MT:1995:019
- Asiasanat
- Tuotenimi, Toiminimi, Tavaramerkki
- Tapausvuosi
- 1995
- Antopäivä
- Diaarinumero
- D:33/94
Tasangon Herkkutuote Oy vastaan Lakeuden Keksi Oy, Makeis-Extra Ky ja Pentti Saukkola. Hakijan vaatimus vastaajan aputoiminimen käytön kieltämisestä edellytti toiminimi- ja tavaramerkkilain tulkitsemista. Koska toiminimi- ja tavaramerkkkilain soveltaminen ei kuulunut markkinatuomioistuimen toimivaltaan, markkinatuomioistuin ei voinut ottaa kantaa siihen, oliko vastaaja käyttämällä ko. markkinoinnissaan aputoiminimeään "Tasangon Keksi" antanut harhaanjohtavan kuvan markkinoimiensa tuotteiden kaupallisesta alkuperästä. Hakemus jätettiin tutkimatta siltä osin kuin sen katsottiin perustuvan toiminimi- ja tavaramerkkilakiin. Myös vaatimus vastaajan toiminimen merkitsemisestä tuotepakkauksiin jätettiin markkinatuomioistuimen toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta. Vastaaajien markkinointia ei ollut, siltä osin kuin hakemus tutkittiin, pidettävä harhaanjohtavana. Vastaajien ei ollut näytetty menetelleen elinkeinontoiminnassaan hyvän liiketavan vastaisesti eikä hakijan kannalta sopimattomasti.
SopMenL_1_§
TASANGON HERKKUTUOTE OY:N VAATIMUKSET
Hakija on vaatinut, että Lakeuden Keksi Oy:tä, MakeisExtra Ky:tä ja Pentti Matias Saukkolaa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) 1 ja 2 §:ien nojalla sakon uhalla kielletään käyttämästä piparkakkujen markkinoinnissa
1. Lakeuden Keksi Oy:n aputoiminimeä Tasangon Keksi tuotepakkauksissa, lehtiilmoituksissa ja muussa markkinointiaineistossa, tai
2. muuta vastaavaa ilmaisua, joka aiheuttaa piparkakkutuotteiden sekaantumisvaaran Tasangon Herkkutuote Oy:n piparkakkutuotteisiin niiden kaupallisen alkuperän suhteen.
Hakija on vaatinut, että kielto määrätään heti väliaikaisena siihen saakka, kunnes asiassa on annettu lopullinen päätös.
Hakija on myös vaatinut, että vastaajat velvoitetaan merkitsemään piparkakkujen tuotepakkauksiin valmistajan, Lakeuden Keksi Oy:n nimi siten, että tuotteet erotetaan selvästi hakijan tuotepakkauksista.
Hakija on samoin vaatinut, että Lakeuden Keksi Oy velvoitetaan poistamaan markkinoilta kaikki kohdan 1 ja 2 vastaiset tuotteet sekä että Makeis-Extra Ky ja Pentti Saukkola velvoitetaan poistamaan markkinoilta sellaiset tuotteet, jotka ovat heidän hallussaan.
Samoin hakija on vaatinut, että vastaajat velvoitetaan sakon uhalla julkaisemaan valtakunnallisessa sanomalehdessä markkinatuomioistuimen asiassa antama päätös.
Hakija on lisäksi vaatinut, että vastaajat velvoitetaan täysimääräisesti korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut 99 464,73
markalla 16 prosentin korkoineen siitä päivästä, kun kuukausi on kulunut päätöksen antamisesta.
Alkuperäisessä kieltohakemuksessaan hakija oli vaatinut, että Lakeuden Keksi Oy:tä ja Pentti Saukkolaa kielletään markkinoimasta piparkakkuja merkinnällä "Tasangon Keksi" tai muutoinkaan sellaisella tavalla, joka voi erehdyttää ostajaa luulemaan niitä Tasangon Herkkutuote Oy:n valmistamiksi piparkakuiksi ja että vastaajat velvoitetaan poistamaan markkinoilta kaikki "Tasangon Keksi" -merkinnällä varustetut tuotteet. Hakija oli myös vaatinut, että vastaajat on sakon uhalla velvoitettava julkaisemaan valtakunnallisessa sanomalehdessä ilmoitus siitä, että ne eivät enää markkinoi keksituotteita harhaanjohtavin viittauksin Tasangon Herkkutuote Oy:ön. Hakija oli myös vaatinut väliaikaista kieltoa. Lisäksi hakija oli vaatinut, että vastaajat velvoitetaan suorittamaan hakijalle vahingonkorvausta, mutta luopunut tästä vaatimuksestaan asian suullisessa valmistelussa.
Vaatimustensa perusteeksi hakija on esittänyt seuraavaa. Tasangon Herkkutuote Oy on perheyritys, joka valmistaa ja markkinoi piparkakkuja, pikkuleipiä, kahvikeksejä, korppuja ja vohveleita. Tuotteita on markkinoitu yli 15 vuoden ajan tuotemerkillä Tasangon Herkut. Piparkakkujen tuotenimenä on alusta alkaen ollut Tasangon Piparit. Hakija on käyttänyt myös vakiintuneesti tavaramerkkinä nimitystä "Tasangon Herkut", mikä on nyttemmin myös rekisteröity tavaramerkkinä.
Tasangon perhe on harjoittanut leipomotuotteiden valmistusta jo aikaisemmin. Tasangon perheellä eli Anni, Kaija (nyttemmin Tapanainen) ja Matti Tasangolla oli Tasangon Leipomo Oy, joka on edelleen olemassa, vaikkei sillä ole varsinaista liiketoimintaa. Piparkakkujen ym. valmistusta harjoittaa nykyisin Tasangon Herkkutuote Oy, jonka osakkeenomistajina ovat olleet Tasangon perheen jäsenet. Jaakko Tasanko luopui toukokuussa 1993 osuudestaan Tasangon Herkkutuote Oy:ssä. Välittömästi osakekaupan jälkeen eli 21.5.1993 Jaakko Tasanko perusti Lakeuden Keksi Oy -nimisen osakeyhtiön, jonka toimialana on leipomotuotteiden valmistus ja myynti. Joulukuussa 1993 Jaakko Tasanko rekisteröi Lakeuden Keksi Oy:n aputoiminimeksi nimen Tasangon Keksi.
Lakeuden Keksi Oy on valmistanut ja markkinoinut Tasangon Herkkutuote Oy:n tuotteisiin täysin sekoittuvia tuotteita käyttäen tavaramerkkinä rekisteröityä aputoiminimeä Tasangon Keksi. Vastaajan käyttämä nimi Tasangon Keksi on sekoitettavissa hakijan nyttemmin rekisteröimään tavaramerkkiin Tasangon Herkut. Lakeuden Keksi Oy:n tuotepakkauksella on jäljitelty orjallisesti Tasangon Herkkutuote Oy:n tuotepakkausta usean yksityiskohdan osalta, jolloin pakkausten kokonaisvaikutelma on kuluttajan kannalta täysin samanlainen. Tätä kokonaisvaikutelman samankaltaisuutta korostaa vielä se, että Lakeuden Keksi Oy on ottanut käyttöönsä samanlaiset myymälälaatikot ja -lavat kuin Tasangon Herkkutuote Oy:lläkin on käytössä. Lakeuden Keksi Oy:n käyttämä kauppiaille tarkoitettu markkinointimateriaali tähtää myös tuotteiden sekoittamiseen niiden kaupallisen alkuperän suhteen.
Jaakko Tasanko on perustanut Lakeuden Keksi Oy:n tarkoituksenaan syrjäyttää Tasangon Herkkutuote Oy piparkakkumarkkinoilta. Lakeuden Keksi Oy:n koko toiminta-ajatus perustuu tuotteiden kaupallisen alkuperän sekoittumiseen. Jaakko Tasanko pyrkii antamaan kauppiaille ja kuluttajille sen käsityksen, että hänen omistamansa yrityksen tuotteet ovat kymmeniä vuosia markkinoilla olleita Tasangon Herkkutuote Oy:n tuotteita. Kysymys on hakijan tuotteiden goodwill -arvon hyväksikäytöstä ja tarkoituksellisesta harhaanjohtamisesta tuotteiden kaupallisen alkuperän suhteen.
Lakeuden Keksi Oy:n orjallinen jäljittely ja sopimaton menettely näkyy tuomittavimmillaan Kauhajoen Kunnallislehdessä julkaistuista lehti-ilmoituksista. Vastaaja Pentti Saukkolan lehti-ilmoituksessa 9.11.1994 markkinoidaan Lakeuden Keksi Oy:n tuotteita tuotemerkillä "Tasangon Herkkupiparit". Lehden numerossa 16.11.1994 on hakijan tuotetta koskeva ilmoitus, jossa markkinoidaan Tasangon Herkkutuote Oy:n piparkakkuja vakiintuneella tuotemerkillä "Tasangon Piparit". Vastaajien toiminta loukkaa räikeästi Tasangon Herkkutuote Oy:n vakiintuneeseen tavaramerkkiin perustuvia oikeuksia. Markkinoilla on kahdenlaisia Tasangon pipareita, joiden kaupallinen alkuperä on ostavalle yleisölle ja kauppiaskunnalle epäselvä.
Vastaaja Pentti Saukkola on ostanut Lakeuden Keksi Oy:n tuotteita ja myynyt näitä edelleen itse ja yhtiönsä Makeis-Extra Ky:n puitteissa Tampereella, Kankaanpäässä ja Kauhajoella. Saukkola on ollut tietoinen siitä, että Lakeuden Keksi Oy:n tuote on Tasangon Herkkutuote Oy:n tuotteen jäljitelmä, mutta on ottanut tuotteen myyntivalikoimaansa siitä syystä, että Lakeuden Keksi Oy:n tuote on selvästi edullisempi. Markkinoidessaan Lakeuden Keksi Oy:n tuotetta on Saukkola omalta osaltaan syyllistynyt hyvän liiketavan vastaiseen ja sopimattomaan menettelyyn.
Tasangon Herkkutuote Oy:n tuotteita on markkinoitu pääosin tuotenimillä Tasangon Herkut ja Tasangon Piparit. Tuotteet ovat saavuttaneet laajan tunnettuisuuden kaupan ostoportaassa ja ostavan yleisön keskuudessa. Tasangon Herkkutuote Oy:n tuotepakkaus on omaperäinen. Tuotteita on markkinoitu lehti-ilmoituksilla ja suoramainonnalla ja ne ovat jatkuvasti olleet eri keskusliikkeiden kampanjatuotteina.
Markkinaosuustilastojen mukaan Suomessa on neljä suurta piparkakkujen valmistajaa, joihin Tasangon Herkkutuote Oy kuuluu. Laskentatavasta riippuen Tasangon Herkkutuote Oy on valmistajista toiseksi tai kolmanneksi suurin. Tilastot osoittavat kiistattomasti, että Tasangon Herkkutuote Oy:n piparkakut ovat tuotteina ja tuotenimenä vakiintuneet kaupan ostoportaan ja kuluttajien keskuudessa. Vaikka hakijayhtiössä on nyttemmin otettu käyttöön uusi pakkaus ja uusi laatikko, myös pitkään käytössä ollutta vanhempaa pakkausta käytetään edelleen, koska eräät ostajatahot haluavat ostaa sitä.
Elintarvikkeiden markkinoinnissa on oleellisinta tuotteen kaupallinen alkuperä. Vain poikkeuksellisesti itse tuote voi olla niin omaperäinen, että se synnyttää valmistajalle ja markkinoijalle yksinoikeuden tuotteeseen. Piparkakut ovat yleistuote, jota valmistetaan yleisesti. Vaikka itse tuotteita pyritäänkin erilaistamaan, perustuu tuotedifferointi viime kädessä markkinointiin. Yleisesti valmistettavat ja markkinoitavat elintarvikkeet voivat saada erottamiskykyä tuotemerkillä. Näitä ovat esimerkiksi margariini, vehnäjauhot, riisi, pakastevihannekset ja näkkileipä. Eräissä tuoteryhmissä erottamiskyky perustuu pelkästään valmistajan nimeen, joka voidaan tuoda esiin vain itse pakkauksessa. Tähän ryhmään kuuluvat mm. paahtoleivät, reikäleivät, patongit ja piparkakut. Näiden tuotteiden omaperäisyys ja tunnusomaisuus ei voi perustua itse artikkeliin, vaan siihen kokonaisvaikutelmaan, joka syntyy tuotepakkauksen muodosta, väreistä, kuvituksesta ja muista tekijöistä. Hakija on pyrkinyt erottamaan valmistamansa piparkakut muista vastaavista tuotteista nimenomaan tuotteen kaupallisen alkuperän suhteen.
Vastaajat valmistavat ja markkinoivat Tasangon Herkkutuote Oy:n tuotteita vastaavia, hinnaltaan hakijan tuotteita edullisempia tuotteita. Vastaajien markkinointi perustuu virheellisen kuvan antamiseen ostajille tuotteen alkuperästä. Lakeuden Keksi Oy:n valmistamilla tuotteilla on pyritty orjallisesti jäljittelemään Tasangon Herkkutuote Oy:n tuotteiden keskeisiä ja omaperäisyyttä luovia yksityiskohtia. Tuotteessa on jäljitelty niitäkin yksityiskohtia, jotka on otettu Tasangon Herkkutuote Oy:n tuotteisiin nimenomaan siitä syystä, että ne erottuisivat muista markkinoilla olevista tuotteista.
Tasangon Herkkutuote Oy:n ja Lakeuden Keksi Oy:n tuotepakkaukset eivät ole täysin identtisiä, mutta kokonaisvaikutelmaltaan ne ovat niin lähellä toisiaan, että tuotteet sekoittuvat. Alun perin Lakeuden Keksi Oy ilmoitti pakkauksissaan valmistajan nimen Lakeuden Keksi Oy. Yhtiö on sittemmin luopunut tästä ja korvannut valmistajan nimeä osoittavan merkinnän rekisteröidyllä aputoiminimellään Tasangon Keksi, joka on otettu pakkaukseen myös tuotenimeksi. Tunnusmerkin tehtävänä on erottaa eri valmistajien tuotteet toisistaan, mutta aputoiminimen käyttö tavaramerkin tavoin tuotetunnuksena saa tässä tapauksessa päinvastaisen vaikutuksen.
Lakeuden Keksi Oy:n markkinoimat tuotteet muistuttavat hakijan tuotteita muun muassa seuraavilla tavoilla: samankaltainen tuotepakkaus, esittelylaatikko ja esittelylava, samankaltainen pussikoko ja -muoto, samankaltainen väritys ja layout, samankaltainen tuoteteksti pakkauksessa sekä sanasta sanaan samanlainen tuoteseloste suomeksi ja ruotsiksi. Mainituilla yhtäläisyyksillä pyritään antamaan ostajille virheellinen kuva tuotteen alkuperästä. Visuaalinen kokonaisvaikutelma tuotteesta on niin samankaltainen, että hakijan tiedossa on lukuisia esimerkkejä, joissa kaupan ostoporras tai kuluttaja on todella erehtynyt tuotteiden alkuperän suhteen.
Lakeuden Keksi Oy:n käyttöönottama tuotepussi on kokonaisvaikutelmaltaan niin samanlainen Tasangon Herkkutuote Oy:n jo pitkään käyttämään pussiin verrattuna, että tuotteet sekoittuvat keskenään. Pussi ei ole kooltaan eikä muodoltaan mikään erityisesti keksituotteiden pakkaamiseen mitoitettu pussi, vaan pusseja voidaan tilata valmistajilta minkä kokoisena tahansa. Tilaus tapahtuu sekä leveyden että korkeuden osalta millimetrin tarkkuudella; pusseja voidaan siis tilata muunkin levyisinä. Lakeuden Keksi Oy on tilannut "sattumalta" millilleen samankokoisia pusseja kuin mitkä ovat Tasangon Herkkutuote Oy:n käytössä. Samoin vastaajayhtiö on tilannut täsmälleen samanlaiset myymälälaatikot ja -lavat kuin mitä Tasangon Herkkutuote Oy käytti.
Merkittävin sekaantumista aiheuttanut tekijä on Lakeuden Keksi Oy:n aputoiminimen Tasangon Keksi käyttöönotto ja sen käyttö tavaramerkkinä ja yrityksen toiminimenä. Tavaramerkkilain säännösten mukaan sukunimen tai toiminimen käyttö tavaran tunnusmerkkinä edellyttää, että sekaannusvaaraa rekisteröityyn tavaramerkkiin tai toisen käytössä olevaan toiminimeen ei aiheudu.
Vastaajat ovat toimineet SopMenL:n 2 §:n säännösten vastaisesti markkinoidessaan tuotteita totuudenvastaisesti ja harhaanjohtavasti tuotteen alkuperän suhteen. Lakeuden Keksi Oy:n myyntipakkauksissa oli valmistajaksi aluksi merkitty Lakeuden Keksi, mutta tekstiä on muutettu siten, että markkinoilla tällä hetkellä myytävissä pakkauksissa valmistajan kohdalle on merkitty Tasangon Keksi. Merkintä on elintarvikeasetuksen 21 §:n ja kulutustavarasta annettavista tiedoista annetun asetuksen 3 §:n vastainen, koska myyntipäällyksessä ei ole mainittu valmistajan eikä valmistuttajan nimeä.
Vakiintuneen tulkinnan mukaan sukunimeään toiminimenä käytettävä elinkeinonharjoittaja ei saa TNimiL 4 § 1 momentin mukaista oikeutta, kun kyse on esimerkiksi nimistä Tuuli, Karhu tai Palo tai jostakin muusta nimestä, joka on sanana sukunimi vain sivumerkityksessä. Näin ollen Jaakko Tasanko ei voi perustella Tasangon Herkkutuote Oy:n toiminimen loukkausta sillä, että kyse on hänen sukunimestään.
Tasangon Herkkutuote Oy on hakenut rekisteröintiä tavaramerkille "Tasangon Herkut". Lakeuden Keksi Oy on esittänyt väitteen tavaramerkkihakemuksen johdosta, joten hakemus on edelleen käsiteltävänä. Jaakko Tasanko on mainitun tavaramerkkihakemuksen johdosta patentti- ja rekisterihallitukselle antamassaan muistiossa todennut muun ohella, että "olemme perustaneet uuden yrityksen 9.6.1993 Jaakko Tasanko ja Berith Tasanko, joka valmistaa Tasangon perinteen mukaan vastaavanlaisia tuotteita Tasangon piparit ja pikkuleivät". Tämäkin osoittaa, että Lakeuden Keksi Oy:n suoranaisena tarkoituksena on aiheuttaa epäselvyyttä tuotteiden kaupallisen alkuperän suhteen ja että näiden tuotteiden markkinointi perustuu Tasangon Herkkutuote Oy:n goodwill -arvon hyväksikäyttöön.
Kiellon tulee olla tarpeeksi laaja, jottei se ole helposti kierrettävissä. Tämän vuoksi olisi kiellettävä myös muun vastaavan ilmaisun käyttö. Hakijan oikeussuojan kannalta on tärkeää, että nimenomaan kiellolla ja valmistajan merkitsemistä koskevalla määräyksellä saadaan aikaan se, että eri valmistajien tuotteet voidaan markkinoilla erottaa toisistaan.
LAKEUDEN KEKSI OY:N VASTAUS
Lakeuden Keksi Oy on kiistänyt hakijan vaatimukset. Vastaaja on vaatinut hakemuksen jättämistä tutkimatta siltä osin kuin siinä on vaadittu sakon uhalla kiellettäväksi "muuta vastaavaa ilmaisua, joka aiheuttaa piparkakkutuotteiden sekaantumisvaaran Tasangon Herkkutuote Oy:n piparkakkutuotteisiin niiden kaupallisen alkuperän suhteen" sekä siltä osin kuin hakemuksessa on vaadittu, että "vastaajien tulee merkitä piparkakkujen tuotepakkauksiin valmistajan, Lakeuden Keksi Oy:n nimi siten, että nämä erotetaan selvästi Tasangon Herkkutuote Oy:n tuotepakkauksista." Muilta osin vastaaja on vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Lisäksi vastaaja on vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 108 500 markalla laillisine korkoineen.
Hakija on hakemuksen tekemisen jälkeen laajentanut vaatimuksiaan. Hakija ei ole yksilöinyt, mitä "muuta vastaavaa ilmaisua" on vaadittu kiellettäväksi. Vastaaja on käyttänyt eräissä tuotepakkauksissa rekisteröityä aputoiminimeään "Tasangon Keksi", mutta ei sen sijaan mitään "muuta vastaavaa ilmaisua". Hakija ei ole edes väittänyt vastaajan käyttäneen muuta ilmaisua. Tällaista kanteen laajentamista ei ole lupa tehdä. Myös myöhemmin esitetty vaatimus siitä, että vastaaja tulisi velvoittaa merkitsemään tuotteisiin valmistajan nimi, merkitsee kanteen laajentamista. Tällaisen vaatimuksen käsitteleminen ei kuulu markkinatuomioistuimen toimivaltaan. Ko. vaatimuksen osalta hakijalla ei ole myöskään oikeussuojan tarvetta. Myös vaatimus uhkasakon asettamisesta vaaditun kiellon tehosteeksi on myöhemmin esitetty. Uudet vaatimukset tulee jättää tutkimatta. Ellei niitä jätetä tutkimatta, ne on hylättävä.
Vastaajayhtiön toisen omistajan Jaakko Tasangon isä Matti Tasanko harjoitti leipomotoimintaa omissa nimissään 1950-luvulta lähtien. Jaakko Tasanko oli isänsä Matti Tasangon leipomoliikkeen palveluksessa 1960-luvulla. Vuosina 1970-1972 Jaakko Tasanko ja Berith Tasanko leipoivat itsenäisinä yrittäjinä saman leipomoliikkeen tiloissa, joissa Matti Tasanko oli aikaisemmin harjoittanut omaa leipomoliiketoimintaansa. Jaakko ja Berith Tasanko ryhtyivät harjoittamaan liiketoimintaa leipomoalalla Tasangon Herkkutuote Oy:n perustamisen myötä vuodesta 1977 lähtien. Jaakko Tasanko on ensin isänsä palveluksessa ja sitten itsenäisenä yrittäjänä tai yhtiöidensä puitteissa harjoittanut pääasiallisesti piparkakkujen ja pikkuleipien tuotantoa vuodesta 1964 lukien, joten hän omaa poikkeuksellisen pitkäaikaisen kokemuksen ja pätevyyden leipurin ammattiin.
Toinen pääomistaja Jaakko Tasanko perusti veljensä Juha Tasangon ja lankonsa Pauli Tapanaisen kanssa yhdessä Tasangon Herkkutuote Oy -nimisen yhtiön. Sitä ei perustettu jatkamaan Tasangon Leipomo Oy:n toimintaa, vaan kyseessä oli täysin erillinen yhtiö, joka myös toimi aivan muulla paikkakunnalla kuin missä Tasangon Leipomo Oy oli aikaisemmin toiminut. Vuonna 1987 Juha Tasanko myi omistamansa Tasangon Herkkutuote Oy:n osakkeet Jaakko Tasangolle ja Pauli Tapanaiselle.
Jaakko Tasanko toimi Tasangon Herkkutuote Oy:n toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana. Yhtiön myyntipäällikkönä toimi Pauli Tapanainen. Se henkilö, jolla näistä kahdesta oli huomattavasti pitkäaikaisempi ja perusteellisempi leipomoalan ammattikokemus, oli kiistatta Jaakko Tasanko.
Osakkeenomistajien keskinäisten henkilöongelmien kärjistyttyä tilanne Tasangon Herkkutuote Oy:ssä ajautui sellaiseksi, että edellytyksiä osakkaiden keskinäisen yhteistoiminnan jatkamiselle ei ollut olemassa. Jaakko Tasanko myi omistamansa Tasangon Herkkutuote Oy:n osakkeet Pauli Tapanaiselle kauppakirjalla 19.5.1993.
Kaupan yhteydessä neuvoteltiin aluksi siitä vaihtoehdosta, että Jaakko Tasangolle tulisi kilpailukielto, mutta kun Pauli Tapanainen ei ollut valmis maksamaan tällaisesta Jaakko Tasangon toimintaa olennaisesti rajoittavasta kilpailukiellosta, kilpailukieltoajatuksesta luovuttiin kokonaan ja osakkeet siirtyivät Jaakko Tasangolta Pauli Tapanaiselle erittäin halvalla hinnalla. Minkäänlaisista toiminnallisista rajoituksista Jaakko Tasangon osalta ei kaupan yhteydessä sovittu eikä niistä myöskään ole mitään maksettu.
Lakeuden Keksi Oy on perustettu 21.5.1993. Osakeyhtiön osakekannan omistavat Jaakko Tasanko ja hänen vaimonsa Berith Tasanko. Lakeuden Keksi Oy:n aputoiminimeksi on kaupparekisteriin rekisteröity "Tasangon Keksi". Tämä rekisteröinti on tapahtunut 29.12.1993. Tasangon Keksi -aputoiminimen rekisteröimiselle ei ole ollut olemassa minkäänlaista estettä, koska tällaista toiminimeä tai aputoiminimeä tai siihen sekoitettavissa olevaa muutakaan toiminimeä ei ole ollut merkittynä kaupparekisteriin.
Aputoiminimen ensimmäinen osa "Tasangon" on Jaakko Tasangon ja Berith Tasangon oma sukunimi, jota jokainen saa käyttää omassa toiminimessään. Aputoiminimen jälkiosa "Keksi" viittaa vastaajan tuotteisiin ja on yleisnimi, johon kukaan ei voi saada yksinoikeutta. Hakija on rekisteröinyt ainoastaan toiminimen "Tasangon Herkkutuote Oy". Nimet Tasangon Keksi ja Tasangon Herkkutuote Oy eivät ole millään tavoin toisiinsa sekoitettavissa. Hakijalla ei voi olla yksinoikeutta sukunimeen "Tasanko", koska Tasangon Herkkutuote Oy:n omistajista kukaan ei ole nykyiseltä sukunimeltään Tasanko. Tasangon Herkkutuote Oy:llä ei ole ainuttakaan rekisteröityä tavaramerkkiä.
Useita kuukausia sen jälkeen, kun Jaakko Tasanko oli myynyt omistamansa Tasangon Herkkutuote Oy:n osakkeet Pauli Tapanaiselle, kävi ilmi, että Pauli Tapanainen oli tehnyt Tasangon Herkkutuote Oy:n nimissä muutamia päiviä ennen osakekauppaa hakemuksen patentti- ja rekisterihallitukselle Tasangon Herkut -nimisen tavaramerkin rekisteröimiseksi. Hakemuksen ainoana tarkoituksena on ollut saada Tasangon Herkkutuote Oy:lle sellaisia tavaramerkkioikeuksia, joilla olisi rajoitettu olennaisesti Jaakko Tasangon omia toimia leipomoalalla ilman, että niistä olisi tarvinnut maksaa Jaakko Tasangolle yhtään mitään. Tällaisten tavaramerkkioikeuksien kuuluminen Tasangon Herkkutuote Oy:lle olisi luonnollisesti nostanut Tasangon Herkkutuote Oy:n osakkeiden arvoa, ja toisaalta Pauli Tapanainen ei ollut halukas maksamaan mitään Jaakko Tasangolle esittämästään kilpailukiellosta.
Hakijan valmistamilla leipomotuotteilla ei ole mitään sellaista erityistunnusmerkistöä leipomotuotteina, joka olisi voitu muista erottuvana edes saada rekisteröidyksi. Vastapuolen leipomotuotteilla ei ole myöskään mitään sellaisia tavanomaisista leipomotuotteista olennaisesti poikkeavia erityispiirteitä tai erityistunnusmerkkejä, joiden perusteella kukaan muu ei saisi valmistaa esimerkiksi piparkakkuja.
Vastaajan aputoiminimen "Tasangon Keksi" rekisteröintiä vastaan ei ole tehty mitään muistutusta. Vaikka muistutus olisi tehtykin, sillä ei olisi ollut minkäänlaisia menestymismahdollisuuksia, koska vastaajalle rekisteröidyn nimen "Tasangon Keksi" erotettavuus muista rekisteriin merkityista nimistä on ollut täysin selvä ja riidaton. Rekisteröidyn aputoiminimen Tasangon Keksi käyttäminen ei ole myöskään ollut elintarvikeasetuksen eikä kulutustavarasta annettavista tiedoista annetun asetuksen vastaista.
Vastaaja ei ole käyttänyt aputoiminimeään "Tasangon Keksi" tavaramerkkinä, vaan ainoastaan aputoiminimenä. Sen käytöstä ei ole aiheutunut mitään sekaantumisvaaraa.
Hakija on väittänyt, että Lakeuden Keksi Oy:n tuotepakkauksella on jäljitelty orjallisesti Tasangon Herkkutuote Oy:n tuotepakkausta usean yksityiskohdan osalta, jolloin pakkausten kokonaisvaikutelma on kuluttajan kannalta täysin samanlainen. Väite on perätön ja tietoisesti myös osittain tosiasioita vastaamaton. Hakija on ottanut uuden tuotepakkauksen käyttöön kesän-syksyn 1993 aikana, jolloin yhtiö asennutti uuden pakkauskoneen omaan tuotantoonsa. Tämä tuotepakkaus on ollut hakijalla ylivoimaisesti yleisimmin käytössä oleva tuotepakkaus jo yli yhden vuoden ajan ennen hakemuksen tekemistä.
Hakijan väite, että Lakeuden Keksi Oy on ottanut käyttöönsä samanlaiset myymälälaatikot ja -lavat kuin Tasangon Herkkutuote Oy:lläkin on käytössä, on perusteeton. Vastaaja ei ole milloinkaan käyttänyt hakijan kanssa samanlaisia myymälälaatikoita ja -lavoja. Se, että myymälälaatikot ovat mitoitukseltaan samanlaisia, johtuu siitä, että kyseessä on leipomoalalla täysin standardimitoituksen mukainen myymälälaatikko, jonka valmistajana on Metsä-Serla Oy ja jota vastaaja saa ostaa MetsäSerla Oy:ltä vapaasti aivan niinkuin hakijakin ostaa. Vastapuolella ei ole mitään yksinoikeutta näihin pakkaustehtaan normaalituotteisiin.
Kunkin ostajan käyttämät laatikot eroavat toisistaan niihin tehtyjen painatusten johdosta. Lisäksi on huomattava, että nämä laatikot on tarkoitettu myymälöiden näytteille asettelua varten, ei suinkaan kuluttajalle myytäväksi, koska normaali kuluttaja ei osta kokonaista laatikollista piparkakkuja tai muitakaan leipomotuotteita. Vastaaja ei ole myymälälaatikoissaan tai myymälälavoissaan käyttänyt mitään vastapuolta jäljittelevää, samanlaisuudesta puhumattakaan.
Vastapuolen omat kauppiasesitteet eivät sisällä mitään sellaista omaperäisyyttä ja ainutlaatuisuutta, joilla vastapuoli olisi voinut edes teoreettisesti rekisteröidä niitä vain omaan käyttöönsä, jos se yleensäkään olisi ollut edes mahdollista eivätkä nämä esitteet ole sillä tavoin koskaan käytännössä vakiintuvia, että niihin voisi saada mitään yksinoikeutta sen enempää vastapuoli kuin kukaan muukaan.
Vastaajan markkinointimateriaali ei suinkaan ole tähdännyt siihen, että tuotteet sekoitettaisiin vastapuolen tuotteisiin, vaan päinvastoin markkinointimateriaali on tähdännyt siihen, että vastaajan tuotteet tiedetään ja tunnetaan ostavan tahon keskuudessa, koska vain tällä tavoin toisaalta ja hintakilpailulla toisaalta saadaan ostajataho ostamaan juuri vastaajan tuotteita.
Vastaaja tietää ja tuntee vuosikymmenien kokemuksen perusteella leipomoalan sekä kauppiaiden ja ostavan yleisön tarpeet ja toiveet. Koska vastaaja oman toimintansa järkiperäistämisen kautta on saanut myös omien tuotteidensa hintatason erittäin kilpailukykyiseksi vastapuolen hintatasoon verrattuna, vastapuoli on menettänyt omaa markkinaosuuttaan ja lähtenyt harjoittamaan "vapaata kilpailua" vastaajan kanssa täysin poikkeuksellisella tasolla, eri tuomioistuimissa ja eri viranomaisissa, mutta ei siellä, missä kilpailu pitäisi käydä eli tavanomaisilla markkinoilla.
Vastaajan tilauskaavakkeella ei ole mitään tekemistä hakijan asiakirjojen kanssa. Tilauskaavakkeen sisällön ja siinä esiin tuotavat asiat ratkaisee kulloinkin kyseessä olevat tuotteet, eikä tällainen tilauskaavake myöskään voi sisältää mitään sellaista erityissisältöä tai erityismuotoa, jonka kautta joku voisi saada tilauskaavakkeen sisältöön yksinoikeuden.
Vastapuolella ei ole tilauskaavakkeisiin minkäänlaista rekisteröityä tai käytännössä vahvistunutta yksinoikeutta. Vastaaja ei ole milloinkaan käyttänyt vastapuolen tilauskaavakkeita millään tavoin edes omien tilauskaavakkeiden suunnittelun pohjana, vaan siinä on käytetty aivan eri yhtiön luomaa peruskaavaa, ovat vastapuolen tältäkin osin esittämät väitteet täysin vailla juridista perustetta ja merkitystä tämän asian ratkaisun kannalta. Tuoteluettelo ei myöskään ole mikään sellainen erityistä omintakeisuutta sisältävä tuote, johon joku voisi saada yksinoikeuden sen tyyppisenä kuin sitä yleensä liikeelämässä käytetään mm. leipomoalalla. Kauhajoen kunnallislehdessä julkaistujen lehti-ilmoitusten kanssa vastaajalla ei ole mitään tekemistä.
Vastapuoli on hakemuksessaan väittänyt, että vastapuolen tuotteita on markkinoitu pääosin tuotenimillä "Tasangon Herkut" ja "Tasangon Piparit" ja että tuotteet ovat saavuttaneet laajan tunnettuisuuden kaupan ostoportaassa ja ostavan yleisön keskuudessa. Tosiasiassa vastapuoli on ottanut nimikkeen "Tasangon Herkut" käyttöön vasta 1993. Mitään näyttöä ei ole esitetty siitä, että Tasangon Herkkutuote Oy:n tuotteet ja pakkaukset olisivat saavuttaneet sellaista lain tarkoittamaa vakiintuneisuutta, jonka perusteella niiden asemaa voitaisiin pitää samana kuin rekisteröidyn tuotemerkin asemaa. Vastapuolihan on toistuvasti vaihtanut omia tuotepakkauksiaan ja niiden ulkonäköä. Vastapuolen pakkaukset ovat kaikki olennaisesti toisistaankin poikkeavia.
Vastaajan tuotteilla ei ole jäljitelty Tasangon Herkkutuote Oy:n tuotteita. Se, että vastaajan tuotteet luonnollisesti muistuttavat hakijan tuotteita, johtuu siitä, että kun kyseessä esimerkiksi ovat piparkakut, on täysin luonnollista jo tuotteen laadusta johtuen, että tuotteet muistuttavat toisiaan, koska piparkakut aina muistuttavat toisiaan. Piparkakkuun tuotteena sellaisenaan ei voi muodostua mitään sellaista omaperäisyyttä että siihen voisi saada yksinoikeuden. Vastapuoli ei myöskään voi saada yksinoikeutta esimerkiksi 500 gramman pussikokoon tai mihinkään muuhunkaan pussikokoon, vaan pussikoot niin piparkakuissa kuin muissakin leipomotuotteissa ovat pussien valmistajien standardikokoja, joita myydään kaikille halukkaille. Sama koskee myös pussin muotoa, koska pussi ei voi tietyn tuotteen osalta olla kovinkaan monimuotoinen. Vastaajan pakkaus poikkeaa väritykseltään ja layoutiltaan oleellisesti vastapuolen pakkauksesta, eikä pakkauksia mitenkään voida mainittujen seikkojen perusteella sekoittaa toisiinsa. Myös tekstit eroavat selvästi toisistaan. Tuoteselosteet eivät ole samanlaiset. Se että niissä on samankaltaisuutta, johtuu siitä, että piparkakkua tuotteena valmistetaan yleisesti tunnetun reseptin mukaisesti pääasiallisesti samanlaisista valmistusaineista, joissa erot ovat varsin vähäiset.
Vastaaja ei ole milloinkaan markkinoinut omia tuotteitaan niin, että niitä erehdyttäisiin luulemaan vastapuolen tuotteiksi, vaan päinvastoin vastaaja on pyrkinyt pitämään selkeän eron vastapuoleen, koska Lakeuden Keksi Oy:n tuotteet ovat parempia ja halvempia. Vastaajaa ei voida velvoittaa poistamaan markkinoilta omalla aputoiminimellään varustettuja tuotteita, koska vastaajayhtiöllä on laillinen oikeus käyttää aputoiminimeään omassa toiminnassaan. Yhtä perusteeton on vaatimus siitä, että vastaajan pitäisi julkaista vastapuolen vaatima lehti-ilmoitus.
MAKEIS-EXTRA KY:N JA PENTTI SAUKKOLAN VASTAUS
Vastaajat ovat kiistäneet menettelynsä olevan SopMenL:n vastaista ja vaatineet, että jollei hakemusta jätetä kokonaan tai osaksi tutkimatta, se on hylättävä. Vastaajat ovat myös vaatineet, että hakija velvoitetaan korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut asiassa 9 394 markalla 16 prosentin korkoineen siitä päivästä, kun kuukausi on kulunut markkinatuomioistuimen päätöksen antamisesta.
Vastaajat katsovat, että heille ei voida määrätä kieltoa markkinoida piparkakkuja sen enempää kuin muitakaan keksi- ym. tuotteita, koska vastaajien asema ei ole ollut missään vaiheessa sellainen, että vastaajat olisivat edes voineet syyllistyä SopMenL:n vastaiseen menettelyyn. Saukkola on toiminut toiminimen Pentti Saukkola puitteissa aiemmin ja ostanut Lakeuden Keksi Oy:ltä piparkakkuja melko vähäisen määrän. Sittemmin Saukkola on harjoittanut elinkeinotoimintaa perustamansa kommandiittiyhtiön Makeis-Extra Ky:n nimissä. Saukkola katsoo, että hän ei henkilökohtaisesti ole oikea vastaaja asiassa. Saukkolan toiminta on koskenut lähinnä makeisalan torimyyntiä/tukkumyyntiä kioskeille ja päivittäistavaraliikkeille. Kommandiittiyhtiön toimiala on makeisten ja keksien, sekä lelujen, tarrojen ja muiden paperituotteiden (lyhyttavaroiden) vähittäis- ja tukkukauppa. Piparkakkujen myynti on lisäksi lopetettu yhtiönkin puitteissa jo joulukuussa 1994.
Vastaajat toteavat, että Lakeuden Keksi Oy:n pakkaukset poikkeavat Tasangon Herkkutuote Oy:n pakkauksista riittävästi. Hakijan tuotteet on markkinoitu punaisissa pakkauksissa kun taas Lakeuden Keksi Oy:n tuotteet on markkinoitu vihertävissä pakkauksissa, ja vuodesta 1993 alkaen vieläpä muodoltaankin erilaisissa pakkauksissa. Tähän seikkaan vaikuttaminen ei kuulu Saukkolalle eikä Makeis-Extra Ky:lle. Heillä ei myöskään ole ollut mitään osuutta lehti-ilmoituksiin. Vastaajilla ei ole ollut mitään osuutta hakemuksessa mainittuun lehti-ilmoitteluun. Tällaista ilmoittelua harjoittavat myyjähallit, eivät vastaajat. Vastaajilla ei myöskään ole mitään myymälää, vaan myynti on kohdistunut ainoastaan suoramyyntihalleihin. Myymälöiden lehti-ilmoituksiin vastaajat eivät pysty vaikuttamaan, vaan nämä myymälät ilmoittelevat itse.
Piparkakkuja tuskin voidaan kovin erilaisissa pakkauksissa myydä. Piparit ovat perinteisesti samanmuotoisia ja myös saman värisiä. Näitä tuskin voidaan muussa kuin samankaltaisessa pakkauksessa markkinoida. Sama koskee esittelylaatikoita ja esittelylavoja. Hakijan ja Lakeuden Keksi Oy:n pakkausten väreissä on ollut selvä ero. Tuoteteksti ei voi poiketa, koska tuote on viimekädessä sama ja tuoteselosteen määrää laki.
KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO
KA on ilmoittanut, että hän ei ryhdy toimenpiteisiin hakemuksen johdosta.
TODISTELU
Markkinatuomioistuimessa on kuultu vastaajan nimeämänä todistajana hakijayhtiön palveluksessa pakkaajana ja pakkaamon esimiehenä aikaisemmin toiminutta Kaarina Marjatta Pihlajaniemeä.
VAATIMUS VÄLIAIKAISESTA KIELLOSTA
Käsitellessään asiaa istunnossaan 5.6.1995 markkinatuomioistuin on hylännyt hakijan väliaikaista kieltoa koskevan vaatimuksen.
MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT
Hakija, Tasangon Herkkutuote Oy harjoittaa mm. leipomoalan tuotteiden valmistusta ja markkinointia. Vastaaja, Lakeuden Keksi Oy harjoittaa myös leipomoalan tuotteiden valmistusta ja myyntiä. Makeis-Extra Ky harjoittaa makeisten, keksien ym. välitystä valmistajilta jälleenmyyjille. Makeis-Extra Ky:n vastuunalainen yhtiömies on Pentti Matias Saukkola.
Hakijayhtiö, Tasangon Herkkutuote Oy on merkitty kaupparekisteriin vuonna 1978. Hakijalle on tammikuussa 1995 rekisteröity tavaramerkki "Tasangon Herkut". Vastaajayhtiö, Lakeuden Keksi Oy on merkitty kaupparekisteriin vuonna 1993. Vastaajalle on joulukuussa 1993 rekisteröity aputoiminimi "Tasangon Keksi".
Lakeuden Keksi Oy on vaatinut, että hakemus jätetään markkinatuomioistuimen toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta siltä osin kuin siinä on vaadittu vastaajan velvoittamista merkitsemään piparkakkujen tuotepakkauksiin valmistajan, Lakeuden Keksi Oy:n nimi siten, että tuotteet erotetaan selvästi hakijan tuotepakkauksista. Lisäksi vastaaja on vaatinut, että hakemus jätetään tutkimatta sen vuoksi, että vaatimuksia on hakemuksen tekemisen jälkeen laajennettu. Saukkola ja Makeis-Extra Ky ovat puolestaan vaatineet hakemuksen jättämistä Saukkolan osalta tutkimatta sen vuoksi, että Saukkola on asiassa väärä vastaaja.
Markkinatuomioistuin toteaa, että SopMenL:n nojalla voidaan kieltää elinkeinonharjoittajaa käyttämästä mm. harhaanjohtavaa, hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä. Markkinatuomioistuimen toimivaltaan ei sen sijaan kuulu SopMenL:n nojalla velvoittaa elinkeinonharjoittajaa tekemään hakemuksessa tarkoitettuja merkintöjä. Lisäksi kysymys aputoiminimen käyttämisestä toiminimen tavoin on säännelty toiminimilaissa ja kysymys toiminimen merkitsemisestä myyntipakkauksiin on säännelty myös elintarvikelainsäädännössä. Sanottujen säädösten soveltaminen ei kuulu markkinatuomioistuimen toimivaltaan. Toiminimen merkitsemistä vastaajan myyntipakkauksiin koskevaa hakijan vaatimusta, siinä muodossa kuin se on esitetty, ei näin ollen voida ottaa tutkittavaksi markkinatuomioistuimessa.
Hakijan alkuperäiseen hakemukseen on sisältynyt ilmaisun "Tasangon Keksi" kieltämistä koskeva vaatimus. Vaikka hakijan vaatimukset ovat hakemuksen tekemisen jälkeen muodoltaan muuttuneet, vaatimuksia ei voida katsoa asiallisesti laajennetun hakemuksen tekemisen jälkeen. Kun Saukkola on mm. Makeis-Extra Ky:n puitteissa myynyt hakemuksen kohteena olevia tuotteita, hänen on katsottava toimineen elinkeinonharjoittajana, johon voidaan kohdistaa SopMenL:ssa tarkoitettu kieltohakemus. Hakemusta ei tältä osin voida vastaajien esittämillä mainituilla perusteilla jättää tutkimatta.
Hakija, Tasangon Herkkutuote Oy on yli 15 vuoden ajan markkinoinut piparkakkuja nimellä "Tasangon Piparit". Hakijan markkinoimien piparkakkujen pakkauksena on ollut läpinäkyvä muovipussi, johon on punaiselle pohjalle merkitty "Tasangon Piparit". Pienemmällä tekstillä on merkitty "Herkku piparkakkuja, Delikatess pepparkakor". Pakkaukseen on ylhäälle punakeltaiseen kolmioon merkitty "säästöpakkaus". Pussin alaosa on punainen ja siinä on merkintä "600 g". Pussin takapuolella on mm. tuoteseloste suomeksi ja ruotsiksi sekä valmistajan nimi "Tasangon Herkkutuote Oy". Hakijan piparkakkupussit on pakattu pahvisiin esittelylaatikoihin, joissa on ollut merkintä "Tasangon Piparit".
Hakija on ottanut 1990-luvulla myös käyttöön toisenlaisen muovisen piparkakkupakkauksen ja samassa yhteydessä myös uuden pahvisen esittelylaatikon, jossa on ollut merkintä "Tasangon Herkut". Siitä, että merkintää "Tasangon Herkut" olisi käytetty hakijan markkinoinnissa jo mainittua ajankohtaa aikaisemmin, ei ole esitetty näyttöä.
Vastaaja, Lakeuden Keksi Oy on markkinoinut vuodesta 1993 lähtien vastaavanlaisia piparkakkuja kooltaan, muodoltaan ja materiaaliltaan samanlaisessa läpinäkyvässä muovipussissa kuin hakija. Pussiin on vihreälle pohjalle merkitty "Herkku piparit, Delikatess pepparkakor". Yläpuolella on merkintä "Tasangon Keksi". Pussin ylä- ja alapuoli ovat punaiset ja yläpuolella on kukkakuviointia. Pussin takapuolella on mm. merkintä "Piparit/Pepparkakor 460 g", tuoteseloste suomeksi ja ruotsiksi, valmistajaa tarkoittava merkintä "Tasangon Keksi" sekä osoite- ym. tiedot. Joihinkin vastaajan markkinoimiin ko. tuotepakkauksiin on valmistajaksi merkitty Lakeuden Keksi Oy.
Makeis-Extra Ky ja Pentti Saukkola ovat välittäneet Lakeuden Keksi Ky:n sanottuja tuotteita jälleenmyyjille.
Markkinatuomioistuin toteaa, että hakemus perustuu ensisijaisesti vastaajan käyttämän aputoiminimen "Tasangon Keksi" ja hakijan toiminimen Tasangon Herkkutuote Oy ja hakijan käyttämän tavaramerkin "Tasangon Herkut" väitettyyn sekoitettavuuteen ja tästä mahdollisesti aiheutuvaan harhaanjohtavuuteen. Markkinatuomioistuimen toimivaltaan ei kuulu soveltaa toiminimi- eikä tavaramerkkilakia. Hakemusta ei näin ollen voida ottaa tutkittavaksi markkinatuomioistuimessa siltä osin kuin sen on katsottava perustuvan mainittuihin lakeihin.
Vastaajan piparkakkupakkaus on samankokoinen, samanmuotoinen ja samasta materiaalista valmistettu kuin hakijan edellä kuvattu piparkakkupakkaus. Pakkaukset eroavat kuitenkin esimerkiksi kuvioinniltaan ja väritykseltään selvästi toisistaan. Vastaajan esittelylaatikko on samoin kooltaan ja muodoltaan samanlainen pahvilaatikko kuin hakijan vastaava esittelylaatikko. Laatikoiden mainitunlainen samankaltaisuus johtuu siitä, että niihin on pakattu samankokoisia piparkakkupusseja. Laatikoiden kuviointi ja tekstit eroavat toisistaan. Esittelylavojen samankaltaisuus johtuu niiden käyttötarkoituksesta. Sanotuissa piparkakkupusseissa olevan tuoteselosteen samankaltaisuus johtuu tuotteiden valmistusaineiden samanlaisuudesta.
Hakijan otettua 1990-luvulla käyttöön uuden pussin ja uuden laatikon edellä selostetun pussin ja laatikon käyttö hakijan markkinoinnissa on ollut vähäistä. Hakija ei ole väittänytkään, että vastaajan pussi ja laatikko olisivat sekoitettavissa hakijan uuteen pussiin ja laatikkoon.
Markkinatuomioistuin katsoo, että hakijan vaatimus vastaajan aputoiminimen käytön kieltämisestä edellyttää toiminimi- ja tavaramerkkilain tulkitsemista. Koska toiminimi- ja tavaramerkkilain soveltaminen ei kuulu markkinatuomioistuimen toimivaltaan, markkinatuomioistuin ei voi ottaa kantaa siihen, onko vastaaja käyttämällä mainitussa markkinoinnissaan aputoiminimeään "Tasangon Keksi" edellä kuvatulla tavalla antanut harhaanjohtavan kuvan markkinoimiensa tuotteiden kaupallisesta alkuperästä. Markkinatuomioistuin katsoo aikaisemmin mainituilla perusteilla, että Lakeuden Keksi Oy:n, Makeis-Extra Ky:n ja Pentti Saukkolan markkinointi ei ole muilta osin ollut harhaanjohtavaa. Vastaajien ei ole muutoinkaan tältä osin näytetty menetelleen elinkeinotoiminannassaan hyvän liiketavan vastaisesti eikä hakijan kannalta sopimattomasti.
MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Markkinatuomioistuin harkitsee oikeaksi jättää Tasangon Herkkutuote Oy:n hakemuksen tutkimatta siltä osin kuin se perustuu toiminimi- tai tavaramerkkilakiin. Samoin jätetään tutkimatta hakijan vaatimus Lakeuden Keksi Oy:n velvoittamisesta merkitsemään piparkakkujen tuotepakkauksiin valmistajan nimi markkinatuomioistuimen toimivaltaan kuulumattomana. Tutkittuaan asian muilta osin markkinatuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä hakijan vaatimukset.
Tasangon Herkkutuote Oy velvoitetaan suorittamaan Lakeuden Keksi Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista kohtuullisiksi harkitut seitsemänkymmentätuhatta (70 000) markkaa ja Makeis-Extra Ky:lle ja Pentti Saukkolalle yhteisistä oikeudenkäyntikuluista vaaditut yhdeksäntuhattakolmesataayhdeksänkymmentäneljä (9 394) markkaa. Korvauksille on maksettava viivästyskorkoa siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut markkinatuomioistuimen päätöksen antopäivästä. Vuotuisen viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassaoleva Suomen Pankin vahvistama viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.
Asian ovat ratkaisseet: Meriluoto, puheenjohtaja, Mäkinen, Häyhä, Henriksson, Maijala, Ollikainen ja Sario