23.3.2009

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Kokkolan kaupunki on pyytänyt laatimallaan tarjouspyynnöllä tarjouksia vanhusten ympärivuorokautisesta tehostetusta palveluasumisesta ajalle 1.1.2009–31.12.2013, minkä lisäksi tarjouspyynnössä on varattu mahdollisuus jatkaa sopimuskautta yhdellä vuodella kerrallaan kuitenkin enintään 31.12.2016 saakka. Hankinnasta on julkaistu 25.10.2007 avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus Internet-osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi. Hankintayksikkö on saanut 11 tarjousta.

Kokkolan kaupungin perusturvalautakunta on päätöksellään 16.1.2008 § 28 päättänyt sulkea Hoitokoti Idan Tupa Oy:n tarjouskilpailun ulkopuolelle sekä päättänyt hankkia vanhusten tehostetun ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja Hoivakoti Majakka Avoin yhtiö -nimiseltä yhtiöltä 14 kappaletta ja Medone Oy:ltä (1.1.2009 lukien Attendo MedOne Oy) 11 kappaletta sekä dementiahoivaa koskevan palveluasumisen paikkoja Medone Oy:ltä
13 kappaletta.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan arvonlisäveroton arvo varsinaiselta hankintakaudelta on ollut noin 6.300.000 euroa.

Kokkolan kaupungin perusturvalautakunta on markkinaoikeuteen 7.2.2008 saapuneessa kirjelmässään ilmoittanut, ettei se pane hankintapäätöstään täytäntöön ennen kuin markkinaoikeus on ratkaissut asian.

HAKEMUS

Hoitokoti Idan Tupa Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa edellä mainitun Kokkolan kaupungin perusturvalautakunnan päätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 1.744,61eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö ei ole ottanut hakijan tarjousta mukaan tarjousten vertailuun, koska hakijan tarjouksessa esitetyt hinnat eivät ole olleet realistisia. Hankintayksikkö on tulkinnut hakijan tarjousta väärin todetessaan, että hakijan hinta tehostetussa palveluasumisessa olisi ollut yli 20 prosenttia ja dementiahoivan osalta yli 30 prosenttia seuraavaksi edullisinta tarjousta halvempi ja että tarjoukset olisivat olleet lähes 50 prosenttia halvempia kuin kaikkien tarjousten keskiarvo.

Hakijan tarjouksessaan esittämä hinta tehostetusta pitkäaikaisesta palveluasumisesta on ollut 85,50 euroa vuorokaudessa ja dementiahoivan osalta 87,50 euroa vuorokaudessa. Hakijan tarjouksessa esitetyt summat ovat olleet vain erittelytietoja. Mikäli hakijan tarjous olisi otettu mukaan tarjousten vertailuun, tarjouksista laaditun vertailutaulukon perusteella hakijan hinta olisi ollut pitkäaikaisen palveluasumisen osalta neljänneksi halvin ja dementiahoivaa koskevan palveluasumisen osalta merkittävästi halvempi kuin voittaneen tarjoajan 95,36 euroa vuorokaudessa.

Vaikka hakijan tarjousta tulkittaisiin hankintayksikön tavoin siten, että huomioon otettaisiin vain hakijan tarjouksessa mainitut ”kunnan osuus hinnat”, tehostetun palveluasumisen osalta hakijan hinta on ollut alle 17 prosenttia seuraavaksi edullisinta tarjousta halvempi. Vastaavasti dementiahoivaa koskevan palveluasumisen osalta hakijan hinta on ollut noin 24 prosenttia seuraavaksi edullisinta tarjousta halvempi. Näin ollen hakijan tarjous ei ole ollut tällä tavoin tulkittunakaan niin paljon seuraavaksi edullisinta tarjousta halvempi, että hankintayksikkö olisi voinut pitää hintoja poikkeuksellisen alhaisina.

Hankintayksikön tulee pyytää tarjoajalta kirjallisesti selvitystä tarjouksen perusteista, mikäli tarjoushinta vaikuttaa hankinnan laatuun nähden poikkeuksellisen alhaiselta ja hankintayksikkö sen vuoksi harkitsee tarjouksen hylkäämistä. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan näin menetellyt ja se on siten laiminlyönyt sille kuuluvan selvitysvelvollisuuden.

VASTINE JA SEN TÄYDENNYS

Kokkolan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Tarjousten avaustilaisuudessa on käynyt ilmi, että hakijan tarjouksessa esittämät hinnat ovat olleet selvästi alhaisempia kuin muiden tarjoajien tarjouksissa esittämät hinnat. Mikäli hankintayksikkö olisi valinnut hakijan palvelun toteuttajaksi, olisi ollut ilmeistä, ettei hakija olisi selviytynyt hankinnan laadullisista vaatimuksista ja/tai taloudellisista velvoitteistaan. Hakijan tarjouksessaan ilmoittamat vuorokausihinnat olivat dementia-asumisessa 63,76 euroa ja tehostetussa palveluasumisessa 61,76 euroa. Seuraavaksi halvimman tarjouksen hinnat olivat dementia-asumisessa 83,90 euroa ja tehostetussa palveluasumisessa 74,40 euroa. Näin ollen hakijan tarjoama hinta suhteessa seuraavaksi halvimpaan hintaan on ollut
dementia-asumisessa 31,6 prosenttia ja tehostetussa palveluasumisessa 20,5 prosenttia halvempi.

Tarjouspyynnössä on todettu selvästi, että tarjouksessa on ilmoitettava hankintayksikön maksama palveluasumisen vuorokausihinta ja että tätä hintaa käytetään tarjousten vertailussa. Lisäksi tarjouspyynnössä on pyydetty ilmoittamaan asiakkaan maksamat kustannukset, jotta hankintayksikkö on voinut arvioida näiden hintojen kohtuullisuutta. Viimeksi mainittuja hintoja ei ole kuitenkaan käytetty tarjousten vertailussa. Kukaan tarjoajista ei ole pyytänyt hankintayksiköltä lisäselvitystä hintojen ilmoittamisesta tai niiden tulkinnasta.

Hakijan väite siitä, että hankintayksikkö on tulkinnut hakijan tarjousta väärin, on perusteeton. Hakijan olisi pitänyt tarjouspyynnön perusteella ymmärtää, mitä tarkoitetaan hankintayksikön maksamalla vuorokausihinnalla. Hakijan tarjouksessa on lukenut selvästi, mikä on ollut hankintayksikön maksaman vuorokausihinnan osuus. Kysymys ei ole ollut hakijan esittämän tavoin vain tarjouksessa mainituista erittelytiedoista. Hintoihin, jotka hakijan mukaan olisi pitänyt ottaa huomioon, on sisältynyt vastoin tarjouspyyntöä asiakkaan maksamia kustannuksia.

Hankintayksikkö olisi voinut hylätä hakijan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena, koska hakija toimitti vasta tarjouksille asetetun määräajan jälkeen tarjouspyynnössä edellytetyn todistuksen työnantajamaksujen suorittamisesta. Todistus toimitettiin tosin hankintayksikön kehotuksesta.

Hakijan toimittamasta selvityksestä on käynyt ilmi, että hakijalla on ollut hoitamatta työntekijöiden eläkevakuutusmaksuja noin puolen vuoden ajalta. Vaikka edellä mainituista maksuista on ollut olemassa maksuohjelma, yhdessä alihinnoitellun tarjouksen kanssa ne ovat olleet erittäin vahva osoitus siitä, että hakijan talous ei kestäisi etukäteisarvion mukaista noin 1.300.000 euron palveluasumissopimusta varsinkaan, kun hakija on esittänyt hoitavansa sopimuksen noin 900.000 eurolla. Hoitamattomat työnantajamaksut eivät yksittäisenä asiana olleet tarjouskilpailusta poissulkemisen perusteena.

Hankintapäätöksen perusteluihin ei ole kirjattu hakijan taloudellisiin voimavaroihin liittyviä tekijöitä sen vuoksi, että hankintayksikkö on suojannut muun ohella hakijan liikesalaisuuksia. Edellä mainitut maksujen laiminlyönnit ovat kuitenkin otettu huomioon tehtäessä päätöstä hakijan tarjouksen poissulkemisesta tarjousten vertailusta.

Hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta pyytää tarjouksen jättäjältä selvitystä liian alhaisesta tarjoushinnasta. Hankintayksikkö ei ole katsonut tarpeelliseksi pyytää hakijalta erikseen kirjallista lisäselvitystä liian alhaisesta tarjoushinnasta tarjousasiakirjoista ilmenevien tietojen vuoksi. Lisäksi tarjouskilpailusta poissulkeminen on perustunut useisiin eri tekijöihin ja niiden pohjalta tehtyyn kokonaisarvioon hakijan tarjouksen taloudellisesta realistisuudesta.

Vastineensa täydennyksessä hankintayksikkö on todennut, että hakijan viimeisten kahden eli vuosien 2005 ja 2006 tilinpäätöstietojen mukaan yhtiön kannattavuus on ollut erittäin heikko.

LAUSUNNOT

Attendo MedOne Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Hankintayksiköllä on ollut oikeus sulkea hakija tarjouskilpailun ulkopuolelle, koska hakijalla ei ole ollut taloudellisia edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Tarjoajan poissulkeminen on tehtävä ennen tarjousvertailua. Asiassa ei siten ole merkitystä sillä, onko hakijalta pyydetty kirjallista selvitystä tarjouksen perusteista.

Hoivakoti Majakka Avoin yhtiö ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

VASTASELITYS

Hakija on muun ohella todennut, että hankintapäätöksen perustelujen mukaan hankintayksikkö ei ole sulkenut hakijaa tarjouskilpailusta sillä perusteella, että hakijalla ei olisi teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi taikka että se olisi laiminlyönyt verojen ja lakisääteisten sosiaalimaksujen suorittamisen. Mikäli nämä seikat olisivat olleet tarjouskilpailusta poissulkemisen perusteena, olisi ne pitänyt kirjata hankintapäätöksen perusteluihin.

Työntekijöiden eläkevakuutusmaksujen laiminlyönti ei anna hankintayksikölle oikeutta sulkea tarjoajaa tarjouskilpailun ulkopuolelle. Lisäksi suorittamattomista maksuista on ollut maksuohjelma. Hankintayksikkö ei ole edes väittänyt, että maksuohjelmaa ei olisi noudatettu.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan kysymyksessä olevan palveluhankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittää julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 16 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisen EU-kynnysarvon 211.000 euroa.

Asiakirjoista käy ilmi, että kysymyksessä olevat vanhusten ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen kuuluu tuoteluokituksen mukaan hankintalain liitteen B toissijaisten palveluhankintojen pääluokkaan 25 terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut. Hankintalain 21 §:n 2 momentin mukaan kysymyksessä oleviin toissijaisiin palveluhankintoihin tulevat sovellettaviksi hankintalain I ja IV osan säännösten lisäksi lain III osan kansallisia menettelyjä koskevat säännökset. Mainitun momentin mukaan toissijaisiin palveluhankintoihin sovelletaan lisäksi muun ohella, mitä hankintalain 63 §:ssä säädetään poikkeuksellisen alhaisista tarjouksista.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 2 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava ehdokkaita ja tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Tarjouspyyntö ja päätös sulkea hakijan tarjous tarjouskilpailusta

Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjouksia vanhusten ympärivuorokautisesta palveluasumisesta. Tarjouspyynnön kohdassa ”6.1 Tarjoajan kelpoisuus” on edellytetty muun ohella seuraavaa:

– ”Tarjoajan tulee antaa selvitys siitä, että se on huolehtinut lakisääteisistä velvoitteista kuten maksuunpannuista veroista ja työeläkelakien mukaisten maksujen maksamisesta. Tarjoukseen on liitettävä: Veroviranomaisen antama todistus verojen maksamisesta ja todistus työntekijän eläkelakien mukaisten maksujen maksamisesta.

– Tarjoajalla tulee olla taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset palvelun tuottamiseen sekä liiketoiminnan harjoittamisoikeus.”

Hankintapäätöksessä on todettu, että Hoitokoti Idan Tupa Oy:n tarjousta ei ole otettu tarjousten vertailuun. Hankintapäätöksen perusteluissa on todettu seuraavaa: ”Tarjouksen hintataso on niin alhainen, ettei sitä voida pitää realistisena. Idan Tuvan tarjoama vuorokausihinta on tehostetussa palveluasumisessa yli 20 % seuraavaksi edullisinta tarjousta halvempi, dementiahoivan osalta yli 30 % seuraavaksi edullisinta tarjousta halvempi ja tarjoukset ovat lähes 50 % halvempia kuin kaikkien tarjousten keskiarvo. Kustannusnousu henkilöstövaltaisessa hoivatoiminnassa on vuoteen 2009 menneessä yli 10 %, joten tarjous ei ole tasoltaan realistinen.”

Hankintalain 63 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen. Hankintayksikön on kirjallisesti pyydettävä tarjoajalta kirjallista selvitystä tarjouksen perusteista ennen tarjouksen hylkäämistä. Saman pykälän 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitettu pyyntö voi koskea esimerkiksi palvelun suorittamisen taloudellisia ratkaisuja, poikkeuksellisen edullisia hankinnan toteuttamista koskevia ehtoja, ehdotetun ratkaisun omintakeisuutta, hankinnan toteuttamispaikan työsuojelua ja työoloja koskevien velvoitteiden noudattamista tai tarjoajan saamaa valtiontukea. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikön on tarkistettava tarjouksen pääkohdat selvityksen perusteella.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp) on edellä mainitun 1 momentin kohdalla todettu, että poikkeuksellisen alhaisten tarjousten hylkäämisellä mahdollistetaan hankintayksikölle hankinnasta aiheutuvien riskien, kuten tarjoushinnan riittämättömyydestä todennäköisesti aiheutuvien taloudellisten riskien huomioiminen. Hylkäämisen tulisi perustua nimenomaan siihen, ettei tarjoajan tarjoamalla hinnalla tai muulla ehdolla ole mahdollista toteuttaa hankintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Tarjoushinnan poikkeuksellisen alhaisuuden syyn selvittämiseksi hankintayksikön olisi pyydettävä tarjoajalta kirjallisesti selvitystä tarjouksen perusteista. Hankintayksikön olisi annettava asianomaiselle tarjoajalle aina mahdollisuus osoittaa kykynsä hankinnan asianmukaiseen toteuttamiseen. Hankintayksikkö ei siten voisi hylätä tarjousta yksinomaan sellaisten selvitysten perusteella, jotka on esitetty tarjousta jätettäessä, vaan sen tulisi tarkastaa tarjouksen perusteet erillisessä menettelyssä tarjousten avaamisen jälkeen.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudelle antamassaan vastineessa ilmoittanut, että se ei ole pyytänyt hakijalta kirjallista selvitystä tarjouksen perusteista ennen tarjouksen hylkäämistä. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön menettely on ollut virheellistä, kun se on hankintalain 63 §:n 1 momentin vastaisesti hakijalta selvitystä pyytämättä hylännyt hakijan tarjouksen poikkeuksellisen alhaisen hinnan perusteella.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudelle antamassaan vastineessa esittänyt lisäperusteluja sille, miksi se on sulkenut hakijan tarjouskilpailun ulkopuolelle. Hankintayksikön mukaan hakijan toimittamasta selvityksestä on käynyt ilmi, että hakijalla on ollut hoitamatta työtekijän eläkelain mukaisia vakuutusmaksuja noin puolen vuoden ajalta. Hankintayksikön mukaan hankintapäätöksen perusteluihin ei ole kirjattu muun muassa näitä hakijan hoitamattomia maksuja liikesalaisuuden vuoksi. Maksujen laiminlyönnit ovat kuitenkin otettu huomioon tehtäessä päätöstä hakijan tarjouksen poissulkemisesta tarjousten vertailusta.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjoajat on rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp) on mainitun säännöksen säännöskohtaisissa perusteluissa todettu, että säännös vastaa pääasialliselta sisällöltään aikaisemmin voimassa olleen hankintalain 6 §:ssä säädettyä, mutta on sisällöltään sitä täsmällisempi.

Hankintalain 71 §:n 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolella voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp) on edellä sanotun säännöksen osalta todettu, että hankintayksikön tulisi arvioinnissaan ottaa huomioon hankinnan laatu ja laajuus sekä hankinnan toteuttamiseen liittyvät taloudelliset ja muut riskit. Esitöissä on myös todettu, että ehdokkaiden ja tarjoajien poissulkeminen tarjouskilpailusta olisi mahdollista samoin perustein kuin 53 ja 54 §:ssä on EU-kynnysarvon ylittävien hankintojen osalta säädetty.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 53 §:ssä mainituissa tilanteissa ehdokkaiden ja tarjoajien sulkeminen pois tarjouskilpailusta on hankintayksikön velvollisuus. Sen sijaan hankintalain 54 §:ssä mainituissa tilanteissa ehdokkaiden tai tarjoajien sulkeminen pois tarjouskilpailusta on hankintayksikön harkinnassa.

Hankintalain 54 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on laiminlyönyt velvollisuutensa maksaa Suomen tai sijoittautumismaansa veroja tai sosiaaliturvamaksuja.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp) on todettu lain 54 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa, että säännösehdotuksen tarkoituksena on vähentää toimittajan heikosta taloudellisesta asemasta johtuvia taloudellisia tai muista tekijöistä johtuvia hankinnan toteuttamiseen liittyviä riskejä. Hankintayksiköllä olisi harkintavalta poissulkemisperusteen käyttämisessä. Esitöiden mukaan poissulkemisperusteen käyttäminen ei edellytä, että siitä mainitaan erikseen tarjouspyyntöasiakirjoissa taikka hankintailmoituksessa. Esitöiden mukaan ilmoitus olisi kuitenkin suositeltavaa.

Hakijan tarjouksen liitteenä olevasta työntekijän eläkelain mukaisesta vakuutusmaksutodistuksesta 22.11.2007 ilmenee, että hakijalla on ollut maksamattomia työntekijän eläkelain mukaisia vakuutusmaksuja puolen vuoden ajalta viivästysseuraamuksineen. Lisäksi sanotusta todistuksesta ilmenee, että maksamattomista vakuutusmaksuista on tehty maksusopimus.

Markkinaoikeus toteaa, että työntekijän eläkelain mukaisten vakuutusmaksujen maksamisen laiminlyönnissä on kysymys hankintalain 54 §:n 1 momentin 5 kohdassa mainittujen sosiaaliturvamaksujen maksamisen laiminlyönnistä.

Tarjoajan poissulkeminen tarjouskilpailusta jo yksin maksamattomien työntekijän eläkelain mukaisten vakuutusmaksujen perusteella on hankintayksikön harkintavallassa edellyttäen, että tarjoajia kohdellaan tasapuolisesti ja syrjimättä. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnan laatu ja laajuus huomioon ottaen epätasapuolisesti eikä hakijaa syrjivästi, kun sen on markkinaoikeudessa selvitetty tosiasiassa sulkeneen hakijan tarjouskilpailun ulkopuolelle osaltaan myös maksamattomien työntekijän eläkelain mukaisten vakuutusmaksujen perusteella. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin sen johdosta, että laiminlyödyistä vakuutusmaksuista on tehty maksusopimus.

Hankintapäätöksen perusteleminen

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka perusteltava.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa ilmoittanut, että sen käyttämä perustelu ei ole vastannut todellisuudessa täysin niitä syitä, joiden vuoksi tarjoajan tarjousta ei ole otettu mukaan tarjousvertailuun. Hankintayksikön esittämän mukaan mainittu seikka on johtunut siitä, että hankintayksikkö on halunnut suojata tarjoajaa pitämällä salassa tämän elinkeinotoimintaa koskevan seikan.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön velvoitteena on sinänsä ottaa huomioon tarjoajien tarjouksiin sisältyvät salassa pitoa edellyttävät tiedot, joilla suojataan hankintamenettelyssä erityisesti tietoja tarjoajien liike- ja ammattisalaisuuksista sekä tietoja näiden taloudellisesta asemasta. Mainittua seikkaa ei kuitenkaan voida pitää hyväksyttävänä perusteena hankintayksikön menettelylle jättää päätökseen vaikuttanut seikka kokonaan ilmoittamatta, kun otetaan huomioon, että hankintalain 54 §:n nojalla tehtävää päätöstä voidaan perustella myös ilmoittamatta yksityiskohtaisia tietoja tarjoajan maksuviivästyksistä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole sulkiessaan hakijan tarjouskilpailun ulkopuolelle menetellyt hankinnassaan hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, vaikka hankintayksikkö on sinänsä menetellyt virheellisesti sulkiessaan hakijan tarjouksen tarjouskilpailusta varaamatta hakijalle mahdollisuutta kirjallisesti selvittää syitä tarjoushinnan alhaisuuteen ja jättäessään samalla päätöksensä asianmukaisesti perustelematta. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista hakijan väitteistä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Vaikka hakemus hylätään, markkinaoikeus katsoo, että hakemuksen tekeminen markkinaoikeudelle on ollut edellä todetun hankintayksikön osin virheellisen menettelyn vuoksi perusteltua. Sen vuoksi hankintayksikkö on velvollinen korvamaan hakijan oikeudenkäyntikulut, jotka ovat määrältään kohtuulliset.

Patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon yhteisen yritystietojärjestelmän mukaan Hoitokoti Idan Tupa Oy ei ole liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen. Hankintayksikkö on siten velvoitettava korvaamaan Hoitokoti Idan Tupa Oy:n oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Kokkolan kaupunki velvoitetaan korvaamaan Hoitokoti Idan Tupa Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.744,61 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne, Jaakko Ritvala ja Sami Myöhänen.