5.11.2010

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Helsingin kaupungin liikennelaitos on pyytänyt TED-tietokannassa 31.3.2007 julkaistulla hankintailmoituksella osallistumishakemuksia Helsingin metron automatisointia koskevaan tarjouskilpailuun. Hankintailmoituksessa on lisäksi varattu mahdollisuus hankkia tarjouskilpailun kohteena oleva järjestelmä myös länsimetroon (Espoo) samoin kuin laituriovet niin Helsingin metroon kuin länsimetroonkin. Hankintailmoituksessa on ilmoitettu menettelyksi neuvottelumenettely. Hankintayksikkö on saanut kuusi osallistumishakemusta ja toimittanut 27.4.2007 päivätyn tarjouspyynnön osallistumishakemuksen tehneille yrityksille. Hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta.

Helsingin kaupungin joukkoliikennelautakunta on 15.5.2008 tekemällään päätöksellä § 190 oikeuttanut Helsingin kaupungin liikennelaitoksen tilaamaan metron kulunvalvontatekniikan uusimisen ja metron automatisoinnin Siemens Transportation Systems SAS / Siemens Osakeyhtiöltä. Hankintapäätöksen mukaan tehtävä hankintasopimus sisältää myös hankintailmoituksessa mainitut optiot.

Hankintapäätöksen mukaan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on Helsingin metron osalta 123,8 miljoonaa euroa ja länsimetroa koskevan option osalta 53,4 miljoonaa euroa.

Helsingin kaupunki on ilmoittanut markkinaoikeudelle, että Helsingin kaupungin liikennelaitos on 11.12.2008 tehnyt sopimuksen Helsingin metron automatisoinnista Siemens Osakeyhtiön ja Siemens Transportation Systems SAS:n kanssa ja että Helsingin kaupungin HKL-liikelaitos on 25.9.2009 tehnyt sopimuksen länsimetron automatisoinnista Siemens Osakeyhtiön ja Siemens Transportation Systems SAS:n kanssa.

HAKEMUS

Ansaldo STS Sweden AB on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Helsingin joukkoliikennelautakunnan 15.5.2008 tekemän päätöksen § 190 siltä osin kuin Siemens Transportation System / Siemens Osakeyhtiö on valittu tarjouskilpailun voittajaksi ja päättää, että tarjouskilpailun voittaja on hakijayhtiö. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa sanotun päätöksen kokonaisuudessaan. Siltä varalta, että hankintayksikkö on jo tehnyt hankintasopimuksen valitun tarjoajan kanssa, hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hakijalle vähintään 20.300.000 euroa hyvitysmaksuna. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 78.198,50 eurolla korkoineen. Hakija on vielä esittänyt tiedon saamista asiakirjasta koskevan vaatimuksen koskien Siemens Osakeyhtiön ja Siemens Transportation Systems SAS:n yhteisen tarjouksen hintatietoja ja metrojunien kiertoajan laskentaperusteita sekä hankintayksikön ja tarjoajien välistä kirjeenvaihtoaineistoa. Hakija on myös vaatinut, että markkinaoikeus järjestää asiassa suullisen käsittelyn todistajien kuulemiseksi.

Julkisista hankinnoista vuonna 1992 annetun lain mukaan neuvottelumenettelyä voidaan käyttää vain erityisistä syistä. Hankintayksiköllä ei ole ollut lain mukaisia erityisiä syitä käyttää hankintamenettelynä laissa poikkeuksena pidettyä neuvottelumenettelyä. Hankintayksikkö on lisäksi virheellisesti soveltanut 1.6.2007 voimaan tullutta hankintasäännöstöä.

Tarjouspyynnön mukaan ratkaisu hankintamenettelyssä on tullut tehdä 1.8.2007 mennessä tehtyjen tarjousten perusteella. Mikäli neuvottelumenettely olisi hoidettu oikein, mainitut tarjoukset olisivat olleet ratkaisun tekemisessä tärkein elementti. Sitä olisivat täydentäneet tarkentavat neuvottelut.

Neuvottelumenettelyä on käytetty tosiasiallisesti tarjoushinnan tinkimiseen. Neuvottelumenettelyn tarkoituksena on ollut saada ennalta määrätty toimittaja valituksi.

Valitun tarjoajan määräpäivään 1.8.2007 mennessä tekemän tarjouksen hinta on ollut yli 10.000.000 euroa korkeampi kuin se hinta, jonka perusteella valitulle tarjoajalle on annettu hintapisteitä tarjousten vertailussa. Valitun tarjouksen hinta on ollut ratkaisevasti korkeampi kuin muiden tarjoajien hinta, mutta neuvottelukierroksen aikana se putosi merkittävästi. Neuvottelumenettelyä ei saa käyttää tarjoushinnan manipuloimiseen, kuten ilmeisesti on tapahtunut. Valitun tarjoajan hintapistemäärän olisi pitänyt olla noin kymmenen pistettä vähemmän kuin hakijan ja joitakin pisteitä vähemmän kuin kolmannen tarjoajan.

Neuvottelumenettelyä ei myöskään saa käyttää tarjouksen ominaisuuksien manipuloimiseen siten, että tehty tarjous muutetaan ratkaisevilta osin alkuperäisestä tarjouksesta oleellisesti poikkeavaksi.

Valitun tarjoajan tarjousta muutettiin muutama päivä ennen tarjouskilpailun ratkaisemista sellaiseksi, että metrojunien kiertoaikataulu johti valitun tarjoajan suosimiseen ja hakijan syrjimiseen. Junien kiertoajan tarkistaminen, jonka valittu tarjoaja ilmeisesti teki tuntemattomaksi jääneestä pyynnöstä tai kehotuksesta, johti osaltaan siihen, että hakija sai ominaisuudesta 0,00 pistettä, kolmas tarjoaja 0,26 pistettä ja valittu tarjoaja peräti 3,69 pistettä. Hakijan ja valitun tarjoajan lopullinen piste-ero muodostui 3,14 pisteeksi. Hankintayksikkö ei olisi saanut hyväksyä perusteetonta ja muita kilpailijoita syrjivää junien kiertoajan muutosta alkuperäisestä tarjouksesta eikä sitä tapaa, jolla uusi kiertoaika tehtiin ja siitä ilmoitettiin.

Metrojunien kiertoaikoja tulee laskea ja arvioida samoista lähtökohdista. Junien kiertoaikaan vaikuttavat matkustajamäärien erot, lastaamisen problematiikka ja monet muut tekijät. Mahdollisimman objektiivisen lopputuloksen saamiseksi junien kiertoaikaa laskettaessa kaikilla tarjoajilla tulee olla samat laskennan ja vertailun kriteerit. Samoilla objektiivisilla lähtötekijöillä laskettuna hakijalla ja valitulla tarjoajalla junien kiertoajat olisivat lähes identtiset.

VASTINE

Helsingin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.500 eurolla korkoineen.

Hankintaan on sovellettu lakia julkisista hankinnoista (1505/1992, hankintalaki) ja asetusta kynnysarvot ylittävistä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (381/1998, peruspalveluasetus).

Hankintamenettelynä on käytetty tarjouspyynnön mukaisesti neuvottelumenettelyä, jonka kulku on yksityiskohtaisesti kuvattu tarjouspyynnössä. Niin sanotulla peruspalvelusektorilla toimiva hankintayksikkö on voinut peruspalveluasetuksen 10 §:n mukaan vapaasti valita avoimen, rajoitetun ja neuvottelumenettelyn välillä. Neuvottelumenettelyn käytölle ei ole asetettu rajoituksia.

Metron kulunvalvonta- ja liikenteenohjausjärjestelmän hankinta sopii luonteensa ja sisältönsä puolesta erityisen hyvin toteutettavaksi neuvottelumenettelyssä. Metron kulunvalvonta- ja liikenteenohjausjärjestelmä on teknisesti haastava ja koostuu sekä olemassa olevan liikenteenohjausjärjestelmän uusimisesta että kuljettajakäyttöisten junien muuntamisesta automaattikäyttöisiksi. Vain neuvottelumenettelyä noudattamalla on ylipäätään ollut mahdollista saattaa annetut tarjoukset yhteismitallisiksi ja vertailukelpoisiksi. Lopullinen tarjousten vertailu on voitu tehdä vasta sen jälkeen, kun edellytykset vertailun suorittamiselle ovat olleet olemassa käytyjen neuvottelujen jälkeen.

Tarjousten tarkastuksen jälkeen on käyty tarjouspyynnön mukainen ensimmäinen tarkentava neuvottelukierros kaikkien tarjouksen antaneiden tarjoajien kanssa tarkoituksena päättää jatkoneuvotteluun valittavat tarjoajat. Hakijan osalta tilanne oli ongelmallinen sen vuoksi, että sen tarjoama ratkaisu poikkesi tarjouspyynnön kiertoaikavaatimuksista ja lisäksi yhtiöllä oli vaikeuksia toimittaa pyydettyjä lisäselvityksiä tarjotuista teknisistä ratkaisuista. Hankintayksikkö kuitenkin katsoi tarkentavan neuvottelukierroksen perusteella, että kaikki saadut tarjoukset olivat tarjouspyynnön mukaisia niin, että ne täyttivät asetetut ehdottomat vaatimukset.

Jatkoneuvotteluissa on käyty läpi kaikkien tarjoajien tarjoukset niin yksityiskohtaisesti, kuin se oli tarpeellista tarjousten tasapuolisen vertailun kannalta. Jatkoneuvottelujen tavoitteena oli, että hankintayksikkö voisi lopulta arvioida yhdenmukaisiksi täsmentyneiden tarjousten pisteytystä ja kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouspyynnön arviointikriteerien perusteella yksiselitteisesti ja tasapuolisesti. Jatkoneuvottelujen aikana hankintayksikkö on lähettänyt tarjoajille 13 yhteistä lisäselvityspyyntöä, joilla tarjouspyyntöä täsmennettiin ja tarjoukset saatettiin mahdollisimman vertailukelpoisiksi. Lisäksi tarjouspyyntöasiakirjoissa olleita teknisiä vaatimuksia täsmennettiin kunkin tarjoajan kanssa käydyissä teknisissä neuvotteluissa ja käydyssä kirjeenvaihdossa. Neuvottelumenettely on toteutettu tasapuolisesti ja syrjimättömästi kaikkien tarjoajien kanssa samassa tahdissa edenneen kysymys / vastaus menettelyn avulla. Hakija ei ole neuvotteluprosessin missään vaiheessa esittänyt huomautusta siitä, että sitä olisi kohdeltu epätasapuolisesti.

Hankintayksikkö on neuvottelumenettelyn kuluessa edellyttänyt kaikista tarjoukseen tehdyistä täsmennyksistä ja muutoksista mukaan lukien hankinnan kohteen muuttumisesta aiheutuvat hintamuutokset perusteluselvitykset, joiden sisältö on tarkistettu omilla ja tarpeen mukaan ulkopuolisilla asiantuntijoilla.

Tarjouspyynnön teknisessä erittelyssä oli vaatimuksena, että junien kokonaiskiertoaika automaattimetroreitillä saa olla enintään noin 50 minuuttia. Vertailuperusteiden mukaan tarjoajalla on ollut mahdollisuus saada lisäpisteitä, mikäli kiertoaika alittaa tarjouspyynnön vaatimuksen. Kiertoaikavaatimus on automaattimetrossa keskeinen, koska se mitoittaa tarvittavaa kalustoa. Tarjouspyynnön mukaan tarjousten vertailussa otetaan huomioon kiertoaikojen keskiarvo molemmista olemassa olevista reiteistä ja ilman laituriovia niin, että tarjouspyynnön vaatimus oli 50 minuuttia.

Voittanut tarjoaja ei ole kielletyllä tavalla muuttanut tarjouksensa kiertoaika-arvoa. Tarjouksia käsiteltäessä selvisi, että tarjoajien kiertoajat oli laskettu osin eri perusteilla ja että ne eivät siten olleet vertailukelpoisia. Tarjoajille toimitetussa lisäkirjeessä nro 5 (8.11.2007) tarkennettiin kiertoaikojen laskemisen perusteena olevia lähtöarvoja ja annettiin kaikille tarjoajille tarkistetut yhtenevät perusteet kiertoaikojen laskemiseksi sekä pyydettiin antamaan täsmennettyjen lähtöarvojen perusteella tarkennetut kiertoajat. Näitä yhtäläisillä perusteilla pyydettyjä tarjouksia käytettiin tarjousvertailussa ja tarjousten pisteytyksessä. Vertailussa käytetyt kiertoajat olivat siten hankintayksikön tiedossa jo kuusi kuukautta ennen hankintapäätöksen tekemistä.

Hankintayksikkö tarkistutti vielä saamansa kiertoaika-arviot omilla asiantuntijoillaan niiden loogisuuden ja hyväksyttävyyden toteamiseksi. Lisäksi tarjousten vertailussa käytettiin asiantuntijana ulkopuolista, puolueetonta, korkeakoulutasoista raideliikennetekniikan asiantuntijaa Saksasta. Hänellä ei lausuntonsa mukaan ollut huomautettavaa tarjoajien esittämiin kiertoaikalaskelmiin. Laskelmat oli tehty pyydettyjen perusteiden mukaan, ne olivat loogisia ja mahdollisia toteuttaa. Hankintayksiköllä ei ollut syytä epäillä tarjoajien kiertoaikailmoitusten paikkansapitävyyttä.

Hankintayksikkö on vielä myöhemmin lisäkirjeessään nro 13 (30.4.2008) pyytänyt tietoa junien kiertoajoista. Syynä tähän oli, että tuolloin tiedossa olleiden tarkentuneiden liikennöintisuunnitelmien vuoksi tarjoajilta haluttiin pyytää kiertoaikatietoja, jotka vastasivat todennäköisesti liikenteen alkaessa voimassa olevia parametreja vuorovälien ja junanpituuksien osalta. Saadut vastaukset olivat kaikki samansuuntaisia ja loogisia edellisten vastausten kanssa. Sanottuja, lisäkirjeessä 13 kiertoajoista pyydettyjä tietoja ei kuitenkaan käytetty tarjousten pisteytyksessä, koska lisäkirjeessä 13 annetut lähtöparametrit poikkesivat tarjouspyynnössä ilmoitetuista vertailuperusteiden lähtötiedoista. Tarjousten vertailu tehtiin siten kiertoaikojenkin osalta tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla. Kaikkien tarjoajien tarjoukset ja junien kiertoajat on arvioitu tarjouspyynnön mukaisesti ja perustuen hankintayksikön lisäkirjeessä nro 5 (8.11.2007) ilmoittamiin parametreihin ja tarjoajien niiden perusteella antamiin kiertoaikalaskelmiin. Hakijan väite siitä, että voittanut tarjoaja olisi muuttanut kiertoaikaansa kielletyllä tavalla tarjousvertailun kuluessa tai sen päätyttyä, on paikkansa pitämätön.

Hakijan ilmoittama vaadittua 50 minuuttia pidempi junien kiertoaika olisi merkinnyt käytännössä sitä, että hankintayksikkö olisi joutunut hankkimaan yhden ylimääräisen junan, ja junasta aiheutuva kustannus olisi voitu lisätä hakijan tarjouksen kokonaishintaan tarjouspyynnön kohdan 8.2 perusteella. Sanotusta lisäkustannusten huomioon ottamisesta ei kuitenkaan ollut riittävän selvästi ilmoitettu tarjouspyynnössä. Hakijan tarjouksessa oleva kiertoaikaa koskeva poikkeama voitiin kuitenkin tarjousten vertailussa katsoa sellaiseksi tarjousten arviointiperusteissa mainituksi poikkeamaksi, josta tehdään pelkästään pistevähennys kierrosaikojen vertailussa.

Kaikille tarjoajille on toimitettu hankintapäätöksen yhteydessä tarjousten vertailuasiakirja, josta ilmenee yksityiskohtaisesti tarjousten pisteytys mukaan lukien tieto tarjouksiin neuvotteluprosessin jälkeen jääneistä poikkeamista verrattuna tarjouspyynnön ja tarjousmenettelyn kuluessa siihen määritettyjen täsmennysten mukaisiin vaatimuksiin. Alkuperäiset hintatiedot ja tekniset selvitykset ovat olleet lähtökohta neuvottelumenettelylle, mutta hankinnan kohde on täsmentynyt kaikille tarjoajille menettelyn kuluessa lähetetyillä lisäselvitys- ja täsmennyskirjeillä. Tarjousten vertailu on suoritettu täsmentyneiden tarjousten perusteella neuvottelumenettelyn lopuksi.

Asiassa ei ole perusteita järjestää suullista käsittelyä.

SIEMENS OSAKEYHTIÖN LAUSUMAT

Siemens Osakeyhtiö on antanut kolme lausuntoa asiakirjan esittämistä koskevien hakijan vaatimusten johdosta. Siemens Osakeyhtiö on vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 18.580 eurolla korkoineen.

Siemens Osakeyhtiö on ilmoittanut 1.8.2007 antamansa tarjouksen kokonaishinnan olleen 92.909.441 euroa. Lisäksi yhtiö on ilmoittanut kyseisessä tarjouksessaan olleet metrojunien kiertoaikoja koskevat luvut.

Siemens Osakeyhtiön tarjouksen kokonaishinnan osatekijät ovat yhtiön tärkeä liikesalaisuus sisältäen yhtiön kaupallista ja luottamuksellista tietoa. Ne paljastavat yhtiön ja sen alihankkijoiden kustannustason ja kilpailukyvyn eri osakokonaisuuksissa.

Hakijan asiakirjan esittämistä koskeva vaatimus on junien kiertoaikojen osalta yksilöimätön ja perustelematon.

VASTASELITYS

Hakija on esittänyt vastaselityksessään, että hankintayksikkö on jo vuonna 2004 aloittamassaan avointa menettelyä käyttäen järjestetyssä tarjouskilpailussa pyytänyt ja saanut useita päteviä tarjouksia. Tarjouskilpailu keskeytettiin tuolloin kuitenkin perusteettomasti. Vuonna 2004 aloitettu tarjouskilpailu on ollut sama kuin hakemuksen kohteena oleva tarjouskilpailu.

Hankintayksikön tässä tapauksessa käyttämä hankintamenettely on ollut tosiasiallisesti hintojen tinkimisen tarkoituksessa väärin käytetty rajoitettu menettely, jota hankintayksikkö on virheellisesti kutsunut neuvottelumenettelyksi.

Eräät tarjoajat ovat tarjousaikana tiedustelleet hankintayksiköltä, ovatko tarjoushinnan muutokset sallittuja ja hankintayksikön edustaja on ilmoittanut muutosten olevan kiellettyjä ja jopa lainvastaisia. Hakija on tämän vuoksi antanut liian varhain lopullisen tarjouksensa, mitä yhtiö ei olisi tehnyt, jos tarjouspyynnössä olisi selkeästi todettu, että tarjoushintoja saa muuttaa.

Tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella pisteytyksen perusteena on tullut käyttää hankintayksikölle määräpäivään 1.8.2007 mennessä annettuja sitovia tarjouksia. Hankintayksikkö on kuitenkin antanut tarjouskilpailun pisteet Siemens Osakeyhtiön 15.5.2008 voimassa olleiden ja siten 1.8.2007 annetusta tarjouksesta muuttamien hinnan ja metrojunien kiertoaikalaskelman perusteella. Siemens Osakeyhtiö on voittanut tarjouskilpailun tarjouksensa hinnan ja metrojunien kiertoaikojen syrjivän ja väärin perustein tapahtuneen jälkikäteisen parantamisen avulla.

Hankintayksikkö on toimittanut tarjoajille vuoden 2008 helmikuussa tulkinnanvaraisen kirjeen, jossa on pyydetty esittämään hintojen tarkistus uusien takuu- ja vakuusehtojen mukaisesti. Muutettuja hintoja lienee käytetty hintavertailussa. Kaksi tarjoajaa alensi hintojaan ja hakija, tultuaan erehdytetyksi hankintailmoituksen tulkinnasta, nosti hintaansa. Hintoja ei olisi saanut muuttaa, koska 1.8.2007 annetut hinnat oli tarkoitettu lopullisiksi hinnoiksi.

Neuvottelumenettelystä tulee julkaista hankintailmoitus, jonka perusteella ehdokkaiden tulee tietää, että kysymys on aidosta neuvottelumenettelystä. Hankintailmoituksessa voidaan pyytää suuntaa-antava tarjous tai hankekuvaus. Hankintayksikkö on tässä tapauksessa pyytänyt yksilöityjen ehtojen mukaisen, komponenteiltaan ja hinnoiltaan lopullisen tarjouksen määräaikaan 1.8.2007 mennessä. Hakija ei ole katsonut, että tarjous olisi ollut vastoin tarjouspyyntöasiakirjojen sisältöä alustava tarjous tai että myöhemmässä vaiheessa annettaisiin mahdollisuus tarjouksen muuttamiseen tai pyydettäisiin uutta tarjousta.

Hankintayksikkö ei ole sitovat tarjoukset saatuaan avoimesti ja aidosti neuvotellut tarjoajien kanssa niistä automaattimetron ohjausjärjestelmän ominaisuuksista, jotka toteutettava metro tarvitsee. Automaattimetron ohjausjärjestelmän ominaisuudet olivat täsmällisesti määritetyt jo 27.4.2007 laaditussa tarjouspyynnössä ja sen liiteasiakirjoissa. Tälläkin perusteella 1.8.2007 jätettyjen tarjousten hintojen on tullut olla lopullisia.

Kyseessä ei ole ollut aito neuvottelumenettely, sillä neuvottelumenettelyssä ei pääsääntöisesti pyydetä ehdokkailta lopullisia ja sitovia tarjouksia. Tarjoajat tekevät sitovan tarjouksensa, kun neuvottelumenettelyllä saatu tekninen ratkaisu on lopullinen ja hankintasopimuksen sanamuoto viimeistelty.

Alan huippuasiantuntijan lausunnon mukaan tarjoajien ilmoittamien ajoaikojen ero voi kyseisessä tapauksessa olla enintään yhden prosentin sisällä automaattisessa metrossa. Kuitenkin Siemens Osakeyhtiön tarjouksessaan esittämä metrojunien kiertoaika on vertailussa ollut yli kuusi prosenttia parempi kuin vastaava hakijan aika. Keinotekoisesti muutettu kiertoaika Siemens Osakeyhtiön 1.8.2007 antamasta tarjouksesta 15.5.2008 annettuun tarjoukseen ratkaisi hankintakilpailun lopullisesti Siemens Osakeyhtiön hyväksi.

Hakijan tarjoushinta on ollut tarjouksen jättämisen määräpäivän 1.8.2007 jälkeen asiattomasti ulkopuolisten tiedossa.

Nyt kysymyksessä olevan tarjouspyynnön oli hankintayksikölle laatinut Siemens AG:n entinen tekninen johtaja konsulttityönä. Hän on ollut esteellinen tähän tehtävään.

LISÄKIRJELMÄT

Hakijan lisäkirjelmät

Hakija on lisäkirjelmissään esittänyt, että Siemens Osakeyhtiö ei ole asianosainen asiassa ja sen oikeudenkäyntikuluja koskeva vaatimus on lakiin perustumaton.

Hankintapäätöksestä käy ilmi, että Siemens Osakeyhtiön tarjouksessaan 1.8.2007 antamaa hintaa 92.909.441 euroa on alennettu, ja hankintapäätös on tehty virheellisin perustein. Vertailussa Siemens Osakeyhtiön hintana on käytetty 80.073.363 euroa, joka on olennaisesti halvempi kuin 1.8.2007 annettu tarjoushinta. Tarjouspyynnön mukaan hinnat on tullut antaa kiinteinä ja sitovina. Tarjoushintojen muuttamiselle ei ole ollut laillista perustetta.

Hankintayksikkö ei ole ilmaissut kaikkia tarjoajia koskien identtisiä ja täsmällisiä metrojunien kiertoaikojen laskennan premissejä. Hakijan tarjouksessa on ilmoitettu kiertoajaksi 51,7 minuuttia. Hankintayksikön lisäkirjeessä 8.11.2007 on kysytty raja-arvoja, joita hakija on käyttänyt laskiessaan sanottua kiertoaikaa. Hakija selvitti hankintayksikölle, että hakijan kiertoaikalaskelma sisälsi kahden metroaseman väliseen vähimmäisaikaan lisätyn 5 sekunnin marginaalin per kilometri ja junien asemalle saapumisnopeuden vähentämiseksi 90 sekunnin turvamarginaalin. Ilman näitä marginaaleja hakijan tarjoama kiertoajan keskiarvo olisi ollut 48,99 minuuttia eli alle 50 minuutin pisteytysrajan. Hankintayksikkö ei reagoinut hakijan lisäkirjeestä 8.11.2007 antamaan selvitykseen kiertoaikojen laskentatavasta, vaikka hankintayksikön olisi tullut ilmoittaa hakijan laskentaperusteiden poikkeavan kahden muun tarjoajan laskentaperusteista. Jos hankintayksikkö olisi huolehtinut siitä, että kaikki kolme tarjoajaa olisivat voineet laskea kiertoajat ja niiden keskiarvot samoilla premisseillä, aikojen keskiarvo olisi ollut lähes identtinen. Hankintayksiköllä olisi ollut mahdollisuus huolehtia siitä, että tarjoajia kohdellaan tasapuolisesti ja että hakijan avoin selvitys johtaa tarvittaviin toimiin laskentaperusteiden yhtenäistämiseksi. Hankintayksikkö on vähintään tuottamuksellisesti ylläpitänyt tilannetta, jossa tarjoajat eivät ole voineet laskea junien kiertoaikoja ja keskiarvoa samoin perustein.

Hakijan vertailupisteiden vähentämiselle puolella pisteellä ei ole ollut laillista perustetta.

Hankintayksikön lisäkirjelmät

Hankintayksikkö on lisävastineissaan esittänyt, että vuonna 2004 aloitettu hankintamenettely on keskeytetty ja kun kukaan tarjoajista ei ole tehnyt keskeyttämisestä hakemusta markkinaoikeuteen, keskeytyspäätös on lainvoimainen. Hankintayksiköllä on ollut asianmukaiset ja riittävät syyt hankintamenettelyn keskeyttämiselle. Aikaisemman tarjouskilpailun keskeyttäminen ei ole voinut vaikuttaa nyt kyseessä olevan tarjouskilpailun ratkaisuun. Aikaisempaa tarjouskilpailua koskevat hakijan väitteet on jätettävä tutkimatta.

Hankintayksikön käyttämä ulkopuolinen asiantuntija ei ole osallistunut tarjousten vertailuun eikä hänellä ole ollut käytettävissään tarjousten hintatietoja. Hänellä on ollut kokemuksia projekteista, joissa on käytetty Siemensin järjestelmiä. Tämän vuoksi hankintayksikkö on tarjouspyyntöä viimeistellessään huolehtinut siitä, että tekniseen määrittelyyn ei ole tullut sellaisia vaatimuksia, jotka olisivat suosineet Siemensiä. Hakija ei ole tarjousmenettelyn aikana väittänyt, että tekniset määritelmät jotenkin suosisivat Siemensiä eikä hakija ole tässä oikeudenkäynnissäkään yksilöinyt, mitä tällaiset Siemensiä suosivat tekniset vaatimukset olisivat.

Tarjouspyyntö on pyritty laatimaan niin, että siinä kuvataan pelkästään tavoitteet, jotka tarjottavalla järjestelmällä tulee saavuttaa. Tarkoituksena on ollut teknisen erittelyn määrittelyillä pitää avoimena useita teknisiä ratkaisuja, joilla asetettuihin tavoitteisiin voidaan päästä. Jokaisella tarjoajalla on ollut mahdollisuus tarjota omia teknisiä ratkaisujaan, kunhan ne vain täyttävät teknisten erittelyjen mukaiset tavoitteet. Hakija ei neuvottelumenettelyn kuluessa ole väittänyt, että tarjouspyynnön tekniset määritelmät suosisivat yhtä tarjoajaa, taikka esittänyt teknisten määritelmien tarkennus- tai muutosehdotuksia.

Kaikki kolme tarjousta on arvioitu samoilla tarjouspyynnön mukaisilla arviointiperusteilla ottaen huomioon tarjoajien osalta yhdenmukainen neuvotteluvaihe lisäkirjeineen ja niihin saatuine vastauksineen. Tarjousten pisteytys ja siihen liittyvät selvitykset toimitettiin hankintapäätöksen liitteinä kaikille tarjoajille heti hankintapäätöksen tekemisen jälkeen.

Lisäkirjeellä 5 (8.11.2007) kysyttyjen kiertoaikalaskelmien tekeminen kuuluu tarjoajan keskeiseen ammattitaitoon, kun otetaan huomioon hankinnan kohteena olevan automaattimetro, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena on kiertoaikojen minimointi ja hallinta. Hankintayksiköllä ei ole ollut oman tietonsa ja hankkimansa ulkopuolisen selvityksen perusteella syytä epäillä tarjoajien kiertoaikailmoitusten paikkansapitävyyttä.

Hankintayksikön tiedossa on, että junan maksimiajonopeus ei riipu automaatiojärjestelmästä vaan rataprofiilista, junakalustosta ja muista rataan liittyvistä fyysisistä ominaisuuksista. Lisäksi tarjouspyynnön kiertoaikavertailussa määritettiin yksiselitteisesti seisonta-ajat asemilla niin, että päivän aikana vaihtelevat erilaiset matkustajamäärät eivät vaikuta vertailuun. Kuitenkin automaatioajossa on merkittäviä viiveitä pysähdysten yhteydessä, jotka vaikuttavat ratkaisevasti kierrosaikaan. Näin ollen hakijan väite, että eri järjestelmien välinen ero kiertoajoissa voi olla vain noin yksi prosentti ei hankintayksikön ja sen käyttämien asiantuntijoiden mukaan pidä paikkaansa. Pysähdysten yhteydessä syntyvien viiveiden erot ovat eri järjestelmissä ratkaisevasti tätä suurempia. Myös kolmannen tarjoajan kiertoaika poikkesi selvästi muiden kiertoajasta.

Neuvottelumenettelyn luonteeseen kuuluu, että hankintayksiköllä on mahdollisuus täsmentää hankinnan kohdetta neuvottelumenettelyn kuluessa. Kaikkien hinnanmuutosten on tullut perustua niihin muutoksiin, joita hankintayksikkö on neuvottelumenettelyn kuluessa tehnyt hankinnan kohteeseen ja hankinnan ehtoihin. Neuvottelumenettelyssä kaikilla tarjoajilla on ollut sekä oikeus että velvollisuus tehdä tarpeellisia tarkennuksia tarjoukseensa vastauksena hankintayksikön tekemiin täsmennyspyyntöihin. Menettelyn alkuvaiheessa hakija yritti korottaa tarjoushintaansa, mutta luopui tästä hankintayksikön vaadittua perusteluja sille, kuinka tarjouksen kohteen muutokset olivat hakijan tapauksessa voineet vaikuttaa tarjoushintaan korottavasti.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1. kesäkuuta 2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan hankintalaissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat yksiköt, joiden toimialaan kuuluu vesihuolto, energiahuolto, liikenteen harjoittaminen tai teletoiminta, siinä laajuudessa kuin asetuksella säädetään. Kynnysarvot ylittävistä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun asetuksen (381/1998, jäljempänä peruspalveluasetus) 4 §:n 1 momentissa on lueteltu ne palvelutoiminnat, joihin peruspalveluasetusta sovelletaan. Momentin 4 kohdan mukaan peruspalveluasetusta sovelletaan muun muassa metrolla tapahtuvien julkisten kuljetuspalveluiden tarjoamiseen. Hankinnassa on kyse Helsingin kaupungin liikennelaitoksen toteuttamasta metron automatisoinnista ja kulunvalvontatekniikan uusimisesta ja hankinnan kokonaisarvo ylittää peruspalveluasetuksen 2 §:ssä tavara- ja palveluhankinnoille säädetyn kynnysarvon. Asiassa on näin ollen kysymys peruspalveluasetuksen soveltamisalaan kuuluvasta peruspalveluyksikön peruspalvelutoimintaa koskevasta hankinnasta.

Asian suullinen käsittely

Hakija on vaatinut, että asiassa järjestetään suullinen käsittely henkilötodistajien kuulemiseksi. Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan asian tosiseikat ovat kaikilta osin tulleet asianosaisten markkinaoikeudelle toimittamien kirjelmien ja kirjallisten todisteiden perusteella riittävästi selvitetyiksi niiden oikeudellista arviointia varten. Koska asian selvittämiseksi ei ole tarpeen järjestää suullista käsittelyä, markkinaoikeus ottaen huomioon hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin ja 38 §:n 1 momentin hylkää hakijan suullisen käsittelyn toimittamista koskevan vaatimuksen.

Tiedon antaminen asiakirjasta

Hakija on vaatinut saada käytettäväkseen Siemens Osakeyhtiön tarjouksessaan 1.8.2007 antaman kokonaishinnan osatekijöineen sekä junien kiertoajat täsmällisine laskentaperusteineen. Lisäksi hakija on vaatinut saada käytettäväkseen markkinaoikeudelle toimitetun hankintayksikön ja tarjoajien välisen kyseessä olevaan hankintamenettelyyn liittyvän kirjeenvaihdon.

Siemens Osakeyhtiö on vaatinut, että sen tarjoushinnan osatekijöitä ei anneta hakijalle. Hinnan osatekijät ovat yhtiön tärkeä liikesalaisuus ja ne sisältävät yhtiön kaupallista ja luottamuksellista tietoa. Hinnan osatekijät paljastavat Siemens Osakeyhtiön ja sen alihankkijoiden kustannustason ja kilpailukyvyn eri osakokonaisuuksissa.

Hankintayksikkö on kieltäytynyt antamasta hakijalle valitun tarjoajan hintatietoja ja junien kiertoaikalaskelmia sillä perusteella, että ne ovat liikesalaisuuksia ja valittu tarjoaja kieltänyt antamasta kyseisiä tietoja muille tarjoajille.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan hallintolainkäyttöasian käsittelyyn ja oikeudenkäyntiasiakirjoihin hallintotuomioistuimissa. Säännöksen 2 momentin mukaan, mitä laissa säädetään hallintotuomioistuimesta, koskee myös markkinaoikeutta silloin, kun asian käsittelyssä sovelletaan hallintolainkäyttölakia.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 1 §:n mukaan oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntiasiakirjat ovat julkisia, jollei kyseisessä laissa toisin säädetä. Lain 7 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjalla tarkoitetaan valituskirjelmää tai muuta vireillepanoasiakirjaa, valituksen kohteena olevaa päätöstä sekä muuta hallintotuomioistuimelle hallintolainkäyttöasiassa toimitettua asiakirjaa.

Lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (jäljempänä julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa.

Liikesalaisuuden käsitettä ei ole määritelty julkisuuslaissa taikka muuallakaan lainsäädännössä. Julkisuuslain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen mukaan (HE 30/1998 vp s. 95) liikesalaisuudella tarkoitetaan yleensä taloudellisluonteisia, lähinnä kaupankäynnin alaan kuuluvia yrityksen salaisuuksia. Liikesalaisuus voi olla myös tekninen salaisuus.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohtaa tulkittaessa tulee ottaa huomioon säännöksen tarkoitus, joka on yksityisen taloudellisen edun suojaaminen (HE 30/1998 vp s. 87). Salassapidon tarvetta tulee tarkastella sen elinkeinonharjoittajan näkökulmasta, jonka liikesalaisuudesta asiassa on kysymys.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa oikeudenkäynnin osapuolena olevan asian käsittelyyn. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi jättää 1 momentissa tarkoitetun tiedon antamatta silloin, kun kysymys on julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 1 tai 6 kohdassa salassa pidettäväksi säädetystä tiedosta, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole oikeutta asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä tai yksityistä etua. Säännöksen 6 kohdan mukaan asianosaisella ei ole oikeutta viranomaisen järjestämässä tarjouskilpailussa toisen tarjouksen tekijän liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin tarjouksen hintaa lukuun ottamatta.

Julkisuuslain 11 §:n 3 momentin mukaan, jos asiakirja kuuluu oikeudenkäyntiaineistoon, asianosaisen tiedonsaantioikeudesta on voimassa, mitä siitä säädetään oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain ja sen esitöiden (HE 12/2006 vp) mukaisesti asianosaisen tiedonsaantioikeudet oikeudenkäynnissä määräytyvät oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n mukaisesti, joten asiaan ei sovelleta sellaisenaan julkisuuslain 11 §:ssä säädettyjä asianosaisen tiedonsaantioikeuksia ja siinä tarkemmin erikseen määriteltyjä tiedonsaantioikeuden rajoituksia.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 3 momentin perusteluissa (HE 12/2006 vp s. 28) todetaan, että harkittaessa tiedon antamatta jättämistä asianosaiselle otetaan huomioon tiedon ilmaisemisesta aiheutuva haitta tai vahinko niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty julkisuuslaissa. Näitä etuja ovat muun muassa liike- ja ammattisalaisuuksien ja niihin rinnastettavien yritystoimintaa koskevien tietojen suojaaminen. Kysymys tietojen antamisesta on ratkaistava punnitsemalla yhtäältä salassapidon puolesta puhuvia seikkoja ja toisaalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kuuluu menettelyn vastavuoroisuus siten, että asianosaisella on mahdollisuus lausua käsityksensä esitetyistä vaatimuksista ja sellaisista selvityksistä, jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Valitun tarjoajan hintatiedot

Hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Siemens Osakeyhtiön luovuttamaan hakijalle 1.8.2007 toimittamansa ensimmäisen tarjouksen hintatiedot. Hakija on myös vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan esittämään hakijalle sanotun tarjouksen täsmällinen kokonaishinta ja mahdolliset osahinnat ilman niiden laskentaperusteita, jotka hinnat Siemens Osakeyhtiö esitti tarjousten jättämiselle asetetussa määräajassa tarjouksen hintalomakkeella.

Siemens Osakeyhtiö on ilmoittanut markkinaoikeudelle Siemens Osakeyhtiön ja Siemens Transportation Systems SAS:n 1.8.2007 antaman yhteisen tarjouksen kokonaishinnan. Sanottu ilmoitus on annettu hakijalle tiedoksi.

Kysymyksessä olevat Siemens Transportation Systems SAS:n ja Siemens Osakeyhtiön yhteisen tarjouksen yksikköhintoja sisältävät tiedot liittyvät yhtiöiden elinkeinotoimintaan ja näiden tietojen joutuminen kilpailevien elinkeinonharjoittajien tietoon antaisi näille kilpailuetua. Yhtiöillä on objektiivisesti arvioiden tietoihin salassapitointressi. Hakija on katsonut, että sen oman tarjouksen liitteenä olevat vastaavia yksikköhintoja koskevat tiedot ovat sen liikesalaisuuksia. Tarjousten vertailussa keskeisenä on ollut tarjouksen kokonaishinta, eikä yksikköhinnoilla ole varaosia lukuun ottamatta ollut itsenäistä merkitystä. Siemens Osakeyhtiön ja Siemens Transportation Systems SAS:n 1.8.2007 toimittaman ensimmäisen tarjouksen yksikkökohtaiset hintatiedot eivät ole olleet tarjousten vertailun perusteena, vaan hankintayksikkö on tarjouksia arvioidessaan vertaillut tarjoajien tarjouspyynnön liitteenä 5 olleen hintalomakkeen mukaisesti antamia lopullisia hintatietoja. Hankintayksikkö on ilmoittanut toimittaneensa hakijalle tarjousten lopullisen vertailun pohjana olleet Siemens Osakeyhtiön ja Siemens Transportation SAS:n sekä muiden tarjoajien hintatiedot sekä tarjoukseen neuvotteluprosessin jälkeen jääneet poikkeamat verrattuna tarjouspyynnön vaatimuksiin ja hankintayksikön neuvotteluprosessin kestäessä määrittämiin vaatimuksiin. Hakijalla on siten katsottava olleen riittävät tiedot esittämiinsä hintatietoihin mahdollisesti liittyneisiin virheisiin vetoamiseksi ja niiden saattamiseksi markkinaoikeuden tutkittavaksi. Mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hakijan vaatimien Siemens Transportation Systems SAS:n ja Siemens Osakeyhtiön liikesalaisuuksiksi katsottavien hintatietojen antamatta jättäminen ei vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Edellä olevan johdosta kyseinen tiedon antamista asiakirjasta koskeva vaatimus on hylättävä.

Metrojunien kiertoaikojen laskentaperusteet

Hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön ilmoittamaan Siemens Osakeyhtiön tarjousten jättämiselle asetetussa määräajassa 1.8.2007 ja sen jälkeen juuri ennen hankintapäätöksen tekemistä muutetut metrojunien kiertoaikojen täsmälliset laskentaperusteet.

Siemens Osakeyhtiö on ilmoittanut markkinaoikeudelle tiedon Siemens Transportation Systems SAS:n ja Siemens Osakeyhtiön tarjouksen 1.8.2007 mukaisista metrojunien kiertoajoista. Sanottu tieto metrojunien kiertoajoista on annettu hakijalle tiedoksi.

Havaittuaan tarjouspyynnön perusteella tehdyissä kiertoaikalaskelmissa eroavuuksia, hankintayksikkö on lisäkirjeellään 5 (8.11.2007) toimittanut kaikille tarjoajille täsmennetyt kiertoaikojen laskentaperusteet. Hankintayksikön ilmoituksen mukaan tarjousvertailussa käytetyt kiertoaikalaskelmat on toimitettu hankintayksikölle kyseisen lisäkirjeen perusteella jo kuusi kuukautta ennen hankintapäätöksen tekemistä. Hankintayksikkö on ilmoittanut pyytäneensä vielä lisäkirjeessä 13 (30.4.2008) informaatiota junien kiertoajoista tarkentuneiden liikennöintisuunnitelmien vuoksi. Saatuja laskelmia ei kuitenkaan käytetty tarjousten vertailussa.

Siemens Transportation Systems SAS:n ja Siemens Osakeyhtiön tarjoukseen sisältyvät metrojunien kiertoaikojen yksityiskohtaiset laskentaperusteet liittyvät yhtiöiden elinkeinotoimintaan ja tarjotun järjestelmän yksityiskohtiin. Näiden tietojen joutuminen kilpailevien elinkeinonharjoittajien tietoon antaisi näille kilpailuetua. Yhtiöillä on objektiivisesti arvioiden tietoihin salassapitointressi. Hakija on katsonut, että sen oman tarjouksen liitteenä olevat vastaavat tiedot ovat sen liikesalaisuuksia. Hakijalla on lisäksi ollut käytössään vastaavat hankintayksikön ilmoittamat kiertoaikojen laskentaperusteet sekä toisaalta Siemens Transportation Systems SAS:n ja Siemens Osakeyhtiön tarjoukseen sisältyvät kiertoaikatiedot. Hakijalla on siten katsottava olleen riittävät tiedot esittämiinsä junien kiertoaikoihin mahdollisesti liittyneisiin virheisiin vetoamiseksi ja niiden saattamiseksi markkinaoikeuden tutkittavaksi. Kun lisäksi otetaan huomioon se, että lisäkirjeen 13 johdosta toimitettuja kiertoaikalaskelmia ei ole käytetty tarjousten vertailussa, markkinaoikeus katsoo, että hakijan vaatimien Siemens Transportation Systems SAS:n ja Siemens Osakeyhtiön liikesalaisuuksiksi katsottavien kiertoaikojen laskentaperusteiden antamatta jättäminen ei vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Edellä olevan johdosta kyseinen tiedon antamista asiakirjasta koskeva vaatimus on hylättävä.

Hankintayksikön ja tarjoajien välinen kirjeenvaihtoaineisto

Hakija on vielä vaatinut, että sen edustajat saavat markkinaoikeudessa perehtyä markkinaoikeuteen toimitettuun hankintayksikön ja tarjoajien väliseen kirjeenvaihtoaineistoon. Markkinaoikeus toteaa, että kyseinen kirjeenvaihtoaineisto sisältää muun ohella aiemmin mainittuja valitun tarjoajan hinta- ja kiertoaikatietoja.

Neuvottelumenettelyn kuluessa hankintayksikkö on ilmoituksensa mukaan toimittanut kaikille tarjoajille yhdenmukaisesti yhteensä 13 lisäkirjettä. Kaikki tarjoajat ovat ilmoittaneet, että niiden neuvottelumenettelyn kuluessa hankintayksikön lisäkirjeiden johdosta antamat vastaukset ja selvitykset sisältävät niiden liikesalaisuuksia ja ovat sen vuoksi salassa pidettäviä. Kysymyksessä olevat tarjoajien vastauksiin ja selvityksiin sisältyvät tiedot liittyvät tarjoajien elinkeinotoimintaan ja näiden tietojen joutuminen kilpailevien elinkeinonharjoittajien tietoon antaisi näille kilpailuetua. Yhtiöillä on objektiivisesti arvioiden tietoihin salassapitointressi. Hakijan yksilöimätön vaatimus kohdistuu laajaan aineistoon, jonka muodostamasta kokonaisuudesta ei ole erikseen eroteltavissa salassa pidettäviä ja julkisia osioita. Markkinaoikeus katsoo, että sanottuun kirjeenvaihtoaineistoon perehtymistä koskevan hakijan vaatimuksen epääminen ei vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Edellä olevan johdosta kyseinen tiedon antamista asiakirjasta koskeva vaatimus on hylättävä.

Hankintamenettely

Hankintayksikön vuonna 2004 aloittamaa ja 2006 keskeyttämää hankintamenettelyä koskeva hankintamenettelyn keskeyttämispäätös on lainvoimainen. Markkinaoikeus ei lausu vuonna 2004 aloitettua hankintamenettelyä koskevista väitteistä.

Hankintamenettelyn valinta

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on kilpailun aikaansaaminen ja tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Hankintalain 3 §:n mukaan vähintään tietyn markkamäärän eli kynnysarvon suuruisia ja kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskevista menettelytavoista ja muista kysymyksistä säädetään asetuksella Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

Peruspalveluasetuksen 3 §:n 1 momentin 7 kohdan (1247/1997) mukaan neuvottelumenettelyllä tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö ottaa yhteyttä valitsemiinsa toimittajiin ja neuvottelee yhden tai useamman kansa sopimuksen ehdoista.

Peruspalveluasetuksen 10 §:ssä säädetään hankintamenettelyn valinnasta. Pykälän 1 momentin mukaan hankintayksikön, joka aikoo hankkia tavaroita tai liitteessä A lueteltuja palveluja, järjestää suunnittelukilpailun tai toteuttaa rakennushankkeen, on käytettävä avointa tai rajoitettua menettelyä tai neuvottelumenettelyä. Säännöksen mukaan tarjouskilpailusta on julkaistava ilmoitus (hankintailmoitus).

Peruspalveluasetuksen 10 §:ssä ei ole asetettu rajoituksia neuvottelumenettelyn käytölle. Neuvottelumenettelyn käyttäminen hankintamenettelyissä, joihin sovelletaan peruspalveluasetusta, ei siten hakijan väittämin tavoin edellytä erityisiä syitä.

Asiassa saadun selvityksen perusteella kysymyksessä oleva hankinta on toteutettu peruspalveluasetuksen 3 §:n 1 momentin 7 kohdassa (1247/1997) tarkoitettuna neuvottelumenettelynä, josta on julkaistu hankintailmoitus. Kysymyksessä on ollut peruspalveluasetuksen soveltamisalaan kuuluva hankinta. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti valitessaan hankintamenettelyksi neuvottelumenettelyn.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalaki tai peruspalveluasetus ei sisällä neuvottelumenettelyssä noudatettavaa menettelytapaa koskevia tarkempia säännöksiä. Neuvottelumenettelyssä on kuitenkin noudatettava tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Oikeuskäytännössä neuvottelumenettelyn on katsottu sisältävän jo sanamuotonsa perusteella jonkinasteisen neuvotteluvapauden ja joustavuuden, jolloin menettelyyn ei voida tältä osin soveltaa täysin samoja oikeusohjeita kuin avoimessa tai rajoitetussa hankintamenettelyssä, jossa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimuksesta johtuen tarjousten tulee lähtökohtaisesti olla lopullisia, ja jossa tarjouspyyntöä vastaamattomat ja vertailukelvottomat tarjoukset on hylättävä.

Neuvottelumenettelyn kulku

Hankintayksikön 31.3.2007 julkaiseman hankintailmoituksen mukaan hankinnan kohteena on Helsingin metron automaattinen ohjausjärjestelmä, joka mahdollistaa liikennöinnin ilman kuljettajia. Hankinta käsittää tarvittavien järjestelmien (ATC, ATS, ATO, ATP, asetinlaitteet, GIDS/PSD ja apujärjestelmät) suunnittelun, toimittamisen, asentamisen, testauksen, koulutuksen ja käyttöönoton. Hankintailmoituksen mukaan hankintaan liittyy lisähankintamahdollisuuksina järjestelmän hankinta länsimetroon (Espoo) ja laituriovien hankinta Helsingin metroon ja länsimetroon. Menettelyksi hankintailmoituksessa on ilmoitettu neuvottelumenettely ja sopimuksentekoperusteiksi taloudellisesti edullisin tarjous, kun otetaan huomioon eritelmissä tai tarjouspyynnössä taikka neuvottelukutsussa esitetyt perusteet.

Hankintayksikkö on saanut osallistumisilmoituksen kuudelta tarjoajalta, joille se on lähettänyt 27.4.2007 päivätyn tarjouspyynnön. Tarjouspyynnön liitteenä on ollut sopimusluonnos, tekninen erittely liitteineen, malli poikkeamaluettelosta, malli viiteluettelosta, hintalomake ja Helsingin kaupungin yleiset hankintaehdot 1.11.1994.

Neuvottelumenettelyn kulku on kuvattu tarjouspyynnön kohdassa 4 ”Hankinnasta tehtävä sopimus”. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että hankintayksikkö käy tarjousten saapumisen jälkeen ensimmäisen, tarkentavan neuvottelukierroksen tarjoajien kesken ja tekee päätöksen jatkoneuvotteluihin valittavista tarjoajista. Valintaperusteena jatkoneuvotteluihin käytetään alustavaa tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden tarkistamista ja tarjousten vertailua. Jatkoneuvotteluihin valitaan yksi tai useampia tarjoajia, joiden tarjous on tarjouspyynnön mukainen ja jotka ovat tarjousten alustavan vertailun perusteella tehneet kokonaistaloudellisesti edullisimmat tarjoukset.

Tarjouspyynnön mukaan jatkoneuvotteluihin valittujen tarjoajien kanssa käynnistettävissä jatkoneuvotteluissa käydään läpi tarjoukset kaikilta osiltaan mukaan luettuna mahdolliset poikkeukset hankintayksikön sopimusluonnoksen ja sen liitteiden vaatimuksista niin yksiselitteisesti, että jatkoneuvottelujen jälkeen hankintayksiköllä on edellytykset tehdä lopullinen valinta ja hankintapäätös.

Tarjouspyynnössä on myös todettu, että jatkoneuvottelujen tarkoituksena on täsmentää ja tarkentaa hankintasopimusluonnosta ja sen liitteitä niin, että hankintayksikön on mahdollista arvioida pisteytystä ja tarjousten keskinäistä kokonaistaloudellista edullisuutta mahdollisimman tarkasti. Jatkoneuvottelujen jälkeen tarjousten tarkkuustaso on mahdollisimman samanlainen ja tarjoukset poikkeavat mahdollisimman vähän tarjouspyyntöprosessissa määritellyistä tavoitteista ja jäljelle jäävät poikkeamat tulevat mahdollisimman yksityiskohtaisesti selvitettyä ja otettua vertailussa huomioon.

Tarjouspyynnössä on vielä ilmoitettu, että hankintayksikkö varaa itselleen oikeuden tehdä pienehköjä täsmennyksiä ja täydennyksiä tarjouspyyntöasiakirjoihin hankintamenettelyn kestäessä, ja että tällaiset mahdolliset muutokset ja täsmennykset toimitetaan yhtä aikaa kaikille tarjoajille.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella tarjousten avaamisen jälkeen neuvottelumenettelyn kuluessa hankintayksikkö on lähettänyt tarjoajille 13 lisäkirjettä, joissa on täsmennetty hankinnan kohdetta ja tarkennettu tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyjä seikkoja. Hankintayksikkö on lisäkirjeissään vastannut tarjoajien esittämiin kysymyksiin ja käynyt tarjoajien kanssa tarkentavia neuvotteluja tarjouksista.

Lisäkirjeissä on tuotu esiin se, että tarjoajien on perusteltava hankinnan kohteen täsmennysten vaikutukset tarjoushintoihin. Esimerkiksi lisäkirjeessä 8 (22.1.2008) hankintayksikkö on edellyttänyt, että tarjoajat ottavat lisäselvityksensä liitteeksi alkuperäisen tarjouksen mukana toimittamansa hintasivut tarkistettuina ottaen huomioon kaikki hankintayksikön lisäkirjeissä 1–8 tarjouspyyntöön tehdyt täsmennykset ja niiden vaikutukset tarjousten hintoihin.

Jatkoneuvottelujen käynnistämistä koskevassa lisäkirjeessä 9 (8.2.2008) hankintayksikkö on ilmoittanut päivittävänsä tarjouspyynnön liitteenä olleen sopimusluonnoksen lähettämiensä lisäkirjeiden ja tekemiensä kannanottojen mukaiseksi ja toimittavansa sen tarjoajille pohjaksi käytäville jatkoneuvotteluille. Kirjeessä on esitetty kullekin tarjoajalle oma kaupallisen neuvottelun ajankohta ja ilmoitettu, että tarvittaessa järjestetään kaupallisista asioista vielä toinen neuvottelukierros. Kirjeen mukaan tarjoajien kanssa käydään myös teknisiä liiteluonnoksia koskevat jatkoneuvottelut.

Lisäkirjeessä 11 (10.3.2008) hankintayksikkö on pyytänyt tarjoajia selvittämään ja perustelemaan neuvottelumenettelyn aikana täsmentyneen hankinnan kohteen vaikutukset tarjoukseensa ja sen hintaan.

Tarjoushinta

Hakijan mukaan hankintayksikkö on käyttänyt neuvottelumenettelyä tarjoushinnan tinkimiseen ja että valittu tarjoaja on saanut hinnan osalta liikaa pisteitä.

Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä on ollut neuvottelumenettely, jossa hankintamenettelyn luonne huomioon ottaen on voitu neuvotella kaikista tarjousten yksityiskohdista. Kuitenkin neuvottelumenettelykään ei saa tähdätä mahdollisten aikaisempien sitovien tarjousten tinkimiseen, vaan tarjousten hinnan tarkistusten tulee vastata suunnitelmamuutoksia.

Tarjouspyynnön kohdan 5 ”Tarjouksen hintatiedot” mukaan hinnat on tullut ilmoittaa kiinteinä ilman arvonlisäveroa. Hintoja on tarjouspyynnön mukaan voitu tarkistaa ainoastaan tarjouspyynnön liitteenä 1 olevan sopimusluonnoksen kohdassa 4 ”Hinnat” mainituissa tilanteissa. Näitä ovat veroissa tai muissa viranomaisten määräämissä julkisissa maksuissa mahdollisesti tapahtuvat muutokset, jotka eivät olleet tiedossa ennen sopimuksen voimaantuloa. Lisäksi mainitussa kohdassa on käsitelty varaosien ja huoltopalveluiden hintojen mahdollisia muutoksia.

Markkinaoikeus katsoo, että huolimatta tarjouspyynnön vaatimuksesta ilmoittaa hinnat kiinteinä tarjoajien on tullut neuvottelumenettelyn luonteen ja menettelyn aikana tarjoajille toimitetuista lisäkirjeistä ilmenevällä tavalla neuvoteltujen asiakokonaisuuksien laajuuden perusteella ymmärtää, että 1.8.2007 mennessä annetut tarjoukset eivät ole olleet lopullisia vaan ne ovat täsmentyneet myös hintojen osalta neuvottelujen edetessä. Lisäksi siltä osin kuin hankintayksikkö on pyytänyt lisäkirjelmissään ilmoittamaan hankinnan kohteen täsmennysten vaikutuksia tarjoushintoihin, tarjoajat ovat antamissaan selvityksissä näin myös tehneet.

Siemens Transportation Systems SAS:n ja Siemens Osakeyhtiön 1.8.2007 antamassa tarjouksessa kokonaishinnaksi ilman huoltosopimusta on ilmoitettu 92.909.441 euroa. Neuvottelumenettelyn kuluessa hankintayksikkö on aiemmin mainitulla tavalla esittänyt tarjoajille hankinnan kohteen täsmennyksiä ja pyytänyt tarjoajilta selvitykset täsmennysten vaikutuksista tarjousten hintoihin. Hankintayksikkö on tehnyt saamiensa selvitysten perusteella tarjouksista hintavertailun, jossa tarjousten hintoja on vertailtu tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti. Hintavertailussa Siemens Transportation Systems SAS:n ja Siemens Osakeyhtiön kokonaishinta ilman huoltosopimusta on ollut 82.555.181 euroa.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella neuvottelumenettelyn aikana Siemens Transportation Systems SAS:n ja Siemens Osakeyhtiön 1.8.2007 antamaan tarjoushintaan tehdyt muutokset ovat perustuneet hankintayksikön neuvottelujen kuluessa tekemiin hankinnan kohteen täsmennyksiin. Muutokset eivät siten ole merkinneet 1.8.2007 annetussa tarjouksessa ilmoitetun hinnan hankintasäännösten vastaista tinkimistä. Kun hintavertailu on lisäksi tehty tarjouspyynnössä etukäteen ilmoitettujen arviointiperusteiden mukaisesti, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole tältä osin menetellyt hakijan esittämällä tavalla virheellisesti.

Junien kiertoajat

Hakijan mukaan Siemens Transportation Systems SAS:n ja Siemens Osakeyhtiön tarjoukseen sisältyviä junien kiertoaikoja on muutettu vain vähän ennen hankintapäätöksen tekemistä hankintayksikön kyselyn perusteella. Lisäksi hakijan mukaan tarjoajien kiertoaikoja ei ole laskettu yhtäläisin laskentaperustein. Vielä hakijan mukaan sen vertailupisteiden vähentämiselle puolella pisteellä ei ole ollut laillista perustetta.

Tarjouspyynnön kohdan 9 ”Tarjousten vertailu” mukaan tarjouksia arvioidaan muun muassa junien kiertoajan osalta. Tarjouspyynnön liitteenä 2 olleessa teknisessä erittelyssä on ilmoitettu tarkempia tietoja ja ehtoja, jotka junien kiertoajan laskemisessa on huomioitava.

Tarjouspyynnössä on vielä todettu, että hankintayksikkö varaa itselleen oikeuden tehdä pienehköjä täsmennyksiä ja täydennyksiä tarjouspyyntöasiakirjoihin hankintamenettelyn kestäessä, ja että tällaiset mahdolliset muutokset ja täsmennykset toimitetaan yhtä aikaa kaikille tarjoajille.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että tarjoukset saatuaan se oli havainnut, että tarjouksissa ilmoitetut junien kiertoajat oli laskettu osittain eri perusteilla eivätkä ne siten olleet vertailukelpoisia keskenään. Hankintayksikkö on lisäkirjeessään 5 (8.11.2007) tarkentanut kiertoaikojen laskemisen perusteena olevia tietoja ja antanut tarjoajille tarkistetut perusteet kiertoaikojen laskemiseksi. Lisäkirjeessä on pyydetty tarjoajia antamaan täsmennettyjen lähtöarvojen perusteella tarkennetut kiertoajat.

Siemens Osakeyhtiö on lisäkirjeessä 5 ilmoitettujen täsmennysten johdosta muuttanut kiertoaikalaskelmaansa. Yhtiö on toimittanut täsmentyneen kiertoaikalaskelmansa hankintayksikölle 28.11.2007 päivätyllä kirjelmällä.

Hankintayksikkö on vielä lisäkirjeessä 13 (30.4.2008) pyytänyt tarjoajilta lisätietoja junien kiertoajoista tarkentuneiden liikennöintisuunnitelmien vuoksi. Hankintayksikkö ei kuitenkaan ole käyttänyt näin saamiaan lisätietoja tarjousten vertailussa.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on suorittanut tarjousten vertailun junien kiertoaikojen osalta niiden laskentaperusteiden mukaisesti, jotka se on esittänyt tarjouspyynnössä ja joita se on täsmentänyt lisäkirjeessään 5. Vertailtavien kiertoaikojen perusteena ovat olleet tarjoajien lisäkirjeeseen 5 toimittamissa selvityksissä esittämät kiertoaikalaskelmat. Siemens Transportation Systems SAS:n ja Siemens Osakeyhtiön osalta tarjousvertailussa ei siten ole käytetty hakijan väittämällä tavalla vain vähän ennen hankintapäätöksen tekemistä muutettuja kiertoaikoja. Asiassa ei myöskään ole ilmennyt, että tarjoajille toimitetuissa kiertoaikalaskelmien laskentaperusteissa olisi ollut eroavuuksia. Hankintayksikkö on ilmoittanut lisäksi tarkistuttaneensa saamansa kiertoaikalaskelmat ulkopuolisella asiantuntijalla, jonka mukaan kiertoaikalaskelmat on tehty pyydettyjen perusteiden mukaan ja ne ovat olleet loogisia ja mahdollisia toteuttaa. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa tarjouksissa ilmoitettujen tietojen oikeellisuuteen.

Tarjouspyynnön kohdan 8.2 ”Hankinnalle asetetut vähimmäisvaatimukset” mukaan mikäli tarjous ei täytä tarjouspyyntöasiakirjojen vaatimuksia, tarjous hylätään. Tarjouksen pyytäjä voi kuitenkin hyväksyä merkitykseltään tai vaikutuksiltaan vähäisiksi arvioimansa poikkeukset tarjouspyyntöasiakirjoissa edellytetystä. Vastaavasti tarjouspyynnön kohdan 9 ”Tarjousten vertailu” arvioitavia ominaisuuksia käsittelevässä alakohdassa 2.g. ”mahdolliset poikkeamat tarjouspyynnöstä” on ilmoitettu, että tarjouksen pyytäjä voi hyväksyä vähäisiä poikkeamia tarjouspyynnön vaatimuksista, kuten kohdassa 8.2 on selvitetty. Poikkeamat otetaan huomioon siten, että kustakin vähäisestä poikkeamasta vähennetään puoli vertailupistettä.

Tarjouspyynnön liitteenä 2 olleen teknisen erittelyn osassa C ”Operatiivinen erittely” on ilmoitettu seuraavaa:

”Tyypillinen matka-aika Ruoholahden asemalaiturilta Itäkeskuksen asemalaiturille on noin 17 minuuttia, Ruoholahden asemalaiturilta Mellunmäen asemalaiturille (tai vastaavasti Ruoholahdesta Vuosaareen) noin 23 minuuttia. Näihin aikoihin sisältyvät pysähdykset asemilla myöhemmin tässä erittelyssä ilmoitettujen pysähdysaikojen mukaisesti.

Junien kokonaiskierrosaika (Ruoholahti – Mellunmäki – Ruoholahti, Ruoholahti – Vuosaari – Ruoholahti) kaikki pysähdysajat ja kaksi kääntöaikaa mukaan lukien on näin ollen yhteensä noin 50 minuuttia.

Tämä kaupallinen nopeus ja nämä matka-ajat on saavutettava myös automatisoitua järjestelmää käytettäessä täyden kaluston miehittämättömässä käytössä. Virtuaalisten suojavälien jako, reaktioajat, prosessointiajat jne. eivät saa vaikuttaa matka-aikoihin niin, että edellä mainitut kierrosajat ja matka-ajat ylittyvät.

Myöskään 90 sekunnin vuorovälien noudattaminen ei saa vaikuttaa alentavasti kaupalliseen nopeuteen.

Toimittajan on vahvistettava tarjouksessaan simuloinnilla ja/tai laskelmilla ehdottamansa ratkaisun yhteensopivuus edellä mainittujen vaatimusten kanssa.”

Hakijan ilmoittamien junien kiertoaikojen keskiarvo on ollut 51,70 minuuttia. Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että hakijan tarjous poikkesi tarjouspyynnön liitteenä olleessa teknisessä erittelyssä edellytetystä 50 minuutin kiertoajasta, joten poikkeama on voitu ottaa pisteytyksessä huomioon tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on tarjouspyynnön sanamuodon sekä hankintayksikölle tarjousten vertailussa kuuluvan harkintavallan nojalla voinut katsoa, että tarjouspyynnön liitteenä olleessa teknisessä erittelyssä edellytetyn 50 minuutin kiertoajan ylittyminen 1,70 minuutilla on ollut tarjouspyynnössä tarkoitettu vähäinen poikkeama, ja siten vähentää hakijan saamia pisteitä tällä perusteella puolella pisteellä.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole suorittanut tarjousten vertailua junien kiertoaikojen osalta hakijan esittämällä tavalla virheellisesti.

Johtopäätös

Edellä olevilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankinnassaan hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti huomioon ottaen hakija saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sitä vastoin olisi kohtuutonta, että hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hakija on velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut.

Pääasian osalta Siemens Osakeyhtiöltä on pyydetty lausuma sen johdosta, että hakija on vaatinut yhtiötä esittämään Siemens Transportation Systems SAS:n kanssa yhteisesti antamassaan tarjouksessa esitettyjä tietoja. Tästä on aiheutunut Siemens Osakeyhtiölle kuluja. Lisäksi yhtiö on lausunut väliaikaista kieltoa koskevan hakijan vaatimuksen johdosta. Olisi kohtuutonta, jos lausunnon antaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hakija on sen vuoksi velvoitettava korvaamaan myös Siemens Osakeyhtiön kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää Ansaldo STS Sweden AB:n hakemuksen.

Markkinaoikeus hylkää Ansaldo STS Sweden AB:n tiedon antamista asiakirjasta koskevat vaatimukset.

Markkinaoikeus velvoittaa Ansaldo STS Sweden AB:n korvaamaan Helsingin kaupungin oikeudenkäyntikulut 7.500 eurolla ja Siemens Osakeyhtiön oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla.

Oikeudenkäyntikuluille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Sami Rautiainen ja Johanna Lähde