoittaminen ole ollut riittävää. Hankintapäätöksestä olisi tullut käydä ilmi kunkin osa-alueen osalta opiskelijaruokailun hinta, henkilöstöruokailun hinta sekä kokous- ja edustustarjoilujen yksikköhintojen yhteenlaskettu hinta.

Hankintasopimusluonnoksen kohta 4.7 on ollut hankintasäännösten ja tarjouspyynnössä asetettujen edellytysten vastainen. Tarjouspyynnössä ja sen liitteenä olevassa palvelukuvauksessa on todettu, että Linnanmaan kampukselle on ollut tarkoitus saada kaksi palveluntuottajaa. Toisen palveluntuottajan paikan vapautuessa paikan tulisi siirtyä seuraavaksi kilpailutuksessa sijoittuneelle tarjoajalle tai osa-alue tulisi kilpailuttaa kokonaisuudessaan uudelleen, koska kysymyksessä on pitkä sopimuskausi.

Vastine

Vaatimukset

Oulun Ammattikorkeakoulu Oy ja Oulun yliopisto ovat vaatineet, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan niiden arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankinta on kilpailutettu hankintasäännösten mukaisesti käyttöoikeussopimuksena. Kaikissa hankinnan kohteena olevissa palveluissa on ollut kyse käyttöoikeussopimuksesta. Hankintayksiköt antavat käyttöoikeussopimuksella palveluntuottajalle oikeuden tuottaa palveluita niiden tiloissa sijaitsevissa ravintoloissa, eivätkä hankintayksiköt takaa sopimuksen perusteella tilattavia määriä. Palvelujen tuottamiseen liittyy toiminnallinen riski ja kysyntäriski, jotka ovat palveluntuottajan vastuulla.

Ainoastaan valittu tarjoaja voi tuottaa kokous- ja edustustarjoiluja sekä lukiolaisten opiskelijaruokailua kyseisissä tiloissa. Lukiolaisten ruokailu liittyy keskeisesti opiskelijaruokailuun, ja se tuotetaan samoilla tuotantotekijöillä kuin korkeakouluopiskelijoiden ruokailu. Palveluntuottajan tekemien investointien ja palvelusta aiheutuvien kustannusten takaisin saaminen riippuu palvelun tosiasiallisesta kysynnästä ja tarjoamisesta.

Hankinta on joka tapauksessa kilpailutettu oikein sekamuotoisena sopimuksena sen pääasiallisen kohteen mukaisesti. Opiskelijaruokailu on muodostanut suurimman osan kilpailutuksen kokonaisarvosta, ja hankinnan pääasiallisena kohteena on ollut siten palveluja koskeva käyttöoikeussopimus.

Hankinnan kohteena olevia eri osioita ei ole voitu objektiivisesti erottaa toisistaan, vaan ne ovat kaikki liittyneet keskeisesti toisiinsa ja muodostaneet jakamattoman kokonaisuuden. Kaikkien palvelujen tuottamiseen käytetään samoja tuotantotekijöitä, joita ovat tilat, raaka-aineet, työntekijät ja astiat. Kilpailutuksen osa-alueet on jaettu siten, että kaikkiin on sisältynyt ravintolan tai kahvilan läheisyydessä oleva valmistuskeittiö.

Koska kyseessä on ollut käyttöoikeussopimus, hankintayksiköiden ei ole tarvinnut perustella halvimman hinnan käyttöä kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena. Lisäksi laadulle on asetettu korkeat vähimmäisvaatimukset, jotka kaikkien tarjoajien on tullut täyttää.

Tarjouspyyntö on ollut selkeä, eikä sitä ole muutettu olennaisesti. Hankintayksiköiden vastauksessa lisäkysymykseen numero 9 on ollut kyse täsmennyksestä. Hintaliitteiden mukaan hintoja ei ole saanut ilmoittaa vaihteluvälillä, ja kussakin kohdassa on voinut antaa vain yhden summan. Alan ammattimaiselle toimijalle on ollut selvää, että se on voinut ilmoittaa vain yhden opiskelija-ateriahinnan. Valittajan mahdollinen tulkintavirhe on korjaantunut viimeistään vastausvaiheessa, ja hankintayksiköiden vastaus on annettu hyvissä ajoin ennen tarjousten jättämiselle asetettua määräaikaa.

Tarjouspyynnössä ja sen liitteissä on selkeästi ilmoitettu vertailuperusteet ja tarjoajien valinnassa noudatettava menettely. Hintaliitteillä ja sopimusliitteellä on yksilöity kaikki tarvittavat tiedot. Tarjouspyynnössä on selkeästi ilmoitettu, että vertailuperusteena on ollut halvin hinta, jonka painoarvo on ollut jokaisella osa-alueella 100 pistettä. Osa-alueiden sisäiset painoarvot on ilmoitettu erikseen hintaliitteissä. Kaikki tarjoajat ovat ilmoittaneet tarjoushintansa vaaditulla tavalla, joten tarjoukset ovat olleet keskenään vertailukelpoisia.

Hankintapäätöksestä on käynyt ilmi, että voittanut tarjoaja on saanut täydet pisteet ja että muiden tarjoajien pisteet on laskettu tarjouspyynnön mukaisesti vertaamalla tarjottuja hintoja voittajan tarjoamaan hintaan. Yksikköhinnat ovat sisältäneet tarjoajien liikesalaisuuksia, eikä niitä ole tullut esittää vertailutaulukossa. Valittajan esittämällä virheellä ei ole ollut vaikutusta hankintamenettelyn lopputulokseen eikä valittajan asemaan hankintamenettelyssä.

Hankintasopimusluonnoksen ehdot ovat olleet hankintasäännösten mukaisia. Tarjouspyynnössä asetetut edellytykset ovat liittyneet osatarjousten sallimiseen ja useamman toimittajan valitsemiseen sopimuskaudelle. Sopimusehdolla on varmistettu hankinnan toteuttaminen tilanteessa, jossa palveluntuottaja ei sopimuskauden aikana kykene jatkamaan palvelun tuottamista. Mikäli palveluntuottajaksi valittaisiin tällaisessa tilanteessa valittajan esittämällä tavalla kilpailutuksessa seuraavaksi tullut tarjoaja, opiskelijaruokailun jatkuminen vaarantuisi useiden kuukausien mittaisen haltuunoton vuoksi. Hankintayksikkö ei voisi myöskään tehdä hankintapäätöstä, jos annettu tarjous ei ole enää voimassa. Ilman kyseistä sopimusehtoa hankintayksikön tulisi kilpailuttaa hankinta kokonaan uudestaan. Sopimusehdon mukaisessa tilanteessa olisi kyse hankintasäännösten mukaisesta sopimusmuutoksesta, joka perustuu sopimusehtoihin.

Kuultavien lausunnot

Juvenes Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.830 eurolla viivästyskorkoineen.

Juvenes Oy on esittänyt, että kaikissa hankinnan kohteena olevissa palveluissa on ollut kyse käyttöoikeussopimuksesta. Kokous- ja edustustarjoiluihin sekä lukiolaisten ruokailuun liittyvä taloudellinen ja toiminnallinen riski on palveluntuottajalla. Toimittajan palvelun tarjoamiseksi tekemien investointien ja palvelusta aiheutuvien kustannusten takaisin saaminen riippuu palvelun tosiasiallisesta kysynnästä ja tarjoamisesta, eivätkä sopijaosapuolet voi vaikuttaa toiminnalliseen riskiin. Hankintayksiköt eivät takaa valitulle sopimuskumppanille vähimmäistuloa, jolla palveluntuottajan mahdolliset tappiot tai investointikustannukset voisi kattaa.

Vaikka katsottaisiin, että kokous- ja edustuspalveluiden tai lukiolaisten opiskelijaruokailun osalta kyse ei olisi ollut käyttöoikeussopimuksesta, hankinta on kilpailutettu tällöinkin sen pääasiallisen kohteen mukaisesti eli käyttöoikeussopimuksena. Hankinnan pääasiallinen kohde on ollut korkeakoulujen opiskelija- ja henkilöstöruokailu. Kokous- ja edustuspalvelut sekä lukiolaisten opiskelijaruokailu ovat muodostaneet vähäisen osan hankinnan kohteesta.

Hankinnan kohteena olevia eri osioita ei ole voinut objektiivisesti erottaa toisistaan, vaan ne kaikki ovat liittyneet keskeisesti toisiinsa. Hygieniamääräykset edellyttävät, ettei keittiö- tai ravintolatiloihin voi tulla muita palveluntuottajia kuin valittu palveluntarjoaja. Mikäli jokin toinen palveluntuottaja tarjoaa vähäisessä määrin kokoustarjoiluja yliopistoalueella, tällaisissa palveluissa on kyse erilaisista palvelusuoritteista kuin kilpailutetussa palvelussa. Muiden palveluntuottajien tarjoamat kokoustarjoilut valmistettaisiin muualla kuin hankintayksiköiden tilojen ravintoloissa ja tuotaisiin yliopistoalueelle valmiiksi tarjottavina.

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä tai puutteellinen, eikä sitä ole muutettu kesken hankintamenettelyn. Hankintayksiköt ovat vastauksellaan selventäneet tarjouspyyntöä. Kaikilla tarjoajilla on ollut yhdenvertaiset mahdollisuudet tarkistaa tarjouslaskentaansa vastauksen perusteella. Annettu vastaus on vastannut tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyä. Valittaja on tulkinnut hankinta-asiakirjoja virheellisesti ja niiden sanamuodon vastaisesti. Tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella on ollut mahdollista ilmoittaa ainoastaan yksi opiskelija-ateriahinta hintaliitteelle, ja alan ammattimaisen tarjoajan on tullut ymmärtää tämä hinnoittelussaan. Valittajan tulkinta olisi johtanut siihen, että tarjoukset eivät olisi olleet vertailukelpoisia, jos osa hinnoista olisi jäänyt ilmoittamatta hintalomakkeella. Tarjouspyyntö ei ole suosinut isoja toimijoita, eikä tällainen menettely olisi vaikuttanut valittajan asemaan hankintamenettelyssä.

Tarjousten vertailu on suoritettu tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaisesti. Tarjoajien yksityiskohtaisia hintoja ei ole voitu jakaa muille tarjoajille, koska ne sisältävät tarjoajien liikesalaisuuksia. Vaikka tarjouspyyntöasiakirjojen tai hankintapäätöksen katsottaisiin olevan puutteellisia tarjousten pisteytyksen osalta, mahdollinen epäselvyys ei ole vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisten asemaan.

Valittajan viittaamalla sopimusluonnoksen kohdalla on varmistettu hankinnan toteuttaminen tilanteessa, jossa palveluntuottaja ei kykene jatkamaan palvelun tuottamista.

Sodexo Oy on esittänyt, että kokous- ja edustuspalvelut ovat olleet osa opiskelijaruokailusta ja henkilökunnan ruokailusta muodostuvaa palvelukokonaisuutta. Ravintolapalvelut on yleensä kilpailutettu käyttöoikeussopimuksina. Koska valittu palveluntoimittaja saa käyttöönsä kohteeseen osoitetut ravintola- ja keittiötoiminnot, on ollut luonnollista, että se tuottaa samalla myös kohteessa tarvittavat kokous- ja edustustarjoilut.

Tarjouspyyntöä ei ole muutettu kesken hankintamenettelyn, eikä se ole ollut epäselvä tai puutteellinen. Hankintayksiköt ovat vastauksessaan tarkentaneet, että tarjoaja ei ole voinut hinnoitella perushintaista opiskelija-ateriaa tarjottua hintaa korkeammaksi. Palvelukuvauksen mukaisesti tarjoajan on tullut antaa vain yksi hinta perushintaiselle opiskelija-aterialle ja henkilökunta-aterialle. Palvelumallilla, jossa palveluntuottajan olisi ollut mahdollista tarjota kalliimpia perushintaisia aterioita, ei olisi voitu toteuttaa tasapuolista ja kokonaistaloudellisesti edullisinta hintavertailua. Tällöin tarjoaja olisi voinut tarjota hintalomakkeella erityisen halpaa peruslounaan hintaa, mutta samalla sille olisi syntynyt kannustin ohjata palveluvaiheessa asiakkaita kalliimpaan peruslounaaseen ilman, että sen hintaan olisi kohdistunut hintavertailua. Tarjoajat ovat ymmärtäneet vertailuperusteet ja antaneet vertailukelpoiset tarjoukset. Hankintayksiköt ovat toimineet avoimesti ja kohdelleet kaikkia palveluntarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättä.

Kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena ei ole käytetty ainoastaan halvinta hintaa, vaan se on koostunut myös tarjouspyynnössä esitetyistä laadullisista vaatimuksista.

Hankintapäätöksestä on käynyt ilmi jokaisen tarjoajan vertailupisteet sekä se, että voittanut tarjoaja on saanut täydet pisteet, ja muiden tarjoajien pisteet on laskettu vertaamalla tarjottuja hintoja voittajan tarjoamaan hintaan. Kokous- ja edustustarjoiluiden yksikköhinnat ovat olleet tarjoajien liikesalaisuuksia.

Hankintayksiköt ovat sopimusehtoja asettaessaan arvioineet asianmukaisesti, että hankintasäännösten ja ravintolapalveluiden käytännön kannalta ensisijainen vaihtoehto on ollut siirtää luopuneen palveluntuottajan toiminta toiselle palveluntuottajalle.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että kokous- ja edustustarjoilujen tai lukiolaistarjoilujen tuottaminen ei edellytä käyttöoikeussopimuksen alaisten tuotantoresurssien käyttämistä. Kokous- ja edustustarjoilut on mahdollista tuottaa hankintayksiköiden ulkopuolella olevissa tiloissa ja toimittaa paikalle. Lukiolaisten ruoka voidaan tuottaa muualla ja tuoda tarjolle sitä varten sopivaan paikkaan.

Sopimusliite ei ole kieltänyt palveluntarjoajaa veloittamasta opiskelija- tai henkilökunta-aterioista muilla kuin hintaliitteellä ilmenevillä perusteilla. Tarjouspyynnön perusteella tarjoajat ovat voineet perustellusti olettaa, että myös kalliimmat perushintaiset opiskelija-ateriat ovat olleet sallittuja. Tämä on ollut myös KELA:n ateriatukisäännöksien mukaista. Valittaja ei ole esittänyt hankintayksikölle kysymystä, johon annetulla vastauksella tarjouspyyntöä on muutettu.

Muut kirjelmät

Hankintayksiköt ovat on esittäneet, että kokoukset pidetään eri puolilla kampusta sijaitsevissa neuvottelutiloissa, ja tarjoilu on voitu toteuttaa ainoastaan kampuksella toimivista keittiöistä käsin. Lisäksi kokoustarjoiluiden tilaukset tapahtuvat usein nopealla aikataululla, jolloin tarjoiluiden tilaaminen kampuksen ulkopuolelta ei olisi ajallisesti mahdollista.

Lukiolaisten ruokailu toteutetaan samassa ravintolatilassa kuin opiskelijaruokailu ja henkilökunnan ruokailu. Ravintola on lukiolaisten käytössä koulupäiväisin aikavälillä 11.00 — 12.15, minkä jälkeen sama ravintolatila avautuu korkeakouluopiskelijoiden ja henkilökunnan käyttöön. Palveluntuottajan vaihtuminen tässä välissä ei olisi mahdollista. Hankintayksiköt eivät voi tarjota lukiolaisten käyttöön muita ruokailutiloja. Koska ruokailuun osallistuu päivittäin noin 260 lukiolaista lähes yhtä aikaa, pöytätiloja on tarvittu runsaasti, eikä tiloja ole ollut mahdollista järjestää muulla tavoin.

Hankintayksiköt ovat tehneet varauksen mahdollisuudesta hankkia tapahtuma- tai erityistilaisuuksien tarjoiluja myös muulta kuin palveluntuottajalta eritystilaisuuksia varten. Tällaiset erityistilaisuudet, kuten harvoin järjestettävät tohtoripromootiot, avajaiset ja virkaanastujaiset, on ollut mahdollista järjestää ulkopuolisen pitopalvelun toimesta, mikä ei ole tarkoittanut sitä, että ulkopuolinen palveluntuottaja voisi toteuttaa päivittäiset kokoustarjoilut.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on ensin arvioitava, ovatko hankintayksiköt menetelleet valittajan esittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisesti, kun ne ovat julkaisseet hankinnasta käyttöoikeussopimuksia koskevan hankintailmoituksen. Asiassa on lisäksi tarvittaessa arvioitava, ovatko hankintayksiköt niille esitettyyn lisäkysymykseen antamallaan vastauksella muuttaneet tarjouspyyntöä olennaisesti tai onko hankintayksiköiden vastaus tehnyt tarjouspyynnöstä valittajan esittämällä tavalla epäselvän. Asiassa on edelleen tarvittaessa arvioitava, ovatko hankintayksiköt menetelleet hankintasäännösten vastaisesti, kun ne eivät ole perustelleet halvimman hinnan käyttämistä ainoana kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena. Asiassa on tämän jälkeen tarvittaessa arvioitava, ovatko vertailuperusteet olleet valittajan esittämällä tavalla epäselvät tai puutteelliset, ja ovatko hankintayksiköt perustelleet hankintapäätöksen hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on lopuksi tarvittaessa arvioitava, onko tarjouspyynnön liitteenä ollut hankintasopimusluonnos ollut tarjouspyynnön tai hankintasäännösten vastainen.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 4 §:n 1 kohdan mukaan hankintasopimuksella tarkoitetaan kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välillä ja jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan.

Pykälän 4 kohdan mukaan palveluhankintasopimuksella tarkoitetaan muuta kuin julkista rakennusurakkaa koskevaa hankintasopimusta, jonka kohteena on palvelujen suorittaminen.

Pykälän 5 kohdan mukaan käyttöoikeussopimuksella tarkoitetaan 6 ja 7 kohdassa tarkoitettua sopimusta.

Pykälän 7 kohdan mukaan palveluja koskevalla käyttöoikeussopimuksella tarkoitetaan taloudellista vastiketta vastaan tehtyä kirjallista sopimusta, jolla yksi tai usea hankintayksikkö siirtää muiden kuin käyttöoikeusurakkaa koskevien palvelujen tarjoamisen ja hallinnoimisen sekä siihen liittyvän toiminnallisen riskin yhdelle tai usealle toimittajalle ja jossa siirtämisen vastikkeena on joko yksinomaan palvelujen käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä.

Hankintalain 4 §:n 7 kohdan esitöiden (HE 108/2016 vp s. 76 ja 77) mukaan julkiset käyttöoikeussopimukset ovat hankintasopimusten tavoin vastikkeellisia sopimuksia yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välillä. Toimittajan suoritus hankintayksikölle sisältää urakkatyön toteuttamisen tai palvelujen tarjoamisen ja hallinnoimisen. Hankintayksikön suorituksena toimittajalle on yksinomaan rahavastikkeen sijasta kuitenkin joko rakennettavan kohteen käyttöoikeuden siirto taikka palvelukonsession osalta palvelujen käyttöoikeuden siirto. Käyttöoikeussopimuksen määritelmään kuuluu myös järjestely, jossa hankintayksikkö siirtää käyttöoikeuden ohella rahavastikkeen tai maksun.

Esitöissä (HE 108/2016 vp s. 76 ja 77) on edelleen todettu, että käyttöoikeuden ohella käyttöoikeussopimuksissa siirtyy joko rakennusurakan toteuttamiseen tai palvelujen tarjoamiseen ja hallinnoimiseen liittyvä toiminnallinen riski. Käyttöoikeuden siirrossa sen saajalle siirtyy myös toimintaan liittyvä taloudellinen riski siitä, ettei kaikkia urakoiden tai palvelujen toteuttamiseksi tehtyjä investointeja ja niistä aiheutuneita kustannuksia saada takaisin tavanomaisissa käyttöolosuhteissa, vaikka osa riskistä jäisikin hankintayksikölle. Mikäli hankintayksikkö vapauttaa sopimuskumppanin mahdollisista tappioista takaamalla tälle vähimmäistulon, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin tehdyt investoinnit, ei järjestelyssä siirry lainkaan toiminnallista riskiä, eikä kyseessä ole julkinen käyttöoikeussopimus. Tällöin kyseessä saattaa olla 1 kohdassa tarkoitettu hankintasopimus. Hankintayksikön yksinomaan korvaama järjestely on kuitenkin katsottava käyttöoikeussopimukseksi, jos sopimuskumppanin urakan toteuttamiseksi tai palvelun tarjoamiseksi tekemien investointien ja urakasta tai palvelusta aiheutuneiden kustannusten takaisin saaminen riippuu palvelun tai kohteen tosiasiallisesta kysynnästä tai tarjoamisesta.

Edelleen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 77) mukaan riskin absoluuttisella määrällä ei ole vaikutusta käyttöoikeussopimuksen määrittelyssä. Sopimus on voitava määritellä käyttöoikeussopimukseksi, vaikka riski on alun perin pieni. Näin voi olla esimerkiksi hintasäännellyillä aloilla tai aloilla, joilla toiminnallista riskiä rajoitetaan sopimalla osittaisesta korvauksesta tai korvauksesta käyttöoikeussopimuksen päättyessä ennenaikaisesti hankintayksiköstä johtuvista syistä tai ylivoimaisen esteen vuoksi. Toiminnallisen riskin on johduttava tekijöistä, joihin sopimuspuolet eivät voi vaikuttaa. Esimerkiksi hallinnon ongelmiin, toimittajan puutteisiin sopimuksen toteuttamisessa tai ylivoimaisen esteen tilanteisiin liittyvät riskit eivät ole ratkaisevia käyttöoikeussopimukseksi luokittelun kannalta, koska niitä sisältyy kaikkiin sopimuksiin. Toiminnallinen riski on ymmärrettävä riskiksi markkinoiden epävarmuustekijöille altistumisesta. Riski voi liittyä joko kysyntään, tarjontaan tai molempiin. Kysyntäriski tarkoittaa sopimuksen kohteena olevien urakoiden tai palvelujen kysyntään liittyvää riskiä kuten riskiä asiakkaiden määrästä. Tarjontariski tarkoittaa puolestaan sopimuksen kohteena olevien urakoiden toteuttamiseen tai palvelujen tarjoamiseen liittyvää riskiä kuten erityisesti riskiä siitä, että palvelujen tarjoaminen ei vastaa kysyntää. Arvioitaessa toiminnallista riskiä sopimuskumppanin kaikkien investointien, kustannusten ja tulojen nettonykyarvo on otettava huomioon johdonmukaisella ja yhdenmukaisella tavalla.

Hankintalain 7 §:n 3 momentin mukaan sopimukseen, joka koostuu hankintasopimuksista ja käyttöoikeussopimuksista, on sovellettava sopimuksen pääasialliseen kohteeseen sovellettavia säännöksiä. Edellytyksenä on, että sopimuksen osia ei voida objektiivisesti erottaa toisistaan. Jos sopimuksen osat voidaan objektiivisesti erottaa toisistaan mutta sopimusta ei jaeta erillisiksi osiksi, sopimukseen sovelletaan muita kuin tämän lain 13 luvun säännöksiä.

Hankintalain 58 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on toimitettava julkaistavaksi muun ohella käyttöoikeussopimusta koskeva ilmoitus käyttöoikeussopimuksen hankintamenettelystä (3 kohta).

Hankintalain 59 §:n 1 momentin mukaan 58 §:ssä tarkoitetut ilmoitukset on tehtävä vakiolomakkeiden vahvistamisesta julkisiin hankintoihin liittyvien ilmoitusten julkaisemista varten ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/1986 kumoamisesta (sähköiset lomakkeet) annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2019/1780 vahvistettuja vakiolomakkeita käyttäen. Ilmoituksissa on oltava hankintalain 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun hankintadirektiivin liitteessä V esitetyt tiedot.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 68 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyynnössä, hankintailmoituksessa, ehdokkaille osoitetussa kutsussa tai niiden liitteissä on oltava kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteet ja niiden suhteellinen painotus, kohtuullinen vaihteluväli tai poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys (kohta 9) ja muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä (kohta 12).

Hankintalain 116 §:n 1 momentin mukaan sen lisäksi, mitä kyseisen lain 1, 2, 8 ja 14 — 17 luvussa, lukuun ottamatta 12 §:n 1 momenttia ja 124 sekä 170 §:ää, säädetään, sovelletaan sellaisiin käyttöoikeussopimuksiin, jotka ovat ennakoidulta arvoltaan vähintään 25 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädetyn kynnysarvon suuruisia, mitä tässä luvussa säädetään. Käyttöoikeussopimuksiin sovelletaan lisäksi, mitä hankintalain 26, 28, 31, 67 — 69, 71, 73, 77 — 83, 91 ja 92 §:ssä säädetään.

Hankintalain 118 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on noudatettava käyttöoikeussopimuksen kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on hankintalain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 120 §:n mukaan hankintayksikön on ilmoitettava lain 13 luvun mukaisista käyttöoikeussopimuksista siten kuin EU kynnysarvot ylittäviä hankintoja koskevassa lain 7 luvussa (58 — 61 §) säädetään.

Hankintalain 122 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi, eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintalain 123 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 221) mukaan hankintapäätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta kuten voittaneen tarjoajan nimi sekä tiedot vertailuperusteiden soveltamisesta. Päätöksessä tulee edelleen esittää tarjousvertailua koskevat perustelut sillä tarkkuudella, että tarjoajalle käy ilmi oman tarjouksensa sijoittuminen suhteessa muihin. Vertailuperusteiden soveltamisesta saatu pistemäärä tulee perustella ja vertailusta tulee ilmetä, miten kutakin tarjousta on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta.

Edelleen mainittujen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 221) mukaan hankintalain 123 §:n 2 momentissa täsmennetään päätöksen perusteluvelvollisuutta siten, että hankintapäätöksen perusteluissa on riittävää kertoa vain keskeisimmät perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Hankintayksikön ei näin ollen tarvitse esimerkiksi yksilöidä, mihin konkreettiseen tarjouksesta ilmenevään seikkaan tarjouksen kustakin vertailuperusteesta saama pistemäärä perustuu, kunhan tarjouksen ansiot ja saadun pistemäärän perusteet käyvät muutoin ilmi perusteluista. Perusteluvelvollisuuden keventämisellä pyritään vähentämään hankintayksiköiden hallinnollista taakkaa sekä vähentämään yksinomaan hankintapäätösten perusteluvelvollisuutta koskevia valituksia markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Hankintapäätöksen perustelujen tulee kuitenkin olla riittäviä, jotta asianosaiset voivat asianmukaisesti arvioida päätösten oikeellisuutta ja näin ollen valitustarpeensa.

Hankintamenettely ja hankinta-asiakirjat keskeisiltä osin

Tarjouspyynnössä on todettu, että ravintolapalvelut hankitaan Linnanmaan kampukselle ja Kotikankaan kampukselle. Linnanmaan kampukselle valitaan kaksi palveluntuottajaa, ja Kontinkankaan kampukselle valitaan yksi palveluntuottaja.

Hankintailmoituksessa on todettu kaikkien kolmen osa-alueen myöntämisperusteiden osalta yhtenevästi seuraavaa:

”Tyyppi: Hinta

Nimi: Hintavertailu

Kuvaus: Hintavertailu 100”.

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Yhteiset kriteerit/tiedot” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Kunkin osa-alueen (1,2,3) voittaja valitaan kyseisen osa-alueen Palveluntuottajaksi. Mikäli kuitenkin sama Palveluntuottaja voittaa kilpailutuksessa molemmat Linnanmaan kampuksen osa-alueet (1 ja 2), valitaan kyseinen Palveluntuottaja vain osa-alueelle 1. Tässä tapauksessa Osa-alueelle 2 valitaan kilpailutuksessa osa-alueelle 2 toiseksi tullut tarjoaja. Tämä mahdollistaa hankintayksikön asettaman edellytyksen, että Linnanmaan kampukselle saadaan kaksi Palveluntuottajaa.”

Tarjouspyynnön kohdassa ”Muut tiedot” on todettu seuraavaa:

”Vertailuperusteiden määrittely järjestelmässä

Halvin hinta”.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Päätöksenteon perusteet” on todettu muun ohella seuraava:

”Tarjouksien vertailuperusteet ovat:

Hinta: Painoarvo 100 pistettä”.

Tarjouspyynnön liitteessä 1 ”Hintaliite osa-alue 1”, liitteessä 2 ”Hintaliite osa-alue 2” ja liitteessä 3 ”Hintaliite osa-alue 3” on todettu yhtenevästi muun ohella seuraavaa:

”Hintaliitteellä on kolme osaa: korkeakouluruokailu opiskelijat, henkilöstöruokailu sekä kokous- ja edustustarjoilu

Määrät/kertoimet ovat arvioita. Määrät ilmoitetaan sitoumuksetta ja vain vertailua varten.

Täydennä jokainen vihreä solu. Hinnoittele tuotteet verottomin (alv 0 %) hinnoin vihreisiin soluihin.

Perushintaisen opiskelija-aterian hinta ennen ateriatuen vähentämistä saa olla enintään 5,50 euroa. Tästä hinnasta vähennetään ateriatuen määrä 2,55 euroa. Ateriatuen vähentämisen jälkeen perushintaisen aterian hinnaksi saa jäädä enintään 2,95 euroa.

[ — — ]

Kussakin kohdassa saa antaa ainoastaan yhden summan. Hintojen ilmoittaminen vaihteluvälillä ei ole sallittua. Pyydettyjen hintojen ilmoittamatta jättäminen voi johtaa tarjouksen hylkäämiseen. Kaikkiin kohtiin on siten merkittävä hinta. Hintalomakkeen muuttaminen on kiellettyä.

[ — — ]

OPISKELIJARUOKAILU KORKEAKOULUSSA, painoarvo hintapisteistä 80 %

[ — — ]

HENKILÖKUNNAN RUOKAILU KORKEAKOULUSSA, painoarvo hintapisteistä 10 %

[ — — ]

Kokous- ja edustustarjoilu

[ — — ]

Palveluntuottajalla tulee olla, alla hinnoiteltujen kokoustarjoilujen lisäksi, tarjolla erilaisia tarjoilupaketteja (hinnaltaan 5 — 20 €).

[ — — ]

VIP tason tarjoilujen tulee olla mahdollisia pyynnöstä

[ — — ]

Painotettu hinta saadaan kertomalla annettu hinta (sarake D) kertoimella (sarake B). Yhteishinta saadaan laskemalla painotetut hinnat yhteen (sarake E, yhteensä E55)

Tarjoajan tulee huomioida, että korkeakoulujen henkilökunta saa tilata kokous- edustustarjoiluja korkeakoulun tilaisuuksiin koko sopimuskauden ajan annetuilla hinnoilla rajattomasti.

Kertoimet ovat vain vertailua varten eivätkä ne sido tilaajaa.

KOKOUS- JA EDUSTUSTARJOILU, painoarvo hintapisteistä 10 %”.

Tarjouspyynnön liitteessä 4 ”Palvelukuvaus” on todettu muun ohella seuraavaa:

”2. Käyttäjämäärät, opiskelijamäärät ja tarjoilutilaukset

Ravintoloiden ja kahviloiden käyttäjämääriä on hankala ennustaa, koska nykyisin opiskelu ja työn tekeminen on mahdollista lähimallin lisäksi etätyö-, etäopiskelu- ja hybridimallissa. Myös erilaiset ennakoimattomat tilanteet (kuten pandemia, turvallisuustilanteet, mielenilmaisut) ja niihin varautuminen voivat vaikuttaa käyttäjämääriin, tilojen käyttöön ja aukioloihin.

[ — — ]

Kampuksien tarjoilutilausten määrät vaihtelevat suuresti kuukausittain sen mukaan millaisia tilaisuuksia asiakkailla on.

[ — — ]

3. Ravintolat

[ — — ]

3.1 Alueet

[ — — ]

Oulun normaalikoulun lukio on siirtynyt Linnanmaan kampukselle elokuussa 2024. Lukiolaisia on n. 260. Linnanmaan kampuksen Foobar ravintolaa käytetään lukiolaisten ruokailuun (klo 11.00 — 12.15), jolloin ravintola on suljettu muilta. Lukiolaisten ruokailun jälkeen ravintolan ovet avataan kampuksen opiskelijoille ja henkilökunnalle.

Koeviikoilla lukiolaiset syövät klo 11.00 — 13.00 välillä. Koeviikoilla ravintola voi olla avoinna kaikille.

[ — — ]

Lukiolaiset tulevat syömään samaa ruokaa kuin korkeakoulun opiskelijat. Lukiolaiset eivät maksa ruoasta itse vaan ruoan maksaa Oulun yliopisto. Maksu on sama kuin korkeakouluopiskelijan kilpailutettu hinta + kela tuki (tuki tällä hetkellä 2,55 €).

Lukiolaisten osalta laskutus tapahtuu toteutuneiden ruoka-annosten mukaan kuukausittain.

[ — — ]

3.2 Ruokailua koskevat vaatimukset

- Kaikissa ravintoloissa tulee olla päivittäin saatavilla vähintään kolme (3) ateriavaihtoehtoa, joista vähintään kaksi (2) on opiskelija-aterian edullisimman vaihtoehdon mukaisia.

[ — — ]

- Ruoka tulee valmistaa kampusalueella ko. Palveluntuottajan valmistuskeittiöissä. Ruokaa ei saa kuljettaa muualta, ellei jokin poikkeusolo sitä vaadi.

[ — — ]

5. Kokous- ja edustustarjoilut

Palveluntuottajan tulee tarjota kokous- ja edustustarjoiluja sopimushinnalla Yliopiston ja Oamkin tilaisuuksiin.

Palveluntuottajalta pyydetään innovatiivista otetta huomioiden vaihtelevuus ja vastuullisuus tarjonnassaan.

Palveluntuottaja voi vaihtaa ja lisätä tarjoilujen sisältöä kysynnän ja menekin mukaan. Palveluntuottajan tulee informoida muutoksista Tilaajaa hyvissä ajoin. Tilaaja pidättää oikeuden hylätä ehdotetut muutokset.

[ — — ]

Palveluntuottajalla tulee olla tarjolla erilaisia tarjoilupaketteja (hinnaltaan 5 — 20 €) valmiiksi hinnoiteltujen kokous- ja edustustarjoilujen lisäksi (hintaliitteet 1, 2 ja 3). Palveluntuottajalla tulee olla myös erikseen tilattavissa eri komponentteja, kuten leipä, pulla, leivos, konvehti jne.

VIP tason tarjoilujen tulee olla mahdollisia pyynnöstä esim. puuro, täytetty runsas leipä, bagel, hedelmiä haarukkapaloina. VIP tarjoilujen sisältö tarkennetaan tilausvaiheessa.

[ — — ]

7. Henkilöstö

7.1 Koulutus ja osaaminen

Palveluntuottaja vastaa siitä, että hänellä on riittävä ja ammattitaitoinen henkilökunta, henkilöstö sitoutuu noudattamaan annettuja työohjeita sekä laatu- ja muita vaatimuksia. Palveluntuottaja vastaa siitä, että sen henkilöstön käytös ja työskentelytavat vastaavat Tilaajan turvallisuusohjeita, yleisiä käytösohjeita ja muita kohtuullisia ohjeita ja määräyksiä. Palveluntuottaja vastaa siitä, että henkilöstö käyttää kohteissa siistiä, yhtenäistä ja tarkoituksenmukaista työasua sekä [kuvallista henkilökorttia, (tarkentuu sopimuksen alkaessa)], ja heitä koulutetaan ja opastetaan työtehtäviin säännöllisesti.

[ — — ]

Henkilöitä koskevat erityiset vaatimukset:

- Kokki: catering-alan ammattitutkinto (kokki) tai vastaava aikaisempi koulutus (kokki tai laitoskeittäjä tai suurtalouskokki) tai riittävän osaamisen ja kokemuksen omaava henkilö, joka on esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa. Kokilla tulee olla vegaanisen ja kasvisruoan reseptiikan ja valmistuksen osaaminen. - Palvelutyöntekijä: ravintola- ja catering-alan perustutkinto tai vastaava ammattitutkinto tai vähintään kaksi vuotta ravintola- ja catering-alan kokemusta.

[ — — ]

7.3 Nimetyt henkilöt

- Palveluntuottaja nimeää työnjohto- ja valvontatehtäviin pätevän ja vastuullisen henkilön, jolle Tilaaja voi antaa sopimustehtävien hoitoon liittyviä ohjeita ja huomautuksia.

- Palveluntuottajan on nimettävä vastuuhenkilö kampuksille (Linnanmaa ja Kontinkangas). Vastuuhenkilöiden yhteystiedot ilmoitetaan Tilaajalle

- Palveluntuottajan on ilmoittava Tilaajalle kahviloiden ja ravintoloiden puhelinnumerot, joista henkilöstön saa kiinni aukioloaikoina.

- Palveluntuottaja nimeää edellä mainitut henkilöt + henkilökunnan sopimuksen haltuunottovaiheessa ja toimittaa ne Tilaajalle.

8. Opiskelija — ja henkilökunta aterioiden hinnoittelu

Perushintaisen opiskelija-aterian hinta on kilpailutuksessa mukana.

Kela ateriatuen määrä on tällä hetkellä 2,55 euroa. Kela maksaa ateriatuen Palveluntuottajalle, ei suoraan korkeakouluopiskelijalle.

Kalliimmista raaka-aineista valmistettua erikoisannosta voidaan tarjota, jos tarjolla on vähintään kaksi (2) perushintaista ateriavaihtoehtoa.

Opiskelija-aterian hinnoittelun tulee noudattaa valtioneuvoston kulloinkin voimassa olevaa valtioneuvoston asetusta korkeakouluopiskelijoiden ruokailun tukemisen perusteista.

Oulun yliopiston ja Oulun Ammattikorkeakoulu Oy:n henkilöstöllä ei ole ravintoetua kilpailutuksen kohteissa olevissa ravintoloissa.

Henkilökunnan ruoan hinta on kilpailutuksessa mukana. KELA-suosituksen mukaisesti hinnan pitää olla vähintään 7,1 % korkeampi kuin vastaavan opiskelija-aterian alentamaton hinta. Peruslounaan (5,50 €) osalta henkilökunnan hinta on vähintään 5,89 €.

Henkilökuntahinnoittelun piiriin katsotaan kuuluvan myös seuraavat ryhmät: korkeakoulujen harjoittelijat, oppilaskuntien työntekijät, vierailevat opiskelijaryhmät (abit, koululaiset), korkeakoulujen henkilökunnan vieraat, avoimen korkeakoulun opiskelijat, kampuksen aikuisopiskelijat (jotka eivät saa Kelan tukea), opiskelijoiden henkilökohtaiset avustajat, oppilaitospapit ja korkeakoulun henkilökunnan ja opiskelijoiden alaikäiset lapset.

[ — — ]

Tarjouspyynnön liitteenä olleen ravintolapalveluita ja kahvilatoimintaa koskevassa hankintasopimusluonnoksessa on todettu muun ohella seuraavaa:

”4. Sopimuksen kohde

4.4. Tilaaja vuokraa Palvelun toimittamisen vaatimat tilat Suomen yliopistokiinteistöt Oy:ltä. Tilat ja olemassa olevat kalusteet luovutetaan vastikkeetta Palveluntuottajan käyttöön sopimuskauden ajaksi.

4.5. Mikäli tilojen vuokrakäyttö muuttuu, pidättää Tilaaja itsellään oikeuden muuttaa tilojen käyttötarkoitusta. Tällöin asiasta käydään erilliset neuvottelut Osapuolten kesken.

4.6. Mikäli Tilaajan toiminta kampuksella loppuu kokonaan tai osittain voi Palveluntuottaja keskustella Palvelun jatkamisesta tilojen omistajan kanssa.

4.7. Mikäli Linnanmaan kampuksella toisen osa-alueen Palveluntuottajan toiminta lakkaa tai käy muilla tavoin haastavaksi, eikä Palveluntuottaja halua jatkaa toimintaansa, toiminta siirtyy toiselle Palveluntuottajalle kampuksella, jos toinen Palveluntuottaja niin haluaa.

4.8. Tilaaja ei sitoudu tällä sopimuksella ateriamääriin tai minimitilauksiin.

4.9. Tilaajalla on oikeus hankkia tarvittaessa erikseen tapahtuma/erityistilaisuuksien tarjoilut ja järjestelyt muulta kuin Palveluntuottajalta. Lisäksi Tilaaja pidättää itsellään oikeuden sallia mahdollisuus pienimuotoiselle kahvilatoiminnalle (esimerkiksi opiskelijakahvilat) muun kuin Palveluntuottajan toimesta.

4.10. Ravintola- ja kahvilatilojen tulee olla käytettävissä ruokailu- ja/tai aukioloaikojen ulkopuolella esimerkiksi Tilaajan tapahtuma- ja opiskelutarkoituksiin. Palveluntuottaja ei saa käyttää tiloja ja laitteita muuhun kuin sopimuksen mukaisen Palvelun tuottamiseen ilman Tilaajan yhteyshenkilön etukäteen antamaa kirjallista lupaa (esim. sähköposti).

[ — — ]

11. Hinnat

10.1 Palveluntuottaja veloittaa hinnan hintaliitteen liitteen X [voittaneen tarjoajan hintaliite] ilmoitettujen hintojen mukaisesti (alv 0 %).

[ — — ]

10.4 Tarjoilutilausten sekä tilaisuuksien laskutus perustuu tilauksiin.”

Hankintayksikölle on esitetty tarjouspyynnöstä muun ohella seuraavat kysymykset:

”1. Kysymys Liite 4 Palvelukuvaus, kohta 8 • Koskeeko kilpailutetut lounashinnat kaikkia tarjolla olevia lounasvaihtoehtoja, vai voiko ylimääräiset, vähimmäisvaatimuksia ylittävät peruslounaan lisävaihtoehdot tarjota eri hinnoilla?

[ — — ]

9. Kysymys Tarjouspyynnön mukaisesti kilpailutuksessa on mukana kelatuettu perushintainen opiskelija-ateria (painoarvo hintapisteistä 80 %). Perushintaiselle opiskelija-aterialle tulee antaa yksi hinta (opiskelijan maksama hinta). Mikäli toimittaja antaa perushintaiselle opiskelija-aterialle esimerkiksi hinnan 2,00 euroa, niin voitteko vahvistaa, että toimittajalla ei ole hyväksyttyä oikeutta tarjota ravintoloissa tätä kalliimpia perushintaisia opiskelija-aterioita, jotka tässä esimerkissä olisivat hintavälillä 2,01 — 2,95 euroa?”

Hankintayksikkö on vastannut edellä mainittuihin kysymyksiin seuraavaa:

”1. Vastaus: Palvelukuvauksen mukaisesti: Kalliimmista raaka-aineista valmistettua erikoisannosta voidaan tarjota, jos tarjolla on vähintään kaksi (2) perushintaista ateriavaihtoehtoa. Eli kilpailutuksessa on mukana ainoastaan perushintainen ateria. Palveluntarjoaja voi myydä kalliimpiakin aterioita, mikäli perushintaisia on vähintään kaksi. Kalliimpien aterioiden osalta ei pyydetä tarjoushintaa tässä kilpailutuksessa.

[ — — ]

9. Vastaus Tarjoaja merkitsee hintaliitteelle tarjouksensa perushintaisesta opiskelija-ateriasta. Tämä hinta koskee kaikkia ko. alueen perushintaisia opiskelija-aterioita. Tarjoaja/palveluntuottaja ei voi hinnoitella perushintaista opiskelija-ateriaa tarjottua hintaa korkeammaksi.”

Kilpailutetun sopimuksen luonne ja hankinnasta ilmoittaminen

Valittaja on esittänyt, että hankinta on ilmoitettu ja kilpailutettu käyttöoikeussopimuksena, vaikka kyse on ollut sekamuotoisesta sopimuksesta, jonka osat on voinut objektiivisesti erottaa toisistaan.

Hankintayksiköt ovat esittäneet, että kaikissa hankinnan kohteena olevissa palveluissa on ollut kyse käyttöoikeussopimuksista. Hankintayksiköiden mukaan opiskelijaruokailu on muodostanut suurimman osan kilpailutuksen kokonaisarvosta, ja hankinnan pääasiallisena kohteena on ollut siten palveluja koskeva käyttöoikeussopimus. Hankintayksiköiden mukaan hankinnan kohteena olevia eri osioita ei ole voitu objektiivisesti erottaa toisistaan, vaan ne ovat kaikki liittyneet keskeisesti toisiinsa ja muodostaneet jakamattoman kokonaisuuden.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinnassa on ollut kyse palvelukokonaisuudesta, joka on sisältänyt tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan korkeakouluopiskelijaruokailun, henkilökunnan ruokailun sekä kokous- ja edustustarjoilun järjestämisen Linnanmaan kampuksella (osa-alueet 1 — 2) ja Kotikankaan kampuksella (osa-alue 3). Hankinnan osa-alueella 2 palveluntuottajalle on lisäksi kuulunut ravintola, jossa sen on tullut toteuttaa Linnanmaan kampuksella toimivan Oulun normaalikoulun lukiolaisten ruokailu.

Asiassa on arvioitava, onko sopimuksen osat voitu objektiivisesti erottaa toisistaan. Mikäli sopimuksen osia ei ole voitu objektiivisesti erottaa toisistaan, on arvioitava, mikä on ollut sopimuksen pääasiallinen kohde. Markkinaoikeus toteaa, etteivät osapuolet ole markkinaoikeudessa esittäneet eriäviä näkemyksiä korkeakouluopiskelijaruokailun ja henkilökunnan ruokailun osalta.

Markkinaoikeus katsoo, että osa-alueille 1 ja 2 valituille palveluntuottajille on siirtynyt kokous- ja edustustarjoilun osalta taloudellinen riski siitä, ettei kaikkia palvelujen toteuttamiseksi tehtyjä investointeja ja niistä aiheutuneita kustannuksia saada takaisin tavanomaisissa käyttöolosuhteissa. Palvelukokonaisuuden hoitamisesta palveluntuottajalle koituvaa markkinariskiä alhaisesta kysynnästä, ylimitoitetusta tarjonnasta ja riskiä tappiosta on pidettävä todellisena eikä sitä voida pitää merkityksettömänä.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella sopimuskokonaisuuteen sisältyvien korkeakouluopiskelijoiden ruokailun, henkilökunnan ruokailun, lukiolaisten ruokailun sekä kokous- ja edustustarjoilun sisältö on tuotettu pääosin samoilla tuotantotekijöillä, joita ovat olleet samat raaka-aineet, työntekijät ja astiat. Lisäksi palveluntuottajien käytössä on ollut niille kuuluvan ravintolan tai kahvilan läheisyydessä sijaitseva valmistuskeittiö, jolloin kaikki ravintolapalvelut on tuotettu kampuksella. Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että sopimuskokonaisuuden edellä mainittuja osia ei ole voitu objektiivisesti erottaa toisistaan. Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hankintayksiköiden varaama mahdollisuus hankkia tavanomaisista kokous- ja edustustilaisuuksista poikkeavien muiden tapahtuma- tai erityistilaisuuksien tarjoiluja myös muulta kuin palveluntuottajalta, ei ole antanut aihetta arvioida asiaa toisin.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella sopimuskokonaisuuteen sisältyvien korkeakouluopiskelijaruokailujen ennakoitu arvo on ollut 17.600.000 euroa, henkilökunnan ruokailun ennakoitu arvo on ollut 3.600.000 euroa, lukiolaisten ruokailun arvo on ollut 1.300.000 euroa sekä kokous- ja edustustarjoilun ennakoitu arvo on ollut 2.900.000 euroa. Markkinaoikeus katsoo, että korkeakouluopiskelijaruokailut ovat muodostaneet hankinnan pääasiallisen kohteen. Näin ollen sopimuskokonaisuuteen on sovellettava hankintalain käyttöoikeussopimuksiin sovellettavia hankintalain 13 luvun säännöksiä.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksiköt ovat julkaisseet hankinnasta käyttöoikeussopimusta koskevan ilmoituksen.

Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikö eivät ole menetelleet valittajan esittämällä tavalla virheellisesti hankinnasta ilmoittaessaan.

Tarjouspyynnön olennainen muuttaminen kesken hankintamenettelyn

Valittaja on esittänyt, että hankintayksiköiden lisäkysymykseen antaman vastauksen perusteella palveluntarjoajalla ei ole ollut mahdollisuutta tarjota kalliimpia perushintaisia opiskelija-aterioita edes tilanteessa, jossa tarjolla on jo kaksi tarjouksen mukaan hinnoiteltua edullisempaa perushintaista opiskelija-ateriaa.

Hankintayksiköt ovat esittäneet, että vastauksessa on ollut kyse täsmennyksestä, jolla hankintayksiköt ovat selventäneet, ettei tarjoaja ole voinut hinnoitella perushintaista opiskelija-ateriaa tarjottua hintaa korkeammaksi. Kaikkien alalla ammattimaisesti toimivien tarjoajien on tullut tietää ja ymmärtää, mikä ero on perushintaisella ja erikoishintaisella aterialla.

Edellä todetulla tavalla tarjouspyynnön liitteessä 4 ”Palvelukuvaus” on todettu muun ohella, että kaikissa ravintoloissa tulee olla päivittäin saatavilla vähintään kolme ateriavaihtoehtoa, joista vähintään kaksi on opiskelija-aterian edullisimman vaihtoehdon mukaisia. Palvelukuvauksessa on edelleen todettu, että perushintaisen opiskelija-aterian hinta on kilpailutuksessa mukana. Lisäksi palvelukuvauksessa on todettu, että kalliimmista raaka-aineista valmistettua erikoisannosta voidaan tarjota, jos tarjolla on vähintään kaksi perushintaista ateriavaihtoehtoa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköt ovat vastauksellaan lisäkysymykseen numero 9 nimenomaisesti täsmentäneet perushintaisen opiskelija-aterian hinnoittelua ja ilmoittamista hintaliitteillä, eikä vastaus ole vaikuttanut palveluntuottajan mahdollisuuteen tarjota myös kalliimmista raaka-aineista valmistettua erikoisannosta, jos tarjolla on ollut vähintään kaksi perushintaista ateriavaihtoehtoa.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköt eivät ole antamallaan vastauksellaan muuttaneet tarjouspyyntöä valittajan esittämällä tavalla.

Markkinaoikeus toteaa, että huomattavatkaan erot tarjoushinnoissa eivät ole yksinään tarkoittaneet sitä, että tarjouspyyntö olisi ollut epäselvä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksiköt ovat varmistuneet tarjoajille lähettämillään selvityspyynnöillä ja niihin saaduilla vastauksilla, että myös alhaisemmalta vaikuttavan tarjoushinnan tarjonneet tarjoajat ovat kyenneet tuottamaan palvelut tarjouspyynnön vaatimusten mukaisesti ja tarjouspyynnössä edellytettyjen laatuvaatimusten mukaisina. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksiköiden antama vastaus kysymykseen numero 9 ole tehnyt tarjouspyynnöstä epäselvää.

Tarjousten vertailuperusteet ja hankintapäätöksen perusteleminen

Valittaja on esittänyt, että hankintayksiköt ovat menetelleet virheellisesti, koska ne eivät ole perustelleet hankinta-asiakirjoissa sitä, miksi kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on käytetty ainoastaan halvinta hintaa. Valittajan mukaan hinnalla kilpailuttaminen on suosinut isoja toimijoita ja asettanut pienet toimijat eriarvoiseen asemaan.

Hankintayksiköt ovat esittäneet, että kyse on ollut käyttöoikeussopimuksesta, eikä niiden ole tarvinnut perustella halvimman hinnan käyttöä kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena. Hankintayksiköiden mukaan laadulle on asetettu korkeat vähimmäisvaatimukset, jotka kaikkien tarjoajien on tullut täyttää. Hankintayksiköiden mukaan hankinta on jaettu kolmeen osa-alueeseen, eikä tarjouspyynnössä ole kielletty käyttämästä alihankintaa tai osallistumista ryhmittymänä, mikä on mahdollistanut myös pienempien toimijoiden osallistumisen kilpailuun.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä ja soveltamisessa. Hankintailmoituksessa ja tarjouspyyntöasiakirjoissa kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteeksi on ilmoitettu halvin hinta. Vaikka tarjousvertailussa ei ole käytetty vertailuperusteena laatua, hankinta-asiakirjoissa on kuitenkin edellä selostetulla tavalla edellytetty, että tarjoajalla on ollut kokemusta korkeakouluruokailun järjestämisestä. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on asetettu myös useita yksityiskohtaisia vähimmäisvaatimuksia koskien palvelun laatua ja asetettu myös vaatimuksia laadunvalvontaan liittyvistä toimenpiteistä.

Ottaen huomioon, että kyseessä on ollut käyttöoikeussopimuksena kilpailutettu palvelukokonaisuus ja että laatu on otettu huomioon osana tarjoajalle asetettuja soveltuvuusvaatimuksia ja hankinnan kohteen vähimmäisvaatimuksia, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköt eivät ole menetelleet valittajan esittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisesti asettaessaan halvimman hinnan kokonaistaloudellisen edullisuuden ainoaksi perusteeksi, eikä hankintayksiköiden menettely ole asettanut tarjoajia valittajan esittämällä tavalla eriarvoiseen asemaan.

Valittaja on lisäksi esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole ilmoitettu, miten vertailupisteet ovat muodostuneet ja miten vertailupisteet on laskettu. Tarjoajille on jäänyt epäselväksi, millä laskukaavalla vertailupisteet on laskettu, eivätkä hankintayksiköt ole toimineet avoimesti tarjouspyyntöä laatiessaan. Valittajan mukaan myöskään hankintapäätöksessä ei ole esitetty, miten vertailuperusteet ovat muodostuneet, eikä vertailutaulukossa ole ilmoitettu vertailussa käytettyä hintaa. Valittajan mukaan hankintapäätöksestä olisi tullut käydä ilmi kunkin osa-alueen osalta kaikkien eri palveluiden hinnat.

Hankintayksiköt ovat esittäneet, että tarjouspyyntöasiakirjoissa on yksilöity kaikki tarvittavat tiedot. Hankintayksiköiden mukaan kaikki tarjoajat ovat ilmoittaneet tarjoushintansa vaaditulla tavalla, joten tarjoukset ovat olleet keskenään vertailukelpoisia. Hankintayksiköiden mukaan hankintapäätöksestä on käynyt ilmi, että voittanut tarjoaja on saanut täydet pisteet ja muiden tarjoajien pisteet on laskettu tarjouspyynnön mukaisesti vertaamalla tarjottuja hintoja voittajan tarjoamaan hintaan. Hankintayksiköiden mukaan hankintapäätöksestä on käynyt ilmi tarjousten hintaerot, ja vertailussa käytetyt yksikköhinnat ovat olleet tarjoajien liikesalaisuuksia.

Edellä selostetulla tavalla hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä hankinnan kaikkien osa-alueiden vertailuperusteeksi on ilmoitettu halvin hinta, jonka painoarvo on ollut 100 pistettä. Lisäksi tarjouspyynnön hintaliitteillä on ilmoitettu, että korkeakouluopiskelijaruokailun painoarvo on ollut 80 prosenttia hintapisteistä, henkilökunnan ruokailun painoarvo on ollut 10 prosenttia hintapisteistä ja kokous- ja edustustarjoilun painoarvo on ollut 10 prosenttia hintapisteistä kaikilla hankinnan osa-alueilla.

Tarjouspyynnössä ei ole nimenomaisesti ilmoitettu sitä, että osa-alueiden eri palvelukohtaiset hintapisteiden enimmäispistemäärät olisivat vastanneet halvimman tarjouksen tehneen tarjoajan osalta hinnan painoarvoksi ilmoitettua prosenttilukua, joskin tämä on ollut kokonaisuutena arvioiden oletettavissa.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella tarjousten vertailutaulukossa on ilmoitettu tarjoajien saamat palvelukohtaiset hintapisteet ja palvelukohtaisten hintapisteiden yhteenlasketut määrät osa-alueittain sekä tarjoajien osa-aluekohtaiset kokonaishinnat ja tarjoajan sijoitus tarjouskilpailussa.

Markkinaoikeus toteaa, että kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteeksi asetetun halvimman hinnan, palvelukohtaisiin prosenttilukujen mukaisiin painotuksiin perustuvien hintapisteiden enimmäismäärien ja tarjousten vertailutaulukossa ilmoitettujen tietojen perusteella on ollut selvää, että halvimman hinnan ilmoittaneen tarjoajan on ollut mahdollista saada enimmillään korkeakouluopiskelijaruokailun osalta 80 hintapistettä, henkilökunnan ruokailun osalta 10 hintapisteistä sekä kokous- ja edustustarjoilun osalta 10 pistettä kaikilla hankinnan osa-alueilla. Näin ollen se, että jokin tarjous on saanut osa-alueella täydet 100 pistettä, on edellyttänyt, että tarjoaja on tarjonnut halvimman yksikköhinnan kaikkien kolmen pisteytetyn palvelun osalta.

Markkinaoikeus toteaa edelleen, että tarjouspyyntö- ja hankintapäätösasiakirjoissa ei ole nimenomaisesti ilmoitettu tarjousvertailussa käytettyä laskukaavaa tai pisteiden laskentatapaa. Vertailuperusteiden hankintasäännösten mukaisuutta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon tarjouspyyntöasiakirjojen lisäksi myös hankintapäätösasiakirjoista ilmenevät seikat siitä, miten tarjouspyynnössä esitettyjä vertailuperusteita on käytännössä sovellettu. Markkinaoikeus katsoo asiassa esitetyn perusteella, että alalla ammattimaisesti toimiva tarjoaja on voinut edellä selostettujen tietojen perusteella päätellä, että tarjoajien eri palveluita koskevat hintapisteet on laskettu vertaamalla niitä suhteessa halvimman hinnan ilmoittaneen tarjoajan tarjoushintaan ja että näin saatu määrä on kerrottu palvelukohtaisten painotusten mukaisilla enimmäispisteillä, minkä jälkeen kunkin osa-alueen eri palvelujen näin saadut hintapisteet on laskettu yhteen.

Tarjousten vertailutaulukosta ei ole käynyt ilmi tarjoajien antamia yksikköhintoja, joiden on ilmoitettu olevan tarjoajien liikesalaisuuksia. Kun vertailutaulukosta on kuitenkin ilmennyt tarjoajien tarjousvertailussa huomioon otettujen yksikköhintojen kokonaishinta, palvelukohtaiset hintapisteet ja osa-aluekohtaisten hintapisteiden kokonaismäärä, hankintayksikön on katsottava perustelleen hankintapäätöksen hankintasäännösten edellyttämällä tarkkuudella ja valittaja on voinut hankintapäätösasiakirjoissa esitetyn perusteella arvioida päätöksen oikeellisuutta ja oikeussuojan tarvettaan.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköt eivät ole menetelleet hankintasäännösten vastaisesti vertailuperusteita asettaessaan ja hankintapäätöstä perustellessaan.

Valittajan muut väitteet hankintamenettelyn virheellisyyksistä

Valittaja on esittänyt, että hankintasopimusluonnoksen kohta 4.7 on ollut hankintasäännösten ja tarjouspyynnössä asetettujen edellytysten vastainen. Valittajan mukaan toisen palveluntuottajan paikan vapautuessa paikan tulisi vapautua seuraavaksi kilpailutuksessa sijoittuneelle tarjoajalle tai osa-alue tulisi kilpailuttaa kokonaisuudessaan uudelleen, koska kysymyksessä on ollut pitkä sopimuskausi.

Hankintayksiköt ovat esittäneet, että hankintasopimusluonnoksen ehdot ovat olleet hankintasäännösten mukaisia, ja että valittajan viittaamalla sopimusehdolla on varmistettu hankinnan toteuttaminen tilanteessa, jossa palveluntuottaja ei sopimuskauden aikana kykene jatkamaan palvelun tuottamista. Mikäli palveluntuottajaksi valittaisiin valittajan esittämällä tavalla kilpailutuksessa seuraavaksi tullut tarjoaja, opiskelijaruokailun jatkuminen vaarantuisi useiden kuukausien mittaisen haltuunoton vuoksi. Hankintayksiköiden mukaan sopimusehdon mukaisessa tilanteessa olisi kyse hankintasäännösten mukaisesta sopimusmuutoksesta, joka perustuu sopimusehtoihin.

Edellä todetulla tavalla tarjouspyynnön liitteenä olleen hankintasopimusluonnoksen 4.7 kohdan mukaan, mikäli Linnanmaan kampuksella toisen osa-alueen palveluntuottajan toiminta lakkaa tai käy muilla tavoin haastavaksi, eikä palveluntuottaja halua jatkaa toimintaansa, toiminta siirtyy toiselle palveluntuottajalle kampuksella, jos toinen palveluntuottaja niin haluaa.

Hankintayksiköt ovat siten etukäteisesti varautuneet hankintasopimusluonnoksen 4.7 kohdan mukaisella ehdolla sopimuskauden aikaiseen poikkeustilanteeseen ja pyrkineet varmistamaan ravintolapalvelujen jatkumisen siinä tilanteessa, että toisen palveluntuottajan toiminta lakkaisi Linnanmaan kampuksella. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköillä on tällä avoimesti hankinta-asiakirjoissa määritellyllä menettelyllä ollut oikeus turvata asemansa ja palvelujen jatkuminen sopimuskaudella, vaikka tarjouspyynnön mukaan Linnanmaan kampukselle on ollut tarkoitus valita alun perin kaksi palveluntuottajaa. Hankintasopimusluonnoksen 4.7 kohdan mukaista ehtoa ei näin ollen ole asetettu tarjouspyynnön tai hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksiköt ja kuultava joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksiköiden ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Uniresta Oy:n korvaamaan Oulun Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Oulun yliopiston oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla viivästyskorkoineen sekä Juvenes Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.830 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Riikka Pirttisalo ja Suvi Karlén-Savolainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.