MAO:225/2025

Asiasanat: T. Ahlbäck Oy Ab ja A > Korsholms kommun (Mustasaren kunta), julkinen hankinta, vertailuperusteiden asettaminen, syrjivä kohtelu
Tapausvuosi: 2025
Antopäivä: 29.4.2025
Diaarinumero: 715/2024,722/2024

Asioiden tausta

Mustasaaren kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 21.10.2024 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta kiinteistöjen talvikunnossapitopalvelun hankinnasta vuosiksi 2024 — 2026 ja yhdelle optiovuodelle.

Mustasaaren kunnan kiinteistötoimi on 20.11.2024 tekemällään hankintapäätöksellä § 171 valinnut Ab Byggservice KJB Rakennuspalvelu Oy:n tarjouksen hankinnan osiin Smedsby 1 ja Smedsby 2.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on mukaan ollut 500.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu koskien hankinnan osia Smedsby 1 ja Smedsby 2.

Asioiden käsittely markkinaoikeudessa

Markkinaoikeuden asia dnro 722/2024

Valitus

Vaatimukset

T. Ahlbäck Oy Ab on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen koskien hankinnan osaa Smedsby 1, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.960 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksulla.

Perustelut

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajille on annettu 1, 3, 5 tai kymmenen pistettä, riippuen siitä onko tarjoajalla ollut 1, 2, 3 — 4 vai 5 tai enemmän ajoneuvoja käytössään urakkaan. Perusteluna on ilmoitettu valmius auraustoimenpiteisiin kaluston rikkoutuessa. Vaatimus varakalustosta tai korkeampi pisteytys laajemmasta kalustosta on sinänsä perusteltua, jos se on oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden.

Valittaja on ennen hankintamenettelyä hoitanut lumenpoistoa kohteessa Smedsby 1 noin viiden vuoden ajan yhdellä aurauskoneella täysin moitteetta ilman että koskaan olisi ollut tarvetta turvautua varakalustoon. Tätä taustaa vasten ajoneuvojen määrää koskeva vertailuperuste, jolla on annettu yli kolminkertaisesti enemmän pisteitä urakoitsijalle, jolla on viisi tai useampi ajoneuvo verrattuna urakoitsijaan, jolla on vain kaksi ajoneuvoa, on ollut suhteellisuuden vaatimuksen ja siten hankintalain vastainen, ja on johtanut siihen, että valittaja on hävinnyt tarjouskilpailun.

Vertailuperuste on koskenut koko urakkaa, eikä ajoneuvojen määrä siten ole ollut aluekohtainen. Menettely on perusteettomasti suosinut suuria palveluntarjoajia, joilla on suuri kalustomäärä. Vertailuperuste on johtanut siihen, että jos suuren määrän kalustoa omaava palveluntarjoaja voittaa useamman alueen, ajonevoja on kuitenkin vähemmän käytössä aluetta kohden, kuin pienemmällä tarjoajalla, jolla on vähemmän kalustoa, mutta joka tarjoaa vain yhtä aluetta. Esimerkiksi tarjoaja, joka voittaa kolme hankinnan osaa, ja jolla on viisi ajoneuvoa, olisi saanut täydet 10 pistettä ajoneuvojen määrästä, vaikka ajoneuvoja olisi laskennallisesti vähemmän kuin jos tarjoaja, jolla on kaksi ajoneuvoa käytössään, voittaisi yhden hankinnan osan. Vertailuperuste ei siten johda sellaisen urakoitsijan valintaan, jolla on paras valmius.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole asetettu vaatimusta, jonka mukaan kaluston tulisi olla todistetusti tarjoajan käytössä hankintakauden aikana. Tämä on mahdollistanut sen, että tarjoaja poistaa kaluston käytöstään voitettuaan tarjouskilpailun. Hankintayksikön olisi pitänyt asettaa vaatimus siitä, että kalusto on käytössä koko urakan ajan, jotta kaluston määrää koskeva vertailuperuste olisi perusteltu. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole myöskään asetettu vaatimuksia kalustolle. Näin ollen tarjoaja on voinut tarjouksessaan luetella hankintaan soveltumattomia ajoneuvoja ja silti saada täydet pisteet. Edelleen kaluston määrän pisteytyksestä on tehnyt suhteettomamman se, että pelkästä kalustosta on saanut pisteitä ilman että tarjoajan on tullut osoittaa, että kuljettajia on riittävä määrä.

Valittaja epäilee, että voittanut tarjoaja on saanut tavalla tai toisella valittajan aiemmassa, sittemmin keskeytetyssä tarjouskilpailussa antaman tarjoushinnan tietoonsa.

Markkinaoikeuden tulee järjestää suullinen käsittely, jotta markkinaoikeus voi arvioida henkilötodistajien luotettavuutta.

Vastine

Vaatimukset

Mustasaaren kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.523,5 eurolla.

Perustelut

Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankintojensa ja sen kohteen sisällön tarpeidensa mukaisesti.

Kaluston määrä ei ole ollut ehdoton vaatimus, eikä sillä ole ollut tarkoitus arvioida tarjoajien soveltuvuutta tai osaamistasoa. Kaluston määrä on ollut vain vertailuperuste, ja siksi se ei ole rajoittanut kilpailua. Tarjouspyynnössä ei ole ollut ajoneuvojen määrää koskevia vähimmäisvaatimuksia.

Hankintayksikkö on pisteyttänyt tarjouksia ajoneuvojen määrän mukaan, koska tarjoajalla, jolla on käytössään useampi ajoneuvo, on paremmat valmiudet hankinnan kohteena olevien palvelujen toteuttamiseen poikkeuksellisissa sääolosuhteissa tai kalustorikon sattuessa. Tällaisia tilanteita voi ilmetä esimerkiksi voimakkaan lumisateen takia, jolloin lumenpoisto voi olla tarpeen toteuttaa useamman ajoneuvon voimin aikataulujen ja muiden hankintasopimuksessa asetettujen velvoitteiden täyttämiseksi.

Tarjouspyynnössä ei ole asetettu vaatimuksia vara-ajoneuvoista, vaan sen mukaan tarjoukselle on tullut antaa sitä enemmän pisteitä mitä suurempi tarjoajan kalustomäärä on ollut.

Vertailuperuste on liittynyt hankinnan kohteena olevaan palveluun ja se on perustunut hankintayksikön perusteltuun tarpeeseen sekä sen kokemukseen aiemmista sopimuksista.

Kyseisellä vertailuperusteella ei ole ollut suhteettoman suurta painoarvoa. Tarjouspyynnön mukaan vertailuperusteet on painotettu siten, että hinnalla on 70 prosentin painoarvo ja ajoneuvokannalla 30 prosentin painoarvo. Ajoneuvojen määrästä on voinut saada enintään 10 pistettä, mikä tarkoittaa, että kyseisen pisteytysperusteen suhteellinen painoarvo on ollut enintään 10 prosenttia. Koska tarjoaja oli voinut saada 1, 3, 5 tai 10 pistettä ajoneuvojen määrästä, on ero korkeimman ja matalimman pistemäärän välillä ollut enintään yhdeksän pistettä enimmäispistemäärän ollessa sata.

Valittajan väite siitä, että hankintayksikkö ei ole asettanut vaatimuksia kuljettajien määrästä ei ole arvioinnin kannalta merkityksellinen. Jos ajoneuvo rikkoutuu tai on huollettavana, varakaluston käyttäminen ei edellytä useampaa kuljettajaa.

Ajoneuvojen määrää koskeva vertailuperuste ei ole syrjinyt pienempiä tarjoajia. Valmius useammalle ajoneuvolle ei ole rajoittanut tarjoajien piiriä yhteen tai kahteen suureen tarjoajaan, vaan kaikki tarjoajat valittajaa lukuun ottamatta ovat tarjonneet useamman kuin yhden ajoneuvon. Kaikki tarjoajat ovat luokiteltavissa pien- tai mikroyrityksiksi.

Hankintayksikkö ei ole ollut velvollinen sopeuttamaan hankinnan kohdetta koskevia ehtoja markkinoilla olevaan tarjontaan. Ei ole ollut tarkoituksenmukaista asettaa eri vertailuperusteita kaikille hankinnan osille ja hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa asettanut koko hankinnan kattavat vertailuperusteet.

Voittanut tarjoaja on sidottu tarjouksessa ilmoittamaansa. Tarjouspyynnön liitteessä on ilmoitettu kutakin hankinnan osaa koskevat vaatimukset ja tarjoajan on tullut pitää tarjoamansa soveltuva kalusto saatavilla hankintasopimuksen aikana.

Valittajan aiemmat tarjoushinnat eivät ole vuotaneet voittaneelle tarjoajalle. Aiemman tarjouskilpailun tarjoukset on hankintayksikön päätöksellä määrätty salassa pidettäviksi, eikä niitä ole julkistettu. Toisaalta tarjoukset ja hankintasopimukset tulevat julkisiksi hankintasopimusten solmimisen jälkeen, ja tarjoajat ovat yleensä pyytäneet tällaisia tietoja uusia tarjouskilpailuja varten. Siten tiettyjä tietoja on ollut mahdollista saada laillisin keinoin. Tarjoushinnoissa ei ole ollut suuria eroja, eikä hankintayksiköllä ole ollut syytä epäillä, että jokin tarjoaja olisi saanut tiedon aikaisemmista, ei-julkisista tarjoushinnoista.

Kuultavan lausunto

Ab Byggservice KJB Rakennuspalvelu Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että suhteellisuuden vaatimuksen arvioinnin kannalta merkitystä ei ole sillä, että hankinnassa ei ole vaadittu vähimmäismäärää ajoneuvoja, tai että ajoneuvojen määrästä ei ole asetettu ehdotonta vaatimusta. Merkityksellistä on se, että ajoneuvojen määrää koskeva vertailuperuste ei tässä johda parempaan suoritusvarmuuteen, eikä sen asettamiselle ole ollut perusteltua syytä.

Ajoneuvojen määrää koskeva vertailuperuste tarkoittaa käytännössä vara-ajoneuvoja, koska vaatimusta henkilöstön määrälle ei ole asetettu. Valittajan tiedon mukaan mikään palveluntuottaja ei ole ikinä joutunut turvautumaan varakalustoon ja sellainen vaatimus, joka tosiasiassa johtaa sellaisten urakoitsijoiden valintaan, joilla on useampi kuin yksi vara-aurausajoneuvo, on suhteellisuusperiaatteen vastainen.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan aiemmilla suorituksilla ei ole merkitystä asian arvioinnissa eikä siten ole perusteita järjestää suullista käsittelyä. Kysymystä suhteellisuuden vaatimuksen noudattamisesta ei arvioida aikaisempien suoritusten valossa, vaan sillä perusteella ovatko vertailuperusteet olleet perusteltuja hankintayksikön tarpeiden kannalta.

Hankintayksiköllä on oikeus asettaa vertailuperusteita, joiden se katsoo edistävän valmiutta pitää kiinteistöt hyvässä kunnossa talvisaikaan.

Hankintayksikön tavoitteena on ollut mahdollistaa aurauskaluston sujuvat uudelleenjärjestelyt sellaisissa tilanteissa, joissa kiireelliset toimenpiteet ovat tarpeen esimerkiksi runsaan lumisateen, liukkaiden keliolosuhteiden tai rikkoutuneen kaluston johdosta. Mustasaari on maantieteellisesti suuri alue ja etukäteen on mahdotonta ennakoida millä alueella tarvitaan eniten resursseja. Hankinnan osat Smedsby 1 ja Smedsby 2 kattavat monimutkaisimmat alueet, joilla on runsaasti henkilöliikennettä, suuri henkilöstö, paljon autoja ja pysäköintialueita sekä poistumispaikkoja ja sisäänkäyntejä. Siten myöhästymiset ja puutteet aurauksessa tai hiekoituksessa johtavat suureen liukastumis- ja muiden onnettomuuksien riskiin näillä alueilla. Hankintayksiköllä on lakisääteinen vastuu kiinteistöjen ulkotilojen kunnossapidosta ja se voi joutua korvausvastuuseen kiinteistöllä sattuvista onnettomuuksista. Hankintayksikkö on pyrkinyt minimoimaan riskejä antamalla lisäpisteitä tarjoajalle, jolla on suurempi kalustomäärä ja valmius käsitellä tällaisia tilanteita.

Hankintayksikkö ei ole ollut sidottu palvelutarjoajien aikaisempien suorituksiin tietyillä alueilla, vaan on voinut laatia vertailuperusteet perusteltujen tarpeidensa mukaisesti.

Markkinaoikeuden asia dnro 715/2024

Valitus

Vaatimukset

A on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen koskien hankinnan osaa Smedsby 2, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.312,50 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksulla.

Perustelut

Valittaja on ennen hankintamenettelyä hoitanut lumenpoistoa kohteessa Smedsby 2 noin 20 vuoden ajan yhdellä aurauskoneella täysin moitteetta. Tätä taustaa vasten ajoneuvojen määrää koskeva vertailuperuste on ollut suhteellisuuden vaatimuksen ja siten hankintalain vastainen, ja se ovat johtanut siihen, että valittaja on hävinnyt tarjouskilpailun.

Vertailuperuste on koskenut koko urakkaa, eikä ajoneuvojen määrä siten ole ollut aluekohtainen. Menettely on perusteettomasti suosinut suuria palveluntarjoajia, joilla on suuri kalustomäärä. Vertailuperuste on johtanut siihen, että jos suuren määrän kalustoa omaava palveluntarjoaja voittaa useamman alueen, ajonevoja on kuitenkin vähemmän käytössä aluetta kohden kuin pienemmällä tarjoajalla, jolla on vähemmän kalustoa, mutta joka tarjoaa vain yhtä aluetta. Esimerkiksi tarjoaja, joka voittaa kolme hankinnan osaa, ja jolla on viisi ajoneuvoa, olisi saanut täydet 10 pistettä ajoneuvojen määrästä, vaikka ajoneuvoja olisi laskennallisesti vähemmän kuin jos tarjoaja, jolla on kolme ajoneuvoa käytössään, voittaisi yhden hankinnan osan.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole asetettu vaatimusta, jonka mukaan kaluston tulisi olla todistetusti tarjoajan käytössä hankintakauden aikana. Tämä on mahdollistanut sen, että tarjoaja voi poistaa kaluston käytöstään voitettuaan tarjouskilpailun. Mikäli hankintayksikkö ei voi tosiasiallisesti valvoa kaluston määrää kaluston pisteytyksellä ei myöskään ole mitään merkitystä. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole asetettu vaatimuksia kalustolle, joten tarjoaja on voinut tarjouksessaan luetella hankintaan soveltumattomia ajoneuvoja ja silti saada täydet pisteet. Edelleen kaluston määrän pisteytyksestä on tehnyt suhteettomamman se, että pelkästä kalustosta on saanut pisteitä ilman että tarjoajan on tullut osoittaa, että kuljettajia on riittävä määrä.

Valittaja epäilee, että voittanut tarjoaja on saanut tavalla tai toisella valittajan aiemmassa sittemmin keskeytetyssä tarjouskilpailussa annetun tarjoushinnan tietoonsa, koska voittaneen tarjoajan tarjoushinta on ollut lähes sama kuin valittajan tarjoushinta.

Hankintayksikkö on halunnut perusteettomasti suosia suuria toimijoita Maalahdesta pienten paikallisten toimijoiden sijaan. On yleisesti tiedossa, että Mustasaaren kunnan lähialueilla ei ole palveluntarjoajia, joilla olisi viittä tai useampaa lumenpoistoon soveltuvaa työkonetta, minkä vuoksi tarjouspyyntöasiakirjoissa asetetut pisteytysperusteet ovat olleet syrjiviä.

Markkinaoikeuden tulee järjestää suullinen käsittely, jotta markkinaoikeus voi arvioida hankinnan lainmukaisuutta.

Vastine

Vaatimukset

Mustasaaren kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.523,5 eurolla.

Perustelut

Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankintojensa ja sen kohteen sisällön tarpeidensa mukaisesti.

Kaluston määrä ei ole ollut ehdoton vaatimus, eikä sillä ole ollut tarkoitus arvioida tarjoajien soveltuvuutta tai osaamistasoa. Kaluston määrä on ollut ainoastaan vertailuperuste, ja siksi se ei ole rajoittanut kilpailua. Tarjouspyynnössä ei ole ollut ajoneuvojen määrää koskevia vähimmäisvaatimuksia.

Tarjouspyynnössä ei ole asetettu vaatimuksia vara-ajoneuvoista, vaan sen mukaan tarjoukselle on tullut antaa sitä enemmän pisteitä mitä suurempi tarjoajan kalustomäärä on ollut.

Vertailuperuste on liittynyt hankinnan kohteena olevaan palveluun ja se on perustunut hankintayksikön perusteltuun tarpeeseen sekä sen kokemukseen aiemmista sopimuksista.

Kyseisellä vertailuperusteella ei ole ollut suhteettoman suurta painoarvoa. Tarjouspyynnön mukaan vertailuperusteet on painotettu siten, että hinnalla on 70 prosentin painoarvo ja ajoneuvokannalla 30 prosentin painoarvo. Ajoneuvojen määrästä on voinut saada enintään 10 pistettä, mikä tarkoittaa, että kyseisen pisteytysperusteen suhteellinen painoarvo on ollut enintään 10 prosenttia. Koska tarjoaja oli voinut saada 1, 3, 5 tai 10 pistettä ajoneuvojen määrästä, on ero korkeimman ja matalimman pistemääränvälillä ollut enintään yhdeksän pistettä enimmäispistemäärän ollessa sata.

Voittanut tarjoaja on sidottu tarjouksessa ilmoittamaansa. Tarjouspyynnön liitteessä on ilmoitettu kutakin hankinnan osaa koskevat kalustovaatimukset ja tarjoajan on tullut pitää tarjoamansa soveltuva kalusto saatavilla hankintasopimuksen aikana.

Valittajan aiemmat tarjoushinnat eivät ole vuotaneet voittaneelle tarjoajalle. Aiemman tarjouskilpailun tarjoukset on hankintayksikön päätöksellä määrätty salassa pidettäviksi, eikä niitä ole julkistettu. Toisaalta tarjoukset ja hankintasopimukset tulevat julkisiksi hankintasopimusten solmimisen jälkeen, ja tarjoajat ovat yleensä pyytäneet tällaisia tietoja uusia tarjouskilpailuja varten. Siten tiettyjä tietoja on ollut mahdollista saada laillisin keinoin. Tarjoushinnoissa ei ylipäätään ole ollut suuria eroja, eikä hankintayksiköllä ole ollut syytä epäillä, että jokin tarjoaja olisi saanut tiedon aikaisemmista, ei-julkisista tarjoushinnoista.

Kuultavan lausunto

Ab Byggservice KJB Rakennuspalvelu Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tarjoajat eivät ole olleet pien- tai mikroyrityksiä. Voittanut tarjoaja on osakeyhtiö, jolla on noin kolmen miljoonan euron liikevaihto ja 14 työntekijää. Valittaja on yksityinen elinkeinoharjoittaja muutaman kymmenen tuhannen euron liikevaihdolla, ja yrittäjä itse tai hänen perheenjäsenensä ovat ainoita työntekijöitä. Tarjoajilla on ollut varsin erilaiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin. On selvää, että suuremmilla yrityksillä on paremmat lähtökohdat tarjouskilpailussa, kun hankintayksikkö on jostain syystä antanut enemmän pisteitä mitä suurempi kalustomäärä on ollut.

Aiemmissa hankintasopimuksissa ei ole ollut ongelmia, joten on jäänyt epäselväksi, miksi hankintayksikkö on ylimitoittanut kalustotarvetta hankinnassaan. Hankintayksikköä ei ole esittänyt perusteita sille miksi suuri kalustomäärä lisäisi huoltovarmuutta lumenaurauksen suhteen, kun tarvetta sille ei ole aiemmin ollut.

Hankintayksikön esittämästä poiketen olisi ollut tarkoituksenmukaista asettaa vertailuperusteet jokaiselle hankinnan osalle erikseen, koska kalustoa ei voida käyttää samanaikaisesti monella eri alueella.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan aiemmilla suorituksilla ei ole merkitystä asian arvioinnissa eikä siten ole perusteita järjestää suullista käsittelyä. Kysymystä suhteellisuuden vaatimuksen noudattamisesta ei arvioida aikaisempien suoritusten valossa, vaan sillä perusteella ovatko vertailuperusteet olleet perusteltuja hankintayksikön tarpeiden kannalta.

Syksyllä 2024 tapahtui liukastumisonnettomuus alueella, jolla valittaja oli hoitanut hiekoituksen. Hankintayksiköllä on oikeus asettaa vertailuperusteita, jotka se katsoo edistävän valmiutta kiinteistöjen pitämisessä hyvässä kunnossa talvisaikaan.

Hankintayksikkö on tavoitellut mahdollisuutta aurauskaluston sujuvaan uudelleenjärjestelyyn sellaisissa tilanteissa, joissa kiireelliset toimenpiteet ovat tarpeen esimerkiksi runsaan lumisateen, liukkaiden keliolosuhteiden tai rikkoutuneen kaluston johdosta. Mustasaari on maantieteellisesti suuri alue ja etukäteen on mahdotonta ennakoida millä alueella tarvitaan eniten resursseja. Hankinnan osat Smedsby 1 ja Smedsby 2 kattavat monimutkaisimmat alueet, joissa on runsaasti henkilöliikennettä, suuri henkilöstö, paljon autoja ja pysäköintialueita sekä poistumispaikkoja ja sisäänkäyntejä. Siten myöhästymiset ja puutteet aurauksessa tai hiekoituksessa johtavat suureen liukastumis- ja muiden onnettomuuksien riskiin näillä alueilla. Hankintayksiköllä on lakisääteinen vastuu kiinteistöjen ulkotilojen kunnossapidosta ja se voi joutua korvausvastuuseen kiinteistöllä sattuvista onnettomuuksista. Hankintayksikkö on pyrkinyt minimoimaan riskejä antamalla lisäpisteitä tarjoajalle, jolla on suurempi kalustomäärä ja valmius käsitellä tällaisia tilanteita.

Hankintayksikkö ei ole ollut sidottu palvelutarjoajien aikaisempien suorituksiin tietyillä alueilla, vaan on voinut laatia vertailuperusteet perusteltujen tarpeidensa mukaisesti.

Valittaja on esittänyt muun ohella, että hankintayksikön väite siitä, että valittaja olisi hoitanut hiekoituksen huonosti on virheellinen.

Markkinaoikeuden ratkaisu markkinaoikeuden asioissa dnro 715/2024 ja 722/2024

Suullisen käsittelyn järjestäminen

Valittajat ovat on vaatineet, että markkinaoikeus järjestää asiassa suullisen käsittelyn, jotta markkinaoikeus voi arvioida hankinnan lainmukaisuutta ja henkilötodistajansa kertomusten luotettavuutta.

Hankintayksikkö ei ole pitänyt suullisen käsittelyn järjestämistä asiassa tarpeellisena.

Markkinaoikeus on varannut valittajille oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 58 §:n
2 momentin mukaisen tilaisuuden toimittaa kirjallista lisäselvitystä siltä varalta, ettei suullista käsittelyä järjestetä.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 57 §:n 1 momentin mukaan hallintotuomioistuimen on järjestettävä suullinen käsittely, jos tuomioistuin pitää sitä tarpeellisena tai yksityinen asianosainen sitä vaatii. Suullisessa käsittelyssä voidaan kuulla asianosaista, päätöksen tehnyttä viranomaista, todistajia ja asiantuntijoita sekä ottaa vastaan muuta selvitystä.

Pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan tuomioistuin voi asianosaisen vaatimuksesta huolimatta jättää suullisen käsittelyn järjestämättä, jos asian ratkaisemiseksi merkityksellisistä tosiseikoista on jo saatu riittävä selvitys, jonka perusteella asia voidaan ratkaista ilman, että tuomioistuimelle jää varteenotettavaa epäilystä tosiseikoista.

Markkinaoikeus katsoo jäljempänä esitetyt pääasiaratkaisun perustelut huomioon ottaen, että asian ratkaisemiseksi merkitykselliset tosiseikat ovat tulleet kirjallisessa menettelyssä riittävästi ja luotettavasti selvitetyiksi niiden oikeudellista arviointia varten. Näin ollen markkinaoikeus hylkää valittajien vaatimukset suullisen käsittelyn järjestämisestä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valittajien esittämän perusteella kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden ja erityisesti suhteellisuuden vaatimuksen vastaisesti tarjousten vertailuperusteita asettaessaan siltä osin kuin pisteytys on perustunut tarjouksessa ilmoitettujen ajoneuvojen määrään. Valittajat eivät ole vedonneet tarjouspyynnön kyseistä vertailuperustetta koskevaan epäselvyyteen.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen. Mainitun pykälän 3 momentin mukaan hankinnat on pyrittävä järjestämään siten, että pienet ja keskisuuret yritykset ja muut yhteisöt pääsevät tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin.

Hankintalain 2 §:n 3 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 73) mukaan pykälässä asetetaan suosituksenluonteinen säännös hankintamenettelyn järjestämisestä siten, että pienet ja keskisuuret toimittajat pääsevät tasapuolisesti muiden toimittajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin. Säännöksen kautta hankintayksiköitä kannustetaan kiinnittämään erityistä huomiota hankintamenettelyssä asetettujen vaatimusten vaikutuksiin pieniin yrityksiin.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 74) mukaan yhdenvertaisen ja syrjimättömän kohtelun periaate on pysynyt samansisältöisenä kuin aiemmassa laissa, jonka asiaa koskeneen 2 §:n 1 momentin esitöiden (HE 50/2006 vp s. 47) mukaan yhdenvertainen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että tarjousmenettelyn kaikissa vaiheissa ehdokkaita ja tarjoajia kohdellaan samalla tavalla riippumatta sellaisista tekijöistä, jotka eivät liity hankinnan toteuttamiseen. Tällaisia tekijöitä ovat erityisesti ehdokkaiden tai tarjoajien kansallisuus taikka sijoittautuminen johonkin jäsenvaltioon tai alueelle. Syrjimätön kohtelu edellyttää siten myös, että eri paikkakunnilta olevia ehdokkaita tai tarjoajia kohdellaan samalla tavoin kuin esimerkiksi oman kunnan yrityksiä. Hankintamenettelyä koskevia periaatteita tulee noudattaa kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa. Siten esimerkiksi tarjouspyyntöä ei saa laatia siten, että hankinnan kohteen määrittely asettaa tarjoajat epätasa-arvoiseen asemaan.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Hankintalain 93 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Laatuun liittyviä perusteita voivat olla tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon myös hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen sekä henkilöstön organisoinnin, jos osoitetun henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamisessa.

Pykälän 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Hankintalain 94 §:n mukaan hinta-laatusuhteen vertailuperuste liittyy hankinnan kohteeseen, jos se liittyy kyseisen sopimuksen perusteella toimitettaviin rakennusurakoihin, tavarahankintoihin tai palveluihin liittyvään sopimukseen miltä tahansa osin ja missä tahansa niiden elinkaaren vaiheessa. Tätä sovelletaan myös tilanteisiin, joissa vertailuperusteina mainitut tekijät eivät kuulu hankinnan kohteeseen sen fyysisenä osana.

Hankintamenettely keskeisiltä osin

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia talvikunnossapitopalveluista käsittäen aurauksen ja hiekoituksen kunnan kiinteistöillä.

Tarjouspyynnön kohdasta ”utrustning” on käynyt ilmi, että palveluntuottajalla tulee olla auraus- ja hiekoituskalusto sellaisessa kunnossa, että se täyttää laissa, asetuksissa ja viranomaisohjeissa asetetut vaatimukset.

Tarjouspyynnön kohdasta ”Upphandlingen sker med följande krav” on käynyt ilmi muun ohella, että koneiden on oltava alueelle soveltuvia ja että vähimmäisvaatimukset ilmenevät alueluettelosta (”Maskinerna skall vara lämpliga för området, minimikrav enligt områdeslistan”).

Tarjouspyynnön kohdasta ”Obligatoriska krav på anbudsgivaren” on käynyt ilmi, että tarjotun konekannan on täytettävä asetetut vaatimukset (”Maskinparken skall motsvara de krav som ställs”).

Tarjouspyynnön kohdasta ”Anbudets innehåll” on käynyt ilmi, että tarjoukseen on tullut liittää luettelo konekannasta ja kopiot käytettävien koneiden rekisteriotteista. Tarjoukseen on tullut liittää myös luettelo kuljettajista ja kopio Tieturva 1 -kortista sekä työturvallisuuskortista (”Till anbudet bifogas maskinpark med kopior av registerutdrag på de maskiner som man kommer att använda. Till anbudet bifogas lista på chaufför/chaufförer med kopia av vägskydd 1 kort och arbetssäkerhetskort.”).

Tarjouspyynnön kohdasta ”Urvalsgrunder och bedömningskriterier” on käynyt ilmi, että tarjouksen valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus siten että tarjoushinnan painoarvo on ollut 70 prosenttia ja konekannan painoarvo 30 prosenttia. Konekannasta saatavat pisteet ovat jakautuneet siten, että tarjoaja on voinut saada 10 pistettä ajoneuvojen määrästä (”maskinpark, antal fordon”) ja 10 pistettä konekannan keski-iästä, sekä 10 pistettä jos konekantaan sisältyy esimerkiksi Bobcat tai muu pienempi ajoneuvo pieniä ja ahtaita, enintään 1,6 metriä leveitä tiloja varten.

Saman kohdan mukaan urakassa käytettävien ajoneuvojen määrä on tullut pisteytettää seuraavasti:

”Maskinpark, antal fordon som används i entreprenaden
5 eller fler                                                 10 p
3-4                                                            5 p
2                                                               3 p
1                                                               1 p”

Kyseisestä tarjouspyynnön kohdasta on lisäksi käynyt ilmi, että tarjoukseen on tullut liittää luettelo käytettävistä ajoneuvoista rekisteriotteineen.

Vielä kyseisestä tarjouspyynnön kohdasta on käynyt ilmi, että enimmäismäärä alueita, joita tarjoaja voi tarjota on ollut kolme ja että tarjous hylätään, jos se on jätetty useammalle kuin kolmelle alueelle.

Tarjouspyyntöön liitetystä alueluettelosta (”Områdeslista”) on käynyt ilmi, että hankinta on jaettu kymmeneen alueeseen. Alueiden Smedsby 1 ja Smedsby 2 kohdalla on lueteltu alueisiin kuuluvia kiinteistöjä, ja niiden osalta koneille ilmoitetut vähimmäisvaatimukset, kuten 320 senttimetrin enimmäisleveys sekä lumiauroissa raastava terä tai hampaallinen terä (”rivbett / tandad bett”).

Hankintayksikkö on 20.11.2024 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Ab Byggservice KJB Rakennuspalvelu Oy:n tarjouksen alueille Smedsby 1 ja Smedsby 2. Hankintapäätökseen liitetyn tarjousvertailun perusteella tarjousvertailu on toteutettu siten, että kunkin tarjoajan koko konekanta on otettu huomioon jokaisessa hankinnan osassa, joita kysymyksessä oleva tarjoaja on tarjonnut.

Asian arviointi

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Hankintayksiköllä on myös harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee vertailuperusteet ja mitä seikkoja se haluaa vertailussa painottaa. Vertailuperusteiden tulee kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Suhteellisuuden vaatimuksesta puolestaan johtuu, että asetettujen vertailuperusteiden on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään.

Tarjouspyyntöasiakirjoista on edellä todetusti käynyt ilmi, että tarjoajien tarjouksissa ilmoittamien koneiden on oltava alueelle soveltuvia, ja niiden on täytettävä muun ohella tarjouspyyntöön liitetyssä alueluettelossa asetetut kiinteistökohtaiset vaatimukset. Tarjoukseen on tullut liittää luettelo käytettävistä ajoneuvoista rekisteriotteineen. Tarjouspyynnössä on lisäksi ollut ehto, jonka mukaan hankintasopimus voidaan kahden kirjallisen huomautuksen jälkeen irtisanoa muun ohella, mikäli tarjoajan varustus on puutteellinen.

Todettu huomioon ottaen tarjouspyyntöasiakirjojen ei voida katsoa mahdollistaneen sitä, että tarjoaja tarjouksen antamisen jälkeen poistaisi tarjouksessaan ilmoitettuja ajoneuvoja käytöstä siten että ne eivät ole käytettävissä hankinnan kohteena olevassa urakassa. Hankintayksikön ei siten voida katsoa menetelleen virheellisesti tällä valittajien esittämällä perusteella.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinta koskee hankintayksikön vastuulle kuuluvia Mustasaaren kunnan kiinteistöjen talvikunnossapitopalveluita. Hankinta on jaettu kymmeneen alueeseen, joista kukin sisältää useita kiinteistöjä. Hankinnan kohde huomioon ottaen sellaisia vertailuperusteita, joilla kasvatetaan valmiutta palvelujen suorittamiseksi oikea-aikaisesti myös poikkeuksellisissa sääolosuhteissa ja laiterikkojen sattuessa, ei lähtökohtaisesti voida pitää hankinnan kohteeseen liittymättöminä, pienyrittäjiä syrjivinä, tai suhteellisuuden vaatimuksen vastaisina. Siten markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on sinänsä voinut käyttää urakassa käytettävien ajoneuvojen määrää vertailuperusteena.

Tässä asiassa ajoneuvojen määrää koskeva vertailuperuste on asetettu siten, että tarjoaja on saanut sitä korkeammat pisteet mitä enemmän ajoneuvoja sillä on ollut yhteensä kaikkien sen tarjoamien alueiden osalta siitä riippumatta, kuinka moneen alueeseen sen tarjous on kohdistunut. Tämä on valittajienkin esittämällä tavalla johtanut siihen, että tarjouksessa ilmoitettujen ajoneuvojen määrästä on saanut tietyn pistemäärään, vaikka tarjouksessa ilmoitetut ajoneuvot ovat tosiasiallisesti olleet käytettävissä joko yhdellä, kahdella tai kolmella alueella. Näin ollen tarjoaja, jolla on ollut käytössään vähemmän kuin viisi ajoneuvoa, mutta joka on tarjonnut vain yhtä tai kahta aluetta, on voinut saada vähemmän pisteitä ajoneuvojensa määrästä siitä huolimatta, että tällaisella tarjoajalla on tosiasiallisesti ollut suurempi määrä ajoneuvoja käytettävissään kutakin aluetta kohden, kuin kolmea aluetta tarjoavaa tarjoaja, jolla on käytettävissään yhteensä viisi tai sitä useampia ajoneuvoja.

Kyseinen vertailuperuste on siten ollut omiaan perusteettomasti suosimaan sellaisia tarjoajia, jotka tarjoavat useita hankinnan kohteena olevia alueita ja joilla on suuri määrä ajoneuvoja. Vertailuperuste on näin ollen myös syrjinyt pienempiä yrityksiä, joilla on vähemmän ajoneuvoja käytettävissään. Tämän myötä ajoneuvojen määrää koskeva vertailuperuste ei ole ollut omiaan turvaamaan kilpailua. Hankintayksikön väitteet siitä, että sen on mahdotonta ennakoida millä alueella tarvitaan eniten resursseja ja että se on tavoitellut aurauskaluston sujuvaa uudelleenjärjestelymahdollisuutta, eivät poista edellä todettua syrjivyyttä, kun otetaan huomioon, että vertailuperuste on ollut omiaan johtamaan myös siihen, että valituksi tulee sellainen tarjous, jossa on tarjottu vähemmän ajoneuvoja kutakin aluetta kohden.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että mainituista syistä vertailuperuste ei myöskään liity tarjotun palvelun laadullisiin ominaisuuksiin hankintalain 93 §:n 2 momentin edellyttämällä tavalla, eikä kyseisellä vertailuperusteella ole ollut mahdollista selvittää mikä tarjous on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti ajoneuvojen määrä koskevaa vertailuperustetta asettaessaan. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu koskien niitä hankinnan osia, joihin valitus on kohdistunut. Näin ollen valituksenalainen hankintapäätös 20.11.2024 § 171 voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää hankinnan osien Smedsby 1 ja Smedsby 2 koskevilta osin.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään mainitulta osin kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Mustasaaren kunta aikoo edelleen toteuttaa alueiden Smedsby 1 ja Smedsby 2 kiinteistöjen talvikunnossapitopalvelun hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä niiden osalta uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittajat joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajien kohtuullisiksi harkitut oikeudenkäyntikulut lisättynä valittajien maksettaviksi tulevilla oikeudenkäyntimaksuilla. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää A:n ja T. Ahlbäck Oy Ab:n vaatimukset suullisen käsittelyn järjestämisestä.

Markkinaoikeus kumoaa Mustasaaren kunnan kiinteistötoimen hankintapäätöksen 20.11.2024 § 171 siltä osin kuin se koskee hankinnan osia Smedsby 1 ja Smedsby 2. Markkinaoikeus kieltää Mustasaaren kuntaa tältä osin tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Mustasaaren kunnan korvaamaan T. Ahlbäck Oy Ab Oy:n oikeudenkäyntikulut 7.080 eurolla ja A:n oikeudenkäyntikulut 4.842,50 eurolla.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Sanna Holkeri ja Tobias von Schantz.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.