27.2.1990

KEIJO GYLLDENIN VAATIMUS

Hakija on vaatinut, että TammerTukku Ky:tä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) 1 §:n nojalla sakon uhalla kielletään myymästä ja markkinoimasta niitä Musta Petteri, 77 kivaa kysymystä ja vekkulia vastausta sekä 52 hauskaa kuvallista kysymystä nimisiä pelejä, jotka eivät ole Tampereen Paperikonttorin valmistamia. Hakija on myös vaatinut, että kielto määrätään väliaikaisesti heti siihen saakka, kunnes asiassa on annettu lopullinen päätös. Lisäksi hakija on vaatinut, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut.

Keijo Gyllden harjoittaa Tampereella liikettä toiminimellä Tampereen Paperikonttori. Hän on 13.5.1982 allekirjoitetulla kauppakirjalla ostanut Sulo Sahlstenin kuolinpesältä Tampereen Paperikonttori Sulo Sahlstenin kommandiittiyhtiön ja edesmenneen Sulo Sahlstenin kaikki julkaisuoikeudet sisältäen myös yhtiön hallussa olevat filmit ja muut materiaalit, joilla pelit, postikortit, kirjat ym. vastaavat materiaalit valmistetaan. Kauppa on sisältänyt mm. Musta Petteri, 77 kysymystä sekä 52 hauskaa kysymystä ja vekkulia vastausta nimisten pelien valmistusoikeudet. Kauppakirjan tekemisen jälkeen on Tampereen Paperikonttori valmistanut ja myynyt kyseisiä pelejä yksinoikeudella.

Vuoden 1987 loppupuolella Gyllden sai tietää, että TammerTukku Ky myy Musta Petteri, 77 kysymystä sekä 52 hauskaa kysymystä ja vekkulia vastausta nimisiä pelejä, jotka ovat aivan samanlaisia kuin Tampereen Paperikonttorin valmistamat pelit. TammerTukku Ky:n myymät pelit eroavat niistä ainoastaan siinä suhteessa, että pelikorit ovat muovitettuja. Gylldenin tuolloin saaman tiedon mukaan TammerTukku Ky:n myymät pelit on valmistettu KaukoIdässä. TammerTukku Ky toimii kyseisten pelien maahantuojana ja myyjänä.

Gylldenin omistusoikeus kyseisten pelien tekijänoikeuksiin on kiistaton. Hän oli nostanut Tammer-Tukku Ky:tä vastaan Tampereen raastuvanoikeudessa kanteen tekijänoikeuslain rikkomisesta. Asiassa Tampereen raastuvanoikeus on antanut päätöksensä 28.11.1988. Päätös on Tammer-Tukku Ky:n osalta saanut lainvoiman. Päätöksessä raastuvanoikeus on katsonut, että Gylldenillä on tekijänoikeus 77 kivaa kysymystä ja vekkulia vastausta sekä 52 hauskaa kuvallista kysymystä -peleihin. Sen sijaan raastuvanoikeus on katsonut jääneen näyttämättä, että Gylldenillä olisi tekijänoikeus Musta Petteri-peliin.

Raastuvanoikeuden käsittelyn yhteydessä Tammer-Tukku Ky:n taholta ei ole kiistetty sitä, etteikö Tammer-Tukku Ky olisi menetellyt edellä kerrotuin tavoin. Lisäksi Tammer-Tukku Ky:n edustaja on oikeudessa todistajana kuultuna kertonut, että Tammer-Tukku Ky on valmistuttanut pelejä Kauko-Idässä. Syynä tähän hänen mukaansa oli se, ettei Gyllden olisi pystynyt toimittamaan tarpeeksi kyseisiä pelejä. Tammer-Tukku Ky on valmistuttanut pelinsä siten, että se on mikrofilmannut Gylldenin valmistamat pelit ja tämän jälkeen teettänyt niitä Kauko-Idässä.

Hakija ei väitäkään, että vastaaja olisi jollakin tavoin tuotteidensa markkinoinnissa menetellyt virheellisesti. Vastaaja on sen sijaan syyllistynyt sopimattomaan menettelyyn elinkeinotoiminnassa käyttämällä hyväkseen hakijan valmistamia pelikortteja ja kopioimalla niitä.

Kerrotunlainen menettely on selvästi sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa. Tammer-Tukku Ky:n menettelystä aiheutuu suurta haittaa Gylldenille, sillä hänen yrityksensä liikevaihto on sen jälkeen, kun Tammer-Tukku Ky on aloittanut pelikorttien valmistamisen ja myynnin, laskenut huomattavasti. Pelikorttien teettäminen halpatuontimaissa on luonnollisesti hyvin edullista, ja Tammer-Tukku Ky pystyy myymään kortteja Gylldeniä halvemmalla.

TAMMER-TUKKU KY:N VASTINE

Vastaaja on kiistänyt menettelynsä olleen SopMenL:n vastaista. Hakemuksen vireillepano ei vastaajan mielestä ole myöskään tapahtunut oikeassa tuomioistuimessa. Vastaaja on vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Lisäksi vastaaja on vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut asiassa.

Liikkeenharjoittaja Keijo Gyllden on katsonut vastaajan syyllistyneen sopimattomaan menettelyyn elinkeinotoiminnassa sen johdosta, että vastaaja on Tampereen raastuvanoikeuden päätöksen mukaisesti tuonut maahan kolmea eri pelikorttisarjaa. Gyllden ilmoittaa myös itse valmistavansa samoja pelikortteja.

Gyllden on 5.11.1987 Tampereen raastuvanoikeudelle osoittamassaan haastehakemuksessa katsonut vastaajan valmistuttamalla ja maahantuomalla pelikorttisarjoja loukanneen hänelle kuuluvia tekijänoikeuksia. Oikeuksien loukkaamisesta on raastuvanoikeudessa vaadittu vahingonkorvausta sekä kieltopäätöstä markkinoinnin jatkamiselle. Kieltopäätöksen tueksi on vaadittu lisäksi asetettavaksi uhkasakko.

Haastehakemuksessa ja kanteen kehittämiseksi laadituissa kirjelmissä samoin kuin nyt markkinatuomioistuimelle osoitetussa hakemuksessa hakija on keskittynyt tekijänoikeuksien olemassaolon selvittämiseen. Sitävastoin selvitystä sopimattomasta menettelystä ei ole esitetty. Markkinatuomioistuimelle osoitetussa hakemuksessa selvitetään ainoastaan korttisarjojen valmistusta ja niiden maahantuontia Kauko-Idästä.

Hakemuksessa ei oteta kantaa eikä esitetä seikkoja, jotka SopMenL:n mukaan olisivat markkinatuomioistuimessa käsiteltäviä, toisin sanoen koskettelisivat pelikorttisarjojen markkinointia. Hakija ei ole puuttunut vastaajan maahantuomien pelikorttien markkinointitapoihin eikä ole asettanut niitä kyseenalaisiksi. Hakija ei ole esittänyt mitään seikkoja, joiden perusteella vastaajan markkinointitapoja olisi pidettävä hyvän liiketavan ja siten SopMenL:n säännösten vastaisina.

Siinä vaiheessa, kun väitetty tekijänoikeuden loukkaus on tapahtunut, ei ollut mitään tietoa siitä, kenelle tekijänoikeudet ovat kuuluneet. Raastuvanoikeuden päätöksen antamisen jälkeen vastaaja ei ole valmistuttanut, tuonut maahan eikä markkinoinut mainittuja pelejä.

Hakijan vaatimukset ovat vastaajan mielestä väärään aikaan ja väärässä paikassa esitettyjä. Riitaoikeudenkäynnin yhteydessä alioikeudessa on vaadittu osittain päätöstä asiassa, joka on kuulunut markkinatuomioistuimelle, ja nyt markkinatuomioistuimessa vaaditaan puolestaan päätöstä asiassa, joka jo on tullut alioikeudessa käsitellyksi ja ratkaistuksi.

Markkinatuomioistuimessa esitetty kieltovaatimus olisi tullut esittää alioikeuskäsittelyn yhteydessä tavaramerkkiloukkausvaatimusta käsiteltäessä. Hakijan vaatimus tulisi kokonaisuudessaan hylätä.

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNAOTTO

KA on ilmoittanut, että hän ei ryhdy toimenpiteisiin hakemuksen johdosta.

VAATIMUS VÄLIAIKAISESTA KIELLOSTA

Käsitellessään asiaa istunnossaan 29.1.1990 markkinatuomioistuin on hylännyt hakijan väliaikaista kieltoa koskevan vaatimuksen.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakija, liikkeenharjoittaja Keijo Gyllden on toiminimeä Tampereen Paperikonttori käyttäen valmistanut ja markkinoinut Musta Petteri, 77 kivaa kysymystä ja vekkulia vastausta sekä 52 hauskaa kuvallista kysymystä ja vekkulia vastausta nimisiä pelejä. Vastaaja, Tammer-Tukku Ky on myös tuonut maahan ja markkinoinut samanlaisia ja saman nimisiä pelejä.

Markkinatuomioistuimen toimivaltaan ei kuulu tutkia, onko tekijänoikeuslakiin perustuvaa elinkeinonharjoittajan yksinoikeutta loukattu.

Tampereen raastuvanoikeuden lainvoimaisella päätöksellä on todettu, että hakijalla on tekijänoikeus 77 kivaa kysymystä ja vekkulia vastausta sekä 52 hauskaa kuvallista kysymystä ja vekkulia vastausta peleihin. Sen sijaan on katsottu jääneen näyttämättä, että hakijalla olisi ollut tekijänoikeus Musta Petteri peliin.

Hakijan vaatimus perustuu siihen, että hakijan tekijänoikeuslakiin perustuvaa yksinoikeutta on loukattu käyttämällä hyväksi ja kopioimalla hakijan valmistamia pelejä. Vastaajan ei ole väitettykään markkinoinnissaan menetelleen muulla tavoin hyvän liiketavan vastaisesti tai hakijan kannalta sopimattomasti.

Markkinatuomioistuin on mm. ratkaisuissaan 1985:8, 1987:14 ja 1988:12 todennut, että tuotteen jäljittelyä sinänsä ei voida pitää sopimattomana menettelynä elinkeinotoiminnassa.

Kun vastaajan on sanotulla lainvoimaisella päätöksellä todettu menetelleen tekijänoikeuslain säännösten vastaisesti 77 kivaa kysymystä ja vekkulia vastausta sekä 52 hauskaa kuvallista kysymystä ja vekkulia vastausta pelien osalta, markkinatuomioistuin katsoo, että sanottu menettely on ollut myös hyvän liiketavan vastaista.

Koska on jäänyt näyttämättä, että hakijalla olisi ollut tekijänoikeus Musta Petteri peliin, niin ottaen huomioon vaatimus ja sen perustelut, vastaajan ei ole muilta osin näytetty elinkeinotoiminnassaan menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti eikä hakijan kannalta sopimattomasti.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Hakemus jätetään tutkimatta siltä osin kuin sen on katsottava perustuvan tekijänoikeuslakiin.

Muilta osin markkinatuomioistuin on tutkinut asian ja harkitsee SopMenL:n 1 ja 6 §:n nojalla oikeaksi kymmenentuhannen (10 000) markan sakon uhalla kieltää Tammer-Tukku Ky:tä markkinoimasta niitä 77 kivaa kysymystä ja vekkulia vastausta ja 52 hauskaa kuvallista kysymystä ja vekkulia vastausta nimisiä pelejä, jotka eivät ole Keijo Gylldenin valmistamia.

Tammer-Tukku Ky velvoitetaan suorittamaan Keijo Gylldenille korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista kohtuullisiksi harkitut viisituhatta (5 000) markkaa.

Läsnä: Valkonen, puheenjohtajana, Hirvonen, Wilhelmsson, Aaltonen, Henriksson, Luukko, Maijala ja Ollikainen