MAO:H107/2022
- Asiasanat
- Norwegian Competence Centre Helicopter AS > FinnHEMS Oy, julkinen hankinta — asianosaisuus, syrjimätön kohtelu, vertailuperusteiden hyväksyttävyys
- Tapausvuosi
- 2022
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 20264/2021,20296/2021
Asioiden tausta
FinnHEMS Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 27.4.2021 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta simulaattorikoulutusta koskevasta palveluhankinnasta viiden vuoden sopimuskaudelle.
FinnHEMS Oy on 25.5.2021 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Norwegian Competence Centre Helicopter AS:n tarjouksen.
FinnHEMS Oy on ilmoittanut valittajalle 1.6.2021 virheellisen hankintapäätöksen poistamisesta ja 16.6.2021 hankinnan keskeyttämisestä. Hankinnasta on julkaistu 21.6.2021 EU-jälki-ilmoitus, jonka mukaan hankintayksikkö on päättänyt keskeyttää hankintamenettelyn. FinnHEMS Oy on 6.8.2021 tekemällään päätöksellä keskeyttänyt hankintamenettelyn. FinnHEMS Oy on julkaissut 30.7.2021 uuden hankintailmoituksen.
FinnHEMS Oy on uudelleen järjestetyssä hankintamenettelyssä 7.9.2021 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Coptersafety Oy:n tarjouksen.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 3.000.000 euroa.
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu markkinaoikeuden asiassa dnro 20296/2021.
Asioiden käsittely markkinaoikeudessa
Asia diaarinumero 20264/2021
Valitus
Vaatimukset
Norwegian Competence Centre Helicopter AS on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen keskeyttämispäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.090 eurolla viivästyskorkoineen lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä.
Perustelut
Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti keskeyttäessään hankinnan ilman todellista ja perusteltua syytä. Tarjouspyyntöä ei ollut laadittu epäselvästi, eivätkä hankinnan kohde tai siihen liittyvät rahoitus- ja muut tarpeet olleet hankintamenettelyn aikana muuttuneet. Hankinnan keskeyttäminen on vaarantanut tarjoajien syrjimättömyysperiaatteen ja tasapuolisen kohtelun vaatimuksen toteutumisen.
Hankintayksikkö on 21.6.2021 julkaisemassaan hankinnan keskeyttämisilmoituksessa kuvannut hankinnan keskeyttämisen syytä ainoastaan sillä, etteivät vertailuperusteet ole kuvanneet hankinnan todellista kustannusvaikutusta.
Keskeyttämisen taustalla on katsottava olleen koulutettavan henkilöstön palvelusvapaa- ja matkakustannukset, joita hankintayksikkö ei ollut sisällyttänyt ensin julkaisemaansa tarjouspyyntöön.
Hankintayksikkö on vasta valittajan tarjouksen valitsemisen ja sopimusneuvottelujen alkamisen jälkeen keskeyttänyt hankinnan ja julkaissut uuden tarjouspyynnön samasta hankinnasta. Hankintayksikön käynnistämä uusi hankintamenettely on mahdollistanut uusien tarjousten ja alempien tarjoushintojen antamisen. Palvelusvapaa- ja matkakustannusten sisällyttäminen uuden tarjouspyynnön hintavertailuun on lisäksi suosinut voittanutta tarjoajaa uudessa hankintamenettelyssä.
Vastine
Vaatimukset
FinnHEMS Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen sekä velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 9.114 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankinnan keskeyttämiselle on ollut todellinen ja perusteltu syy. Hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä ilmoitetut kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteet oli määritelty puutteellisesti niin, että hankinnan kaikkia kustannusvaikutuksia ei ollut otettu huomioon. Virheellisen tarjouspyynnön perusteella ei ole ollut mahdollista toteuttaa hankintaa hankintasäännösten edellyttämällä kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla.
Palvelusvapaa- ja matkakustannusten lisääminen tarjouspyyntöön uudelleen järjestetyssä hankinnassa ei ole liittynyt valituksen kohteena olevaan hankinnan keskeyttämistä koskevaan päätökseen. Niiden lisääminen tarjousten hintavertailuun ei ole vaarantanut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.
Keskeyttämisen tarkoituksena ei ole ollut pyrkiä alentamaan kertaalleen saatuja tarjoushintoja. Ensimmäisessä tarjouskilpailussa saatuja tarjoushintoja ei ole julkistettu, eikä tietoa niistä ole annettu tarjoajille tai muille tahoille.
Muut kirjelmät
Valittaja on muun ohella esittänyt, että keskeyttämispäätöksessä ei ole esitetty todellisia ja perusteltuja syitä hankinnan keskeyttämiselle, eikä hankintayksikkö ole perustellut tarkemmin, mitkä hankinnan keskeyttämiseen johtuvat kustannusvaikutukset ovat tosiasiassa olleet. Alkuperäisessä tarjouspyynnössä ei ole ollut sellaisia virheitä, puutteita taikka epäselviä tai tulkinnanvaraisia seikkoja, joiden perusteella hankinnan keskeyttäminen olisi ollut perusteltua.
Hankintayksikkö on antanut lisävastineen.
Asia diaarinumero 20296/2021
Valitus
Vaatimukset
Norwegian Competence Centre Helicopter AS on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 11.810 eurolla viivästyskorkoineen lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä.
Perustelut
Hankintayksikkö on pyrkinyt suosimaan ainoata suomalaista tarjoajaa määrittelemällä tarjouspyynnön vaatimukset sellaisiksi, että ainoastaan suomalaisella tarjoajalla on taloudellisesti järkevää jättää tarjous hankinnan kohteena olevan palvelun suorittamisesta.
Hankintayksikkö on lisännyt tarjouspyyntöönsä vaatimuksia, joiden mukaan tarjoajien on laskettava työntekijöiden matka- ja palvelusvapaakustannukset mukaan tarjouksiinsa. Lisäksi tarjouspyynnön mukaan tarjoaja saa 30 prosentin suuruisen laskennallisen edun tarjousvertailussa, mikäli tarjoajan koulutuspaikka sijaitsee enintään 30 kilometrin päässä hankintayksikön toimipaikasta Helsinki-Vantaan lentoasemalla.
Valittajan tarjoaman koulutuksen tuntihinta olisi tullut olla huomattavasti markkinahintaa alhaisempi, jotta tarjous olisi ollut kilpailukykyinen. Ainoastaan suomalainen Helsinki-Vantaan lentoasemalla sijaitseva toimija on voinut tehdä kannattavan tarjouksen, koska sille ei ole kertynyt koulutuksen järjestämisestä vastaavia kuluja koulutettavien henkilöiden matkoista ja palvelusvapaasta kuin ulkomaiselle tarjoajalle.
Lentämisen simulaattorikoulutus on kansainvälistä toimintaa, eikä tarjoajan sijainnin alueellista läheisyyttä suosivalle kriteerille ole hyväksyttäviä perusteita. Tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset tarjoushinnan laskemiselle eivät kokonaisuudessaan ole antaneet ulkomaisille tarjoajille yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuun.
Hankintayksikön menettely tarjouspyynnön vaatimusten asettamisessa on kokonaisuudessaan ollut syrjivä ja kilpailua rajoittava. Hankintayksikkö on myös toiminut suhteellisuusperiaatteen vastaisesti, kun se on asettanut tarjouspyynnössä tarjousten laskennalle ehdottomia, tiukkoja ja tarjoajalle merkittäviä lisäkustannuksia aiheuttavia vaatimuksia ja määrittänyt tarpeettoman yksityiskohtaisesti tarjoushinnan laskentaperusteita. Se ei ole myöskään käyttänyt hyväkseen olemassa olevia kilpailuolosuhteita, kun se on jättänyt laatimatta tarjouspyyntönsä siten, että se saisi aikaan mahdollisimman paljon kilpailua.
Hankintayksikön tavoitteena on ollut tinkiä aiemmassa, keskeytetyssä kilpailutuksessa saamia tarjoushintoja markkinahintoja alemmalle tasolle käynnistämällään uudella kilpailutuksella, jossa tarjoushintaan mukaan laskettavien kustannusten laskennan vaatimukset poikkeavat aiemmasta tarjouspyynnöstä.
Vastine
Vaatimukset
FinnHEMS Oy on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää valituksen, sekä velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 8.983,80 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Valittaja ei ole asianosaisasemassa, koska se ei ole osallistunut kyseessä olevaan tarjouskilpailuun jättämällä tarjousta. Valitus on kohdistunut pelkästään tarjouspyynnön sisältöön. Valittaja ei ole esittänyt, että tarjouspyyntö olisi sisältänyt sellaisia syrjiviä teknisiä eritelmiä ja vaatimuksia, jotka olisivat nimenomaisesti estäneet sitä tuottamasta kyseessä olevia palveluja tai tekemästä tarjousta. Valittaja on ainoastaan esittänyt, että tarjouspyynnön vertailuperusteet sekä vertailuhinnan laskentatapa olisivat mahdollisesti johtaneet siihen, että sen tarjous ei olisi ollut hinnaltaan kilpailukykyinen. Kyse ei näin ollen ole vakiintuneessa oikeuskäytännössä hyväksytystä riittävästä edellytyksestä, jonka perusteella valittajalle olisi syntynyt asianosaisasema tarjousta tekemättä.
Matka- majoitus-, palvelusvapaa- ja päivärahakustannusten huomioiminen tarjouspyynnössä ei ole ollut syrjivää. Tarjouspyynnössä ei ole vaadittu näiden kustannusten laskemista mukaan tarjoajan tarjoukseen. Tarjouspyynnön mukaan tarjoaja on voinut ottaa lentolippu-, majoitus- ja kuljetuskustannukset vaihtoehtoisesti myös omalle vastuulleen. Kyse ei ole ollut ulkomaisten toimijoiden syrjinnästä, vaan perustellusta ja tasapuolisesta todellisten hankintakustannusten ottamisesta huomioon kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa.
Todellisten kustannusten huomioon ottaminen tarjousten vertailussa on ollut hankintasäännösten mukaista .
Tarjouspyynnössä esitetty ehto, jonka mukaan lentohenkilöstön majoituskustannusten on arvioitu olevan 30 prosenttia alhaisemmat silloin kun tarjoajan koulutuspaikka sijaitsee alle 30 kilometrin etäisyydellä hankintayksikön toimipaikasta, on perustunut objektiivisiin syihin. Suurin osa koulutettavista henkilöistä asuu pääkaupunkiseudulla, joten koulutuspaikan sijaitessa samalla alueella on hankintayksikön perusteltujen laskelmien mukaan voitu välttää yli 30 prosenttia majoitus- ja päivärahakustannuksista. Kyse on tältäkin osin ollut todellisesta ja perustellusta kustannussäästöstä, eikä suomalaisen tarjoajan suosimisesta tai muiden tarjoajien syrjimisestä.
Tarjouspyynnössä ei ole esitetty ehdottomia tai muitakaan vaatimuksia palveluntarjoajan sijainnista, vaan ainoastaan otettu huomioon hankinnan kohteeseen liittyviä matka- ja työvoimakustannuksia objektiivisella ja perustellulla tavalla. Niiden huomioiminen ei ole rajoittanut kilpailua, eivätkä ne ole olleet suhteellisuusperiaatteen vastaisia, koska hankintayksikkö on tarjouspyyntöä laatiessa ainoastaan tuonut lain ja oikeuskäytännön vaatimalla tavalla selvästi ja tarkasti esiin, mitkä kustannuserät huomioidaan vertailuhintaa muodostettaessa.
Matka- ja palvelusvapaakustannukset ovat kustannuseränä merkittävä, koska hankinnan kohteena on suuri määrä simulaattorikoulutusta. Koulutusmäärä on jokaisen koulutettavan henkilön osalta kuusi kertaa vuodessa ja koulutettavia henkilöitä on noin 40 eli koulutuskertoja on vuosittain noin 240. Koulutuspäiviä ja matkapäiviä on huomattavasti enemmän eli 2 — 4 päivää koulutuskertaa kohti eli noin 500 — 1.000 matkapäivää vuodessa.
Hankintayksikkö ei ole pyrkinyt kiellettyyn tinkimiseen. Hankintayksikkö ei ole julkistanut ensimmäisessä tarjouskilpailussa saamiaan tarjouksia tai niiden hintoja. Valittaja ei ole edes osallistunut uudelleen järjestettävään tarjouskilpailuun, eikä sillä ole mitään todellisia edellytyksiä esittää väitteitä uuden tarjouskilpailun hinnoitteluun liittyen.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että sen on katsottava olevan asianosaisasemassa nyt kysymyksessä olevassa hankinnassa. Valittaja on helikopterilentäjien koulutuspalveluita tarjoava yritys, joka on siten katsottava oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla alalla toimivaksi yritykseksi. Valittaja on lisäksi reagoinut tarjouspyynnön hankintalain vastaisuuksiin viivytyksettä jättämällä tarjouspyyntöä koskevan valituksensa markkinaoikeudelle ennen tarjousten jättämiselle varatun määräajan päättymistä. Markkinaoikeudelle osoitetussa valituksessa on esitetty yksityiskohtaiset perusteet tarjouspyynnön syrjivyydestä ja niistä tarjouspyynnön vaatimuksista, jotka ovat estäneet valittajaa jättämästä tarjousta. Valittaja ei ole uuden tarjouspyynnön mukaisin ehdoin pystynyt tuottamaan hankinnan kohteena olevaa palvelua kannattavasti, mistä johtuen se ei ole pystynyt jättämään tarjoustaan.
Uuden tarjouspyynnön vaatimukset ovat käytännössä johtaneet siihen, että tarjouskilpailun voittaa se tarjoaja, jonka sijaintipaikan perusteella hankintayksikön omat henkilöstökulut jäävät matalimmiksi. Palveluntarjoajan sijainnin perusteella määräytyvä henkilöstökustannus ei ole liittynyt hankinnan kohteena olevan helikopterilentäjien koulutuspalvelun tuottamisen tehokkuuteen eikä se ole ollut syrjimätön, tasapuolinen ja suhteellinen tarjousten kokonaistaloudellista edullisuutta tai hintalaatusuhdetta mittaava vertailuperuste. Hankintayksikkö on lisäksi asettanut hintakaton esimerkiksi lentolippu-, majoitus- ja kuljetuskustannusten korvattavalle määrälle. Enimmäiskorvauksen asettamisessa hankintayksikkö on suosinut ainoata suomalaista tarjoajaa, jolle ei synny lainkaan tai hyvin vähäisiä lentolippu-, majoitus- ja kuljetuskustannuksia. Enintään 30 kilometrin säteellä hankintayksikön toimipaikasta palveluaan tarjoava toimija on saanut tarjouspyynnön vaatimusten perusteella sijainnistaan merkittävää etua tarjousten vertailussa. Kyse on ollut välillisestä ja tosiasiallisesta tarjoajan sijaintivaatimuksesta.
Hankintayksikkö ei ole perustellut miten sen kustannuksiin ja tarjoajan sijaintipaikkaan perustuvat tarjousten vertailuperusteet olisivat välttämätön keino saavuttaa hankinnan kokonaistaloudellista edullisuutta koskevat tavoitteet. Kyseiset vertailuperusteet ovat olleet merkittäviä tarjoushintojen vertailun kannalta. Hankintayksikön omilla henkilöstökustannuksilla ja tarjoajan koulutuspaikan sijainnilla ei tulisi olla ratkaisevaa merkitystä tarjousvertailussa. Vaatimukset ovat kohdistuneet eri maihin sijoittautuneisiin tarjoajiin eri tavoin, ja ne ovat siten olleet syrjiviä ja suhteellisuusperiaatteen vastaisia. Suomalainen palveluntarjoaja on ainoana toimijana kyennyt jättämään tarjouksen uudelleen järjestetyssä hankinnassa. Aikaisemmin keskeytetyssä hankinnassa tarjouksen jättivät myös kaksi ulkomaista tarjoajaa.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on muun ohella esittänyt, että on yleisesti tiedossa ja vallitsevana markkinakäytäntönä, että kauempaa sijaitsevien tarjoajien on tarjottava koulutuspalvelunsa alemmalla tuntihinnalla kompensoidakseen asiakkaiden matka- ja majoituskustannuksia. Toimialan vallitsevana käytäntönä on ollut se, että itse koulutuspalvelun hinta ja matkakustannukset muodostavat yhden yhtenäisen kilpailutuksen kohteena olevan kokonaisuuden.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Perustelut asiassa diaarinumero 20264/2021
Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Asiassa on valituksen johdosta ratkaistava kysymykset siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti keskeyttäessään hankintamenettelyn, ja onko hankintayksikkö perustellut keskeyttämispäätöstään riittävästi.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 125 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä. Pykälän 2 momentin mukaan hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevaan ratkaisuun sovelletaan, mitä hankintaa koskevasta päätöksestä säädetään 123 §:ssä.
Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.
Hankintamenettely keskeisiltä osin
Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia täysisimulaattorin ja/tai lennonharjoittelulaitteen Airbus H145 -helikopterille soveltuvasta koulutuspalvelusta. Hankintayksikkö on valinnut 25.5.2021 valittajan koulutuspalvelun tuottajaksi.
Hankintayksikkö on 1.6.2021 ilmoittanut sähköpostitse valittajalle aikovansa tutkia hankintapäätöksen oikeellisuutta mahdollisten puuttuvien palvelus- ja matkakustannusten johdosta seuraavasti:
“this is to inform You that we have found possible system error in our calculation when choosing the supplier for our simulator services.
The simulator services tender was based on total cost comparison principle, and we have identified that our electronic tendering tool did not correctly include all costs (like labor and travel) in the cost comparison.
In accordance to the public procurement law in EU, this note is given to You without any delay for FinnHEMS to start investigation on the matter.
We will reserve some days (5) for the investigation and we will inform you the result as soon as possible.”
Hankintayksikkö on 16.6.2021 ilmoittanut sähköpostitse valittajalle keskeyttävänsä hankinnan ja samalla ilmoittanut myös julkaisevansa keskeyttämisilmoituksen Tenders Electronic Daily -palvelussa seuraavasti:
“This is to let you know that FinnHEMS Oy has suspended the procurement event 334978.
The suspension will be published on TED website on 21/06/2021. For further information on the legislation, deadlines, etc., see the directives governing public procurement.”
Hankintayksikkö on ilmoittanut 21.6.2021 julkaistulla EU-hankintailmoituksella kohdassa ”VI kohta: Täydentävät tiedot” keskeyttävänsä hankinnan tarjouspyynnössä esitettyjen puutteellisesti ilmoitettujen vertailuperusteiden johdosta seuraavasti:
“The contracting entity has decided to suspend the procurement. During the tender, incompleteness was found in the contract notice. That was caused by a contracting entity when the criteria for evaluation has been set. The comparison criteria were incomplete and did not describe the actual cost impact of the acquisition on the contracting entity. According to law and case-law, the contract notice and invitation to participate cannot be essentially change by a correction notice.
Based on the above, the contracting entity has a real and justified reason mentioned in section 125 of the Procurement Act to suspend the procurement procedure. A separate decision will be made to suspend the procurement. The contracting entity will publish a new procurement notice for the procurement.”
Hankintayksikkö on 6.8.2021 tekemällään päätöksellä keskeyttänyt hankinnan. Päätöksen perusteluista on käynyt ilmi muun ohella, että tarjouspyyntö on ollut puutteellinen, koska hankintayksikön asettamissa vertailuperusteissa ei ole huomioitu hankinnan kaikkia todellisia kustannuksia. Hankintayksikkö on näin ollen katsonut, että sillä on todelliset ja perustellut syyt hankinnan keskeyttämiselle. Perusteluista on lisäksi ilmennyt, ettei puutteellista tarjouspyyntöä ole hankintayksikön näkemyksen mukaan voinut korjata pelkästään korjausilmoitusta julkaisemalla.
Asian arviointi
Valittaja on esittänyt, että hankintayksiköllä ei ole ollut todellista ja perusteltua syytä keskeyttää hankinta ja että keskeyttämistä koskevaa hankintapäätöstä ei ole perusteltu hankintalain edellyttämällä tavalla. Lisäksi valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menettelyllään mahdollistanut tarjoushintojen tinkimisen sekä kokonaisuudessaan rikkonut tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen. Valittaja on edelleen esittänyt, että uudelleen järjestetyn hankinnan tarjouspyyntö on siltä osin kuin hankintayksikkö on lisännyt siihen koulutettavan henkilöstön matka- ja palvelusvapaakustannukset ollut syrjivä muita kuin ainoata suomalaista tarjoajaa kohtaan.
Hankintayksikkö on esittänyt, että hankinnan keskeyttämiselle on ollut todellinen syy, koska hankinta-asiakirjoissa ilmoitetut kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet on määritelty puutteellisesti niin, että hankinnan kaikkia kustannusvaikutuksia ei ollut otettu huomioon. Lähes välittömästi hankintapäätöksen tekemisen jälkeen hankintayksikkö on ensin ilmoittanut valittajalle hankintapäätöksen mahdollisesta oikaisusta ja tämän jälkeen hankinnan keskeyttämisestä. Tässä yhteydessä hankintayksikkö on myös julkaissut EU-jälki-ilmoituksen hankinnan keskeyttämisestä. Valittaja on sanotun ilmoituksen julkaisemisen jälkeen saattanut asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Asian jo ollessa markkinaoikeudessa vireillä on hankintayksikkö 6.8.2021 tekemällään päätöksellä keskeyttänyt hankinnan.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintalaissa ei ole säädetty siitä, missä vaiheessa hankintamenettely voidaan keskeyttää. Hankintamenettelyn keskeyttäminen vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen ei ole hankintasäännösten vastaista tai tarjouskilpailun voittanutta tarjoajaa syrjivää, mikäli hankinnan keskeyttämiseen on ollut todellinen ja perusteltu syy. Keskeyttämispäätöksen tekeminen ei myöskään edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa. Hankintamenettelyn keskeyttämisen edellytyksenä oleva todellinen ja perusteltu syy voi johtua muun ohella hankintayksikön omasta toiminnasta tai laiminlyönnistä aiheutuvasta hankintamenettelyn virheellisyydestä. Hyväksyttävänä hankinnan keskeyttämisen perusteena on oikeuskäytännössä pidetty muun ohella epäonnistunutta tarjouspyyntöä.
Hankintayksikkö on keskeyttämistä koskevassa päätöksessään perustellut hankintamenettelyn keskeyttämistä sillä, että tarjouspyyntö on hankintayksikön omasta laiminlyönnistä johtuen laadittu puutteellisesti. Hankintayksikön mukaan siinä ei ole otettu huomioon kaikkia hankinnan toteuttamisesta johtuvia tosiallisia kustannuksia, mistä johtuen hankinta on keskeytetty. Markkinaoikeus katsoo, että kustannusten huomioimatta jättäminen on ollut hankintasäännöksissä tarkoitettu todellinen ja perusteltu syy hankinnan keskeyttämiselle eikä hankintamenettely ole ollut virheellistä tältä osin.
Markkinaoikeus katsoo lisäksi, että hankintamenettelyn keskeyttämispäätöksessä on esitetty riittävällä tarkkuudella tiedot, joiden nojalla valittaja on voinut arvioida hankintamenettelyn keskeyttämisen lainmukaisuutta. Hankintamenettely ei ole ollut virheellistä tältäkään osin.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus markkinaoikeuden asiassa dnro 20264/2021 on näin ollen hylättävä.
Perustelut asiassa diaarinumero 20296/2021
Valituksen tutkiminen
Asiassa on ensin arvioitava, onko valittaja julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa (hankintalaki) tarkoitettu asianosainen, vaikka valittaja ei ole jättänyt hankintamenettelyssä tarjousta.
Hankintalain 145 §:n 1 momentin mukaan se, jota asia koskee, voi saattaa hankintaa koskevan asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.
Hankintalain 145 §:ää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 237) mukaan pykälä vastaa tuolloin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; vanha hankintalaki) 85 §:ssä säädettyä. Vanhan hankintalain 85 §:n 1 momentin esitöiden (HE 190/2009 vp s. 58) mukaan säännös vastaa asianosaisen puhevallan osalta tuolloin voimassa olleen lain 78 §:n 1 momenttia, jota koskevissa esitöissä (HE 50/2006 vp s. 121) asianosaisella on todettu tarkoitettavan henkilöä, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen hankintamenettelyyn. Vanhan hankintalain esitöissä ja vakiintuneessa oikeuskäytännössä asianosaisena on pidetty lähinnä alalla toimivaa yrittäjää, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Alalla toimiminen on riittänyt asianosaisaseman edellyttämän oikeudellisen intressin perusteeksi erityisesti niissä tapauksissa, joissa oikeussuojapyyntö perustuu hankinnan kilpailuttamisen laiminlyömiseen. Tilanteissa, joissa hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan hankintasäännösten edellyttämällä tavalla, alalla toimiva yrittäjä on oikeuskäytännössä katsottu asianosaiseksi lähtökohtaisesti vain, jos yrittäjä on antanut tarjouskilpailussa tarjouksen tai jos yrittäjä on ainakin voinut osoittaa pyrkineensä osallistumaan tarjouskilpailuun.
Hankintalain 145 §:ää koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 237) on lisäksi esitetty, että asianosaisia koskevan vanhan hankintalain säännöksen voimaantulon jälkeen tuomioistuinten ratkaisukäytännössä on katsottu muun ohella, että muutoksenhakuoikeuden olemassaoloa on arvioitava lähtökohtaisesti sen tilanteen perusteella, jolloin muutoksenhaku tulee vireille (KHO 2014:129). Korkeimman hallinto-oikeuden mainitun vuosikirjapäätöksen mukaan myös toimittaja, joka ei ole jättänyt tarjouskilpailussa tarjousta, voi olla asianosainen, mikäli kilpailutuksen ulkopuolelle jättäytyminen on johtunut tarjouspyynnön ehdoista ja vaatimuksista.
Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa tässä laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.
Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön (tuomio 12.2.2004, Grossmann Air Service, C-230/02, EU:C:2004:93, 23 ja 36 — 40 kohdat) mukaan tarjouskilpailuun osallistumisesta kiinnostuneella toimittajalla, joka katsoo, että tarjouskilpailua koskevien asiakirjojen syrjiviksi väittämänsä eritelmät ovat estäneet sitä osallistumasta tarjouskilpailuun, on oltava mahdollisuus muutoksenhakuun myös tilanteessa, jossa toimittaja ei ole osallistunut tarjouskilpailuun eikä ole jättänyt tarjousta. Unionin tuomioistuimen tuomion perusteella tällaisen yrityksen on kuitenkin käytettävä muutoksenhakukeinoja nopeasti ja odottamatta hankintapäätöksen tiedoksiantoa tai hankintasopimuksen tekemistä. Unionin tuomioistuimen tuomiossa on viitattu hankintojen oikeussuojajärjestelmän tavoitteeseen varmistaa se, että hankintaviranomaisten päätöksiin voidaan hakea muutosta tehokkaasti ja niin nopeasti kuin mahdollista. Tällä tavoin muutoksenhakumenettelyjä voidaan käyttää erityisesti siinä vaiheessa, jolloin virheellisiä hankintamenettelyjä voidaan oikaista.
Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksessä KHO:2017:12 on todettu, että tarjouskilpailuun osallistumisesta kiinnostuneella toimittajalla on oltava mahdollisuus muutoksenhakuun syrjiväksi katsomastaan tarjouspyynnöstä myös tilanteessa, jossa toimittaja ei ole osallistunut tarjouskilpailuun eikä ole jättänyt tarjousta.
Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksessä KHO:2018:27 Korkein hallinto-oikeus katsoi, että alalla toimivalla yhtiöllä oli tarjouspyyntöön mutta ei hankintapäätökseen kohdistuvan valituksen osalta aiemmin voimassa olleessa hankintalaissa tarkoitettuun asianosaisasemaan perustuva muutoksenhakuoikeus, vaikka valitukset markkinaoikeudelle tehnyt yhtiö ei ollut osallistunut tarjouskilpailuun. Asiassa oli kysymys kahden samaa hankintamenettelyä koskevan valituksen tutkimisen edellytyksistä markkinaoikeudessa. Toinen valituksista oli tehty tarjouspyynnön julkaisemisen jälkeen tarjousaikana ja toinen hankintapäätöksen tekemisen jälkeen.
Nyt kysymyksessä olevassa hankinnassa valittaja on esittänyt olevansa helikopterikoulutusalalla toimiva yritys ja käyttäneensä muutoksenhakuoikeuttaan oikeuskäytännössä edellyttämällä riittävän tehokkaalla tavalla tarjousten antamiselle osoitetun määräajan puitteissa. Valittajan mukaan se ei ole voinut jättää tarjousta tarjouskilpailussa tarjouspyynnön syrjivien matka-, majoitus-, palvelusvapaa- ja päivärahakustannuksia koskevien vaatimusten vuoksi.
Hankintayksikkö on puolestaan esittänyt, ettei valittaja ole asianosainen, eikä sillä ole valitusoikeutta asiassa, koska se ei ole jättänyt kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa tarjousta. Hankintayksikön mukaan mitkään tarjouspyynnössä esitetyt ehdot eivät ole tosiallisesti estäneet valittajaa jättämästä tarjousta, vaan ainoastaan vaikuttaneet tarjoushinnan kilpailukykyyn.
Nyt arvioitavana olevassa asiassa alalla toimiva valittaja ei ole jättänyt tarjousta hankintamenettelyssä. Valittaja on kuitenkin osallistunut samaa hankintaa koskevaan aiempaan hankintamenettelyyn, ja edelleen esittänyt, että nyt kysymyksessä olevan tarjouspyynnön ehdot ovat käytännössä tehneet tarjouksen jättämisen mahdottomaksi. Valittajan esittämät perusteet tarjouksen antamatta jättämiselle uudelleen järjestetyssä hankintamenettelyssä eivät ole olleet ilmeisen perusteettomia tai asiaan vaikuttamattomia.
Markkinaoikeus katsoo, että nyt kysymyksessä oleva syrjiväksi väitetyt tarjouspyynnön ehdot ovat koskeneet vertailuperusteiden asettamista ja vertailuhinnan muodostumista, ja tarjoajalla on siten ollut tältä osin oikeudellinen intressi saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Valittaja on saattanut valituksena markkinaoikeuden tutkittavaksi jo ennen tarjousten jättämiselle osoitetun määräajan päättymistä, ja on tältä osin katsottava käyttäneen muutoksenhakukeinojaan tehokkaasti ja riittävän nopeasti. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hankintayksikön päätös tarjouspyyntöasiakirjojen julkaisemisesta on ollut hankintalain 146 §:n 1 momentissa tarkoitettu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu, jolla on ollut vaikutusta tarjoajan asemaan, ja joka on mainitun säännöksen nojalla voinut olla muutoksenhaun kohteena.
Edellä lausutun perusteella valittajan ei ole katsottava menettäneen muutoksenhakuoikeuttaan siitä huolimatta, että se ei ole jättänyt tarjousta tarjouskilpailussa. Valitus on näin ollen tutkittava.
Pääasiaratkaisun perustelut
Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet
Asiassa on seuraavaksi arvioitava kysymys siitä, onko hankintayksikkö toiminut hankintasäännösten vastaisesti, kun se on tarjouspyynnössä asettanut vaatimukset lentohenkilöstönsä matka-, majoitus, päiväraha- ja palvelusvapaakustannusten sisällyttämisestä vertailuhintaan.
Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen. Hankintatoimintaan liittyvien hallinnollisten tehtävien vähentämiseksi hankintayksiköt voivat käyttää puitejärjestelyjä sekä tehdä yhteishankintoja tai hyödyntää muita yhteistyömahdollisuuksia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.
Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Jos hankintayksikkö käyttää muissa kuin tavarahankinnoissa kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena ainoastaan halvinta hintaa, sen on esitettävä tätä koskevat perustelut hankinta-asiakirjoissa, hankintapäätöksessä taikka hankintamenettelyä koskevassa erillisessä kertomuksessa.
Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Laatuun liittyviä perusteita voivat olla tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot.
Pykälän 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa.
Pykälän 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten.
Tarjouspyyntö keskeisiltä osin
Hankintayksikkö on pyytänyt uudelleen järjestetyssä tarjouskilpailussa 30.7.2021 julkaisemallaan EU-hankintailmoituksella ja tarjouspyynnöllä tarjouksia täysisimulaattorin ja/tai lennonharjoittelulaitteen Airbus H145 -helikopterille soveltuvasta koulutuspalvelusta.
Tarjouspyynnön kohdassa ”II.1.4) Short description” on esitetty hankittavan koulutuspalvelun tuntimäärä seuraavasti:
“The yearly estimate (twelve months period) of needed FSTD hours is 612 with the current fleet and training programs, however, two new bases are planned for the agreement period that might increase the hourly volume.
In the case tenderer offers only Lot1 comparison price shall be calculated based on the 612 FFS hours and FinnHEMS price calculation principle described in this RFQ.
In the case tenderer offers Lot1 and Lot2 comparison price shall be calculated based on 122 hours of FFS , 490 hours of FTD and FinnHEMS price calculation principle described in this RFQ.”
Tarjouspyynnön kohdan ”Other terms and conditions” alakohdassa “Other terms of the call for tenders” on esitetty lentolippu- ja majoituskustannuksia koskeva ehto. Ehdon mukaan tarjoajan tulee joko hyväksyä, tai jättää hyväksymättä hankintayksikön asettamat laskennalliset 250 euron ja 100 euron/hotelliyö kustannuserät vertailuhintaan. Mikäli tarjoaja ei hyväksy sanottuja laskennallisia kustannuseriä, se vastaa itse kokonaan koulutettavan henkilöstön tosiallisista lentolippu- ja majoituskustannuksista. Tällöin vertailuhintaan lisätään 0 euroa:
”Flight Tickets cost acceptance
If yes
Tenderer accepts FinnHEMS estimation of flight ticket cost (250 EUR) for tender comparison model. FinnHEMS is responsible for flight tickets.
If not
Tenderer disagrees with price estimation and tenderer shall take full cost responsibility of flight tickets. Tenderer agrees to pay all flight ticket costs for the duration of contract and flight ticket price in tender comparison model is marked as 0 EUR by FinnHEMS.
Accommodation cost acceptance
If yes
Tenderer accepts FinnHEMS estimation of hotel fees (100 EUR per night) for tender comparison model. FinnHEMS is responsible for accommodation costs.
If not
Tenderer disagrees with price estimation and tenderer shall take full cost responsibility of accommodation. Tenderer agrees to pay all accommodation costs for the duration of the contract and takes responsibility of reservations by information provided by FinnHEMS. Accommodation price in tender comparison model is marked as 0 EUR by FinnHEMS.
Transfer cost estimation and acceptance (at the arrival, on site during the training and at the departure)
If yes
Tenderer shall give estimation of the transportation costs. Rental cars shall be used for smooth on site movement. FinnHEMS reserves right to verify estimation of the transportation costs. FinnHEMS is responsible for transfer costs.
If not
Tenderer don't estimate transportation costs instead tenderer commits to arrange transfer for free. Rental cars for participating FinnHEMS staff shall be used for smooth on site movement. Transfer costs in tender comparison model is marked as 0 EUR by FinnHEMS.”
Tarjouspyynnössä kohdassa “Other information” alakohdassa ”Grounds for decision” on kuvattu ne tekijät, jotka hankintayksikkö huomioi koulutuspalvelun kokonaiskustannuksen laskemisessa:
”[--] Total cost calculation will take account of 1) Flight SimulationTraining Device fees, 2) labour costs of trainees, instructors and inspectors, 3) travel expenses of personnel (flight tickets, daily allowance, rental car fees, parking fees) and 4) accommodation cost of personnel (hotel fees). Total cost will be calculated as a yearly based cost for comparison.”
Tarjouspyynnön liitteessä 4 kohdassa “THE PRINCIPLE OF PRICE CALCULATION” on todettu päivärahakustannusten ja laskennallisesta palvelusvapaakustannuserän laskemisesta seuraavaa:
”FinnHEMS pays daily allowance for employees when travelling and working outside of FinnHEMS premises. This allowance is predefined every year by tax authorities. [--] FinnHEMS will include the cost of allowance for the total cost comparison (year 2021 allowance shall be used).
[--]
“FinnHEMS will calculate labor cost for the duration of training and travel as persons cannot be used for any productive work during this time. For calculation purpose average FinnHEMS labour cost of 328 EUR per day per person is used.”
Tarjouspyynnön liitteen 4 kohdassa “CALCULATION MODEL FOR YEARLY COMPARISON PRICE OF THE SIMULATOR TRAINING” on todettu kaavan kohdassa “Factor C”, että laskennallista palvelusvapaakustannuserää sisällytetään vertailuhintaan.
Tarjouspyynnön liitteessä 4 kohdassa “THE PRINCIPLE OF PRICE CALCULATION” on todettu matkakustannusten laskemisesta seuraavaa:
”Travel costs will be taken as follows: Starting point is FinnHEMS office at Vantaa airport. All costs will be calculated from this point to training location and back to this location including on training site travelling.
[--]
In the case that training site is located less than 30 km distance from FinnHEMS office daily allowances and hotel costs are estimated to be 30% less in the comparison calculation because number of FinnHEMS personnel are living around the capital area of Finland.”
Asian arviointi
Valittaja on esittänyt, että Airbus H145 -lennonharjoittelulaitteiden koulutuspalvelut ovat luonteeltaan kansainvälinen toimiala ja että se ei ole voinut jättää tarjousta tarjouskilpailussa tarjouspyynnön syrjivien, epätasapuolisten, suhteettomien ja kilpailua rajoittavien ehtojen takia. Valittaja on tältä osin viitannut tarjouspyynnön vertailuhintaan sisällytettäviä matka-, majoitus-, palvelusvapaa ja päivärahoja koskeviin ehtoihin.
Valittajan mukaan matka- ja majoituskustannusten laskennallisten kustannuserien lisääminen vertailuhinnan laskemisperusteeseen ja koulutustilojen sijaintiin perustuva laskennallinen vähennys on suosinut suomalaista tarjoajaa, jonka toimitilat sijaitsevat Helsinki-Vantaan lentoaseman lähellä. Ehtojen vaikutus on ollut se, että ulkomaisen tarjoajan on ollut käytännössä mahdotonta jättää taloudellisesti kannattavan tarjouksen tarjouskilpailussa. Valittaja on tältä osin esittänyt salassa pidettäväksi merkityn kannattavuuslaskelman tarjouspyynnön ehtojen aiheuttamista lisäkuluista. Valittaja on edelleen esittänyt, että hankintayksikkö on menettelyllään pyrkinyt kiellettyyn tarjoushintojen tinkimiseen.
Hankintayksikkö on esittänyt, että matka-, majoitus-, palvelusvapaa- ja päivärahoja koskeville ehdoille sekä palveluntarjoajan sijaintipaikkaan perustuvalle vähennykselle on ollut olemassa tosiallinen ja perusteltu syy. Hankintayksikön tarkoituksena on ollut hankinnasta johtuvien kustannusten täysimääräinen kattaminen. Koska hankinnan kohteena olevaa lentosimulaattorikoulutusta on voitu järjestää ainoastaan palveluntarjoajan tiloissa, ei hankintayksikkö ole voinut välttyä koulutettavan henkilöstönsä matkustamisesta aiheutuvista matka- majoitus- ja päivärahakustannuksista. Vastaavasti palveluntarjoajan sijaintipaikkaan perustuva laskennallinen vähennys on perustunut todelliseen ja objektiiviseen kustannussäästöön, koska suurin osa koulutettavista henkilöistä on asunut pääkaupunkiseudulla. Ehtoa ei ole myöskään katsottava kielletyksi sijaintivaatimukseksi.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankinnan kohteen määrittelyssä ja hankittavan kohteen teknillisten, toiminnallisten ja taloudellisten vaatimusten asettamisessa. Tarjouspyynnössä asetettujen vaatimusten tulee kuitenkin olla hankinnan kannalta perusteltuja, eivätkä ne saa olla syrjiviä tai rajoittaa perusteettomasti kilpailua. Hankintayksikön on järjestettävä hankintamenettelynsä siten, että se ei myöskään ole omiaan suosimaan jotakin tarjoajaa siitä, että jotakin tarjoajaa olisi suosittu.
Nyt kysymyksessä olevassa hankinnassa hankintayksikön tarkoituksena on ollut sisällyttää koulutuksesta aiheutuvia välttämättömiä matka-, majoitus-, ja päiväraha- ja palvelusvapaakustannuksia vertailuhintaan.
Tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellä todetulla tavalla selvästi ilmoitettu henkilöstön koulutusmatkoista aiheutuvat kustannuserät, jotka huomioidaan vertailuhinnassa. Hankintayksikkö on ilmoittanut lentolippu- ja hotellikustannusten hyvittämiseksi kohtuulliseksi katsottavan euromääräisen ylärajan. Päivärahakustannuserä on perustunut viranomaisen ohjeeseen matkakustannusten vuosittaisesta korvaamisesta ja palvelusvapaakustannuserä vastaavasti hankintayksikön esittämään henkilö- ja päiväkohtaiseen laskelmaan. Laskennallinen 30 prosentin vähennys on tarjouspyynnön mukaan kohdistettu henkilöstön päiväraha- ja majoituskustannuksiin. Tarjouspyynnössä on edelleen ilmoitettu hankittavien koulutustuntien vuosittainen kokonaismäärä. Kustannusten huomioon ottaminen tarjousvertailussa, kustannusten perusteet sekä niiden arvioitu määrä ovat siten olleet kaikkien tarjoajien tiedossa ennen tarjousten tekemistä, eikä tarjouspyynnön ehtojen ole tältä osin katsottava vaarantaneen tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelua.
Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hankintayksikkö on Suomen valtion kokonaan omistama valtakunnallinen lääkärihelikopteritoiminnasta (helicopter emergency medical services, ”HEMS”) vastaava erityistehtäväyhtiö. Sen lääkärihelikopteritoiminta on osa terveydenhuoltolaissa määriteltyä ensihoidon kokonaisuutta. Hankintayksikkö voi unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännöstä (tuomio 10.5.2012, komissio vs. Hollanti, C-368/10, EU:C:2012:284, 85 kohta) ilmenevällä tavalla ottaa hankintaa määritellessään huomioon yhteiskunnallisten vaatimusten täyttämisen tavoitteita. Lentohenkilöstönsä kouluttamisesta aiheutuvat kustannukset liittyvät hankintayksikön lääkintähelikoptereiden avulla suoritettaviin pelastus- ja ensihoitotehtäviin ja ovat siten hankintayksikön lakisääteisten tehtävien ja toiminnan mukaisia. Matka-, majoitus-, päiväraha- ja palvelusvapaakustannuksia koskevien vertailuperusteiden on siten katsottava liittyvän hankinnan kohteeseen hankintasäännösten tarkoittamalla tavalla.
Esitetyn selvityksen perusteella lentosimulaattorikoulutuspalveluiden tarjoamisen on katsottava olevan luonteeltaan kansainvälistä liiketoimintaa, jossa on esitetyn selvityksen mukaan verrattain vähän eurooppalaisia toimijoita. Hankintalainsäädännön mukaan hankintayksikön ei tarvitse sopeuttaa tarjouspyynnön ehtoja olemassa olevaan tarjontaan, jos hankinnassa perustellusti pyritään hankintayksikön tarpeita palvelevaan lopputulokseen. Nyt kysymyksessä olevassa tarjouspyynnössä ei ole katsottava olevan kysymys palveluntarjoajan sijainnille asetetuista välittömistä vaatimuksista, vaan vertailuhintaan vaikuttavista perusteista.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön matka- majoitus-, palvelusvapaa- ja päivärahakustannusten huomioiminen tarjousten vertailussa ei ole suoraan rinnastettavissa hankintayksikön määrittämään tarjottavan palvelun ehdottomaan sijaintivaatimukseen. Vertailuperusteiden asettamisesta voi sinänsä tarjouskilpailussa seurata ainakin välillisesti se, että hankinnan kohteena oleva palvelu on suoritettava jollakin tietyllä etäisyydellä hankintayksiköstä, jotta tarjoaja pystyy jättämään kilpailukykyisen tarjouksen. Kuitenkaan yksin sitä seikkaa, että joillekin muualla kuin hankintayksikön kotimaassa toimintaansa harjoittavalle palveluntarjoajalle aiheutuu lisäkustannuksia tietyn palvelun tuottamisesta esimerkiksi koulutustoimitilojensa sijainnista johtuen, ei kuitenkaan sellaisenaan voida pitää kilpailua perusteettomasti rajoittavana tai tarjoajien tasapuolisen tai syrjimättömän kohtelun vastaisena.
Kyseessä olevassa hankinnassa hankintayksikön menettelyä ei voi pitää hankintasäännösten vastaisena etenkään sen vuoksi, että arvioitavana olevat tarjoajien vastuulle tulevat eri kustannuserät muodostavat vain osan koulutuspalvelun kokonaishinnasta, ja, että tarjouspyynnössä on vaihtoehtoisesti mahdollistettu hankintayksikön esittämien matka- ja majoituskustannusten laskentaperiaatteiden hyväksymättä jättäminen ja kustannusten ottaminen tarjoajien vastuulle ja siten sanottujen kustannusten huomioimatta jättäminen vertailuhinnassa. Asiassa ei myöskään ole esitetty sellaista selvitystä, että hankintayksikölle syntyviä todellisia kustannuksia voitaisiin katsoa otetun huomioon tarjoajia syrjivällä tavalla.
Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole käynyt ilmi, että hankintayksikkö olisi menetellyt valittajaa kohtaan syrjivästi tai muutoin virheellisesti asettaessaan tarjousten vertailuperusteet tarjouspyynnöstä ilmenevällä tavalla.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Asiassa diaarinumero 20264/2021 hankintayksikkö on ilmoittanut valittajalle 1.6.2021 virheellisen hankintapäätöksensä poistamisesta ja 16.6.2021 hankintamenettelyn keskeyttämisestä.
Hankintayksikkö on kuitenkin toimittanut 6.8.2021 tehdyn keskeyttämispäätöksen valitusosoituksineen valittajalle vasta sen jälkeen, kun valittaja on jo tehnyt valituksen markkinaoikeudelle. Tässä suhteessa hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevan valituksen saattaminen markkinaoikeuden käsiteltäväksi voidaan katsoa olleen perusteltua. Asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta olisi siten kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa asiassa diaarinumero 20264/2021. Valittaja ja hankintayksikkö saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan kyseisessä asiassa.
Markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 20296/2021 annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 20296/2021.
Hankintayksikkö on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen ja esitetyt oikeudenkäyntikuluvaatimukset asiassa dnro 20264/2021.
Markkinaoikeus hylkää valituksen asiassa dnro 20296/2021.
Markkinaoikeus velvoittaa Norwegian Competence Centre Helicopter AS:n korvaamaan FinnHEMS Oy:n oikeudenkäyntikulut 8.983,80 eurolla viivästyskorkoineen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 20296/2021. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Markkinaoikeus hylkää Norwegian Competence Centre Helicopter AS:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 20296/2021.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Reima Jussila ja Jaakko Ritvala.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta