2.12.2024

Perustelut

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 131 §:n 1 momentin mukaan EU-kynnysarvon ylittävässä suorahankinnassa sekä kansallisen kynnysarvon ylittävässä suorahankintana toteutetussa liitteen E palveluhankinnassa ja käyttöoikeussopimuksessa hankintayksikkö voi hankintapäätöksen jälkeen toimittaa julkaistavaksi suorahankintaa koskevan ilmoituksen ennen hankintasopimuksen tekemistä.

Hankintalain 131 §:ää koskevista esitöistä (HE 108/2016 vp s. 224) ilmenee, että pykälä perustuu neuvoston direktiivien 89/665/ETY ja 92/13/ETY muuttamisesta julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen tehokkuuden parantamiseksi annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2007/66/EY (oikeussuojadirektiivi) muutetun direktiivin 89/665/ETY 2 d artiklan 4 kohtaan. Perusteluissa on todettu muun ohella seuraavaa (s. 224 — 225):

”Säännöksen tavoitteena on lisätä suorahankintojen avoimuutta ja oikeussuojakeinojen tehokkuutta ennen kuin hankintasopimus on tehty. Ilmoitusmenettely on sidoksissa oikeussuojadirektiivin hankintasopimuksen tehottomuussääntelyyn. [ — — ]

Oikeussuojadirektiivin sääntelyä täydentävästi kansallisesti säädetään, että suorahankintaa koskeva valitus tulee tehdä määräajan puitteissa 147 §:n 4 momentissa ehdotetulla tavalla. Näin ollen ilmoitusmenettelyä käyttämällä, suorahankinnan asianmukaisesti ja lainmukaisesti perustelemalla ja pykälässä ehdotettua 14 päivän määräaikaa noudattamalla hankintayksikkö varmistaa, että hankintasopimuksen sitovuuteen ei voi muutoksenhaulla puuttua.

[ — — ] Ilmoitukset on tehtävä vakiolomakeasetuksessa vahvistettuja vakiolomakkeita käyttäen. Käytännössä suorahankintaa koskeva ilmoitus toimitetaan julkaistavaksi kansallisessa hankintojen sähköisessä ilmoitusjärjestelmässä internet-osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi, josta ilmoitukset toimitetaan edelleen sähköisessä muodossa julkaistavaksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä.”

Direktiivin 89/665/ETY 3 a artiklan mukaan 2 d artiklan 4 kohdan tarkoittamassa vapaaehtoista ex ante -avoimuutta koskevassa ilmoituksessa on oltava a) hankintaviranomaisen nimi ja yhteystiedot; b) kuvaus hankintasopimuksen kohteesta; c) perustelut hankintaviranomaisen päätökselle tehdä hankintasopimus ilman hankintailmoituksen julkaisemista ennalta Euroopan unionin virallisessa lehdessä; d) sen taloudellisen toimijan nimi ja yhteystiedot, jonka eduksi hankintaa koskeva päätös on tehty; sekä e) tarvittaessa muut hankintaviranomaisen tarpeelliseksi katsomat tiedot.

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön (tuomio 11.9.2014, Fastweb, C-19/13, EU:C:2014:2194, 48 kohta) mukaan direktiivin 89/665/ETY 3 a artiklan c alakohdan tarkoittamista perusteluista on ilmettävä selkeästi ja yksiselitteisesti syyt, joiden vuoksi hankintaviranomainen on katsonut voivansa tehdä hankintasopimuksen ilman hankintailmoituksen julkaisemista ennalta, jotta asianomaiset voivat niiden perusteella päättää kaikista asiaan vaikuttavista seikoista tietoisena, onko hyödyllistä kääntyä muutoksenhakumenettelystä vastaavan elimen puoleen, ja jotta viimeksi mainittu elin voi harjoittaa tehokasta valvontaa.

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksen KHO 2018:126 mukaan jos vapaaehtoinen ex ante -ilmoitus sisältää direktiivissä 89/665/ETY säädetyt tiedot, hankintayksikön ilmoituksessa esittämien suorahankintaa koskevien perustelujen hankintasäännösten mukaisuus ei tule aineellisesti arvioitavaksi, jos valitusta ei ole tehty määräajassa.

Hankintayksikön Euroopan unionin virallisessa lehdessä 9.7.2024 julkaisema vapaaehtoista ex ante -avoimuutta koskeva ilmoitus, eli suorahankintaa koskeva ilmoitus, on sisältänyt muun ohella hankintayksikön tiedot, valitun toimittajan nimen ja y-tunnuksen, kuvauksen hankintasopimuksen kohteesta, muutoksenhakuelimenä toimivan markkinaoikeuden yhteystiedot ja perustelut suorahankintapäätökselle. Ilmoituksessa on todettu, että mikäli markkinatoimija katsoo hankintayksikön ilmoituksella esittämät suorahankintaa koskevat perustelut pätemättömiksi tai riittämättömiksi, markkinatoimijaa pyydetään olemaan yhteydessä hankintayksikköön viivytyksettä, jotta se voi uudelleenarvioida tilanteensa sekä perustelunsa ja tarvittaessa keskeyttää hankintamenettelyn. Ilmoituksessa on edelleen todettu, että hankintayksikkö voi solmia hankintasopimuksen aikaisintaan 14 vuorokauden kuluttua kyseisen hankintailmoituksen julkaisemisesta.

Suorahankintailmoituksessa on lisäksi todettu, että hankintayksikkö on ottamassa käyttöön uuden asiakastietojärjestelmän ja että hankintayksiköllä käytössä oleva tietyn toimittajan kotihoidon toiminnanohjaus- ja optimointiratkaisu tarvitsee työsuunnitelmien pohjaksi useita tietoja, joita käyttöön otettava uusi asiakastietojärjestelmä ei sille pysty tuottamaan. Kotihoidon toiminnanohjaus- ja optimointiratkaisun käytön jatkamisen turvaamisen vuoksi hankintayksikkö on pyytänyt mainitulta toimittajalta tarjouksen kotihoidon työpöytäratkaisusta, jonka avulla tiedot saadaan tuotettua jatkossa kotihoidon toiminnanohjaus- ja optimointiratkaisulle.

Suorahankintaa on ilmoituksessa perusteltu teknisistä syistä johtuvalla kilpailun puuttumisella. Ilmoituksessa todetun mukaan hankinnan voi toteuttaa teknisestä syystä vain järjestelmän toimittaja, minkä vuoksi tarjous on pyydetty vain kyseiseltä toimittajalta, eikä hankintayksiköllä ole tiedossa järkeviä vaihtoehtoisia tai korvaavia ratkaisuja.

Markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole käynyt ilmi seikkoja, joiden perusteella olisi edellytyksiä päätyä siihen, ettei hankintayksikön vapaaehtoista ex ante -avoimuutta koskeva ilmoitus olisi sisältänyt direktiivissä 89/665/ETY mainitulta ilmoitukselta edellytettyjä tietoja. Mainitun ilmoituksen perusteluista on katsottava ilmenneen selkeästi ja yksiselitteisesti ne syyt, joiden vuoksi hankintayksikkö on katsonut voivansa tehdä hankintasopimuksen ilman hankintailmoituksen julkaisemista ennalta. Tämän perusteella asianomaiset ovat voineet päättää kaikista asiaan vaikuttavista seikoista tietoisina, onko asiassa perusteita tehdä valitus. Asiaa ei tältä osin ole arvioitava toisin valittajan esittämillä perusteilla suorahankintailmoituksen julkaisuajankohdasta tai siitä, ettei ilmoituksessa ole julkaistu hankintapäätöstä valitusosoituksineen tai mainittu hankintalaista ilmenevää muutoksenhaun määräaikaa.

Hankintalain 147 §:n 4 momentin mukaan, jos hankintayksikkö on toimittanut julkaistavaksi 131 §:ssä tarkoitetun suorahankintaa koskevan ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä, valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta.

Koska hankintayksikön vapaaehtoisen ex ante -ilmoituksen on katsottava sisältäneen direktiivissä 89/665/ETY säädetyt tiedot, määräaika valitukselle on määräytynyt edellä todetulla tavalla.

Asiaan yleisenä oikeudenkäyntilakina sovellettavan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain
81 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta, jos valitusta ei ole tehty määräajassa.

Valituksen tekeminen määräajassa on ehdoton tuomioistuimen viran puolesta tutkittava prosessinedellytys. Määräajan laiminlyöminen johtaa valituksen tutkimatta jättämiseen asiaa aineellisesti arvioimatta.

Valitus on Euroopan unionin virallisessa lehdessä 9.7.2024 julkaistu hankintalain 131 §:ssä tarkoitettu suorahankintaa koskeva ilmoitus huomioon ottaen tullut toimittaa markkinaoikeuteen viimeistään 23.7.2024. Koska valitus on saapunut markkinaoikeuteen vasta 7.10.2024, valitus on jätettävä myöhässä saapuneena tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta ja hylkää myneva Finland Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa myneva Finland Oy:n korvaamaan Keski-Suomen hyvinvointialueen oikeudenkäyntikulut 495 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n
1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.