Finlex - Etusivulle
Markkinaoikeus

3.11.1995

Markkinaoikeus

Markkinaoikeuden ja aiemman markkinatuomioistuimen ratkaisuja vuodesta 1979

MT:1995:023

Asiasanat
Jäljittely, Tuotepakkaus
Tapausvuosi
1995
Antopäivä
Diaarinumero
D:10/94

Master Foods Oy vastaan Oy Kraft Freia Marabou Finland Ab. Kysymys suklaapatukkapakkauksen väitetystä jäljittelystä.

Hakijan ja vastaajan pakkaukset olivat yleisvaikutelmaltaan samankaltaiset. Pakkausten väritys ja lay-out muodostivat samankaltaisen visuaalisen kokonaisuuden. Pakkauksia hallitsivat samankaltaisilla kirjaimilla kirjoitetut tuotenimet. Vastaajan "Japp" tuotenimieä ei voinut nimenä sekoittaa hakijan "Mars" tuotenimeen. Myös vastaajan ko. suklaapatukat olivat Suomessa ostajien keskuudessa tulleet jo tunnetuiksi. Suomen markkinoilla oli runsaasti muitakin suklaapatukkatuotteita, minkä vuoksi ostaja joutui ostotilanteessa valitsemaan useiden tuotteiden välillä. Nimet "Mars" ja "Japp" toimivat visuaalisesta yhdenmukaisuudestaan huolimatta tunnistimina ostajan valintatilanteessa. Vaikka hakijan ja vastaajan po. tuotenimet, sellaisina kuin ne esiintyivät kyseisissä suklaapatukkapakkauksissa, loivat visuaalisesti pitkälti samanlaisen vaikultelman, suklaapatukoiden ostajien oli Suomessa katsottva kykenevän erottomaan hakijan ja vastaajan ko. suklaapatukkapakkaukset toisistaan.

Hakijan ja vastaajan ko. suklaapatukkapakkausten samankaltainen ulkoasu oli ollut seurausta mm. pakkauksia ja tuotenimiä koskevasta osapuolten välisestä yhteistoiminnasta. Vastaajan oikeus käyttää ko. pakkausta oli alun alkaen perustunut osapuolten väliseen sopimukseen. Vastaaja oli voinut oikeutetusti vedota tuotenimen "Japp" johdonmukaiseen pitkäaikaiseen käyttöön sekä myös ko. pakkauksen niinikään pitkäaikaiseen suhteellisen yhtenäiseen käyttöön pohjoismaissa.

Vastaaja ei ollut markkinoimalla Suomessa ko. "Japp" suklaapatukkapakkauksia jäljitellyt sopimattomasti hakijan "Mars" suklaapatukkapakkausta eikä aiheuttanut sekaantumisvaaraa markkinoimansa suklaapatukan kaupallisen alkuperän suhteen. Vastaaja ei ollut menetellyt elinkeinotoiminnassaan hyvän liiketavan vastaisesti eikä muutoinkaan hakijan kannalta sopimattomasti.

SopMenL_1_§

MASTER FOODS OY:N VAATIMUKSET

Hakija on vaatinut, että Oy Kraft Freia Marabou Finland Ab:tä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) 1 ja 6 §:n nojalla kielletään suklaapatukoiden pakkauksena käyttämästä hakijan vastaavaa pakkausta jäljittelevää pakkausta ja siinä käyttämästä sommittelua (layout) ja väriyhdistelmää, joka orjallisesti jäljittelee hakijan tuotteen pakkausta. Hakija on myös vaatinut, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut 211 000 markalla laillisine korkoineen.

Hakija on yhdysvaltalaisen Mars Incorporated yhtiön suomalainen tytäryhtiö. Kyseinen emoyhtiö on jo 1940 luvulta maailmanlaajuisesti toiminut erityyppisten makeisten ja suklaavalmisteiden valmistajana. Emoyhtiöllä on runsaasti vahvoja tuotemerkkejä, jotka on suojattu tavaramerkkirekisteröinneillä ympäri maailmaa. Tuotenimet ovat tavaramerkkeinä vakiintuneet kaikilla vahvoilla markkinaalueilla. Eräs johtavista Mars Incorporated'in tuotteista on ns. Marssuklaapatukka.

Hakija on vuonna 1972 tuonut Suomen markkinoille ns. maitosuklaapatukan tavaramerkillä "Mars", joka on myös suojattu tavaramerkkirekisteröinnillä. Tällä hetkellä tavaramerkkirekisteröinti on voimassa aina 22.5.1998 saakka. Merkin selitys käsittää seuraavan: "Svart botten, orden Mars i rött med guld kant, övrig text i guld." Tuote saavutti hyvin nopeasti markkinajohtajan aseman. Hakija on voimaperäisesti mainostanut tuotettaan eri medioissa vakiinnuttaen sen nopeasti.

Vastaajayhtiö oli ennen fuusiota nimeltään Oy Marabou Ab. Se oli ruotsalaisen Marabou AB:n tytäryhtiö, joka puolestaan oli norjalaisen AS Freian tytäryhtiö. Marc Inc.:n, AS Freian ja Marabou AB:n välillä vallitsi 1940- ja 1950-luvuilla vahva yhteistyö. Osapuolten kesken vaihdettiin runsaasti teknistä informaatiota. Tämän yhteistyön puitteissa Mars Inc. sai AS Freialta reseptin, jonka mukaan Mars Inc. kehitti oman "Galaxi" -suklaapatukkansa, ja vastineeksi Mars Inc. luovutti AS Freialle Mars -suklaapatukan reseptin, nimen ja tuotepakkauksen. AS Freia ja Marabou AB eivät tosin ryhtyneet käyttämään tuotenimeä Mars, mutta toivat markkinoille Mars-tuotteen kanssa identtisen tuotteen tuotenimellä Japp, joka oli pakattu samanlaiseen ruskeaan, punaiseen ja kullanväliseen pakkaukseen. Jo vuonna 1946 osapuolten kesken tehtiin sopimus, jonka mukaan Mars Limited, Mars Inc.:n englantilainen tytäryhtiö sitoutui pidättäytymään suklaatuotteiden tai makeisten myynnistä Norjassa ja Ruotsissa.

Kun kyseisentyyppinen aluejako osoittautui mahdottomaksi, Mars Inc. nimitti jakelijan Norjan ja Ruotsin markkina-alaueille myydäkseen Mars Inc.:n yhdysvaltalaista "Milky Way" -suklaapatukkaa. AS Freia ryhtyi tämän johdosta oikeudellisiin toimenpiteisiin Mars Inc.:a vastaan perustaen vaatimuksensa sopimusrikkomukseen. Vuonna 1979 osapuolet saavuttivat kuitenkin yhteisymmärryksen, jonka perusteella vanha sopimus purettiin ja jonka johdosta todettiin, että vuoden 1984 jälkeen osapuolilla oli täysi vapaus ryhtyä mihinkä tahansa kaupallisiin ratkaisuihin kyseisillä markkina-alueilla.

Usean vuoden ajan AS Freia/Marabou AB ovat myyneet Japp-suklaapatukkaa Norjassa ja Ruotsissa ja ovat saavuttaneet merkittävän aseman näillä markkina-alueilla. Vuonna 1983 Mars Inc. sai norjalaiselta ja ruotsalaiselta tavaramerkkilakimiehiltään ohjeen, joka sisälsi sen, että Mars-suklaapatukan ns. klassisen pakkauksen käyttö Norjassa ja Ruotsissa saattaisi käsittää AS Freian ja Marabou AB:n oikeuksien loukkauksen. Mars Inc. kehitti tämän johdosta erityisen pakkauksen Norjan ja Ruotsin markkinoita varten, jota edelleen kyseisillä markkina-alueilla käytetään.

Vastaaja on Suomessa 27.5.1991 tuonut markkinoille "Japp"-nimisen suklaapatukan pakkauksessa, joka sommittelultaan (layout) on orjallisesti hakijan Mars-suklaapatukan pakkausta jäljittelevä. Vertailtaessa kyseisiä hakijan ja vastaajan tuotteiden pakkauksia havaitaan, että ne väritykseltään, sommittelultaan, tekstityypiltään ja kaiken tämän seurauksena yleisvaikutelmaltaan ovat niin lähellä toisiaan, että kohderyhmän piirissä on vaara tarjolla sekaannuksen syntymiseen kyseisten tuotteiden alkuperästä ja identiteetistä.

Ryhtymällä Suomessa markkinoimaan Japp-suklaapatukkaa pakkauksessa, joka ylimalkaisen tarkastelun seurauksena näyttää kutakuinkin identtiseltä hakijan Mars-tuotteen kanssa, vastaaja saattaa aikaansaada kohderyhmässä väärinkäsityksen Japp-patukan alkuperästä suhteessa Mars-patukkaan. Toimiessaan näin vastaaja on pyrkinyt hyödyntämään sitä goodwillia, jonka hakija on Suomessa saavuttanut omalle tuotteelleen itse tuotteen korkealla laadulla sekä lukuisilla markkinoitikampanjoilla alkaen aina 1970-luvulta saakka. Mars-tuotteen pakkaus ei pelkästään nauti tavaramerkkisuojaa rekisteröinnin perusteella, vaan pakkaus on myös saavuttanut erinomaisen vakiintuneisuusasteen.

Hakija on käynyt tavaramerkin loukkausta koskevan oikeudenkäynnin vastaajaa vastaan Helsingin raastuvanoikeudessa. Raastuvanoikeuden 26.11.1992 antaman päätöksen perusteluissa on todettu mm., että asianosaisten tuotepakkaukset synnyttävät pakkauksissa käytettyjen värien ja tuotenimien kirjasintyypin osalta hyvin samankaltaisen kokonaisvakutelman. Raastuvanoikeus on kuitenkin todennut, että kyseessä on niin selkeä tuotenimien Mars ja Japp eroavuus, että vastaajan käyttämä tuotepakkaus tuotenimeä lukuunottamatta muutoin samankaltaisesta vaikutelmasta huolimatta ei ole sekoitettavissa kantajan rekisteröityyn tavaramerkkiin, jonka seurauksena vastaajan ei katsottu loukanneen hakijan tavaramerkkiin perustuvaa oikeutta. Helsingin hovioikeus ei tuomiossaan 18.8.1993 nähnyt syytä raastuvanoikeuden päätöksen muuttamiseen. Korkein oikeus ei antanut hakijalle valituslupaa.

Siitä huolimatta, että hakijan vaatimukset hylättiin tavaramerkkioikeudellisella perusteella, on merkillepantavaa, että raastuvanoikeus (ja epäsuorasti myös hovioikeus) vahvisti pakkausten samankaltaisuuden. Se seikka, että kyseinen oikeudenkäynti päättyi tämän asian hakijan kannalta epäedullisesti, ei kuitenkaan poista mahdollisuutta saattaa kysymystä tuotepakkauksien samankaltaisuudesta markkinatuomioistuimen harkittavaksi. Päinvastoin kuin mitä raastuvanoikeus päätöksensä yhteydessä on lausunut, hakija katsoo, että merkin selitys, joka siis kuuluu: "Svart botten, orden Mars i rätt med guld kant, övrig text i guld." antaa yksinoikeuden nimenomaan kyseisiin väreihin. Sitä paitsi pakkaus sellaisenaan on vakiintunut jo 1970-luvulta saakka.

Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta on 17.3.1992 antanut hakijan pyynnöstä lausunnon siitä, onko vastaaja, Oy Marabou Ab, syyllistynyt hyvän liiketavan vastaiseen tuotepakkauksen jäljittelyyn. Lausunnossaan liiketapalautakunta on katsonut, ettei vastaaja ollut menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti. Lausunnossaan liiketapalautakunta on kuitenkin todennut seuraavaa: "Liiketapalautakunta katsoo, että sille esitetyistä suklaapatukoista hakijan ja vastaajan tuotepakkaukset ovat kokonaisuutena tarkasteltuna lähinnä toisiaan. --- Vastaaja on kuitenkin ottanut tuotepakkauksen myös Suomessa käyttöön huolimatta täällä jo aiemmin markkinoilla olleesta hakijan tuotepakkauksesta. Muutoin ulkoasultaan samankaltaiset tuotepakkaukset ovat tuotenimien perusteella selvästi toisistaan erotettavissa." Tällä perusteella liiketapalautakunta katsoi, ettei vastaaja ollut menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti.

Kyseessä olevien tuotteiden tuotepakkauksien vertailusta on suoritettu Research International Finland'in toimesta pakkaustutkimus. Tutkimuksen tulosten tiivistelmästä käy ilmi mm. seuraavaa: "Tuotteiden vertailu: Nähdessään molemmat pakkaukset samanaikaisesti 44 prosenttia ilmoitti, että kyseessä ovat samat tuotteet ja 45 prosenttia ilmoitti, että kysymyksessä ovat eri tuotteet. Keskimääräistä useammin samanlaisina tuotteina pitivät yli 50-vuotiaat ja vähemmän koulutetut henkilöt. Kuitenkin 72 prosenttia vastaajista arvioi, että tuotteilla on sama valmistaja. Lähes kaksi kolmesta vastaajasta (61 %) ostaisi mieluummin Mars-patukan, 19 prosenttia Jappin ja 19 prosenttia yhtä mielellään molempia. Ne vastaajat, jotka ilmoittivat ostavansa mieleuummin Japp-suklaapatukoita, ilmoittivat syyksi useimmiten uutuustuotteen kokeilun halun ja sen, että tuote vastasi paremmin heidän makutottumuksiaan. Marsia mieluummin ostavat ilmoittivat perusteluina sen, että kyseessä on tuttu, tunnettu tuote (64 %), joka on maultaan parempaa.

Suomessa käydyn oikeudenkäynnin lisäksi osapuolet ovat ns. sotajalalla myös monessa muussa maassa. Niinpä mm. Norjassa osapuolten kesken on ollut erimielisyyksiä ja mm. sovintoneuvotteluja eri yhteyksissä. AS Freian tavaramerkkiasiamies lähestyi vuonna 1990 Mars Corporate Service -nimistä Mars-ryhmään kuuluvaa englantilaista yhtiötä kirjeellään, jossa esitettiin, että AS Freialla oli tarkoitus ryhtyä markkinoimaan Japp-suklaapatukkaansa Tanskan ja Suomen markkinoilla ja esitettiin sopimusta, jonka mukaisesti yksi osapuoli käyttäisi pakkausta, joka käsitti raidoituksen ja toinen pakkausta ilman raitoja, yhdenmukaisesti kaikilla pohjoismaisilla markkina-alueilla. Kirjeessä muistutettiin, että osapuolet olivat 1979 sopineet, että Mars ei ryhdy myymään ns. Milky Way suklaapatukkaansa Norjassa ja Ruotsissa, missä Freian Japp patukka oli tullut tunnetuksi. Freia-Marabou puolestaan pidättäytyi myymästä Japp -patukkaa Tanskassa ja Suomessa. Kirjeessä todettiin selkeästi, että nämä kaksi tuotetta saattaisivat olla keskenään sekoitettavissa mm. samankaltaisen ulkomuodon vuoksi.

Mars-yhtymän sisällä oli kuitenkin päätetty, että Mars luopuisi kaikkien viivoitusten käyttämisestä Mars-tuotepakkauksissaan Euroopan markkinoilla, jonka johdosta katsottiin, että Freian tulisi käyttää viivoituksia. Mars-yhtymän sisällä oltiin valmiita suostumaan eräänlaiseen yhdessä elämiseen Ruotsissa ja Norjassa siten, että Mars- ja Japp-tuotteet olisi pakattu ns. klassisiin pakkauksiinsa, mikäli AS Freia olisi ottanut käyttöönsä viivoitetut pakkaukset muissa maissa. Tuolloin näytti siltä, että yhteiselo olisi ollut mahdollista globaalisella tasolla. Norjassa ja Ruotsissa hakijan emoyhtiö Mars Incorporated markkinoi tuotettaan pakkauksessa, jossa oli vinoviivat. AS Freian päättäessä käynnistää Japp-suklaapatukkansa markkinoinnin Tanskassa ja Suomessa ajatuksena oli käyttää pakkausta, johon sisältyisi vinoviivat, jotta pakkaus erottuisi Mars-patukan pakkauksesta kaikissa pohjoismaissa. Osapuolet eivät kuitenkaan päässeet sopimukseen asiassa. Osapuolten välinen kirjeenvaihto osoittaa joka tapauksessa selvästi, että myös AS Freia on katsonut sekaantumisriskin tuotepakkauksien kesken olevan olemassa. Sittemmin AS Freia ja AB Marabou ovat fuusioituneet keskenään. Vastaajan entisen emoyhtiön näkökanta vahvistaa hakijan näkemystä ja tukee hakijan kieltohakemusta.

Freia-Maraboun Ruotsin ja Norjan markkinoille tuoma Japp -suklaapatukan pakkaus noudatti siis hyvin pitkälle sitä designia, jonka hakijan englantilainen emoyhtiö oli luovuttanut Freia-Maraboun käyttöön vuonna 1946. Sen jälkeen, kun Skandinavian markkinat asianosaisten sopimuksen päätyttyä 1980-luvulla aukesivat myös Mars G.B. Ltd:lle, yhtiössä ryhdyttiin selvittämään markkinointimahdollisuuksia Ruotsissa ja Norjassa. Sen johdosta, että vastaajan tuotemerkki Japp sekä suklaapatukoiden tuotepakkaus oli voimakkaasti vakiintunut ko. markkinoilla, Mars G.B. Ltd selvitti, missä muodossa Mars -suklaapatukoita oli paras markkinoida ko. markkina-alueilla niin ettei Freia-Marabou tähän reagoisi. Asiantuntijoiden suosituksesta Mars -suklaapatukkaa ryhdyttiin markkinoimaan pakkuksessa, joka poikkeaa Mars classic -pakkauksesta.

Tilanne on täten yksiselitteisesti sellainen, että hakijayhtiön emoyhtiö on joutunut ottamaan käyttöönsä normaalista, vakiintuneesta Mars -suklaapatukan pakkauksesta poikkeavan pakkauksen Ruotsissa ja Norjassa sen jälkeen, kun Freia-Marabou on saanut haltuunsa marsin alkuperäisen pakkauksen käyttöoikeuden ja vakiinnuttanut Japp -suklaapatukkansa pakkaukseksi ko. markkinoilla. Mars-yhtymä on joutunut käyttämään omasta pakkauksestaan poikkeavaa pakkausta ko. markkinoilla välttääkseen Freia-maraboun Japp -suklaapatukan pakkauksen ulkomuodon loukkaamista. Kyseessä on itseasiassa Marsin oman pakkauksen muunnelma, jota Mars näin joutuu välttämään poikkeavalla pakkauksella. Selvää on, että tämä aikaansaa lisäkustannuksia pakkaustoimintojen, markkinoinnin ja mainonnan ym. vaatimien lisäkustannusten muodossa.

Eräät yleistä arvonantoa nauttivat asiantuntijat ovat yksituumaisesti todenneet sekaantumisriskin olevan olemassa osapuolten käyttämien pakkausten välillä Ruotsissa ja Norjassa. Sama sekaantumisriski ilmenee myös millä tahansa muulla markkinaalueella, kuten nyt Suomessa. On muistettava, että vastaajan Japp -suklaapatukkaa myydään Ruotsin ja Norjan markkinoiden ulkopuolella ainoastaan Suomessa siinä pakkauksessa, jota tämä kieltohakemus koskee. Vastaajayhtiön emoyhtiö ei ole uskaltautunut millekään muille markkinoille, ei edes Tanskaan, vaan on mitä ilmeisimmin lähtenyt ujuttautumaan Marsin vakiintuneille markkina-alueille Suomen kautta. Mikäli markkinatuomioistuin päätyisi ratkaisuun, että sekaantumisvaaraa ei ole, seuraisi siitä, että Freia-Maraboun Japp -suklaapatukka mitä suurimmalla todennäköisyydellä tuotaisiin myös muille Euroopan markkinoille.

Myös Freia-Maraboun taholla miellettiin siis myös sekaantumisriski pakkausten kesken, ja tämän johdosta Marsille esitettiin, että osapuolet ottaisivat käyttöönsä patukkapakkaukset, joissa toisessa esiintyisi vinoviivat, kun taas toisessa ei näitä viivoja olisi. Jostakin syystä Freia-Marabou kuitenkin vastaajan eli suomalaisen tytäryhtiönsä kautta työntyi Suomen markkinoille Japp -suklaapatukalla, jonka pakkaus yksityiskohtia myöten ja erityisesti kokonaisvaikutelmaltaan on Marsin alkuperäisen pakkauksen kopio ja joka täten aikaansaa sekaannusta tuotteiden kohderyhmässä tuotteen kaupallisen alkuperän suhteen. Mikäli Japp -pakkausta olisi muutettu Suomen markkinoita varten samalla tavoin kuin mitä Mars -pakkausta Ruotsissa ja Norjassa, mitään aihetta esillä olevaan kieltohakemukseen ei olisi ollut olemassa.

Hakijan käyttämän pakkauksen muoto ja väritys ovat omaleimaisia ja pakkaus on jo vuosikymmeniä sitten vakiintunut nimenomaan Marsin suklaapatukan pakkaukseksi. Hakijan pakkauksen väriyhdistelmä musta pohja, sana Mars punaisilla, kullalla reunustetuilla kirjaimilla, muu teksti kullanvärisellä, on rekisteröity kutakuinkin samanlaisena maailmanlaajuisesti. Mikään suklaapatukoiden valmistaja ei ole käyttänyt mustaa taustaväriä pakkauksissaan ennen Marsia. Markkinoilla olevista muista suklaapatukkatuotepakkauksista ainoastaan Japp -pakkauksessa on sama väriyhdistelmä kuin hakijan po. pakkauksessa eli tummanruskea/musta-punainen-kulta. Kaikki muut pakkaukset ovat täysin erivärisiä. Hakijan ja vastaajan tuotteet esiintyvät samantapaisissa ja samoissa vähittäismyyntipaikoissa. Tällöin viimeistään valintaperusteeksi jää pakkauksen ulkoasun muodostama kokonaisvaikutelma.

Tarkasteltaessa markkinatuomioistuimen tähänastista ratkaisukäytäntöä käsillä olevan tapauksen kaltaisissa pakkauskysymyksissä voidaan todeta, että markkinatuomioistuimen käytäntö on ollut varsin yhtenäinen. Tältä osin voidaan viitata esim. tapauksiin Oy Ford Ab vastaan Nekalan Varaosatukku Oy (1984:8), Pharma Nord Aps vastaan Oy Bio Vita Ab (1992:17), Colgate-Palmolive Nordic A/S vastaan Oy Mölnlycke Ab (1991:13), M.Järvi Oy vastaan Wrth Oy ja Recafinn Oy (1989:8) ja Suomen Sokeri Oy vastaan Säilyketalo Oy Ribasso Ltd (1986:14). Myös Ruotsin markkinatuomioistuimessa on käsitelty ja ratkaistu vastaavanlaisia tapauksia.

Hakijan ja vastaajan tuotepakkaukset ovat identtiset mm. kuvioiltaan, väritykseltään ja sommittelultaan. Vastaaja jäljittelee hakijan tuotepakkausta siinä määrin, että pakkauksen ulkoasu on omiaan aiheuttamaan sekaannusta tuotteen kaupallisesta alkuperästä. Tavallisella ostajalla on ostotilanteessa ehkä haalistunut muistikuva hakijan tuotteen pakkauksesta, joka siis on ollut jo pitkään Suomessa markkinoilla.

Vastaajan tuotteen tai sen muodon kuvaamiseksi ei ole välttämätöntä jäljitellä hakijan tuotteen pakkauksen ulkoasun kokonaisvaikutelmaa. Vastaajan on mahdollista pakata markkinoimansa tuotteet siten, ettei vaaraa alkuperäisten osien ja tuotekopioiden sekaantumisesta ja kuluttajien harhaanjohtamisesta synny.

Toimiessaan tässä hakemuksessa esitetyllä tavalla vastaaja pääsee elinkeinotoiminnassaan oikeudettomasti hyödyntämään Suomessa hakijalle kuuluvaa suklaatuotteiden goodwill -arvoa. Kyseessä on tuotepakkauksen orjallinen jäljittely. Tavaramerkkien loukkausta koskeneen jutun lopputulos sen enempää kuin liiketapalautakunnan lausuntokaan ei suoranaisesti omaa oikeusvoimaa nyt kysymyksessä olevaan hakemukseen, koska niissä painopiste on ollut muualla kuin SopMenL:n yleislausekkeen soveltamisessa.

OY KRAFT FREIA MARABOU FINLAND AB:N VASTAUS

Vastaaja on kiistänyt tuotepakkauksensa olevan sekoitettavissa hakijan tuotepakkaukseen tai menetelleensä muutoinkaan SopMenL:n vastaisesti ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Vastaaja on myös vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 239 540,20 markalla laillisine korkoineen sekä Norjassa syntyneet asianajokulut 34 565 markalla laillisine korkoineen.

Sen enempää sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetussa laissa kuin muissakaan lainsäännöksissä ei ole määritelty orjallista jäljittelyä ja sanotun menettelyn tunnusmerkit ovat siten kehittyneet oikeuskäytännön kautta. On myös muistettava, ettei kaikkinainen jäljittely ole sinänsä kiellettyä. Kilpailijan tuotetta tai pakkausta saa jäljitellä ja oman tuotteen tai pakkauksen ulkonäkö saa olla samankaltainen kuin kilpailijan. Jos jäljittely on niin pitkälle menevää, että voidaan puhua jäljittelystä pieniä yksityiskohtia myöten, ylittää toiminta yleensä säädetyn kynnyksen ja on siten kiellettävä. Mikäli oikeuskäytännön asettamaa kynnystä ei ylitetä, ei elinkeinonharjoittajan toimintaa voida pitää sopimattomana menettelynä elinkeinotoiminnassa.

Yksi orjallisen jäljittelyn tärkeimmistä tunnusmerkeistä on loukkaanvan osapuolen pyrkimys käyttää hyväksi toisen kilpailijan luomaa myönteistä mainetta. Kilpailijan omaperäistä tuotepakkausta pyritään jäljittelemään jokaista yksityiskohtaa myöten kilpailijan markkinointipanosten hyödyntämiseksi. Toisin sanoen kanssakilpailijan goodwilliä käytetään oikeudettomasti hyväksi. Loukkaavan osapuolen toiminta on tarkoin suunniteltua ja kysymyksessä on usein "vanhan ja markkinoilla vakiintuneen" sekä saman alan uuden tuotteen välinen kilpailu, jossa uusi tulokas yrittää markkinoille pyrkiessään sopimattomalla menettelyllä hankkia itselleen markkinaosuuksia. Lisäksi vaaditaan tunnusmerkkinä, että alkuperäisen tuotteen ja/tai pakkauksen on oltava omaleimainen. Sommittelun ja väriyhdistelmän on poikkettava muista jo markkinoilla olevista vastaavista tuotteista.

Tuotteen omaleimaisuusvaatimus ei täyty, jos tuotteen ja/tai pakkauksen ulkonäkö johtuu esimerkiksi sen ominaisuuksista sinänsä. Menettelyä ei ole useinkaan katsottu kielletyksi, jos kahden pakkauksen värien samankaltaisuus on johtunut tuotteille yleensä ominaisesta väristä. Usein myös pakkauksen muoto on tällainen "annettu" tekijä.

Marabou kiistää, että hakijan käyttämä suklaapakkauksen muoto ja väritys olisivat omaleimaisia. Hakijan suklaapatukkapakkauksessa ei ole mitään sellaista omaleimaista, jota edes voisi orjallisesti jäljitellä. Se seikka, että Mars- ja Japp -suklaapatukkapakkausten sommittelussa ja värityksessä on toisiaan muistuttavia piirteitä, ei johda kuluttajien keskuudessa tuotteiden väliseen sekoittamisvaaraan. Japp-suklaapatukka on ollut Skandinaviassa huomattavasti kauemmin markkinoilla kuin vastaava Mars-tuote. On täysin riidatonta, että Marabou ei ole jäljitellyt Mars-suklaapatukan päällystä tai ulkomuotoa.

Hakijan pakkauksen sommittelu ja väritys eivät millään tavalla poikkea muista markkinoilla olevista pakkauksista. Sekä pakkauksen taustaväri (jonka Mars on rekisteröinyt mustana) että tuote/sanamerkkien kultaisen-punaiset kirjaimet ovat markkinoilla oleville suklaapatukkatuotteille tyypillisiä. Muiden suklaapatukoiden käärepapereista on havaittavissa, miten tavallinen ruskea, mustanruskea tai tummanruskea pohjaväri on yhdistettynä punaisella ja/tai keltaisella kullanvärillä kirjoitettuun tekstiin. Suklaatuotteiden valikoima osoittaa selvästi, millainen kirjo toisiaan muistuttavia suklaatuotteiden pakkauksia on tarjolla Suomessa. Todettakoon erityisesti, että Suomessa ylivoimaista markkinajohtajaa Tupla -suklaapatukkaa myydään ja markkinoidaan myyntipäällyksessä, jonka pohjaväri on tummanruskea ja teksti tummanpunainen-kullanvärinen. Mainitut markkinoilla olevat suklaapatukat eroavat toisistaan viime kädessä tuotenimen perusteella.

Hakijan ja vastaajan suklaapatukoiden tuotenimet ovat selvästi toisistaan erottuvia. Tehdessään ostopäätöksen kuluttaja ensi kädessä kiinnittää huomiota tuotenimeen, mikä sinänsä on täysin luonnollista, koska markkinoilla on useita suklaatuotteita, joiden pakkausten ulkomuoto muistuttaa toisiaan. Osapuolten käyttämät kirjasintyypit eivät ole identtisiä, vaikka ne suuresti muistuttavat toisiaan. Hakija käyttää tuotepakkauksessaan tuotenimeä alleviivattuna puna-kelta-kullanvärisellä viivalla, joka on omiaan lisäämään tuotepakkausten erotettavuutta toisistaan.

Vaikka suklaapatukoilla yleensä on tietty muoto, jota pakkaukset seuraavat, eivät esim. Japp ja Mars -tuotepakkaukset ole samanlaiset. Japp -patukoiden pakkausten ulkomuoto poikkeaa selvästi Mars -patukan muodosta. Sivusta katsottuna Mars -suklaapatukka antaa huomattavasti massiivisemman vaikutelman ulkomuodostaan, koska se on selvästi neliskulmaisempi ja korkeampi kuin Japp -tuotepakkaus. Pienempi Japp -suklaapatukka on noin puolet kevyempi kuin Mars -suklaapatukka (30 g/58 g). Tuplajapp -pakkaus, joka on selvästi isompi kuin Mars -suklaapatukka, on suunnilleen samanpainoinen kuin Mars -suklaapatukka eli painaa 60 g. Mars -suklaapatukka maksaa 63,27 mk/kg ja Tuplajapp 80 mk/kg. Kappalehinnat ovat 3,67 mk ja 4,80 mk.

Tarkasteltaessa hakijan eri aikoina markkinoimien tuotteiden pakkauksia on havaittavissa, että Mars on vuosien saatossa markkinoinut eri tuotteita tuote- ja tavaramerkillä Mars, mutta tekstin väri tai taustaväri eivät välttämättä aina ole olleet samat eli punakultainen teksti ja musta tausta. Myös Ruotsin ja Norjan markkinoilla on ollut ainakin kaksi erilaista raidallista versiota Mars -suklaapatukoista. Master Foods/Mars Inc. on jopa varovaisesti tuomassa Ruotsin ja Norjan markkinoille mainoksia ja pakkauksia, joissa Mars -tavaramerkin taustavärinä on musta väri. Marsin pakkausten taustaväri ei ole johdonmukaisesti ollut musta väri. Sen sijaan yhteistä kaikille Mars -tuotteille on ollut, että niiden dominoiva osa on koostunut tavaramerkistä Mars.

Hakijan väite siitä, että Marabou yrittäisi Japp-suklaapatukalla hyötyä Mars-suklaapatukan saavuttamasta suosiosta ja tunnettuudesta, ei pidä paikkaansa. Japp-tuotteella on vahva asema. Tuote on erittäin tunnettu muissa pohjoismaissa jo vuosikymmenien takaa ja 1980-luvulta lähtien myös Suomessa. Marabou-tuotteiden valmistajan nimellä, tuotenimellä ja tavaramerkillä on suuri goodwill -arvo.

Marabou Ab ja Freia AS ovat valmistaneet, markkinoineet ja myyneet Japp-suklaapatukkaa Norjassa ja Ruotsissa jo vuodesta 1946 lähtien, jolloin tehtiin hakemuksessa mainittu sopimus Mars Confections Ltd:n ja Aktiebolaget Chokladfabriken Maraboun välillä. Vaikka Mars luovutti sopimuksessa Maraboulle myös tavaramerkkinsä "Mars" ja "Mars Bar", Marabou päätti olla sitä käyttämättä ja ottaa sen sijaan käyttöön tavara- ja tuotemerkin Japp. Marabou luovutti Marsin tavaramerkit takaisin vuonna 1963. Maraboun tavaramerkki "Japp" on sekä rekisteröinnin että vakiintumisen kautta tullut sekä Norjassa ja Ruotsissa että sittemmin myös Suomessa suojatuksi. Japp-suklaapatukka on pohjoismaissa kiistattomasti markkinajohtaja ja tunnettu kaikissa kuluttajapiireissä. Tavaramerkki (sanamerkki) Japp on rekisteröity Suomessa jo 16.11.1962.

Japp-suklaapatukkaa on myyty Ruotsissa ja Norjassa melkein samannäköisissä pakkauksissa aina 1940-luvulta lähtien. 1940-luvulta vuoteen 1976 käytettiin hieman erilaista pakkausta. Vuonna 1976 suklaapatukan päällysteen ulkomuotoa hieman muutettiin ja taas vuonna 1991, jolloin Japp-suklaapatukan pakkaus sai sen ulkomuodon, joka sillä tällä hetkellä on.

Japp 12-pack tuotiin Suomessa myyntiin vuonna 1979, jolloin mm. Viking Line alkoi myydä Japp-suklaapatukkaa. Koko 1980-luvun aikana ovat sekä Viking Line että Silja Line myyneet ko. tuotetta. Lisäksi tuotetta on myyty ja myydään osittain edelleen Vaasan-Laivoilla, Finnjetillä sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman myymälässä jne. Nykyään Japp-tuote on vakiinnuttanut asemansa Suomen markkinoilla yhtenä eniten myytynä suklaapatukkatuotteena. Marabou on pohjoismaissa ollut pidempään markkinoilla Japp-tuotteellaan kuin vastaavasti hakija Mars-tuotteellaan. Marabou ei siis vasta nyt ole ryhtynyt valmistamaan Japp-tuotteita markkinoidakseen niitä Suomessa, vaan kysymyksessä on vanhan tuotteen siirtäminen uusille markkina-alueille, joskin Japp-tuote on jo aikaisemminkin edellä kerrotulla tavalla tullut suomalaisille kuluttajille tutuksi.

Vaikka Helsingin raastuvanoikeuden ja hovioikeuden päätökset koskivat väitettyä tavaramerkkiloukkausta eikä sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa, niiden sisällöllä on merkitystä nyt käsiteltävässä asiassa. Vaikka päätöksissä todetaan, että pakkausten kokonaisvaikutelma on hyvin samankaltainen tuotepakkauksissa käytettyjen värien ja tuotenimien kirjasintyyppien johdosta, oleellista päätöksissä on kuitenkin raastuvanoikeuden johtopäätös: "Kun kuitenkin suklaapatukkatuotteita ostetaan melkein yksinomaan tuotemerkin perusteella ja tuotepakkauksia silmiinpistävästi dominoivat tuotenimet "Mars" ja "Japp" ovat erittäin selvästi toisistaan erotettavissa, ja kun kantajalla ei ole rekisteröintiin perustuen katsottava olevan yksinoikeutta käytettyihin väreihin raastuvanoikeus katsoo, ettei vastaajan käyttämä tuotepakkaus tuotenimiä lukuunottamatta muutoin samankaltaisesta vaikutelmasta huolimatta ole sekoitettavissa kantajan rekisteröityyn tavaramerkkiin..."

Raastuvanoikeuden päätöksestä on pääteltävissä, että tietty samankaltaisuus kokonaisvaikutelman osalta hyväksytään, kunhan pakkauksessa on joku seikka, joka selvästi erottaa sen toisesta pakkauksesta. Tässä tapauksessa raastuvanoikeus hyväksyi samankaltaisen kokonaisvaikutelman kun tuotepakkauksia silmiinpistävästi dominoivat tuotenimet olivat selvästi toisistaan erotettavissa. Kuten hakijakin on todennut, hovioikeus ei muuttanut raastuvanoikeuden päätöstä, eikä korkein oikeus antanut hakijalle muutoksenhakulupaa.

Vaikka raastuvanoikeuden päätös ei estä asian saattamista markkinatuomioistuimen käsiteltäväksi, se antaa kuitenkin selvän tuen käsitykselle, ettei kokonaisvaikutelman samankaltaisuus riitä jonkin tapauksen kieltämiseen. Markkinatuomioistuimessa on vakiintunut käytäntö, että vastaavanlaisissa tapauksissa vaikuttavat asiaan kokonaisvaikutelman lisäksi myös muut olosuhteet. Keskuskauppakamarin Liiketapalautakunta on katsonut, että Marabou ei ole syyllistynyt hyvän liiketavan vastaiseen menettelyyn myydessään ja markkinoidessaan Japp-tuotteita Suomessa. Liiketapalautakunnan lausunto antaa kuitenkin, kuten raastuvanoikeuden ja hovioikeuden päätöksetkin, lisätukea vastaajan käsitykselle, että "Suklaatuotteet ovat tunnettuja ja toisistaan erotettavissa ensi-sijaisesti tuotenimen perusteella."

Hakijan teettämän kyselytutkimuksen tulokset eivät miltään osin tue hakijan kannetta. Tutkimus osoitti mm. selvästi, että suurin kuluttajakohderyhmä 15-29-vuotiaat tiesivät molempien tuotteiden olemmassaolon markkinoilla ja osasivat erottaa ne toisistaan. Marabouta pidettiin selvästi tunnetumpana valmistajana kuin Master Foodsia. Vastaaja rohkenee väittää, että Marabou valmistajana omaa huomattavasti suuremman tunnettuisuuden ja goobwill-arvon Suomen markkinoilla. Samaistuminen valmistajana Mars-tuotteisiin ei ole Maraboun tavoitteena.

Kulutushyödykkeiden osalta yleisesti ja erityisesti makeisten kohdalla ratkaisee ostovalintaa tehtäessä yleensä ainoastaan tuotenimi. Kuluttajat ovat yleensä epätietoisia siitä, kuka on heidän ostamansa makeistuotteen valmistaja, joitakin poikkeuksia kuten "Fazerin Sininen" lukuunottamatta. Ko. tutkimuksen tuloksista on todettavissa esim., että nähdessään Japp-suklaapatukan ainoastaan 14 % vastaajista ilmoitti, että mieleen tuli Mars. Kun yhteensä ainoastaan 26 % ilmoitti, että mieleen tuli Japp tai Mars, voidaan tehdä johtopäätös, että kysymyksessä olevat värit ja kokonaisvaikutelma eivät suklaapatukkamarkkinoilla ole niin omaleimaisia, että ne ilman muuta liitettäisiin joko Mars- tai Japp-suklaapatukoihin.

Mikäli hakijan tuote olisi omaleimainen, se kävisi ilmi esim. siitä, että kuluttajat olisivat varmoja siitä, että he tunnistaisivat Mars-suklaapatukan sellaisen nähdessään. Tutkimuksen tuloksista kuitenkin ilmenee, että 39 %:lle tuli mieleen suklaa yleensä ja ainoastaan 7 %:lle erityisesti Mars heidän nähdessään Mars-suklaapatukan. Siksi mainittua lukua voidaan verrata vastaavaan lukuun koskien Japp-suklaapatukkaa, joka on 12 %. Japp-suklaapatukan ulkonäkö oli siten kysymykseen vastanneiden mielestä lähes kaksi kertaa omaleimaisempi kuin Marssuklaapatukan. Nähdessään Japp-suklaapatukan yhteensä 56 % ilmoitti, että valmistaja oli muu kuin hakija. Ainoastaan 5 % ilmoitti valmistajaksi Marsin tai Master Foodsin. Näistä luvuista on hyvin vaikea tehdä päätelmää, että pakkaus olisi omiaan aiheuttamaan sekaannusta tuotteen kaupallisesta alkuperästä eli sen valmistajasta.

Mitä tuotteiden vertailuun muutoin tulee, on pidettävä mielessä, että tutkimuskysymyksiin vastanneille ainoastaan näytettiin Mars- ja Japp-patukoiden pakkauksia. Jotta tutkimuksen tälle osalle voitaisiin antaa arvoa, olisi vastaajille pitänyt näyttää myös muita samannäköisiä suklaapatukkapakkauksia kuten Tupla, Chap ja Yankie. Yhteenvetona tutkimuksesta voidaan vielä todeta, että kuluttajat ovat antaneet tukea sille väitteelle, että värit, jotka esiintyvät sekä Mars- että Japp-suklaapatukoiden pakkauksissa, tuovat mieleen suklaan eli ovat suklaalle yleensä ominaisia värejä.

Myös Marabou on suorittanut tutkimuksen Suomessa ja muissa Pohjoismaissa siitä, miten kuluttajat tuntevat markkinoilla olevia suklaatuotteita. Suomessa haastateltiin 200 kuluttajaa suklaatuotteiden kohderyhmässä 15-55 -vuotiaat. Vastaajilta edellytettiin, että he vähintään kerran kuukaudessa syövät suklaata. Tutkimus osoittaa, että näytettäessä tutkimuksessa mukana olleita suklaatuotteiden pakkauksia 83 % vastanneista tunnisti Japp-suklaapatukan ja 93 % vastanneista Mars-suklaapatukan. Tämä osoittaa, että molemmat tuotteet ovat erittäin tunnettuja markkinoilla ja etteivät kuluttajat sekoita niitä keskenään. Jos kyselyyn vastanneista yli 60 % tunnisti tietyn tuotteen, voidaan tulosta pitää erittäin hyvänä ja todeta kyseisen tuotteen olevan erittäin tunnettu markkinoilla. Tutkimuksen tilastopylväät, jotka osoittavat total awareness tunnettavuutta, on muodostettu niistä vastauksista, jotka tutkimuksiin osallistuvat antoivat kysymykseen "Katsokaa tarkasti tätä listaa suklaamerkeistä. Mitä niistä te tunnette vaikka vain nimeltä?"

Hakija on väittänyt osapuolten kesken käydyistä neuvotteluista ja osapuolten välisistä sopimuksista käyvän ilmi, että Freian kanta olisi ollut se, että tuotepakkauksien välillä on sekaantumisriski. Tämä ei pidä paikkaansa. Osapuolet ovat todenneet, että tuotteet ovat toisistaan erotettavissa, mutta se kokonaisvaikutelma, jonka tuotteista saa, voi markkinoilla johtaa väitteisiin, että kuluttaja sekoittaa tuotteet toisiinsa tai väitteisiin sopimattomasta kilpailusta tai tavaramerkkiloukkauksesta. Freia ei ole missään myöntänyt minkään sekoitettavuusriskin olemassaoloa. Freia ehdotti neuvotteluissa, että osapuolet käyttäisivät omaa samanlaista pakkausta kaikissa pohjoismaissa, mutta mikä tärkeintä, että Mars käyttäisi vinoviivaista pakkausta ja Japp pakkausta ilman vinoviivoja. Tämä ehdotus johtui siitä, että Mars markkinoi Tanskassa eräitä tuotteita pakkauksissa, joissa oli vinoviivat kun taas Jappin pakkauksessa ei ollut vinoviivoja missään maassa.

Hakijan mainitsemista markkinatuomioistuimen aikaisemmista ratkaisuista mikään ei sovellu esillä olevaan tapaukseen. Samanlainen kokonaisvaikutelma ei riitä rekemään toisen pakkauksen käyttämistä kielletyksi. Myöskään hakijan mainitsemista ruotsalaisista tapauksista ei saa ohjetta tämän tapauksen ratkaisemiseksi.

Toisin kuin hakijan mainitsemissa markkinatuomioistuimen ym. ratkaisemissa tapauksissa, Jappia oli valmistettu ja markkinoitu pohjoismaissa ja Suomessa autolautoilla jo vuosikymmeniä ennen Suomen mantereella aloitettua markkinointia ja ennen Marsin tuloa Suomen markkinoille. Tuote oli saavuttanut vahvan markkina-aseman ja oli tunnettu myös Suomessa. Kun Jappin pakkausta ei muutettu, vaan valmistusta ja markkinointia jatkettiin samanlaisessa pakkauksessa kuin aikaisemmin, ei kyse ollut mistään jäljittelemisestä. Marabou ei, toisin kuin oli laita mainituissa muissa tapauksissa, ole käyttänyt hyväkseen toisen goodwillia eikä muutoinkaan ole hyötynyt hakijan markkinointipanoksista "vapaamatkustajana".

Marabou markkinoi aluksi suklaapatukkaansa Suomessa tuotenimellä Bajt, vaikka patukkaa olikin markkinoitu muualla tuotenimellä Japp. Päästäkseen hyödyntämään sitä omaa mainettaan, jota oli saavutettu merkittävällä markkinoinnilla, päätettiin kuitenkin vaihtaa takaisin tunnettuun Japp-pakkaukseen. Vaikuttaa hyvin merkilliseltä, että hakija pitää tätä orjallisena jäljittelynä ja toisen maineen hyväksikäyttämisenä.

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO

Kuluttaja-asiamies on ilmoittanut, että hän ei ryhdy toimenpiteisiin hakemuksen johdosta.

TODISTELU

Markkinatuomioistuimessa on kuultu hakijan nimeämänä todistajana professori emeritus Jukka Pellistä ja vastaajan nimeämänä todistajana varatuomari Marja-Leena Elina Mansalaa. Todistajat ovat esittäneet mm. seuraavaa.

Pellinen: Mars -suklaapatukan pakkaus on omaleimainen ja se on vahvasti vakiintunut. Sen visuaalinen muoto ja grafiikka on luotu jo vuonna 1941. Marsin pakkaukset luovat vahvan yhtenäisen vaikutelman. Tähän yhdenmukaisuuteen on tarvittu vuosikymmenestä toiseen jatkuva yhdenmukainen visuaalinen linja. Japp -suklaapatukan pakkaus on varsin yhdenmukainen Mars -patukan pakkauksen kanssa. Niiden graafinen muotoilu on samanlainen ja ne luovat vaikutelman yhteisestä valmistajasta. Tuotteiden kokonaisvaikutelma on sama. Jappin tuotenimi on erilainen, eri erisnimi. Nimet Mars ja Japp toimivat pakkauksissa tunnistimina ja ne hallitsevat pakkauksia. Kuluttajan ostotilannetta ajatellen keskeistä on arvioida pakkausten viestivää havaintokokonaisuutta kaupantekohetkellä. Tässä tulee esille nimien typografisen muodon vertaaminen. Mars ja Japp -logotyyppien kursivoitujen kirjainten typografinen ilmiasu on erisnimen äänneasusta huolimatta yhteneväinen. Typografista yhteneväisyyttä korostavat edelleen kirjainten reunukset samoin kuin logotyyppien asemointi keskenään yhtäläisessä kulmassa pakkausten kääreisiin, jolloin ne valmiiksi pakatuissa kolmiulotteisissa kappaleissa esiintyvät samassa pakkauksen kohdassa ja keskenään yhtäläisessä asennossa.

Mansala: Mars ja Japp -tuotepakkauksissa on tuotemerkki selkeästi esillä. Pakkaukset eroavat toisistaan kokonsa puolesta. Pakkauksissa on myös valmistajien nimet selkeästi näkyvissä. Samanlaista niissä on väritys ja pohjaväri. Pakkausten muoto johtuu itse tuotteen, suklaapatukan muodosta. Mars -pakkauksen omaperäisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon se ajankohta, jolloin Japp on tuotu markkinoille ja se tausta, mitä vasten sitä silloin arvioidaan. Mars ja Japp esiintyvät useissa kaupoissa vierekkäin monien muiden vastaavien suklaatuotteiden kanssa. Jappin tullessa markkinoille on markkinoilla ollut paljon muitakin vastaavia tuotteita, jolloin omaperäisyyteen vaaditaan hyvin paljon. Tuotemerkki on pakkauksissa dominoiva. Huolimatta siitä, että pakkauksissa on käytetty samoja värejä ja saman tyyppistä kirjasinlajia, tuotemerkin dominoivuus estää pakkausten sekoitettavuuden.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakija, Master Foods Oy on yhdysvaltalaisen Mars Incorporated -yhtiön suomalainen tytäryhtiö. Hakija markkinoi Suomessa mm. makeistuotteita. Vastaaja, Oy Kraft Freia Marabou Finland Ab on pohjoismaiseen Freia-Marabou -yritysryhmään kuuluva suomalainen yhtiö. Myös vastaaja markkinoi Suomessa mm. makeistuotteita.

Hakija on vuodesta 1972 lähtien markkinoinut Suomessa suklaapatukkaa pakkauksessa, jonka pohjaväri on musta ja jossa on tuotemerkki "Mars". Hakijan ko. suklaapatukkapakkaus on suunniteltu ja tuotu markkinoille ulkomailla jo 1940 -luvun alussa. Hakijan pakkauksessa oleva tuotemerkki "Mars" on muotoilultaan ollut alun perin samanlainen.

Vastaaja on tuonut vuonna 1991 Suomessa markkinoille vastaavanlaisen suklaapatukan pakkauksessa, jonka pohjaväri on musta ja jossa on tuotemerkki "Japp". Pakkauksia on kahta eri kokoa. "Japp" suklaapatukkaa on ko. pakkauksissa markkinoitu Suomessa jo aikaisemminkin mm. Helsinki-Vantaan lentokentän ja Ruotsinlaivojen myymälöissä.

Mars-yhtiö oli 1940-luvulla tehnyt Freia-Maraboun kanssa yhteistyösopimuksen, jolla Mars-yhtiö mm. luovutti Freia-Maraboulle Mars -suklaapatukan reseptin, nimen ja tuotepakkauksen sekä tavaramerkin käyttöoikeuden. Freia-Marabou ei kuitenkaan käyttänyt suklaapatukkatuotteensa markkinoinnissa tuotenimeä "Mars", vaan antoi sille nimeksi "Japp". Mainittu "Japp" suklaapatukka tuli markkinoille Ruotsissa ja Norjassa 1940-luvulla. Osapuolten keskinäisen sopimuksen mukaisesti ko. "Japp" suklaapatukkaa ei myyty eikä markkinoitu Ruotsin ja Norjan ulkopuolella, eikä vastaavasti ko. "Mars" suklaapatukkaa myyty eikä markkinoitu Ruotsissa ja Norjassa. Osapuolten välinen ko. sopimus markkinoiden jakamisesta päättyi 1980-luvun puolivälissä. Mars-yhtiön Freia-Maraboulle luovuttamat oikeudet "Mars" tavaramerkkeihin on palautettu Mars-yhtiölle 1960-luvulla.

Hakijan "Mars" suklaapatukkaa on Suomen lisäksi myyty ja markkinoitu mm. useissa Euroopan maissa. Sitä ei ole myyty eikä markkinoitu ko. tuotepakkauksessa Ruotsissa eikä Norjassa. Vastaavasti vastaajan "Japp" suklaapatukoita on myyty ja markkinoitu ainoastaan Ruotsissa ja Norjassa sekä sittemmin myös Suomessa. Hakijan tavaramerkki "Mars" on rekisteröity Suomessa vuonna 1978 ja vastaajan tavaramerkki "Japp" vuonna 1962.

Hakijan "Mars" suklaapatukkapakkauksen pohjaväri on musta. Pakkaukseen on kirjoitettu punaisilla, kullalla reunustetuilla kirjaimilla tuotenimi "Mars". Tuotenimen alla on punaisella ja kullalla vedetty viiva.

Hakijan "Mars" suklaapatukkapakkaus on ollut pitkään markkinoilla ja se on ostajien keskuudessa ollut pitkän aikaa tunnettu. Pakkausta on hallitsevan tuotenimen "Mars" visuaalisen ulkoasun perusteella pidettävä omaleimaisena.

Vastaajan "Japp" suklaapatukkapakkauksista toinen on isompi ja toinen pienempi kuin hakijan Mars -suklaapatukkapakkaus. Pakkaukset ovat sommittelultaan samanlaiset kuin hakijan pakkaus. Pakkauksissa on musta pohjaväri ja pakkauksiin on kirjoitettu punaisilla, kullalla reunustetuilla kirjaimilla tuotenimi "Japp". Tuotenimi on sijoitettu samalla tavoin kuin hakijan pakkauksessa. Nimi "Japp" on kirjoitettu pakkauksiin suhteellisesti saman pituiseksi ja muutoinkin samankokoiseksi kuin nimi "Mars" hakijan pakkaukseen. Molempien tuotenimien kirjaimet näyttävät samanlaisilta. Isommassa "Japp" pakkauksessa on vasemmassa yläkulmassa merkintä "dubbel".

Hakijan ja vastaajan pakkaukset ovat yleisvaikutelmaltaan samankaltaiset. Pakkausten väritys ja lay-out muodostavat samankaltaisen visuaalisen kokonaisuuden. Pakkauksia hallitsevat samankaltaisilla kirjaimilla kirjoitetut tuotenimet. Vastaajan "Japp" tuotenimeä ei voi nimenä sekoittaa hakijan "Mars" tuotenimeen. Myös vastaajan ko. suklaapatukat ovat Suomessa ostajien keskuudessa tulleet jo tunnetuiksi. Suomen markkinoilla on runsaasti muitakin suklaapatukkatuotteita, minkä vuoksi ostaja joutuu ostotilanteessa valitsemaan useiden tuotteiden välillä. Nimet "Mars" ja "Japp" toimivat visuaalisesta yhdenmukaisuudestaan huolimatta tunnistimina ostajan valintatilanteessa. Vaikka hakijan ja vastaajan po. tuotenimet, sellaisina kuin ne esiintyvät kyseisissä suklaapatukkapakkauksissa, luovat visuaalisesti pitkälti samanlaisen vaikutelman, suklaapatukoiden ostajien on Suomessa katsottava kykenevän erottamaan hakijan ja vastaajan ko. suklaapatukkapakkaukset toisistaan.

Hakijan ja vastaajan ko. suklaapatukkapakkausten samankaltainen ulkoasu on ollut seurausta mm. pakkauksia ja tuotenimiä koskevasta edellä kerrotusta osapuolten välisestä yhteistoiminnasta. Vastaajan oikeus käyttää ko. pakkausta on alun alkaen perustunut osapuolten väliseen sopimukseen. Vastaaja on voinut oikeutetusti vedota tuotenimen "Japp" johdonmukaiseen pitkäaikaiseen käyttöön sekä myös ko. pakkauksen niinikään varsin pitkäaikaiseen suhteellisen yhtenäiseen käyttöön pohjoismaissa.

Edellä mainituilla perusteilla markkinatuomioistuin katsoo, että vastaaja ei ole markkinoimalla Suomessa ko. "Japp" suklaapatukkapakkauksia jäljitellyt sopimattomasti hakijan "Mars" suklaapatukkapakkausta eikä aiheuttanut sekaantumisvaaraa markkinoimansa suklaapatukan kaupallisen alkuperän suhteen. Vastaaja ei ole menetellyt elinkeinotoiminnassaan hyvän liiketavan vastaisesti eikä muutoinkaan hakijan kannalta sopimattomasti.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä hakijan vaatimukset.

Hakija, Master Foods Oy velvoitetaan suorittamaan Oy Kraft Freia Marabou Finland Ab:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista vaaditut kaksisataaseitsemänkymmentäneljätuhatta sataviisi (274 105) markkaa.

Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut markkinatuomioistuimen päätöksen antopäivästä. Vuotuisen viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassaoleva Suomen Pankin vahvistama viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.

Asian ovat ratkaisseet: Meriluoto, puheenjohtaja, Nordberg, Tala, Airikkala, Henriksson, Kivipato, Maijala ja Ollikainen

Sivun alkuun