20.2.2002

Kuluttaja-asiamies (KA) vastaan Gigantti Oy Ab (yhtiö). Vastaajayhtiötä oli markkinatuomioistuimen päätöksessä sakon uhalla kielletty mm. käyttämästä toteennäyttämättömästi tuotteidensa hintojen edullisimmuutta kuvaavia ilmaisuja ja tällaisten ilmaisujen yhteydessä esittämästä lupausta hyvittää kuluttajalle hinnanerotuksen, mikäli kuluttaja löytää saman tuotteen halvemmalla muusta liikkeestä ja käyttämästä tällaisesta lupauksesta ilmaisua "hintatakuu". Yhtiö oli kiellon voimaantulon jälkeen käyttänyt mainoksissaan ilmaisuja, joiden mukaan yhtiö seuraa kilpailijoidensa hintoja ja varmistaa, että yhtiön hinnat ovat todella muita alemmat. Yhtiö oli myös käyttänyt ilmaisua, jonka mukaan yhtiö hyvittää kuluttajalle hinnanerotuksen, mikäli kuluttaja löytää saman tuotteen halvemmalla muusta liikkeestä. Yhtiö ei ollut esittänyt selvitystä siitä, että sen hinnat olisivat olleet kilpailijoiden hintoja edullisempia. Vaikka yhtiön mainonnassa ei ollut kiellon jälkeen näytetty käytetyn ilmaisua "hintatakuu", mainonnan oli katsottava olleen kiellon jälkeenkin kiellettyä mainontaa vastaavaa. Yhtiö ei ollut edes yrittänyt esittää näyttöä siitä, että yhtiön tuotteiden hinnat olisivat olleet markkinointiajankohtana edullisempia kuin kilpailijoiden myymälöissä. Yhtiö oli käyttämällä toteennäyttämättömästi hintojensa edullisimmuutta kuvaavia ilmaisuja ja esittämällä samassa yhteydessä lupauksen hyvittää kuluttajalle hinnanerotuksen, mikäli kuluttaja löytää saman tuotteen halvemmalla muusta liikkeestä, rikkonut markkinatuomioistuimen edellä mainitussa päätöksessä määrättyä kieltoa. Kiellon tehosteeksi asetettu uhkasakko oli siten tuomittava maksettavaksi.

Yhtiön markkinoinnissa esitetty lupaus etsiä kuluttajalle vastaava tai kalliimpi tuote siinä tapauksessa, että kampanjatuote loppuu kampanjan aikana, oli omiaan luomaan kuluttajalle vaikutelman tuotteen poikkeuksellisesta saatavuudesta. Sen sijaan, että yhtiö olisi asianmukaisesti ilmoittanut, että mainostettua tuotetta saattaa olla tarjolla ainoastaan rajoitetusti, yhtiö oli mainostanut tuotteiden saatavuutta ikään kuin se olisi ollut erityinen etu kuluttajalle. Koska yhtiö oli ilman mainittua lupaustakin ollut velvollinen huolehtimaan siitä, että markkinoituja tuotteita oli tarjolla koko tarjouksen kestoajan, yhtiön antama lupaus ei antanut kuluttajalle mitään sellaista etua, johon tämä ei olisi ollut oikeutettu jo lain tai vakiintuneen käytännön perusteella. Yhtiön lupausta ei voitu myöskään pitää asianmukaisena ilmoituksena siitä, että tuotteita oli saatavilla rajoitetusti. Yhtiö oli käyttämällä markkinoinnissaan lupausta, jonka mukaan yhtiö etsii loppuneen tarjoustuotteen tilalle vastaavan tai kalliimman tuotteen, ilmoituksena siitä, että tuotteita on saatavilla rajoitetusti tai kuluttajille annettuna erityisenä etuna, menetellyt markkinoinnissaan kuluttajien kannalta sopimattomasti.

KSL 2 luku 1 § ja 7 §