MAO:224/2025
- Asiasanat
- Avarn Security Oy > Keski-Suomen hyvinvointialue, julkinen hankinta, soveltuvuusvaatimusten hyväksyttävyys, tarjoajan taloudellinen ja rahoituksellinen tilanne
- Tapausvuosi
- 2025
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 734/2024
Asian tausta
Keski-Suomen hyvinvointialue (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 7.10.2024 julkaistulla ja 14.10.2024 sekä 5.11.2024 korjatulla EU‑hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta liitteen E kohdan 12 mukaisesta turva- ja vartiointipalvelujen hankinnasta 24 kuukauden mittaiselle sopimuskaudelle ja kahdelle 12 kuukauden mittaiselle optiokaudelle. Hankinta on jaettu kolmeen osa-alueeseen.
Keski-Suomen hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja on 27.11.2024 tekemällään hankintapäätöksellä § 57 valinnut kaikille osa-alueille KV Turva Oy:n tarjouksen.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 7 miljoonaa euroa.
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.470 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä.
Perustelut
Tarjouspyynnössä tarjoajan soveltuvuudelle asetetut vaatimukset eivät ole olleet riittäviä varmistamaan tarjoajan hankinnan toteuttamiskykyä, eivätkä vaatimukset ole olleet suhteellisuusperiaatteen mukaiset. Tarjoajien soveltuvuuden arviointi ei ole perustunut mihinkään taloustietoihin, tilinpäätösasiakirjoihin, luottoluokitukseen tai muuhun selvitykseen, vaan pelkkään vakuutukseen taloudellisista edellytyksistä. Soveltuvuusvaatimuksilla ei voida varmistua hankinnan kokoon, laatuun ja laajuuteen eikä merkitykseen yhteiskunnan kriittisen infran toiminnan turvaamisessa nähden riittävistä taloudellisista edellytyksistä palvelun toteuttamiseksi koko sopimuskauden ajaksi.
Voittaneella tarjoajalla ei ole ollut riittäviä taloudellisia voimavaroja toteuttaa hankinta ja se olisi pitänyt sulkea tarjouskilpailusta. Voittaneen tarjoajan taloustilanne on huono. Heikko omavaraisuusaste ei ole antanut varmuutta siitä, että se kykenisi tuottamaan palvelun koko sopimuskauden ajan. Hankintayksikön olisi tullut selvittää yhtiön kannattavuus. Hankinnan arvo on vuositasolla melkein kaksi kolmasosaa voittaneen tarjoajan vuoden 2023 liikevaihdosta.
Tarjouspyynnön mukaan alihankkijan on täytettävä samat soveltuvuusehdot ja sopimuksen mukaan voittanut tarjoaja vastaa alihankkijan toiminnasta kuin omastaan. Voittaneen tarjoajan alihankkijakaan ei täytä taloudellisia soveltuvuusedellytyksiä.
Tarjouspyynnön yhtenä vaatimuksena on edellytetty, että palvelu annetaan asianmukaisella ja ymmärrettävällä suomen kielellä. Vaatimus ei ole tarkkarajainen eikä siitä käy ilmi, miten suomen kielen asianmukaisuus ja ymmärrettävyys arvioidaan ja määritellään. Vaatimus on syrjivä ja se sulkee kilpailutuksesta pois ruotsin- ja saamenkieliset henkilöt. Lisäksi hankintaan liittyviin kysymyksiin on ilmoitettu käytettävän vain suomen kieltä.
Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen. Hankintapäätöksestä ei käy ilmi, onko voittaneelta tarjoajalta pyydetty selvitystä sen tarjouksen hinnoittelusta. Voittaneen tarjoajan kaikkien palvelualueiden tarjoushintojen ero verrattuna toiseksi tulleisiin tarjouksiin on 23,35 prosenttia. Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut markkinahintojen mukainen. Hankintayksikön olisi tullut varmistua voittaneen tarjoajan taloudellisesta kyvykkyydestä. Poikkeuksellisen alhainen hinta voi merkitä sitä, että tarjoaja ei voi täyttää sopimusehtoja asianmukaisesti, mikä saattaa johtaa epäreiluun kilpailutilanteeseen tai hankintapäätöksen toteutumisen vaarantumiseen.
Vastine
Vaatimukset
Keski-Suomen hyvinvointialue on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 574,17 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Tarjoajan taloudellisia soveltuvuusvaatimuksia ei ole tietoisesti haluttu asettaa liian tiukoiksi. Tällä on varmistettu, että riittävä määrä tarjoajia jättää tarjouksen. Taloudellisten soveltuvuusvaatimusten osalta ei ole asetettu tarkkoja vaatimuksia ja hankintayksikölle on jäänyt harkintavaltaa asian arvioimiseen. Tarjoajia on pyydetty ilmoittamaan, kuuluuko yritys Vastuu Group Oy:n Luotettava Kumppani -palveluun. Jos tarjoaja ei ole kuulunut kyseiseen palveluun, on hankintayksiköllä ollut mahdollisuus tarvittaessa pyytää lisäselvitystä taloudellisen soveltuvuusvaatimuksen täyttymisestä.
Hankittavilla palveluilla on tarkoitus turvata pääasiassa hyvinvointialueen palvelujen häiriötön toiminta ja noin parikymmentä kiinteistöä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoon käytettävien kiinteistöjen turvaaminen on pääsääntöisesti kiinteistöjen omistajien vastuulla. Hankittavassa palvelussa on kyse hyvinvointialueen perustehtäviä tukevasta palvelutuotannosta, joka ei kriittisyydeltään vastaa esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoidon kaltaisia perustehtäviä.
Ennen tarjouspyynnön julkaisua hyvinvointialueella ei ole ollut lopullista tietoa siitä, miten suureksi hankinnan arvo muodostuu. Tarjouspyynnössä hankinnan ennakoitu arvo on tullut arvioida sen mukaisesti, mikä hankinnan kokonaisarvo olisi palvelutarpeen ollessa laajimmillaan. Hankinnan kokonaisuutta ja taloudellisen vaatimuksen suhteellisuutta ei tule arvioida pelkästään hankintailmoituksessa esitetyn arvon perusteella. Koska hankinnan kohteen lopullisessa määrittelyssä on harkintavaltaa, on ollut perusteltua, että harkintavaltaa on ollut myös tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa.
Hankintayksiköllä on useita keinoja hallita hankintaan liittyvää riskiä, jota voidaan pitää matalana. Kysymyksessä oleva hankinta on jaettu kolmeen osa‑alueeseen ja kunkin osa-alueen kilpailutuksen on voinut voittaa eri toimija. Lisäksi on arvioitu, että toiminta pystytään riittävällä tavalla ja riittäviltä osin järjestämään muulla tapaa tilanteessa, jossa palveluntuottajan toiminta häiriintyy tai keskeytyy kokonaan. Myös tarjouspyynnön liitteenä olleen sopimusluonnoksen ehdot oikeuttavat hyvinvointialueen tietyin edellytyksin suorittamaan palvelun itse tai teettämään sen ulkopuolisella. Sopimusehtojen mukaan hyvinvointialueella on lisäksi sopimuskauden aikana mahdollisuus seurata yrityksen taloudellista tilannetta tilaajavastuutietojen perusteella ja mahdollisuus irtisanoa sopimus päättymään välittömästi, jos palveluntuottaja joutuu sellaisiin taloudellisiin vaikeuksiin, että on syytä olettaa sopimusvelvoitteiden täyttämisen vaarantuvan.
Soveltuvuusvaatimusten tiukka määrittely ei ole ainoa tapa, jolla hankintayksikkö voi hallita kyseiseen palveluhankintaan kohdistuvaa riskiä. Asetettua soveltuvuusvaatimusta ei voida siten pitää suhteellisuusperiaatteen vastaisena. Lisäksi suhteellisuusperiaate tulee erityisesti arvioitavaksi silloin, jos asetetut soveltuvuusvaatimukset vaikuttavat liian ankarilta. Mikäli taloudellinen soveltuvuusvaatimus olisi asetettu tiukemmaksi, olisi tämä voinut estää joidenkin tarjoajien osallistumisen tarjouskilpailuun ja rajoittaa tarpeettomasti kilpailua.
Voittaneen tarjoajan tilaajavastuutiedoissa ei ole ollut puutteita. Yritys on hoitanut lakisääteiset velvoitteensa. Soveltuvuusvaatimuksen täyttämisen arviointi ei näin ollen ole jäänyt pelkästään tarjoajan antaman vakuutuksen varaan.
Voittaneen tarjoajan taloudellista tilannetta kuvaavat luvut eivät osoita kyvyttömyyttä hankinnan toteuttamiseen. Hankintayksikkö on valituksen johdosta pyytänyt voittaneelta tarjoajalta täsmennyksenä lisäselvityksiä sen taloudellisista edellytyksistä hankinnan toteuttamiselle. Voittaneen tarjoajan alustavien vuoden 2024 tilinpäätöstietojenkaan pohjalta ei ole herännyt epäilystä siitä, ettei tarjoajalla olisi riittäviä taloudellisia edellytyksiä hankinnan toteuttamiselle.
Alihankkijan soveltuvuusvaatimuksen täyttymättä jääminen ei johda automaattisesti tarjoajan hylkäämiseen. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan hankintayksikkö voi perustellusta syystä kieltäytyä hyväksymästä tarjoajan ilmoittaman alihankkijan. Vaikka tarjoajan ilmoittama alihankkija ei täyttäisi soveltuvuusvaatimusta, johtaisi tämä tarjoajan hylkäämiseen ainoastaan silloin, jos alihankkijan poisjäännin myötä tarjoajalla ei arvioitaisi olevan enää edellytyksiä hankinnan toteuttamiseen.
Yhden voittaneen tarjoajan nimeämän alihankkijan osuudeksi hankinnasta on ilmoitettu hälytyskeskuspalvelut. Hyvinvointialue on voittaneelle tarjoajalle toimittamassaan täsmennyspyynnössä pyytänyt selvitystä kyseisen alihankkijan taloudellisista edellytyksistä hankinnan toteuttamiseen. Selvityksen perusteella yritys ei ole taloudellisissa vaikeuksissa, eikä selvitys anna aihetta epäillä, etteikö kyseessä olevalla alihankkijalla olisi riittävät taloudelliset edellytykset hankinnan toteuttamiselle erityisesti, kun otetaan huomioon sen toteuttama rajattu osuus hankinnasta sekä kyseisten palvelujen laatu.
Vaatimukset asianmukaisesta ja ymmärrettävästä suomen kielestä sekä yhteydenpidon ja muun asioinnin tapahtumisesta suomen kielellä ovat hankinnan toteuttamisen kannalta tarpeellisia, sillä yksikielisenä viranomaisena Keski-Suomen hyvinvointialue tarjoaa palveluitaan pääsääntöisesti vain suomen kielellä. Hyvinvointialueen asiakkaiden ja työntekijöiden käyttämän kielen ollessa pääsääntöisesti suomi, on hyvinvointialueen tarpeiden mukaista vaatia asianmukaista ja ymmärrettävää suomen kielen osaamista myös turva- ja vartiointipalveluja tarjoavalta toimijalta, sekä yhteydenpidon ja asioinnin tapahtumista suomen kielellä
Keski-Suomen hyvinvointialue käyttää viranomaisen kieltä käsittelykielenä hallintoasiassa, jollei viranomainen asianosaisten oikeutta ja etua silmällä pitäen päätä toisen kielen käyttämisestä. Keski-Suomen hyvinvointialue ei kyseessä olevassa hankinta-asiassa ole päättänyt muun kielen kuin suomen kielen käyttämisestä.
Hankintayksiköllä ei ole ollut voittaneen tarjoajan antamien tietojen perusteella perusteltua syytä epäillä, etteikö voittanut tarjoaja voisi tarjoamillaan tarjoushinnoilla suoriutua hankinnan toteuttamisesta tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Tarjoushinnat eivät ole olleet niin alhaiset, että hankintayksiköllä olisi ollut velvollisuus pyytää selvitystä asiasta. Vertailuhinta on muodostunut useasta eri palvelusta ja tarjoajalla on ollut mahdollisuus ottaa hinnoittelussaan huomioon se, ettei kaikkia vertailuhinnassa mukana olevia yksittäisiä palveluita välttämättä tulla toteuttamaan. Voittaneen tarjoajan vertailuhinnat eivät ole olleet poikkeuksellisia myöskään siihen nähden, millä hinnalla palvelua on aikaisempina vuosina toteutettu. Asiassa ei ole ilmennyt myöskään aihetta epäillä, että voittanut tarjoaja olisi laiminlyönyt velvoitteitaan.
Kuultavan lausunto
KV Turva Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.
KV Turva Oy on taloudellisesti vakavarainen. Hankintayksikölle on toimitettu tieto alustavasta liikevaihdosta ja tase vuodelta 2024, Vastuugroup.fi -palvelun Luotettava kumppani -raportti, sekä alustava tilinpäätös. KV Turva Oy:llä on Poliisihallituksen myöntämä turvallisuusalan elinkeinolupa, jonka vaatimuksissa arvioidaan vuosittain yhtenä osana yhtiön taloudellista tilannetta.
Vartiointitoimeksiannot kohteessa suoritetaan voittaneen tarjoajan ja sen omistaman alihankkijan toimesta. Kyseinen alihankkija työllistää kuukausittain noin 100 vartijaa ja sen liikevaihto vuonna 2024 on ollut 4,8 miljoonaa euroa.
Voittaneen tarjoajan toisella alihankkijalla on Poliisihallituksen myöntämä turvallisuusalan elinkeinolupa ja Finanssiala ry:n hyväksyntä hälytyskeskukseksi. Yhtiön taloudellinen tilanne arvioidaan vuosittain. Yhtiö on taloudellisesti vakavarainen. Hankintayksikölle on toimitettu yhtiön Vastuugroup.fi -palvelun Luotettava Kumppani -raportti.
Laskennallisesti voittaneen tarjoajan ja toiseksi halvimpien osa-alueisiin annettujen tarjousten yhteenlaskettu hintaero on ollut 15,6 prosenttia. Voittanut tarjoaja on hoitanut palvelualueen 1 Äänekosken sairaalan vartiointia jo aikaisemmin, joten kulutaso on tarjoajan tiedossa.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että kyseessä on optiot mukaan lukien nelivuotinen sopimus. Voittanut tarjoaja on pieni toimija ja sen toiminnan jatkuvuuteen voivat vaikuttaa vähäisemmätkin muutokset sopimuskannassa. Tarjouspyynnön liitteenä olleessa sopimusluonnoksessa korostetaan palveluntarjoajan jatkuvuuden varmistamista ja palveluntarjoamisen häiriöttömyyden tärkeyttä hankintayksikölle. Taloudelliset toimintaedellytykset ovat merkittävä tekijä yrityksen toiminnan jatkuvuuden kannalta.
Terveydenhuolto on tärkein osa Suomen infrastruktuuria ja hankinnan kohteena olevilla turva- ja vartiointipalveluilla turvataan kriittisen infran osaksi luettavaa hyvinvointialueen palvelua.
Tarjouspyynnön sopimusluonnoksessa on kohdat toiminnan jatkuvuuden hallinnasta ja varautumisesta, joiden mukaan tilaajaa koskee valmiuslaissa säädetty varautumisvelvollisuus. Sopimusluonnoksen kyseinen kohta osoittaa, että kyseessä on yhteiskunnan kannalta kriittinen palvelu, jonka turvaamisesta sopimuksessa on kyse. Vaatimukset palveluntuottamisen jatkumisen varmistamiselle ovat olennaisia samoin kuin tarjoajan taloudellisten edellytysten merkitys palveluntarjoamisen jatkuvuudelle.
Voittaneen tarjoajan tarjouksen hinnalla neljän vuoden sopimuksen arvo olisi runsaat 5,5 miljoonaa euroa. Arvo on merkittävä suhteessa voittaneen tarjoajan liikevaihtoon nähden.
Sopimuksen päättäminen on osa sopimuksen riskienhallintaa sen varalta, että yrityksen tilanne heikkenee sopimuskauden aikana. Se ei korvaa tarjouspyynnön vaatimusta riittävistä edellytyksistä hankinnan toteuttamiselle, eikä sillä ole merkitystä hankinnan kilpailuttamisen suhteen. Myös tarjoajan taloudellisen tilanteen seuranta on normaalia sopimuksenaikaista toimintaa. Hankintayksikön hankinnan jakamisella tavoittelema riskienhallinta on menettänyt merkityksensä yhden palveluntarjoajan voittaessa kaikki kolme osa‑aluetta.
Esimerkiksi palvelualueella 2 liikevaihto koostuu merkittäviltä osin kiinteästä järjestyksenvalvontaresurssista. Hankinnan palvelukuvauksessa henkilöstöresurssin vaatimus määrittää henkilöstölle työehtosopimuksen mukaisen tasopalkan sekä koulutus- tai vaihtoehtoisesti kokemusvaatimuksen, joilla molemmilla on suora vaikutus tuotannon henkilöstökuluihin. Tähän nähden palvelualue 2:n mukaisia palveluja ei kyetä suorittamaan voittaneen tarjoajan toimesta alan työehtosopimuksen määrittämällä henkilöstön palkkarakenteella. Vertailtaviin hintoihin on tulossa kaksi työehtosopimuksen mukaista korotusta henkilöstön palkkoihin. Tämä nostaa esille kysymyksen siitä, miten tämä vaikuttaa voittaneen tarjoajan taloudellisiin edellytyksiin varmistaa toiminnan toteuttaminen työehtosopimuksen mukaisella tavalla korotusten jälkeen hintojen ollessa kiinteät.
Vaikka hankintayksikkö olisi sulkenut voittaneen tarjoajan pois kilpailutuksesta, sille olisi jäänyt kolme tarjousta vertailtavaksi.
Tarjousta tulee arvioida tarjouksen jättöhetkellä annettujen tietojen perusteella. Vastineessa esitetty jälkikäteinen täsmennys siitä, miten hankinta pystyttäisiin toteuttamaan alihankkijan tullessa hylätyksi, ei ole hankintasäännösten mukainen. Tilaajavastuulain mukaisten velvoitteiden hoitaminen ei yksiselitteisesti tarkoita sitä, etteikö yrityksellä voisi olla taloudellisia vaikeuksia turvata toimintansa jatkuvuus.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on esittänyt, että hyvinvointialueilta edellytetään toiminnassaan valmiuden ja varautumisen huomioon ottamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 15 §:n perusteella varautumista ja toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat ehdot on otettava osaksi sopimusta, joka koskee sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintaa. Vaikka hyvinvointialue on nyt ottanut ehdot osaksi sopimusta, ei tämä kuitenkaan tarkoita, että kyseessä olisi sosiaali- ja terveyspalveluihin rinnastettava palveluhankinta. Valmiutta ja varautumista koskevien sopimusehtojen ei voida katsoa johtavan tulkintaan, jossa vain tietyn taloudellisen kynnyksen ylittävät yritykset voisivat tarjota palvelua, jonka osana edellytetään valmiutta ja varautumista. Hyvinvointialueella on harkintavaltaa sen suhteen, onko tarjoajan taloudellinen kantokyky sellainen, että se kykenee noudattamaan valmiuden ja varautumisen ehtoja sekä muita sopimusehtoja. Tämä harkinta tehdään taloudellista soveltuvuusvaatimusta koskevan arvioinnin yhteydessä.
Tarjouspyynnössä on arvioitu palvelutarve sen mukaan, mikä se laajimmillaan tulisi olemaan. Edes annetut vertailuhinnat eivät suoraan kerro, mikä hankinnan lopullinen euromäärä tulee sopimuskauden päättyessä olemaan. Hankintamenettelyn alkuvaiheessa ei ole ollut varmuutta päivystysasetuksen kohtalosta eduskunnassa tai esimerkiksi Jämsän ympärivuorokautista päivystystä koskevasta poikkeuslupahakemuksesta, minkä vuoksi hankinnan kohde ja sisältö on jouduttu määrittämään joustavasti.
Sopimusehdot ja soveltuvuusvaatimukset muodostavat kokonaisuuden, jolla hankinnasta aiheutuvia riskejä voidaan hallita ennen niiden syntymistä. Jos sopimusehdoissa on riittävällä tavalla huomioitu toimittajan taloudellisen tilanteen heikkenemisestä aiheutuvat riskit, ei soveltuvuusvaatimuksissa ole välttämätöntä asettaa yhtä korkeaa kynnystä taloudellisen kantokyvyn varmistamiseksi kuin hankinnassa, jonka sopimusehdot eivät huomioi asiaa lainkaan. Nyt kyseessä olevan hankinnan sopimusehdot huomioon ottaen hyvinvointialue on toiminut suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Lisäksi vaikka tarjoajan taloudellisen tilanteen seurannan voitaisiinkin arvioida olevan normaalia sopimuksenaikaista toimintaa, ei tällä seurannalla voida arvioida olevan käytännön merkitystä, mikäli sopimusehdot eivät mahdollista taloudellisen riskin hallintaa, kuten sopimuksesta irtautumista, ennen kyseessä olevan riskin realisoitumista.
Asiassa ei ole ilmennyt sellaista, jonka perusteella voittaneen tarjoajan alihankkijan ei voisi arvioida täyttävän taloudellista soveltuvuusvaatimusta.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Asiassa on ensiksi arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) vastaisesti asettaessaan taloudellista ja rahoituksellista tilannetta koskevat soveltuvuusvaatimukset ja arvioidessaan, että voittaneella tarjoajalla on riittävät taloudelliset ja rahoitukselliset voimavarat toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Asiassa on edelleen tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikön asettamat suomen kieltä koskevat vaatimukset olleet syrjiviä ja onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti jättäessään arvioimatta voittaneen tarjoajan tarjouksen hinnoittelua poikkeuksellisen alhaisena.
Asiassa on kyse hankintalain liitteen E kohdan 12 mukaisesta turvallisuuspalvelujen hankinnasta. Hankinnan ilmoitettu ennakoitu arvo on ylittänyt hankintalain 25 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisen liitteen E 5 — 15 kohdassa tarkoitettuja muita erityisiä palveluja koskevan kansallisen kynnysarvon 300.000 euroa. Näin ollen hankintalain 107 §:n mukaisesti hankinnassa tulee sovellettavaksi, mitä hankintalain I (1 — 31 §) ja IV (123 — 174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, sekä hankintalain 12 luvun (107 — 115 §) säännökset sosiaali- ja terveyspalveluista sekä muista erityisistä palveluhankinnoista.
Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen. Pykälän 3 momentin mukaan hankinnat on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Hankinnat on pyrittävä järjestämään siten, että pienet ja keskisuuret yritykset ja muut yhteisöt pääsevät tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin.
Hankintalain 2 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 71) mukaan pykälä on suosituksenluontoinen. Tarkoituksena on korostaa hankintojen toteuttamisen julkiselle taloudelle aiheuttamia hallinnollisia kustannuksia ja niiden minimointia, hankintojen kestävyyttä sekä niiden vaikutuksia pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja yhteisöihin. Säännöksessä suositellaan hankintatoimen järjestämistä ja toteuttamista lain tavoitteiden mukaisella tavalla. Hankintojen tarkoituksenmukaisin järjestämistapa ja hankinnan sisällön määrittäminen jäävät kuitenkin hankintayksiköiden harkintavaltaan ja vastuulle. Taloudellisesti järjestetyssä hankinnassa tarjouskilpailu toteutetaan hankinnan kontekstiin ja tavoitteisiin nähden mahdollisimman tehokkaasti siten, että hankintamenettelyn tuloksena aikaansaadaan säästöjä julkiselle taloudelle.
Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 109 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.
Hankintalain 114 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoajat antavat tarjouksensa osana vakuutuksen, että ne täyttävät hankintayksikön asettamat soveltuvuutta koskevat vaatimukset. Vakuutuksessa annettujen tietojen paikkansapitävyys tulee tarkastaa tarjouskilpailun voittajan osalta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista.
Viimeksi mainitun pykälän 2 momentin (499/2021) mukaan hankintayksikön tulee soveltaa lain 80 §:ssä ja se voi soveltaa lain 81 §:ssä säädettyjä poissulkemisperusteita ehdokkaisiin ja tarjoajiin. Poissulkemisperusteita voidaan soveltaa myös alihankkijoihin. Ehdokkaiden ja tarjoajien taikka näiden alihankkijoiden korjaaviin toimenpiteisiin ja soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamiseen voidaan soveltaa, mitä lain 82 — 86 sekä 88 §:ssä säädetään.
Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia 84 — 86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.
Hankintalain 85 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat. Tätä varten hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia vähimmäisliikevaihdosta tai varojen ja velkojen välisestä suhteesta. Hankintayksikkö voi myös vaatia riittävää vastuuvakuutusta.
Hankintalain 88 §:n 1 momentin mukaan ennen hankintasopimuksen tekemistä hankintayksikön on vaadittava valittua tarjoajaa toimittamaan ajantasaiset todistukset ja selvitykset sen tutkimiseksi, koskeeko sitä 80 §:ssä tarkoitettu pakollinen poissulkemisperuste ja täyttyvätkö hankintayksikön asettamat 83 §:ssä tarkoitetut soveltuvuusvaatimukset.
Edellä mainitun pykälän 3 momentin mukaan hankintayksikkö voi myös milloin tahansa hankintamenettelyn aikana pyytää ehdokkaita ja tarjoajia toimittamaan kaikki tai osan 1 momentissa tarkoitetuista selvityksistä, jos se on tarpeen menettelyn asianmukaisen kulun varmistamiseksi.
Keskeiset hankinta-asiakirjat
Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia turva- ja vartiointipalveluista sekä hälytyskeskuspalveluista Keski‑Suomen hyvinvointialueelle. Hankinta on jaettu kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat olleet Pohjoisen, Läntisen ja Itäisen Keski‑Suomen palvelualueet. Hankinnan sopimuskausi on ollut kaksi vuotta sekä kaksi vuoden mittaista optiokautta.
Tarjouspyynnön soveltuvuusvaatimuksia koskevassa kohdassa on edellytetty, että tarjoajalla tulee olla hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävät ammatilliset, tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset hankinnan suorittamiselle. Kohdassa on viitattu ESPD-lomakkeen taloudellista tilannetta ja rahoitusasemaa koskeviin soveltuvuusvaatimuksiin, joissa on edellytetty, että tarjoajalla on hankinnan kokoon, laatuun ja laajuuteen nähden riittävät taloudelliset ja tekniset edellytykset palvelun toteuttamiseksi koko sopimuskauden ajan ja että tarjoajalla on hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä vastuuvakuutus sekä muut hankittavan palvelun kannalta olennaiset vakuutukset, jotka ovat riittävät suhteessa palvelun tuottamiseen liittyviin riskeihin. Soveltuvuusvaatimukset täyttääkseen tarjoajan on tullut vakuuttaa, että se täyttää sille asetetut soveltuvuusvaatimukset, sekä esittää ESPD-lomakkeella kuvaus niiden täyttymisestä.
Tarjouspyynnön mukaan tarjoajan mahdollisesti käyttämien alihankkijoiden on tullut täyttää tarjoajalle esitetyt soveltuvuusvaatimukset. Tarjouksen liitteenä on tullut toimittaa selvitys siitä, miltä osin tarjoaja aikoo antaa hankinnan alihankkijoiden toteutettavaksi, sekä tiedot tarjouksen jättöhetkellä tiedossa olevista alihankkijoista. Jokaisen alihankkijan osalta on tullut ilmoittaa nimi, Y‑tunnus ja yhteystiedot sekä tieto siitä, miltä osin kyseinen alihankkija osallistuu hankinnan toteuttamiseen. Tarjoajan on tullut pyydettäessä toimittaa vaaditut selvitykset ja todistukset myös mahdollisista alihankkijoista.
Tarjouspyynnön muita soveltuvuusvaatimuksia koskevassa kohdassa on edellytetty, että tarjoajalla on Finanssialan keskusliiton hyväksymä hälytyskeskus, palveluntuottajalla on oman toiminnan varautumis- ja jatkuvuudenhallintasuunnitelma (valmiussuunnitelma), joka on tullut esittää hankintayksikölle ennen sopimuksen allekirjoittamista, ja että tarjoajan ja sen alihankkijoiden palvelu annetaan asianmukaisella ja ymmärrettävällä suomen kielellä. Lisäksi yhteydenpito ja muu asiointi on tullut tapahtua suomen kielellä. Lisäksi tarjoajan on tullut ilmoittaa, kuuluuko se Vastuu Group Oy:n Luotettava Kumppani ‑palveluun ja kuuluessaan liittää tarjoukseen mainitun palvelun raportti.
Tarjouspyynnössä on viitattu hankintalain 88 §:n 3 momenttiin, jonka mukaan hankintayksikkö voi milloin tahansa hankintamenettelyn aikana pyytää tarjoajia toimittamaan kaikki tai osan 88 §:n 1 momentissa tarkoitetuista selvityksistä, jos se on tarpeen menettelyn asianmukaisen kulun varmistamiseksi. Kohdan mukaan hankintayksikkö muun ohella tarkastaa kaikkien rekisteritietojen mukaisten vaatimusten täyttymisen viimeistään ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista ja hankintayksikkö voi pyytää kaikkia selvityksiä myös hankintasopimuskauden aikana.
Voittanut tarjoaja on oheistanut tarjoukseensa alihankintaa koskevan erillisen selvityksen ja ilmoittanut siinä sekä ESPD-lomakkeessaan alihankkijoikseen kolme yritystä.
Voittanut tarjoaja tarjouksensa muita soveltuvuusvaatimuksia kohdassa ilmoittanut täyttävänsä kaikki kohdassa vaaditut edellytykset sekä oheistanut tarjoukseensa Vastuu Group Oy:n Luotettava Kumppani -palvelun raportin omalta sekä yhden alihankkijansa osalta. Voittanut tarjoaja on myös ilmoittanut täyttävänsä tarjouspyynnössä asetetut tarjoajan taloudellista tilannetta ja rahoitusasemaa koskevat vaatimukset sekä esittänyt näistä osoituksena edellä mainitun Vastuu Group Oy:n Luotettava Kumppani-raportin.
Soveltuvuusvaatimukset ja voittaneen tarjoajan taloudellinen ja rahoituksellinen tilanne
Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa soveltuvuusvaatimusten asettamisessa. Asetettavien soveltuvuusvaatimusten tulee liittyä tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta ja olla avoimia, syrjimättömiä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia. Tarjoajat, jotka eivät täytä hankintasäännösten mukaisesti asetettuja ehdottomia soveltuvuusvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.
Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjoajalla on tullut olla hankinnan kokoon, laatuun ja laajuuteen nähden riittävät taloudelliset ja tekniset edellytykset palvelun toteuttamiseksi koko sopimuskauden ajan. Tarjouspyynnössä ei ole asetettu yksityiskohtaisempia tarjoajan taloudellista ja rahoituksellista soveltuvuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia, kuten varojen ja velkojen välistä suhdetta tai vähimmäisliikevaihtoa koskevia vaatimuksia. Tarjoajilla on kuitenkin edellytetty olevan edellä tarkemmin kuvatulla tavalla vastuuvakuutus ja muut palvelun kannalta olennaiset vakuutukset. Tarjoajan on lisäksi tullut toimittaa tarjouksensa liitteenä Vastuu Group Oy:n Luotettava kumppani ‑palvelun mukainen raportti tarjoajan kuuluessa Vastuu Group Oy:n Luotettava Kumppani ‑palveluun. Tarjoajalla on vielä tullut olla Finanssialan keskusliiton hyväksymä hälytyskeskus sekä oman toiminnan varautumis- ja jatkuvuudenhallintasuunnitelma.
Hankinnan kohteena on edellä todetulla tavalla ollut liitteen E mukaiset turva- ja vartiointipalvelut sekä hälytyskeskuspalvelut Keski-Suomen hyvinvointialueen yksiköihin ja toimipisteisiin. Hankittavat turva- ja vartiointipalvelut ovat hankintayksikön esittämällä tavalla hyvinvointialueen perustehtäviä tukevaa palvelua, jolla turvataan lähinnä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen häiriötön toiminta. Esimerkiksi kiinteistöjen turvaaminen on pääsääntöisesti jäänyt kiinteistöjen omistajien omalle vastuulle. Hankinnan ennakoitua arvoa voidaan sinänsä pitää merkittävänä.
Hankintayksikkö on esittänyt, ettei se ole halunnut tietoisesti asettaa taloudellisia soveltuvuusvaatimuksia liian tiukoiksi, jotta se saisi riittävästi tarjouksia. Hankintayksikkö on edelleen esittänyt pyrkineensä hallitsemaan hankintaan liittyvää riskiä muun muassa jakamalla hankinnan kolmeen osaan sekä varautumalla sopimusehdoissa seuraamaan palvelutuottajan taloudellista tilannetta sekä tarvittaessa irtisanomaan sopimus päättymään välittömästi. Lisäksi hankintayksikkö on arvioinut, että se pystyy järjestämään hankinnan muulla tapaa, jos palveluntuottajan toiminta häiriintyy tai keskeytyy kokonaan.
Edellä todetusti hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, asettaako se tarjoajia koskevia taloudellista ja rahoituksellista tilannetta koskevia soveltuvuusvaatimuksia, samoin kuin sen suhteen, minkä sisältöisiä soveltuvuusvaatimuksia se hankintalain puitteissa asettaa. Hankinnan kohteesta, tarjouspyynnössä asetetuista vaatimuksista ja hankintayksikön selvityksessä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole ylittänyt harkintavaltaansa tarjouspyynnössä asettamillaan taloudellista ja rahoituksellista tilannetta koskevilla soveltuvuusvaatimuksilla. Hankintayksikön ei siten voida katsoa menetelleen hankintalain vastaisesti soveltuvuusvaatimuksia asettaessaan.
Voittanut tarjoaja on toimittanut tarjouksessaan tarjouspyynnössä edellytetyt tarjoajan soveltuvuuden arviointiin liittyvät selvitykset. Markkinaoikeus katsoo niin ikään, että hankintayksikkö on voinut kyseisten selvitysten perusteella arvioida voittaneen tarjoajan taloudellista ja rahoituksellista tilannetta koskevan soveltuvuuden riittäväksi hankinnan kohteen kannalta. Asiassa ei ole myöhemminkään käynyt ilmi, että hankintayksikön olisi tullut arvioida voittaneen tarjoajan taloudellista ja rahoituksellista tilannetta toisin.
Mahdollisia alihankkijoita koskevat selvitykset on tarjouspyynnön mukaan tullut toimittaa vain hankintayksikön erikseen pyytäessä. Voittaneen tarjoajan tarjoukseen on oheistettu yhden sen alihankkijan Luotettava Kumppani ‑raportti. Lisäksi hankintayksikön mukaan se on valituksen johdosta pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä toisen alihankkijaksi ilmoitetun yhtiön taloudellisista edellytyksistä hankinnan toteuttamiselle, eikä selvitys ole antanut aihetta epäillä, etteikö kyseisellä alihankkijalla olisi riittävät taloudelliset edellytykset hankinnan toteuttamiselle. Edellä todettuun nähden ja kun tarjouspyynnössä ei ole edellytetty tarkempaa selvitystä alihankkijoiden soveltuvuudesta, hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen hankintalain vastaisesti myöskään voittaneen tarjoajan alihankkijoiden taloudellisen ja rahoituksellisen tilanteen arvioinnissa.
Kielivaatimukset
Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjoajan ja sen alihankkijoiden palvelu annetaan asianmukaisella ja ymmärrettävällä suomen kielellä. Lisäksi yhteydenpidon ja muun asioinnin on tullut tapahtua suomen kielellä. Myös hankintaan liittyvät tarkentavat kysymykset on tullut esittää suomen kielellä.
Keski-Suomen hyvinvointialue on yksikielinen viranomainen, joka tarjoaa palveluitaan pääsääntöisesti suomen kielellä. Hyvinvointialueen, sen työntekijöiden ja asiakkaiden pääsääntöinen asiointikieli on suomi. Kun hankinnan kohteena on turva- ja vartiointipalvelut, jossa palveluntuottajan on pystyttävä asioimaan kyseisen hyvinvointialueen työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa ymmärrettävällä tavalla, on tarjouspyynnössä asetettujen vaatimusten katsottava olleen hankinnan kannalta perusteltuja. Asiassa ei ole myöskään todettavissa, että palvelun suorittamisessa tai hankintayksikön kanssa asioimisessa myös hankintamenettelyn aikana vaadittu kielitaito olisi johtanut tarjoajien epätasapuoliseen kohteluun.
Voittaneen tarjoajan tarjouksen hinnoittelu
Hankintalain 109 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.
Hankintalain 109 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 216) mukaan pykälä vastaa lain 100 §:ssä kansallisten hankintojen osalta säädettyä. Hankintalain 100 §:n 1 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 210) on muun ohella todettu, että hankintayksikön harkintavaltaan jää se, minkälaista menettelyä se haluaa käyttää kansallisen hankinnan kilpailuttamisessa. Hankintayksikkö voi sanotun lainkohdan mukaan halutessaan käyttää samanlaisia menettelyjä kuin EU‑kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa, kunhan hankintayksikkö kuvaa käyttämänsä hankintamenettelyn hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta menettelyn käytön valinnassa ja soveltamisessa. Menettelyn valinnassa ja määrittelyssä on kuitenkin otettava huomioon se, ettei siitä muodostu lain 3 §:ssä tarkoitettujen periaatteiden vastainen esimerkiksi siten, että se selvästi syrjii joitakin toimittajia tai estää niiden osallistumisen hankintamenettelyyn.
Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään KHO 2020:147 katsonut, että hankintalain 100 §:n
1 momentin perusteella hankintayksikön harkintavaltaan kuuluu se, minkälaista hankintamenettelyä se käyttää kansallisen hankinnan kilpailuttamisessa, kunhan käytettävä menettely kuvataan hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksiköllä on kansallisissa hankinnoissa oikeus turvata oma sopimusoikeudellinen ja taloudellinen asemansa sen varalta, että tarjoajat tarjoavat urakkatyötä hinnalla, jolla hankintaa ei voida toteuttaa hankinta-asiakirjoissa kuvatun mukaisesti tai jonka johdosta hankinnan toteuttamisessa syntyy taloudellisia riskejä. Näin ollen, vaikka kysymyksessä olleeseen kansalliseen hankintaan ei sovellettu EU‑kynnysarvot ylittäviä hankintoja koskevaa hankintalain 96 §:ää, hankintayksiköllä oli oikeus soveltaa sanotun lainkohdan mukaista poikkeuksellisen alhaista tarjoushintaa koskevaa menettelyä hankinnassaan. Vastaavan periaatteen voidaan katsoa soveltuvan esillä olevassa liitteen E mukaisessa hankinnassa.
Markkinaoikeus on edellä todetusti katsonut, että hankinnassa on ollut kysymys liitteen E mukaisesta turvallisuuspalvelujen hankinnasta, johon ei suoraan sovelleta EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja koskevaa hankintalain 96 §:ä. Markkinaoikeus toteaa, että hankintailmoituksesta tai tarjouspyynnöstä ei käy ilmi, että tarjouskilpailuun sovellettaisiin hankintalain 96 §:n mukaista poikkeuksellisen alhaisia tarjoushintoja koskevaa menettelyä, eikä hankinta-asiakirjoissa ole muutoinkaan kuvattu tämän kaltaista menettelyä, jonka mukaisesti hankintayksikkö voisi harkintansa mukaan pyytää selvitystä hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisiksi katsomistaan tarjouksista ja mahdollisesti hylätä ne.
Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksessaan täyttävänsä kaikki tarjouspyynnössä edellytetyt soveltuvuusvaatimukset mukaan lukien tilaajavastuulain edellytykset. Sitä ei ole koskenut myöskään mikään pakollisista poissulkemisperusteista.
Markkinaoikeus katsoo, että kun hankintailmoituksesta tai tarjouspyynnöstä ei ole käynyt ilmi, että tarjouskilpailuun sovellettaisiin hankintalain 96 §:n mukaista poikkeuksellisen alhaisia tarjoushintoja koskevaa menettelyä, ja kun voittanut tarjoaja on ilmoittanut täyttävänsä kaikki lakisääteiset velvoitteensa, eikä asiassa ole esitetty selvitystä, jonka perusteella hankintayksiköllä olisi ollut syytä epäillä voittaneen tarjoajan ilmoittaman paikkansa pitävyyttä, hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole pyytänyt selvitystä voittaneen tarjoajan muita tarjoajia alemman tarjoushinnan muodostumisen perusteista ja kun se on valinnut voittaneen tarjoajan tarjouksen.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Markkinaoikeus velvoittaa Avarn Security Oy:n korvaamaan Keski-Suomen hyvinvointialueen oikeudenkäyntikulut 574,17 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Saija Laitinen ja Eeva Tiainen.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.