MAO:42/2023
- Asiasanat
- RAPinsto Oy > Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Julkinen hankinta, hankintamenettelyn keskeyttäminen
- Tapausvuosi
- 2023
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 313/2022
Asian tausta
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 12.5.2022 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Houtskarin purettavia laitureita koskevan rakennusurakan hankinnasta ajalle 4.7.2022 — 31.10.2022.
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 31.5.2022 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut RAPinsto Oy:n tarjouksen.
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 6.7.2022 tekemällään päätöksellä päättänyt keskeyttää hankintamenettelyn.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 250.000 euroa.
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
RAPinsto Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.250 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintayksikkö on keskeyttänyt hankintamenettelyn hankintasäännösten vastaisesti ilman todellista ja perusteltua syytä.
Hankinnan kohteena on ollut kolmen laiturialueen purkutyöt sekä täydennysrakentamista kahdella näistä laiturialueista. Hankintayksikkö on perustellut hankintamenettelyn keskeyttämistä sillä, että hankinnan laajuus sekä arvo ovat muuttuneet merkittävästi kilpailutuksen jälkeen hankintaan kuuluneen Kvarnholmin laiturin käyttöoikeuden haltijan kiellettyä kyseisen laiturin purkamisen. Hankinnan laatu ja laajuus ei ole kuitenkaan muuttunut tällä perusteella niin paljon, että hankintayksiköllä olisi ollut oikeus keskeyttää hankinta.
Yhden laiturialueen poisjääminen hankinnasta, vaikka se kokonaan toteutuisikin, ei ole merkittävä ja olennainen muutos hankintaan. Laiturialueet ovat erillisiä, joten muutos on ollut helposti määriteltävissä. Muutoksen arvo on noin 50.000 euroa, joka on murto-osa hankinnan kokonaisarvosta. Hankintayksikkö ei myöskään ole valittajan käsityksen mukaan neuvotellut Kvarnholmin purettavan laiturin käyttöoikeuden haltijan kanssa mahdollisista vaihtoehtoisista toimenpiteistä kohteessa. Laiturialueella on mahdollista tehdä hankinnan tavoitteiden mukaisia toimenpiteitä sekä parantaa laiturialueen rakenteita kustannustehokkaasti ja siten, että myös laiturin käyttöoikeudenhaltijan edut ja tavoitteet täyttyvät. Hankintaan ei näin ollen tule välttämättä tehtäväksi merkityksellisiä muutoksia edes Kvarnholmin laiturialueen osalta.
Keskeytyspäätöksen perusteluissa ei ole huomioitu sitä, että hankinnan kohteena olevan rakennusurakan osalta tapahtunut muutos on johtunut vain ja ainoastaan hankintayksikön vastuulla olleista toimenpiteistä. Laiturin käyttöoikeuden haltijan kannanotto laiturin purkamiseen olisi ollut hankintayksikön saatavissa jo ennen hankintamenettelyn aloittamista, jolloin kyseinen asia olisi tullut ehdottomasti selvittää.
Hankinnan keskeyttämispäätös on tehty virheellisesti siinä vaiheessa, kun hankinnan täytäntöönpano oli jo aloitettu osapuolten sopimalla tavalla ja sovitun aikataulun mukaisesti. Tosiasiassa osapuolten välille on syntynyt sopimus hankinnan toteuttamisesta sopimuskatselmuksessa 22.6.2022, kun urakkasopimus on todettu allekirjoitusvalmiiksi. Tuon ajankohdan jälkeen sopimukseen ei ole esitetty mitään muutoksia. Osapuolten välillä on pidetty urakan aloituskokous 30.6.2022. Hankintayksikkö ei tässäkään vaiheessa ole ilmoittanut, että urakkaa ei voitaisi aloittaa tai että mahdollinen aloitus tapahtuisi urakoitsijan riskillä. Urakan aloituskokous pidetään aina vasta siinä vaiheessa, kun urakkasopimuksen mukaiselle työlle on aloitusvalmius.
Hankintayksikkö on toiminut aloituskokouksen jälkeenkin osapuolten välillä sovitun urakkasopimuksen mukaisesti. Ehdotukset urakkahinnan muutosneuvotteluista osoittavat, että hankintaa on ollut tarkoitus jatkaa. Valittajalla on ollut oikeus luottaa siihen, että hankinta toteutetaan ja osapuolet huolehtivat omista sopimusvelvoitteistaan. Valittaja on aloittanut urakkatyön sovitun urakkasopimuksen sisällön ja aloituskokouksen mukaisesti, sillä työt oli sopimuksen mukaan aloitettava viimeistään 4.7.2022. Töiden aloittamisesta on aiheutunut valittajalle kustannuksia, jotka eivät voi jäädä sen vastattaviksi, koska hankintayksikkö on toiminut asiassa vähintään huolimattomasti.
Vastine
Vaatimukset
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.705 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintamenettelyn keskeyttämiselle on ollut todellinen ja perusteltu syy. Kvarnholmin alueen osalta maanomistaja ei ole hankintapäätöksen tekemisen jälkeen antanut suostumustaan laiturialueen purkamiselle. Kvarnholmin laiturialue on hankinta-asiakirjoissa kuvatuista laiturialueista suuritöisin, koska kyseinen laiturialue sisältää purkutöiden lisäksi myös laiturin korvaavien rakenteiden rakentamisen. Kvarnholmin laiturialueen osuus koko hankinnan arvosta on ollut noin 30 prosenttia.
Hankintayksiköllä on velvollisuus kohdella hankintamenettelyn tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Kvarnholmin laiturialueen poisjääminen hankinnasta on muuttanut hankinnan kohdetta niin laajasti ja olennaisesti, että hankinta on kilpailutettava uudelleen. Hankintayksikkö ei voi olennaisesti muuttaa hankinnan kohdetta hankintailmoituksen tekemisen jälkeen. Muutoksien tekemisen kieltoa tukee myös se, että virheettömässä hankintamenettelyssä tarjoajat olisivat voineet laskea tarjouksensa toisin ja kilpailun lopputulos olisi näin ollen voinut muuttua. Muuttunut hankinnan kohde voi myös johtaa tarjouksen jättämiseen sellaiselta tarjoajalta, joka ei ole osallistunut alkuperäiseen tarjouskilpailuun.
Oikeuskäytännössä todellisen ja perustellun syyn hankinnan keskeyttämiselle on katsottu voivan johtua myös hankintayksikön omasta toiminnasta. Hankintayksikkö ei ole voinut jatkaa hankintaa, jossa jokaiselle laiturialueelle ei ole myönnetty purkulupaa ja hankinnan kohde on olennaisesti muuttunut.
Hankintayksikön ja valittajan välille ei ole syntynyt hankintasopimusta, koska hankintasopimusta ei ole allekirjoitettu. Hankintapäätöksessä 31.5.2022 on erikseen todettu, että sopimussuhde syntyy vasta allekirjoitetulla sopimuksella. Hankintasopimus ei ole syntynyt myöskään tosiasiallisen toiminnan perusteella. Hankintayksikkö ei ole hankintapäätöksen jälkeisessä yhteydenpidossa vaatinut, että työt aloitettaisiin sopimusluonnosten mukaisena ajankohtana. Osapuolten välinen yhteydenpito on tarkoittanut tavanomaisia sopimusneuvotteluja ja hankintaa valmistelevia toimenpiteitä. Valittaja on oma-aloitteisesti aloittanut betonielementtien valmistamisen, mitä hankintayksikkö ei ole siltä vaatinut eikä pyytänyt.
Valittaja on viitannut valituksessaan korvattavaan vahinkoon esittämättä kuitenkaan varsinaista vahingonkorvausta koskevaa vaatimusta. Valittaja on ryhtynyt hankinnan valmisteluihin omalla riskillä. Markkinaoikeus ei ole toimivaltainen tutkimaan mahdollista vahingonkorvausvaatimusta.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt muun ohella, että annettujen tarjousten kokonaishinnat osoittavat, ettei hankinnan supistaminen olisi vaikuttanut tarjoajien asemaan tarjousmenettelyssä. Hankinnan arvo huomioon ottaen 21 prosentin muutosta hankinnassa ei voida pitää olennaisena. Muuttunut hankinnan kohde ei olisi tuonut mukaan sellaisia tarjoajia, jotka ovat jättäytyneet alkuperäisestä menettelystä pois hankinnan suuruuden vuoksi.
Keskeyttämisen sallittuna syynä ei voi olla mikä tahansa hankintayksikön toiminta. Hankintayksiköllä on saattanut jo alun perin olla tarkoitus järjestää useampi tarjouskierros, koska se ei ole selvittänyt laitureiden purkuoikeutta ennen hankintamenettelyn aloittamista.
Tässä tapauksessa sitovan sopimuksen tunnusmerkit ja sopimuksen voimaantulo ovat syntyneet jo sopimuskatselmuksessa, mikä on kirjattu pöytäkirjaan. Sopimuksen sitovuutta ja sen voimaantulohetkeä arvioitaessa on otettava huomioon myös sopijapuolten toiminta sopimuskatselmuksen jälkeen.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on antanut lisäkirjelmän valittajan oikeudenkäyntikulujen osalta.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Asiassa on valittajan esittämän perusteella kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti keskeyttäessään hankintamenettelyn.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 125 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä. Mainitun pykälän esitöiden (HE 108/2016 vp s. 223) mukaan säännös on säilynyt muuttumattomana aiemmin voimassa olleeseen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 73 a §:ään nähden.
Viimeksi mainitun säännöksen esitöissä (HE 182/2010 vp s. 22) on todettu, että hankintamenettelyn keskeyttämisen syyn arvioinnissa hankintayksikön tulee kiinnittää huomiota siihen, perustuuko hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisiin syihin, ja siihen, vaikuttaako ratkaisu syrjivästi ehdokkaisiin tai tarjoajiin. Hankintamenettelyn tulee pääsääntöisesti johtaa hankintasopimuksen tekemiseen eikä hankintamenettelyn aloittaminen ilman aikomusta tehdä hankintasopimusta esimerkiksi markkinatilanteen kartoittamiseksi ole hyväksyttävää. Hankinnan keskeyttäminen tarkoittaa asiallisesti hankintamenettelyn päättämistä hankintaa tekemättä, vaikka hankintayksikön hankintatarve pysyykin ennallaan. Hankintayksikkö voi päätyä keskeyttämisen jälkeen toteuttamaan hankinnan omana työnään tai käynnistämään uuden hankintamenettelyn, joka on keskeytettyyn hankintamenettelyyn nähden kuitenkin erillinen ja uusi prosessi.
Säännöksen esitöissä (HE 182/2010 vp s. 22) on edelleen todettu, että oikeuskäytännössä hankintamenettelyn keskeyttämiseen on suhtauduttu suhteellisen sallivasti eikä säännöksellä ole ollut tarkoitus tiukentaa vallitsevaa tulkintakäytäntöä. Hyväksyttävänä hankinnan keskeyttämisen perusteena on oikeuskäytännössä pidetty muun ohella hankinnan kohteen tai hankinnan tarpeen muuttumista hankintamenettelyn aikana. Talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 48/2010 vp s. 4) on lisäksi todettu, ettei hankintamenettelyn keskeyttäminen edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa.
Hankintalain 128 §:n mukaan hankintayksikön on hankintapäätöksen tekemisen jälkeen tehtävä hankintasopimus. Hankintasopimus syntyy erillisen kirjallisen sopimuksen tekemisellä.
Hankintamenettelyn kulku
Hankintayksikkö on pyytänyt 12.5.2022 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia kolmen laiturialueen purkutöistä sekä täydennysrakentamisesta kahdelle laiturialueelle. Tarjouspyynnön kohdassa II.1.4 ”Lyhyt kuvaus” on todettu seuraavaa:
”Urakka on kokonaishintapohjainen kokonaisurakka (KU).
Urakka toteutetaan siinä laajuudessa, kuin se purku- ja rakennustyön suunnitelmissa sekä muissa liiteasiakirjoissa on määritelty kaikkine liikennejärjestelyineen, varusteineen ja laitteineen. Urakan päätyövaiheita ovat muun muassa:
- T-3526 Tannelvikin keulaportin purkaminen ja siihen rajautuvien luiskien tai tukirakenteiden täydennysrakentaminen
- T-3710 Tannelvikin venelaiturin purkaminen ja jäljelle jäävän luiskan / rannan muotoilu
- T-3759 Sövdeholmin laiturin sekä laiturialueella sijaitsevien laitteiden ja varusteiden purkaminen
- T-3766 Kvarnholmin betonielementtilaiturin purkaminen sekä laituri-alueella purettavan laiturin korvaavien rakenteiden rakentaminen.”
Hankintayksikkö on saanut kaksi tarjousta. Hankintayksikkö on 31.5.2022 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut valittajan tarjouksen. Hankintapäätöksessä on todettu, että sopimussuhde tarjouskilpailun voittajan kanssa ei synny vielä mainitun päätöksen perusteella vaan vasta allekirjoitetulla sopimuksella ja että tarjouskilpailun voittaja kutsutaan sopimuskatselmukseen erillisellä kutsulla.
Hankintayksikkö ja valittaja ovat asiassa esitetyn selvityksen mukaan pitäneet 22.6.2022 sopimuskatselmuksen. Sopimuskatselmuksesta laaditun pöytäkirjan kohtaan 16 ”Urakkasopimuksen allekirjoittaminen” on kirjattu seuraavaa:
”Todettiin, että tarjouspyyntöasiakirjojen ja tarjouksen sisällöstä ja tulkinnasta vallitsee sovittujen tarkennusten jälkeen niin suuri yhteisymmärrys, että urakkasopimus on allekirjoitettavissa. Sovittiin, että urakkasopimus allekirjoitetaan sähköisesti. Tilaaja lisää sopimuksen allekirjoitettavaksi 20.6.2022 aikana.”
Mainitun sopimuskatselmuspöytäkirjan kohdassa 18 ”Turvallisuuden aloituskokous, ensimmäinen työmaakokous ja sopimuskatselmuksen päättäminen” on muun ohella todettu, että urakan ensimmäinen työmaakokous sovittiin pidettäväksi 30.6.2022 työmaan aloituskatselmuksen kanssa samana päivänä.
Tarjouspyynnön liitteenä olleessa hankintasopimusluonnoksessa on mainittu, että urakka-aika alkaa ja urakkasopimus tulee voimaan, kun sopimus on allekirjoitettu, ja että työt tulee aloittaa viimeistään 4.7.2022. Hankintasopimusta ei ole allekirjoitettu.
Hankintayksikkö on 5.7.2022 lähettänyt valittajalle sähköpostiviestin, jossa on todettu muun ohella seuraavaa:
”Tilanne Houtskarin purettavien laiturien osalta on nyt se, että Kvarnholmin laiturin purku ja maatuen rakennus jää urakasta pois. Koska urakka muuttuu niin merkittävästi, on teillä oikeus vetäytyä halutessanne siitä kokonaan. Mikäli kuitenkin haluatte toteuttaa kahden jäljelle jäävän kohteen purut, tulisi meidän neuvotella kustannuksista niiltä osin.”
Valittaja on 6.7.2022 ilmoittanut sähköpostitse hankintayksikölle, että se ei halua vetäytyä urakasta, ja ilmoittanut halustaan neuvotella urakasta. Osapuolet ovat sähköpostitse sopineet neuvottelevansa asiasta 7.7.2022.
Hankintayksikkö on kuitenkin 6.7.2022 tekemällään valituksenalaisella päätöksellä keskeyttänyt kyseessä olevan hankintamenettelyn. Päätöksen perusteluina on todettu seuraavaa:
”Hankinnan laajuus sekä arvo ovat muuttuneet merkittävästi kilpailutuksen jälkeen. Kvarnholmin laiturialueen hallintaan liittyvien epäselvyyksien vuoksi hankintaan kuuluvien töiden laajuus, toteutustapa sekä -aikataulu tulevat muuttumaan niin oleellisesti, ettei hankintaa voida käynnistää tarjouspyynnön 12.5.2022 mukaisin ehdoin.”
Asian arviointi
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta päättää hankinnoistaan omalta kannaltaan tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Hankintamenettelyn keskeyttäminen ei ole hankintasäännösten vastaista, mikäli hankintamenettelyn keskeyttämiseen on todellinen ja perusteltu syy. Keskeyttämispäätöksen tekeminen ei myöskään edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa. Hankintayksiköllä on hankinnan kohteen muuttuessa katsottava olevan oikeus keskeyttää hankintamenettely, jos hankintayksikkö katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi, edellyttäen, että menettelyllä ei loukata syrjinnän kiellon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Hankintamenettelyn keskeyttämisen edellytyksenä oleva todellinen ja perusteltu syy voi johtua muun ohella hankintayksikön omasta toiminnasta tai laiminlyönnistä aiheutuvasta hankintamenettelyn virheellisyydestä.
Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankinnan kohteena olevaa Houtskarin laiturialueita koskevaa rakennusurakkaa ei voida enää toteuttaa täysin alkuperäisten purku- ja rakennustyön suunnitelmien mukaisesti. Markkinaoikeus katsoo, että kuvatun kaltaisessa tilanteessa on hankintayksikön kannalta perusteltua, että se voi uudelleenarvioida purku- ja rakennustyön tarpeen sekä aikataulun ja tarvittaessa kilpailuttaa hankinnan uudelleen.
Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hankintalaissa ei ole säädetty siitä, missä vaiheessa hankintamenettely voidaan keskeyttää. Hankintasäännöksistä ei myöskään johdu hankintayksikölle velvollisuutta tehdä rakennusurakan kannalta relevanttien käyttöoikeuksien kuten purkulupien kartoitusta esimerkiksi ennen hankintamenettelyn aloittamista. Näin ollen siitä seikasta, että käyttöoikeuksia koskeva kartoitus on tehty vasta hankintapäätöksen teon jälkeen, ei voida katsoa tässä tapauksessa johtuvan, että hankintayksikkö ei voisi hankintamenettelyn myöhemmässä vaiheessa vedota käyttöoikeuksien epäselvyyteen tai puuttumiseen hankinnan keskeyttämisen perusteena.
Hankintasopimus syntyy hankintalain 128 §:n mukaan erillisen kirjallisen sopimuksen tekemisellä. Tässä tapauksessa erillistä kirjallista sopimusta ei ole allekirjoitettu eikä hankintayksikön ja valittajan välille näin ollen ole syntynyt hankintasopimusta. Valittajan esittämillä hankintasopimuksen syntymiseen liittyvillä seikoilla ei siten ole vaikutusta siihen hankintayksikön menettelyn hankintasäännösten mukaisuutta koskevaan arviointiin, onko hankintamenettelyn keskeyttämiselle ollut todellinen ja perusteltu syy.
Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa esitetyn perusteella ole todettavissa, että hankintayksikkö olisi menetellyt hankintasäännösten vastaisesti keskeyttäessään hankintamenettelyn. Asiassa ei ole ilmennyt, ettei hankintayksikön hankintamenettelyn keskeyttämiselle ilmoittama syy olisi ollut todellinen ja perusteltu. Asiassa esitetyn perusteella ei ole muutoinkaan todettavissa, että hankintayksikkö olisi hankintamenettelyn keskeyttäessään menetellyt valittajaa syrjivästi tai tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun vastaisesti.
Edellä todetun perusteella hankintayksiköllä on katsottava olleen hankintalain 125 §:n 1 momentissa tarkoitettu todellinen ja perusteltu syy hankintamenettelyn keskeyttämiseen.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Hankintamenettelyn keskeyttämiseen johtanut tilanne on esitetyn selvityksen perusteella johtunut siitä, ettei käyttöoikeuden haltijan kanssa ollut sovittu hänen alueelleen tehtävistä töistä. Lisäksi hankintayksikkö on käynyt hankintapäätöksen jälkeen neuvotteluja valittajan kanssa, mikä on osaltaan voinut johtaa oikeudenkäyntiin. Ottaen huomioon edellä lausutut seikat ei ole kohtuutonta, että myös hankintayksikkö joutuu asian lopputuloksesta huolimatta pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Markkinaoikeus hylkää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Pasi Yli-Ikkelä ja Maarika Joutsimo.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.