18.12.2009

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on pyytänyt 8.10.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä ja 8.10.2008 julkaistulla hankintailmoituksella tarjouksia arvioidulle ajalle 9.10.2008–31.12.2010 muun ohella metsäkoneenkuljettajan koulutuksesta. Hankintayksikkö on saanut kaksi tarjousta.

Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on päätöksellään 13.11.2008 drno 139/632/2008 valinnut metsäkoneenkuljettajan koulutuksen toteuttajaksi Jalasjärven kunnan omistaman JAKK-nimisen liikelaitoksen.

Hyväksytyn tarjouksen mukaan hankinnan arvonlisäveroton arvo on noin 211.800 euroa.

Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on markkinaoikeuteen 9.12.2008 saapuneessa selvityksessään ilmoittanut, että se ei pane hankintapäätöstään täytäntöön ennen kuin markkinaoikeus on antanut ratkaisun asiassa.

Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen nimi on muuttunut vuoden 2009 alusta Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukseksi. Hankintayksiköstä käytetään jäljempänä myös nimeä Pohjanmaan TE-keskus.

HAKEMUS

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa edellä mainitun Pohjanmaan TE-keskuksen päätöksen.

Voittaneella tarjoajalla ei ole ollut ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa eikä julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitettua koulutuksen järjestämislupaa. Lisäksi voittaneelta tarjoajalta on puuttunut voimassa oleva sopimus näyttöjen vastaanottamisesta Kurun ja Porin ammattiopistojen kanssa. Edelleen voittaneen tarjoajan tarjous on ollut alihinnoiteltu ja tarjousten vertailu on suoritettu virheellisesti toimitusvarmuutta koskevan vertailuperusteen osalta.

SELVITYS

Pohjanmaan TE-keskus on vaatinut, että markkinaoikeus jättää hakemuksen myöhään saapuneena tutkimatta.

LAUSUMA

Hakija ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta lausuman antamiseen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakemuksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 77 §:n perusteella hakemus markkinaoikeudelle on tehtävä kirjallisesti
14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon 73 §:n 1 momentissa tarkoitetusta päätöksestä sekä hakemusosoituksen.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Päätökseen tulee liittää kirjallinen ohje asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Päätös perusteluineen sekä hakemusosoitus on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksen ja hakemusosoituksen tiedoksi, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua niiden lähettämisestä.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp) 77 §:n kohdalla todetaan muun muassa, että pykälän mukaan hakemus markkinaoikeudelle olisi tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä. Esitöissä todetaan lisäksi muun ohella, että määräaika muutoksenhakemiselle alkaisi kulumaan päätöksen tiedoksisaannista. Edellä 73 §:n mukaan asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä ja hakemusosoituksesta tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä tiedoksiantoa koskevan asiakirjan antamisesta postin kuljettavaksi. Aikamääre vastaa muun muassa hallintolain ja kuntalain tiedoksiantamissäännöksiä.

Sanotuissa esitöissä 73 §:n 1 momentin kohdalla todetaan muun muassa, että muutoksenhaulle säädetty määräaika lähtisi kulumaan siitä, kun hakija on saanut tai katsotaan saaneen perustellun päätöksen muutoksenhakuohjeineen tiedoksi. Päätös muutoksenhakuohjeineen voitaisiin antaa tiedoksi tavallisena kirjelähetyksenä. Päätöksentekomenettelyä ja siten myös tiedoksiantoa koskisivat hallintolain (434/2003) ja kuntalain (365/1995) yleiset säännökset. Hankintayksikkö voisi siten harkintansa mukaan käyttää muitakin tiedoksiantotapoja kuten todisteellista tiedoksiantoa, mikä vastaa nykyistä käytäntöä. Tiedoksisaannin katsottaisiin tapahtuneen, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

Markkinaoikeuden päätöksissä 30.6.2006 nro 150/06, 5.10.2007 nro 351/07 ja 3.6.2008 nro 237/08 hakijana on ollut yksityinen taho, joka on ilmoittanut saaneensa sille postitetut päätösasiakirjat tiedokseen ennen kuin seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä. Markkinaoikeus on näissä päätöksissään katsonut, että 14 päivän määräaika hakemuksen tekemiselle markkinaoikeuteen on alkanut siitä, kun hakija on saanut päätösasiakirjat tosiasiallisesti tiedokseen.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 18.1.2007 taltionumero 129 lausunut, että markkinaoikeuden edellä mainitun päätöksen 30.6.2006 nro 150/06 muuttamiseen ei ole syytä.

Käsillä olevassa asiassa esitetyn selvityksen mukaan Pohjanmaan TE-keskus on lähettänyt postitse 17.11.2008 hakijalle tiedoksi hakemuksen kohteena olevan hankintapäätöksen 13.11.2008 dnro 139/632/2008 hakemusosoituksineen. Hakija on päätöksen perusteella saanut riittävät tiedot myös hankintayksikön ratkaisusta ja sen perusteista oikeussuojakeinojen käyttämisen tarpeen arviointia varten. Hakijan ilmoituksen mukaan hakija on saanut tiedon hankintapäätöksestä 18.11.2008. Hankintalain 77 §:ssä säädetty 14 päivän määräaika hakemuksen tekemiselle markkinaoikeuteen on siten päättynyt ottaen huomioon edellä mainitut hankinta-asioita koskevat oikeuslähteet tiistaina 2.12.2008.

Hakijan markkinaoikeudelle toimittamista asiakirjoista on käynyt ilmi, että hakija on lähettänyt hakemuksensa markkinaoikeudelle postitse 4.12.2008. Kun hakemus on saapunut markkinaoikeuteen 5.12.2008, hakemus on jätettävä myöhässä saapuneena tutkimatta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää hakemuksen tutkimatta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne (eri mieltä), Ville Parkkari ja Sami Myöhänen.

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO

Markkinaoikeustuomari Siitari-Vanne:

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 73 §:n 1 momentin nojalla hankintapäätös perusteluineen sekä hakemusosoitus on annettava kirjallisesti niille, joita asia koskee. Momentin mukaan ehdokkaan tai tarjoajan katsotaan saaneen päätöksen ja hakemusosoituksen tiedoksi, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua niiden lähettämisestä.

Hankintalain 80 §:n 3 momentin mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvan asian käsittelyyn noudatetaan muutoin, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään, ei kuitenkaan hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momenttia.

Hallintolainkäyttölain 55 §:n 2 momentin mukaan asiakirjojen tiedoksiantoon sovelletaan muutoin, mitä hallintolaissa säädetään.

Hankintalain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen perusteluissa (HE 50/2006 vp s. 117) on todettu muun muassa, että muutoksenhaulle säädetty määräaika lähtisi kulumaan siitä, kun hakija on saanut tai hakijan katsotaan saaneen perustellun päätöksen muutoksenhakuohjeineen tiedoksi. Perustelujen mukaan päätös muutoksenhakuohjeineen voitaisiin antaa tiedoksi tavallisena kirjelähetyksenä. Päätöksentekomenettelyä ja siten myös tiedoksiantoa koskisivat hallintolain (434/2002) ja kuntalain (365/1995) yleiset säännökset. Perusteluissa on lisäksi todettu, että hankintayksikkö voisi harkintansa mukaan käyttää muitakin tiedoksiantotapoja kuin todisteellista tiedoksiantoa, mikä hallituksen esityksen mukaan vasta nykyistä käytäntöä. Hallituksen esityksen mukaan tiedoksisaannin ”katsottaisiin tapahtuneen, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä”.

Hallintolain 55 §:n 1 momentin mukaan tiedoksianto voidaan toimittaa tavallisena, todisteellisena tai yleistiedoksiantona. Hallintolain mukaan todisteellisia tiedoksiantotapoja ovat tiedoksianto saantitodistusta vastaan (60 §:n 1 momentti), asiakirjan luovuttaminen viranomaisesta (60 §:n 2 momentti), haastetiedoksianto (60 §:n 3 momentti) sekä sijaistiedoksianto toiselle henkilölle (61 §). Edellä mainituissa tiedoksiantotilanteissa oikeudellisesti merkityksellinen ajankohta on se, milloin tiedoksi annettava asiakirja luovutetaan asiakirjan vastaanottajalle tai sijaistiedoksiannon vastaanottajalle.

Hallintolain 59 §:n 1 momentin mukaan tavallinen tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle. Hallintolain 59 §:n 2 momentin mukaan vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Saman momentin mukaan asian katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kuitenkin kirjeen saapumispäivänä.

Hallintolain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 72/2002 vp s. 177) mukaan hallintolain 59 §:n 2 momentin nojalla kirjeen katsottaisiin tulleen tiedoksi seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Hallituksen esityksen mukaan lähtökohtana on, että ”sen, joka väittää tiedoksiannon tapahtuneen tätä myöhemmin, on esitettävä väitteensä tueksi riittävä näyttö”. Perusteluissa tässä samassa yhteydessä mainittu viranomaista koskeva tiedoksiantoajankohta, joka poikkeaa kirjetiedoksiannon seitsemän päivän olettamasta, ei koske tarjousmenettelyyn osallistuneiden ehdokkaiden ja tarjoajien hankintayksiköltä saamien kirjeitse lähetettyjen päätösten tiedoksiantoa.

Hallituksen esityksen (HE 72/2002 vp) perustelujen mukaan kirjeen tiedoksisaantiajankohtaa koskevat säännökset vastaisivat aikaisemman lain eli tiedoksiannosta hallintoasioissa annetun lain (232/1966) 22 §:ää.

Hallintolailla kumotun tiedoksiannosta hallintoasioissa annetun lain mukaan päätöksen lähettäminen postitse muutoksenhakijalle oli yksi tuossa laissa tarkoitettu erityistiedoksiantomuoto. Lain 22 §:n 1 momentin mukaan erityistiedoksiannossa katsottiin tiedoksisaannin tapahtuneen sinä päivänä, jona asiakirja oli luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tahi esitetty asianomaiselle. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsottiin asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Milloin sellaista todistusta ei ollut vaadittu, katsottiin tiedoksisaannin tapahtuneen, jollei muuta näytetty, seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun asiakirja oli annettu postin kuljetettavaksi.

Aikaisemmista lainvalmisteluasiakirjoista (LaVM 39/1965 vp s. 1) ilmenee, että vastanäyttömahdollisuus kirjeitse tapahtuvassa tiedoksiannossa on koskenut lakivaliokunnan tekemän selvennyksen jälkeen kirjeen vastaanottajaa ja siten tällaisen lähetyksen saapumista laissa säädettyä tiedoksiantoajankohtaa myöhemmin. Tiedoksisaantiajan laskennallisuus ja se seikka, että tiedoksisaaja ei ole ollut velvollinen esittämään näyttöä laskennallista tiedoksiantoajankohtaa aikaisemmasta tiedoksisaannista ilmenevät myös korkeimman hallinto-oikeuden julkaistusta ratkaisusta KHO 3.9.1985 taltio 3783. Mainitussa ratkaisussa valittaja oli ilmoittanut saaneensa kirjeitse lähetetystä päätöksestä tiedon kolmantena päivänä kirjeen lähettämisestä. Valittajan mainitusta ilmoituksesta huolimatta valitusajan katsottiin alkaneen tiedoksiannosta hallintoasioissa annetun lain 22 §:n 1 momentin mukaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun valituksenalainen päätös oli annettu postin kuljetettavaksi.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin säännös tavallisena kirjeenä lähetetyn hankintapäätöksen ja siihen liittyvän hakemusosoituksen tiedoksisaantiajankohdasta vastaavat hankintalakia koskevan hallituksen esityksen (HE 50/2006 vp) perustelut huomioon ottaen hallintolain 59 §:n 2 momenttia sekä hallintolakia edeltäneen lain 22 §:n mukaista sääntelyä. Hallituksen esityksen (HE 72/2002 vp) perustelut huomioon ottaen hankintalain 73 §:n 1 momenttia on tulkittava siten, että tiedoksisaantiajankohta on tavallisessa tiedoksiannossa laskennallinen eli seitsemän päivää kirjeen lähettämisestä kaikissa niissä tapauksissa, joissa kirjeen vastaanottajan ei ole tarpeen oman oikeussuojan toteuttamiseksi esittää näyttöä hankintapäätöksen saapumisesta tosiasiassa tätä laskennallista tiedoksisaantiajankohtaa myöhemmin.

Tulkinta vastaa myös hallinto-oikeudellisessa oikeuskirjallisuudessa hallintolain 59 §:n 2 momentista esitettyä tulkintaa (esimerkiksi Seppo Laakso – Outi Suviranta – Veijo Tarukannel, Yleishallinto-oikeus, 2006 painos, s. 258; Olli Mäenpää, Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet, 2. uudistettu painos 2008, s. 243; Heikki Kulla, Hallintomenettelyn perusteet, 2008 painos, s. 275 sekä Matti Niemivuo – Marietta Keravuori, Hallintolaki, 2003 painos, s. 365).

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on lähettänyt hankintapäätöksen hakijalle tiedoksi tavallisena kirjeenä 17.11.2008. Hakijan on hankintalain 73 §:n 1 momentin ja 80 §:n 3 momentin, hallintolainkäyttölain 55 §:n 2 momentin sekä hallintolain 59 §:n 2 momentin nojalla katsottava saaneen päätöksen tiedokseen 24.11.2008. Hankintalain 77 §:ssä säädetty 14 päivän määräaika hakemuksen tekemiselle markkinaoikeuteen on siten päättynyt 8.12.2008. Hakijan markkinaoikeuteen 5.12.2008 saapunut hakemus on saapunut hakemuksen tekemiselle varatun määräajan kuluessa ja olen valmis tutkimaan hakemuksen.

Vakuudeksi Eija Siitari-Vanne