2.2.2007

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Paimion kaupungin ympäristölautakunta on päätöksellään 5.10.2004 § 88 valinnut Paimion kaupungissa sijaitsevan Oinila IV:n alueen asemakaavan laatijaksi Suunnittelukeskus Oy:n. Hankintaa koskeva sopimus on tehty 21.12.2004, ja suunnittelutyön arvonlisäveroton kokonaishinta on ollut 29.350 euroa.

Paimion kaupungin ympäristölautakunta on päätöksellään 4.11.2004 § 98 valinnut Paimion kaupungissa sijaitsevan Vistan alueen osayleiskaavan tarkistustyön laatijaksi Suunnittelukeskus Oy:n. Hankintaa koskeva sopimus on tehty 28.12.2004, ja suunnittelutyön arvonlisäveroton kokonaishinta on ollut 21.300 euroa.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnoista ei ole järjestetty tarjouskilpailua.

HAKEMUS

A ja B ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa Paimion kaupungin suorittamaan hakijoille hyvitysmaksuna 1.500 euroa. Lisäksi hakijat ovat vaatineet, että Paimion kaupunki velvoitetaan korvaamaan hakijoiden arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 400 eurolla.

Hakijat ovat lausuneet muun ohella, että kysymyksessä olevissa hankinnoissa on menetelty virheellisesti, koska tarjoukset on pyydetty vain yhdeltä taholta, vaikka kysymykseen tulevia palveluntarjoajia on ollut useita ja tarjouskilpailun järjestäminen on ollut mahdollista.

VASTINE

Paimion kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus jättää hakemuksen tutkimatta taikka toissijaisesti hylkää sen.

Hakijoita ei voida pitää hankintalain tarkoittamina asianosaisina asiassa. Asianosaisena, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen hankintamenettelyyn, pidetään yrittäjää, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Hakijoita yksityishenkilöinä ei voida pitää tällaisina yrittäjinä, ottaen erityisesti huomioon kysymyksessä olevissa hankinnoissa vaadittavan osaamisen monialaisuuden ja tason sekä yrittäjän kokemuksen. Mikäli hankinnoista olisi järjestetty tarjouskilpailu, arviointiperusteet olisi todennäköisesti asetettu siten, ettei hakijoita tai heidän mahdollisesti muodostamaansa suunnittelutoimistoa olisi voinut katsoa hyväksyttäviksi tarjoajiksi.

Hakemus on saapunut myöhässä. Hankintapäätöksiä koskevat pöytäkirjanotteet on toimitettu vain voittaneelle tarjoajalle, mutta hankintapäätöksiä koskeneet pöytäkirjat ovat olleet yleisesti nähtävillä Oinila IV:n alueen osalta 15.10.2004 ja Vistan alueen osalta 15.11.2004. B on ollut ympäristölautakunnan jäsenenä mukana tekemässä molempia päätöksiä ja ollut siten tietoinen päätöksistä kokouspäivästä lukien. B on myös hankintapäätösten tekemisessä mukana olleena henkilönä esteellinen hakemaan päätöksiin muutosta markkinaoikeudessa.

Tarjouksia ei ole pyydetty muilta kuin Suunnittelukeskus Oy:ltä, koska yhtiöllä on katsottu olevan molempien kohteiden osalta pohja-aineistoa, teknistä tietämystä ja osaamista, mistä on aiheutunut kustannussäästöä. Yhtiö on vuonna 1990 arvioinut kaavaluonnosvaiheeseen liittyen Oinila IV:n aluetta ja laatinut vuosina 1990 - 1992 nyt tarkistettavan Vistan alueen osayleiskaavan. Yhtiö on monitoimialainen, kansainvälinen ja arvostettu arkkitehti- ja insinööritoimisto. Hankintapäätös on perustunut kokonaistaloudelliseen edullisuuteen, vaikkei hankintaa ole edellä mainituista erityisistä syistä johtuen kilpailutettu.

VASTASELITYS

Hakijat ovat lausuneet vastaselityksessään, että he ovat muun ohella kaavoituksen, kulttuuriympäristön ja rakennuskulttuurin alalla toimivia arkkitehteja ja että he ovat osallistuneet alalla järjestettyihin tarjouskilpailuihin ja suorittaneet toimeksiantoja niiden perusteella.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakemuksen tutkiminen

Hakijoiden puhevalta

Hankintayksikkö on katsonut, ettei hakijoilla ole puhevaltaa asiassa, koska heillä ei yksityishenkilöinä olisi ollut mahdollisuutta saada omaa tarjoustaan hyväksytyksi kysymyksessä olevan kaltaisissa hankinnoissa ja koska heidät joka tapauksessa olisi todennäköisesti suljettu pois tarjouskilpailusta kelpoisuusedellytysten puuttumisen vuoksi. Hankintayksikkö on lisäksi katsonut, että kun B on ympäristölautakunnan jäsenenä osallistunut kysymyksessä olevien hankintapäätösten tekemiseen, hän ei ole oikeutettu hakemaan niihin muutosta.

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 9 a §:n 1 momentin mukaan lain 9 §:ssä tarkoitetun asian voi saattaa käsiteltäväksi ja käyttää siinä puhevaltaa se, jota asia koskee. Mainittua säännöstä koskevien lain esitöiden (HE 154/1992 vp ja HE 69/1997 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa tällä on todettu tarkoitetun henkilöä, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen hankintamenettelyyn. Esitöissä on edelleen todettu, että käytännössä hakijana voisi olla lähinnä alalla toimiva kilpaileva yrittäjä, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä.

Asiassa ilmenneen mukaan kysymyksessä olevien asema- ja osayleiskaavan laatimista koskevien hankintojen toimittajaksi valittu yhtiö on arkkitehti- ja insinööritoimisto. Hakijat ovat asiassa ilmenneen mukaan muun ohella kaavoituksen, kulttuuriympäristön ja rakennuskulttuurin alalla toimivia arkkitehteja.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hakijat ovat esittäneet riittävässä määrin selvitystä siitä, että asia koskee heitä hankintalain 9 a §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Sillä, että B on edellä kuvatulla tavoin osallistunut hankintapäätösten tekemiseen, ei ole merkitystä asian arvioinnissa. Hakijoilla on siten katsottava olevan puhevalta asiassa.

Hakemuksen saapuminen määräajassa

Hankintayksikkö on katsonut, että markkinaoikeuteen 27.5.2005 saapunutta hakemusta ei ole tehty säädetyssä määräajassa, koska hankintapäätöksiä koskeneet pöytäkirjat ovat olleet yleisesti nähtävillä 15.10.2004 ja 15.11.2004 alkaen. Lisäksi hankintayksikkö on katsonut, että hankintapäätösten tekemiseen osallistunut B on ollut tietoinen hankintapäätöksistä niiden tekemisestä alkaen.

Hankintalain 9 b §:n 2 momentin mukaan hakemus markkinaoikeudelle on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus).

Asiassa ilmenneen mukaan hakijat eivät ole saaneet hankintalain 9 b §:n 2 momentissa tarkoitettuja tietoja hankintapäätöksistä sekä hakemusosoituksia kirjallisesti tiedoksi. Hankintalaissa säädetty määräaika hakemuksen tekemiselle markkinaoikeuteen ei siten ole alkanut kulua.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hakemus on tutkittava.

Hankintamenettely

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat säännökset

Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole järjestänyt kysymyksessä olevista hankinnoista tarjouskilpailua.

Hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan hankintalain tarkoituksena on muun ohella kilpailun aikaansaaminen. Hankintamenettelyn pääasiallinen muoto on hankintalain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu tarjouskilpailu, jossa hankinnasta joko ilmoitetaan tai tarjouksia muutoin pyydetään hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävä määrä.

Hankintalain 5 §:n 2 momentin mukaan hankinta saadaan tehdä ilman tarjouskilpailua vain erityisistä syistä. Mainitun säännöksen mukaan tällaisina syinä voidaan pitää muun muassa hankinnan vähäistä arvoa tai suoran neuvottelumenettelyn käytölle asetettuja ehtoja, joista säädetään kynnysarvon ylittävistä hankinnoista annetuissa asetuksissa.

Hankintalain 5 §:ää koskevien esitöiden (HE 154/1992 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, että erityisenä syynä, jonka vuoksi hankinta voitaisiin tehdä ilman tarjouskilpailua, voidaan pitää muun muassa hankinnan vähäistä arvoa, tarjouskilpailun järjestämisestä aiheutuvia kohtuuttoman suuria hallinnollisia kustannuksia tai sellaista odottamatonta muusta kuin hankintayksikön omista toimenpiteistä johtuvaa kiirettä hankinnan tekemisessä, ettei tarjouskilpailua ehditä järjestää.

Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (hankinta-asetus) 14 §:n 2 kohdan mukaan suoran neuvottelumenettelyn käyttäminen on sallittua, mikäli teknisistä tai taiteellisista taikka yksinoikeuden suojelemiseen liittyvistä syistä ainoastaan tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan.

Hankinta-asetuksen 14 §:n 3 kohdan mukaan suoran neuvottelumenettelyn käyttäminen on sallittua, mikäli sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä eikä hankinta-asetuksen 25 - 28 §:ssä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomista, ennalta arvaamattomista syistä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi.

Hankinta-asetuksen 14 §:n 6 kohdan mukaan suoran neuvottelumenettelyn käyttäminen on sallittua säännöksessä tarkemmin mainituin edellytyksin, mikäli alkuperäisen toimittajan kanssa tehtävä palveluhankinta on alkuperäiseen sopimukseen sisältymätön lisäpalvelu, joka on ennalta arvaamattomista syistä osoittautunut välttämättömäksi palvelun suorittamiselle sellaisena kuin se on alun perin määritelty, ja lisäpalvelua ei voida teknisesti tai taloudellisesti erottaa pääsopimuksesta aiheuttamatta hankintayksikölle huomattavaa haittaa, taikka lisäpalvelu, vaikka se voitaisiin erottaa alkuperäisen sopimuksen toteuttamisesta, on ehdottoman välttämätön sopimuksen loppuunsaattamiseksi.

Hankinta-asetuksen 14 §:n 7 kohdan mukaan suoran neuvottelumenettelyn käyttäminen on sallittua säännöksessä tarkemmin mainituin edellytyksin, mikäli kyseessä on alkuperäisen toimittajan kanssa tehtävä uusi palveluhankinta, joka kuitenkin vastaa aikaisemmin avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen tehtyä palveluhankintaa.

Asian arviointi

Koska suorahankinta on poikkeus hankintalain 5 §:n 1 momentin pääsäännöstä eli tarjouskilpailun järjestämisestä, hankintayksikön tulee lähtökohtaisesti kyetä osoittamaan suorahankinnan edellytysten olemassaolo.

Hankintapäätöksistä ei ilmene nimenomaisia perusteita sille, miksi hankinnoista ei ole järjestetty tarjouskilpailua. Hankintapäätöksessä 4.11.2004 § 98 on kuitenkin todettu muun ohella seuraavaa:

"Vistan osayleiskaavan tarkistamisen pohjaksi todettiin tarpeelliseksi tarkastella koko kunnan maankäyttötavoitteita ja tätä tarkoitusta varten ryhdyttiin keväällä 2003 laatimaan Paimion maankäytön kehityskuvaa, joka hyväksyttiin valtuustossa viime elokuussa. Kehityskuvatyön laati Suunnittelukeskus Oy ja se laadittiin pohjaksi Vistan osayleiskaavatyölle. Samoin pohjaksi yleiskaavatöille on vuosien kuluessa laadittu perusselvitysaineisto, mm. luontoselvitys, maisemaselvitys ja vanhan rakennuskannan inventointeja."

Hankintayksikkö on lausunut markkinaoikeudessa, että Suunnittelukeskus Oy:llä on katsottu olevan molempien kohteiden osalta pohja-aineistoa, teknistä tietämystä ja osaamista, mistä on aiheutunut kustannussäästöä. Hankintayksikkö on edelleen todennut, että erityisesti yhtiön osaamisen vuoksi hankintapäätös on suorahankinnasta huolimatta perustunut kokonaistaloudelliseen edullisuuteen.

Markkinaoikeus katsoo, ettei edellä mainittuja perusteita ole pidettävä edellä mainituissa säännöksissä tarkoitettuina erityisinä syinä hankintojen toteuttamiselle ilman tarjouskilpailua. Tällaisia syitä ei ole ilmennyt muutoinkaan asiassa esitetystä taikka markkinaoikeudelle asian käsittelyn yhteydessä toimitetuista asiakirjoista.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että Paimion kaupunki on menetellyt hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on tarjouskilpailua järjestämättä päättänyt hankkia kysymyksessä olevat asema- ja osayleiskaavan laatimista koskevat palvelut Suunnittelukeskus Oy:ltä. Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi hankintalain 9 §:n 1 momentissa säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Seuraamukset

Kysymyksessä olevat hankintasopimukset on tehty ennen kuin hakemus on tullut vireille markkinaoikeudessa. Hankintalain 9 §:n 2 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön edellä todetusta virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Virheetön menettely olisi kysymyksessä olevassa tapauksessa merkinnyt sitä, että hankinnoista olisi järjestetty hankintalain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu tarjouskilpailu.

Markkinaoikeus katsoo, että toteutumatta jääneiden tarjouskilpailujen lopputuloksen jälkikäteiseen arviointiin liittyy lukuisia epävarmuustekijöitä, kuten miltä tahoilta tarjouksia olisi pyydetty, mitkä tahot tarjouksensa olisivat antaneet, millaisia tarjoukset olisivat olleet ja millaisia tarjoajien kelpoisuusperusteita ja tarjousten valintaperusteita hankinnoissa olisi sovellettu. Edellä mainittuun nähden asiassa ei ole riittävällä varmuudella perusteita todeta, että hakijoilla tai jommallakummalla heistä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailut virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämiselle ei ole siten edellytyksiä. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on johtunut edellä esitetyllä tavalla hankintayksikön virheellisestä menettelystä, joten olisi kohtuutonta, että hakijat joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijoiden oikeudenkäyntikulut.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Paimion kaupungin korvaamaan A:n ja B:n oikeudenkäyntikulut 400 eurolla.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Anne Ekblom-Wörlund, Minna Ihonen ja Ville Parkkari.