1.12.2008

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Vihannin Kehitys Oy on pyytänyt 23.1.2007 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia bioenergiakeskuksen toteutettavuusselvityksen laatimisesta. Hankintayksikkö on toimittanut tarjouspyynnön kahdelletoista yritykselle ja saanut määräaikaan mennessä kuusi tarjousta.

Vihannin Kehitys Oy:n ohjausryhmä on päätöksellään 13.2.2007 päättänyt valita palveluntoimittajaksi Bioste Oy:n.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 19.000 euroa.

Hankintasopimus on tehty voittaneen tarjoajan kanssa 10.4.2007.

HAKEMUS

Bionova Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä valitsemalla hakijan palveluntoimittajaksi. Hakija on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Vihannin Kehitys Oy:n 13.2.2007 tekemän hankintapäätöksen. Hakija on vielä vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 14.900 euroa liikevaihdon menetyksenä, tarjousmenettelystä aiheutuneista kuluista 600 euroa ja että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 500 eurolla.

Hakijan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen ja hinnaltaan halvin, minkä vuoksi hankintayksikkö olisi pitänyt virheettömässä menettelyssä valita hakijan tarjous. Hakija on ilmoittanut tarjouksessaan kokonaishinnan, jonka lisäksi tarjouksessa on ilmoitettu tarjouspyynnön ulkopuolisena erillisen työn hintana 700 euroa päivää kohden. Kyseinen optiohinta on tarkoitettu vaihtoehdoksi tilanteessa, jossa työsuunnitelmaa laajennetaan tai muutetaan tarjouspyynnöstä poikkeavaksi. Hakija on myös täydentänyt tarjoustaan siten, että työsuunnitelman laajentamisesta ja muun työn toteuttamisesta sovitaan erikseen.

VASTINE JA SEN TÄYDENNYS

Vihannin Kehitys Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa Bionova Oy:n korvaamaan sille ylimääräisistä neuvotteluista aiheutuneita kuluja 5.000 euroa.

Vihannin Kehitys Oy ei ole hankintayksikkö. Vihannin Kehitys Oy:n toiminta on rahoitettu lainattujen varojen korkotuloilla, projektien yksityisrahoituksella ja omistajilta saaduilta avustuksilta. Vihannin Kehitys Oy:n omistajia ovat Vihannin kunta, Vihannin Osuuspankki, Vihannin Vesi Oy ja Profuud Oy.

Hakija on ilmoittanut tarjouksessaan, että hankkeen työsuunnitelma toteutetaan 17 työpäivän laajuudessa kokonaiskustannusten ollessa 14.900 euroa. Vihannin Kehitys Oy on arvioinut, että hakijan ilmoittama 17 työpäivän laajuus ei ole ollut riittävä pitkä aika hankkeen toteuttamiselle, minkä vuoksi hankintayksikkö on tiedustellut asiaa puhelimitse hakijalta. Hakija on ilmoittanut, että 17 päivän jälkeen hinta on 700 euroa työpäivää kohden. Hakijaan on otettu puhelimitse yhteys vielä 13.2.2007 päätöskokouksessa ja tiedusteltu kaikkien kokouksen osallistujien kuullen edellä mainittua seikkaa uudelleen. Hakijan vastaus on ollut edelleen sama.

Vihannin Kehitys Oy on hylännyt hakijan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena, koska hakija ei ole tarjouksessaan ilmoittanut kokonaishintaa.

VASTASELITYS

Hakija on lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Vihannin Kehitys Oy on hankintalain tarkoittama hankintayksikkö, koska hanke on käynnistetty julkisin varoin Pohjois-Pohjanmaan liiton myöntämällä hankerahoituksella. Lisäksi Vihannin Kehitys Oy:n omistajia ovat Vihannin kunta ja Vihannin Vesi Oy, joka puolestaan on julkisyhteisöjen omistama ja rahoittama yhtiö.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, koska se ei ole tehnyt hakijan tarjouksen hylkäämisestä erillistä päätöstä eikä hankintayksikkö ole myöskään yksilöinyt niitä perusteita, joilla se on hylännyt hakijan tarjouksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Hakemuksen tutkiminen

Hakemuksen saapuminen määräajassa

Hankintalain 9 b §:n 2 momentin mukaan hakemus markkinaoikeudelle on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon hänen sulkemisestaan tarjouskilpailusta ja sulkemisen perusteista tai tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Pykälän mukaan hakemusosoitukseen sovelletaan soveltuvin osin, mitä hallintolainkäyttölain 3 luvussa valitusosoituksesta säädetään.

Hallintolainkäyttölain 14 §:n 1 momentin mukaan päätökseen, josta saa valittaa, on liitettävä valitusosoitus. Valitusosoituksessa on säännöksen 2 momentin mukaan mainittava valitusviranomainen, viranomainen, jolle valituskirjelmä on toimitettava, sekä valitusaika ja mistä se lasketaan. Valitusosoituksessa on säännöksen 3 momentin mukaan selostettava säännökset valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä sekä valituksen perille toimittamisesta.

Hankintasopimuksen tekeminen ennen hakemuksen saapumista markkinaoikeudelle ei estä hakemuksen käsittelyä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hakijalle ole toimitettu Vihannin Kehitys Oy:n ohjausryhmän 13.2.2007 tekemästä päätöksestä sellaista hankintalaissa edellytettyä hakemusosoitusta, jonka perusteella hakemuksen tekemistä varten säädetty määräaika olisi alkanut kulua. Bionova Oy:n 3.5.2007 markkinaoikeudelle saapuneen hakemuksen on näin ollen katsottava saapuneen määräajassa ja se on siten lähtökohtaisesti tutkittava.

Hankintalain soveltaminen hakemuksen kohteena olevaan hankintaan

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Vihannin Kehitys Oy:n toiminta on rahoitettu yksityisiltä yrityksiltä ja julkisilta tahoilta saaduilla projektituotoilla, korkotuotoilla sekä Vihannin kunnalta saaduilla avustuksilla. Vihannin Kehitys Oy:n vuosina 2006 ja 2007 saamasta rahoituksen määrästä on ollut noin 80 prosenttiyksikköä tullut oikeushenkilöiltä, joiden katsotaan kuuluvan julkihallintoon.

Edellä lausuttu huomioon ottaen asiassa tulee siten seuraavaksi ratkaistavaksi kysymys siitä, onko käsillä olevassa hankinnassa katsottava olleen kysymys hankintalaissa tarkoitetusta julkisesta hankinnasta, ja tähän liittyen erityisesti kysymys siitä, onko Vihannin Kehitys Oy:tä tullut pitää hankintalaissa tarkoitettuna hankintayksikkönä.

Hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan hankintalakia sovelletaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden kyseisessä laissa tarkoitettujen hankintayksiköiden hankintoihin.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksiköitä ovat:
1) valtion, kuntien ja kuntainliittojen viranomaiset sekä evankelisluterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta ja niiden seurakunnat;
2) oikeushenkilöt, joiden katsotaan kuuluvan julkishallintoon;
3) yksiköt, joiden toimialaan kuuluu vesihuolto, energiahuolto, liikenteen harjoittaminen tai teletoiminta, siinä laajuudessa kuin asetuksella säädetään;
4) valtion liikelaitoksista annetun lain mukaiset liikelaitokset, jollei asetuksella toisin säädetä; sekä
5) mikä tahansa hankinnan tekijä silloin kun 1, 2 tai 4 kohdassa mainittujen yksikköjen hankinnan tekemistä varten myöntämän tuen määrä on yli puolet hankinnan arvosta.

Vihannin Kehitys Oy on oikeudelliselta muodoltaan osakeyhtiö, joten sitä ei ole pidettävä hankintalain 2 §:n 1 momentin 1, 3 tai 4 kohdassa tarkoitettuna hankintayksikkönä. Vihannin Kehitys Oy:tä ei ole esitetyn selvityksen perusteella pidettävä myöskään hankintalain 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna julkishallintoon kuuluvana oikeushenkilönä.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin 5 kohdan nojalla mikä tahansa hankinnan tekijä voi tulla yksittäisen hankinnan osalta hankintalain soveltamisen piiriin silloin kun lain 2 §:n 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa mainittujen yksikköjen hankinnan tekemistä varten myöntämän tuen määrä on yli puolet hankinnan arvosta.

Edellä mainitun säännöksen säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta (HE 69/1997 vp) on kyseiseen säännökseen liittyen todettu, että säännöksen mukaan lakia on sovellettava minkä tahansa yksikön hankinnassa, jos hankinnan toteuttamiseen on myönnetty julkista tukea siten, että tuen nettomäärä on yli puolet hankinnan arvosta. Hallituksen esityksen mukaan säännös perustuu EY:n hankintadirektiiveihin, joissa puhutaan hankintayksiköiden välittömästä tuesta (''contracting authorities subsidize directly'').

Pohjois-Pohjanmaan liiton, joka on 38 kunnan muodostama kuntayhtymä, maakuntajohtajan 1.11.2006 tekemällä päätöksellä Vihannin Kehitys Oy:lle on myönnetty kysymyksessä olevaan hankkeen toteuttamiseen avustusta EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuutena käytettävästä määrärahasta 51,7 prosenttia hyväksytyn kustannusarvion mukaisesti toteutuneista kustannuksista ja Euroopan aluekehitysrahaston varoista hankkeen julkisista kustannuksista 26,2 prosenttia.

Markkinaoikeus katsoo edellä esitetyillä perusteilla, että Pohjois-Pohjanmaan liitto on kysymyksessä olevassa hankinnassa hankintalain 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna viranomaisena myöntänyt Vihannin Kehitys Oy:lle hankintaan hankintalain 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua tukea yli puolet hankinnan arvosta.

Johtopäätös hankintalain soveltumisesta hankintaan

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että Vihannin Kehitys Oy:tä on kysymyksessä olevan hankinnan osalta tullut pitää hankintalain 2 §:ssä tarkoitettuna hankintayksikkönä. Asiassa on siten ollut kysymys hankintalaissa tarkoitetusta julkisesta hankinnasta, jonka vuoksi markkinaoikeus on toimivaltainen tutkimaan Bionova Oy:n hakemuksen.

Vahingonkorvausvaatimusten tutkiminen

Hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön suorittamaan hakijalle vaaditun hyvitysmaksun lisäksi vahingonkorvauksena 600 euroa hankintamenettelystä aiheutuneita kuluja. Hankintayksikkö on puolestaan vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan suorittamaan hankintayksikölle ylimääräisistä neuvotteluista aiheutuneita kuluja vahingonkorvauksena 5.000 euroa. Markkinaoikeuden toimivaltaan ei kuulu, kun otetaan huomioon hankintalain 9 §:n 1 momentti, vahingonkorvausvaatimuksen tutkiminen. Hakijan ja hankintayksikön esittämät vahingonkorvausvaatimukset on näin ollen jätettävä tutkimatta.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Hakijan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Kysymyksessä olevassa tarjouspyynnössä on edellytetty, että kustannukset on ilmoitettava arvonlisäverottomana kokonaishintana, joka kattaa kaikki hankintayksikön maksettavaksi tulevat kustannukset.

Hakija on tarjouksessaan ilmoittanut työsuunnitelman kiinteän kokonaishinnan 17 työpäivän laajuudessa. Lisäksi hakija on ilmoittanut tarjouksessaan optiohinnan sen varalta, että työsuunnitelmaa laajennetaan tai työsuunnitelman lisäksi toteutetaan hankinnan ulkopuolista työtä. Markkinaoikeus toteaa, että voittanut tarjous on sisältänyt samankaltaisen lisätöitä koskevan tarjouksen ehdon kuin hakijan tarjouksessa on esitetty.

Hakijan tarjouksesta käy ilmi tarjouksen arvonlisäveroton kokonaishinta eikä hakijan tarjousta voida siten siinä arvioidun työsuunnitelman kokonaislaajuuden valossa katsoa tarjouspyynnön vastaiseksi.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on sulkenut hakijan tarjouksen tarjousvertailun ulkopuolelle. Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi seuraamuksen määrääminen.

Seuraamus

Hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksessä tarkoitetun hankintasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa 10.4.2007, joten hankintalain 9 §:n 2 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön väitetystä virheellisestä menettelystä voi tulla kyseeseen hyvitysmaksun määrääminen. Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Hakijan tarjouksen kokonaishinta on ollut saapuneista kuudesta tarjouksesta hinnaltaan toiseksi halvin ja voittanut tarjous puolestaan kolmanneksi halvin.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu tarjouksen valintaperusteeksi kokonaistaloudellinen edullisuus. Kokonaistaloudellisen edullisuuden osalta hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouspyynnössä, että kokonaistaloudellisuutta tullaan arvioimaan tarjouspyynnön liitteen 2 perusteella. Tarjouspyynnön liitteessä 2 on ilmoitettu niitä seikkoja, joita tarjoajien on tullut sisällyttää bioenergiakeskuksen toteutettavuusselvitykseen. Tarjouspyynnön liitteessä ei kuitenkaan ole lainkaan yksilöity, mitä hankintayksikkö on kokonaistaloudellisella edullisuudella tarkoittanut ja mitä seikkoja hankintayksikkö tulee tarjousvertailussa tältä osin arvioimaan. Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevassa tarjouspyynnössä valintaperusteeksi esitetty kokonaistaloudellinen edullisuus on ollut yksilöimätön ja tulkinnanvarainen, eikä tarjoajien ole ollut mahdollista varmuudella tietää, mitä kaikkia seikkoja hankintayksikkö kyseisellä arviointiperusteella on mahdollisesti halunnut tarkoittaa. Sen vuoksi tarjouspyyntö ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Tarjouspyynnön virheen laatu huomioon ottaen asiassa ei ole jälkikäteen mahdollista arvioida, miten hankintayksikön olisi tullut virheettömässä menettelyssä arvioida saapuneita tarjouksia.

Asiassa ei näin ollen ole perusteita riittävällä varmuudella todeta, että hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä, joten hyvitysmaksun määräämiselle ei ole edellytyksiä. Hakemus on näin ollen pääasian osalta hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on johtunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintayksikön virheestä, minkä vuoksi hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää tutkimatta Bionova Oy:n ja Vihannin Kehitys Oy:n vahingonkorvausvaatimukset.

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen pääasian osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa Vihannin Kehitys Oy:n korvaamaan Bionova Oy:n arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 500 eurolla.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Jaakko Ritvala.