26.6.1985

KULUTTAJAASIAMIEHEN VAATIMUKSET

KA on vaatinut kuluttajansuojalain (KSL) 2 luvun 2 ja 7 §:n nojalla, että markkinatuomioistuin

1) tuomitsee yhtiölle päätöksessä 1983:4/31.5.1983 kohdassa 4 annetun kiellon tehosteeksi asetetun 200 000 markan uhkasakon maksettavaksi; ja

2) kieltää riittävän suuren sakon uhalla yhtiötä markkinoinnissa käyttämästä ilmaisuja "tutustumistarjous", "saatte tutustua Avotakkaan 2 kk" tai muita ilmaisuja, jotka luovat mielikuvan, että kysymyksessä on määräaikainen tilaus, jonka aikana kuluttaja tekee lopullisen tilauspäätöksensä, vaikka kysymyksessä on järjestelmä, jonka mukaan tilaus jatkuu, ellei kuluttaja keskeytä tilausta erillisellä tahdonilmaisulla.

Vuoden 1984 alussa yhtiö toimeenpani Avotakka-lehden markkinointikampanjan. Sen suoramarkkinointilähetyksen sisältö oli seuraava:

a) kirjekuori, jossa oli punaisella värillä painettu: "Etusetelitarjous voimassa 28.1.1984 saakka",

b) neljään osaan taitettu moniväriesite, jonka etusivulla oli punaiselle väripohjalle keltaisella värillä painettu: "2 kk:n Avotakat täysin ilmaiseksi",

c) Etuseteliksi nimitetty lipukevihkonen, jonka vasemmassa alanurkassa oli teksti: "Samalla saan täysin ilmaiseksi tutustua Avotakkaan 2 kk:n ajan ja lisäksi minulle varataan mahdollisuus saada erikoiseduin Avotakan kaikki kahdeksan loppuvuoden numeroa",

d) vastauskuoret; Ehkä-kuoren etusivulla oli teksti "Kun palautatte etusetelinne tässä Ehkä-kuoressa, saatte tutustua Avotakkaan 2 kk täysin ilmaiseksi"; Ei-kuoren takasivulla oli teksti "Huomasittehan, että palauttamalla Etusetelinne Ehkä-vastauskuoressa saatte tutustua Avotakkaan 2 kk täysin ilmaiseksi",

e) myyntikirje, jonka etusivulla oli mm. seuraava teksti: "Te saatte nyt Avotakalta myös merkittävän ilmaistarjouksen: Saatte tutustua Avotakkaan 2 kk:n ajan ilmaiseksi! Toimikaa näin: Irroittakaa Etusetelinne, eli saamanne vihkon päällimmäinen kuponki ja palauttakaa se meille Ehkä-kuoressa. Saatte maalis- ja huhtikuun Avotakat täysin ilmaiseksi."

Kohdassa c) kuvatun kuponkivihkosen takakannessa on tekstijakso, jonka otsikko on "Toimikaa näin:". Tämän osaston kohta 4 kuuluu näin: "Mikäli tutustuttuanne ette ole tyytyväinen Avotakkaan ettekä halua jatkaa tilausta seuraavan 8 kk:n ajan, ilmoittakaa siitä Avotakassa olevalla palvelukortilla 6.4.1984 mennessä. Tällöin Avotakka tulee Teille ainoastaan huhtikuun loppuun, ettekä maksa 2 kk:n tutustumisjaksosta mitään. Kohdassa e) kuvatun myyntikirjeen toisella sivulla on seuraava teksti, joka on sijoitettu pitkähkön kappaleen loppuun: "Jos ette 2 kk:n ilmaisen tutustumisen jälkeen halua jatkaa Avotakan tilaajana, Teidän tulee ilmoittaa siitä 6.4.1984 mennessä Avotakassa olevalla palvelukortilla."

1) Markkinatuomioistuin on päätöksessään 4/1983/31.5.1983 kieltänyt yhtiötä 200 000 markan sakon uhalla mm. käyttämästä tutustumistarjouksessa ilmaisuja "ilman penninkään riskiä", "saatte Avun tutustumistilauksena ilman mitään riskiä" taikka muita vastaavia riskittömyyttä korostavia ilmaisuja, kun tutustumistarjous muuttuu tilaukseksi, ellei kuluttaja keskeytä tilausta erillisellä tahdonilmaisulla.

Kieltoa oli tältä osin noudatettava heti. Markkinatuomioistuin perusteli kieltopäätöstään tältä osin seuraavasti:

Suoramainoslähetykseen sisältyneessä "arvoshekissä" mainitaan: "En ota mitään riskiä, sillä voin vielä peruuttaa tilauksen Avun palvelukortilla 20.8.1982 mennessä, jolloin saan elokuun Avut enkä maksa niistä penniäkään." Palkintoesitteessä mainitaan mm.: "Ette ota penninkään riskiä, kun nyt päätätte tilata Avun kotiinne ja tutustua siihen. "Eikuoreen sisältyy seuraava maininta: "Huomasittehan, että EHKÄ-vastauskuoren käyttö on täysin riskitöntä." Suoramainoslähetykseen sisältyy myös muita riskittömyyttä korostavia ilmaisuja. Toisessa TV-mainoksessa mainitaan kaksi kertaa: "Nyt voit tilata Avun kotiisi ja tutustua siihen ilman penninkään riskiä."

Riskittömyyteen viittaavat ilmaisut ovat omiaan antamaan vaikutelman, että kuluttaja voi tutustua tarjottuun lehteen ja että hän vasta tämän jälkeen tekee tilauspäätöksen. Ilmaisut korostavat mahdollisuutta tutustua lehteen vastikkeettomasti. Kuluttaja, joka palauttaa tilaus- ja arvontalipukkeensa eli "arvoshekin" EHKÄ-kuoressa, tilaa kuitenkin samalla Avun tilausmaksua vastaan, ellei hän nimenomaisesti erikseen ilmoita peruutuksesta määräajassa. Lehteen tutustuminen muuttuu tällöin kuluttajaa sitovaksi vastikkeelliseksi tilaukseksi.

Mainitut ilmaisut saattavat johtaa siihen, että kuluttaja palauttaa vastauksensa EHKÄ-kuoressa tutkimatta tarkemmin vaihtoehdon sisältöä. Häneltä voi jäädä havaitsematta, että vastikkeeton tarjous muuttuu määräajassa vastikkeelliseksi tilaukseksi. Sen vuoksi markkinoinnissa käytetyn ilmaisun "ilman penninkään riskiä" tai muun sitä vastaavan ilmaisun käyttäminen on harhaanjohtavaa."

Kun nyt käsiteltävänä olevaa suoramainoslähetystä verrataan markkinatuomioistuimen kiellon perusteluihin voidaan todeta, että lähetyksen rakenne on aivan samanlainen: kirjekuoren merkintä, tutustumistarjouksen esittelytapa, lyhyehkö vastausaika, etusetelinippu; kaikki nämä ainesosat sisältyvät molempiin lähetyksiin. Ainoa ero lähetysten välillä on, että markkinatuomioistuimen aikaisemmin käsittelemässä lähetyksessä käytettiin ilmaisua "ilman penninkään riskiä" ja nyt käsiteltävänä olevassa lähetyksessä käytetään ilmaisua "täysin ilmaiseksi". Edellinen ilmaisu pitää sisällänsä, että kuluttaja voi tutustua lehteen ilman taloudellista riskiä ja sana ilmainen viestittää kenties vielä korostetummin saman sanoman: tutustumiseen ei tarvita rahaa. Kysymyksessä on ilmaisu, joka kiellettyjen ilmaisujen tavoin korostaa tarjouksen taloudellista riskittömyyttä.

Markkinatuomioistuimen kielto kohdistuu A-lehdet Oy:hyn ja sen tarkoituksena on estää yhtiötä edistämästä lehtiensä tilausmyyntiä tällaisia ilmaisuja käyttäen tilanteissa, joissa tilaukset jatkuvat, ellei kuluttaja erikseen keskeytä tilausta.

Markkinatuomioistuimen perustelut ovat yksiselitteisiä ja kiellon sanamuoto selkeä, joten erehdyksestä kiellon sisällön suhteen ei voi olla kysymys. Yhtiö on edellä kuvatulla menettelyllään rikkonut markkinatuomioistuimen antaman kiellon.

2) Epäkohtaa, johon nyt toistamiseen joudutaan puuttumaan, ei voida korjata puuttumalla ainoastaan tarjouksen vastikkeellisuutta tai vastikkeettomuutta koskeviin ilmaisuihin. Ongelman ydin on siinä, että kuluttajia houkutellaan lehden tilaajiksi esittämällä, että he voivat tutustua lehteen ennenkuin he tekevät lopullisen päätöksen siitä, haluavatko he tilata lehden pitemmäksi aikaa.

Tämä on markkinointiaineiston sanoma. Viestiä korostetaan ja tehostetaan lisäksi sillä, että tämä tutustuminen voi tapahtua ilman taloudellisia uhrauksia. Saatujen kokemusten valossa tuntuu todennäköiseltä, että kielto nykyisessä muodossaan voi houkutella markkinoinnin suunnittelijaa liittämämään tarjoukseen jonkin lähinnä symbolisen maksun ja tällä tavalla kiertämään kieltoa.

Markkinointitoimenpiteen tuomittavuus on nimenomaan siinä, että kuluttajalle luodaan mielikuva siitä, että hän voi kaikessa rauhassa tutustua tuotteeseen, jonka jälkeen hän tekee lopullisen päätöksensä ja ilmoittaa tästä yhtiölle. Sen vuoksi sana "tutustumistarjous" on rauhoitettava käytettäväksi aitoja tutustumistarjouksia varten. Yhtiön nyt käyttämä tarjousmenetelmä muuttuu käytännössä helposti ns. negatiiviseksi sopimussidonnaksi eli järjestelmäksi, jossa kuluttaja ei miellä tilanneensa elinkeinonharjoittajan lähettämiä tuotteita eikä niitä maksa määräajassa seurauksenaan perimistoimenpiteitä tai päin vastoin maksaa ne mukavuussyistä. Ei ole aihetta hyväksyä tällaista menetelmää, koska elinkeinonharjoittaja siinä hyötyy kohtuuttomasti siitä, että kuluttajalla on taipumusta passiivisuuteen.

Suoramarkkinointiaineisto on laadittu siten, että tilausehtojen löytyminen ja niiden sisällön omaksuminen on tavalliselle kuluttajalle vaikeaa. Kun lisäksi aineiston joka osassa korostetaan, että kysymyksessä on "tutustumistarjous", kuluttaja luottaa siihen, että hän myöhemmässä vaiheesa voi harkita tilaako hän lehden vaiko ei.

Edellä sanotun perusteella yhtiön markkinointi, jossa tutustumistilauksena itse asiassa markkinoidaan 10 kuukauden tilausta, joka voidaan keskeyttää, on kuluttajia harhaanjohtava. Harhaanjohtavuutta lisäävät sanonnat, jotka viittaavat vastikkeettomuuteen.

Yhtiön välinpitämätön suhtautuminen markkinatuomioistuimen edelliseen kieltopäätökseen on otettava huomioon uhkasakon suuruudesta päätettäessä.

A-LEHDET OY:N VASTINE

Yhtiö on kiistänyt, että sen markkinointi olisi markkinatuomioistuimen antaman kieltopäätöksen tai KSL:n säännösten vastaista ja vaatinut, että hakemus kaikilta osiltaan hylätään.

1. Yhtiö ei ole rikkonut markkinatuomioistuimen päätöksessä 1983:4/31.5.1983 asetettua kieltoa.

Yhtiön käsilläoleva markkinointi ei ole samankaltaista kuin kiellon kohteena ollut toimenpide. Käsilläolevassa markkinoinnissa ei ole käytetty niitä menettelytapoja, jotka aikaisemmassa päätöksessä on katsottu kielletyiksi.

Markkinatuomioistuimen päätöksessä 1983:4, kohdassa 4, vastaajaa kiellettiin käyttämästä ilmaisua "ilman penninkään riskiä" tai muita riskittömyyttä korostavia ilmaisuja, kun tutustumistarjous muuttuu tilaukseksi, ellei kuluttaja keskeytä tilausta erillisellä tahdonilmaisulla.

Käsilläolevassa tapauksessa

- kyseessä on täysin erityyppinen tarjous kuin aikaisemman päätöksen tarkoittama tarjous. Aikaisemmassa tarjouksessa Avun elokuun numeroiden saaminen vastikkeetta edellytti kuluttajan reagointia 20.8.1982 mennessä. Tahdonilmaisun poisjääminen muutti tilauksen maksulliseksi 1.8.1982 alkaen.

Nyt kahden kuukauden Avotakat olivat aina ilmaisia ja reagoiminen 6.4.1984 mennessä esti jatkotilauksen voimaantulon. Kyseessä ei Avotakan osalta nyt ole tarjous, jossa vastikkeeton muuttuu vastikkeelliseksi;

- kyseisessä tarjouksessa ei missään vaiheessa korosteta tarjouksen riskittömyyttä; se, että tarjouksessa selkeästi kerrotaan kuluttajan saavan vastikkeettomasti eli ilmaiseksi kahden kuukauden lehdet on tosiseikka, joka mainostajalla täytyy olla oikeus mainonnassa kertoa.

Kun kyseessä on rakenteeltaan erityyppinen tarjous, jossa on käytetty erilaista mainosmateriaalia ja erilaisia ilmaisuja kuin kiellon kohteena olevassa markkinoinnissa, ei kiellon rikkomista ole voinut tapahtua.

Yhtiö on kaikin keinoin pyrkinyt noudattamaan markkinatuomioistuimen kieltopäätöstä, joka on ollut po. kampanjaa suunnitelleiden henkilöiden tiedossa. Kaikin tavoin on pyritty antamaan kuluttajalle selkeät tiedot tarjouksen ehdoista. Minkäänlaista erehtymisen vaaraa kuluttajalle ei ole aiheutunut. Erityisesti markkinatuomioistuimen kieltopäätöksessä esitetty epäkohta "häneltä (kuluttajalta) voi jäädä havaitsematta, että vastikkeeton tarjous muuttuu määräajassa vastikkeelliseksi tilaukseksi" on eliminoitu käsilläolevassa tarjouksessa. Tarjouksen ehdot on selkeästi esitetty, eikä harhaanjohtumisen vaaraa ole.

Kuluttajan edut on otettu huomioon sekä kampanjan suunnittelussa että niiden kuluttajien suhteen, jotka epähuomiossa ovat jättäneet ilmoittamatta, että he eivät ole halukkaita jatkamaan lehden tilausta vastikkeellisena. Käsilläoleva tarjous on siten asianmukainen, eikä sitä miltään osin voida pitää KSL:n tai markkinatuomioistuimen päätöksen n:o 1983:4 vastaisena.

Käsilläoleva kampanja on rakenteeltaan samanlainen kuin useat vastaajan suoramarkkinointikampanjat, joita on julkaistu osin samanaikaisesti kuin päätöksen 1983:4 tarkoittamaa juttua markkinatuomioistuimessa käsiteltiin, osin sen jälkeen. KA:n taholta ei ole missään vaiheessa oltu yhteydessä vastaajaan ja ilmoitettu, että tällaisia kampanjoita pidettäisiin KSL:n vastaisina tai että niitä jatkamalla mahdollisesti syyllistyttäisiin annetun kiellon rikkomiseen. Se, että KA puuttui käsilläolevaan tammikuussa 1984 julkaistuun kampanjaan yllättäen syyskuussa 1984, tuli vastaajalle täydellisenä yllätyksenä ja vastoin vastaajan perusteltua käsitystä siitä, että käsilläoleva kampanja on sallittu ja lainmukainen.

KA:n vaatimus on ristiriidassa aikaisemman markkinatuomioistuimen käytännön kanssa. Markkinatuomioistuimen päätös n:o 1984:1 koski vastaavaa asiaa, asetetun uhkasakon tuomitsemista maksettavaksi. Po. päätöksessään markkinatuomioistuin katsoi, ettei käsitelty tarjous ollut samankaltainen kuin kieltopäätöksessä tarkoitettu tarjous.

Mainitun jutun yhteydessä markkinatuomioistuimelle jätettiin asiantuntijalausuntoja, joissa yksimielisesti todettiin, että markkinatuomioistuimen kieltopäätöksiä on sovellettava suppeasti ja otettava ennenkaikkea huomioon se, miten vastaajan voidaan olettaa ymmärtäneen kiellon sisällön, sekä ottaen huomioon myös päätöksen perustelut.

Ei voida kohtuudella olettaa vastaajan voineen edes epäillä, että käsilläoleva tarjous sisältäisi kiellon rikkomisen. Näissä oloissa olisi kohtuutonta tuomita merkittävän suuri 200 000 markan suuruinen uhkasakko maksettavaksi.

2. Yhtiö vastustaa KA:n hakemuksen kohtaa 2. seuraavilla perusteilla:

KA vaati jo aikaisemman jutun yhteydessä, että silloin käsiteltävänä olevan tarjouksen rakenne sellaisenaan olisi kiellettävä ja että sana "tutustumistarjous" olisi varattava vain sellaisia tilauksia varten, jotka lyhyehkön ajanjakson jälkeen lakkaavat, jollei kuluttaja itse ilmoita haluavansa jatkaa tilausta.

Markkinatuomioistuin ei tätä perustelua hyväksynyt, kuten päätöksen sanamuodosta käy ilmi. Markkinatuomioistuimen päätöksessä kiellon kohteena on yksinomaan sellaisten ilmaisujen käyttö, jotka saattavat johtaa harhaan. Erityisesti tarjouksen riskittömyyttä korostavia ilmaisuja pidettiin tuolloin käsiteltävässä tapauksessa harhaanjohtavina. Ei ole syytä muuttaa markkinatuomioistuimen päätöksessä n:o 1983:4 ilmaistua periaatetta.

Käsilläoleva mainosmateriaali kertoo kuluttajalle yksiselitteisesti, minkälaisia lehden tilausehtoja hänelle tarjotaan. Kuluttajalle annetaan selkeät ohjeet miten menetellä, toisaalta mikäli kuluttaja haluaa yksinomaan pitää ilmaiset tutustumista varten tarjotut lehdet ja toisaalta, mikäli kuluttaja haluaa jatkaa tilausta maksullisena tilauksena.

Palauttaessaan tilausta koskevan kupongin kuluttaja on selkeästi ilmaissut haluavansa tutustua vastaajan lehteen tarjottujen ilmaisten lehtien välityksellä ja hyväksynyt tarjouksen ehdot.

Kun tarjouksen ehdot on selkeästi esitetty eivätkä ne johda kuluttajaa harhaan, ei kyseessä ole kuluttajaa harhaanjohtava tarjous, jossa kuluttaja erehdytettäisiin tilaamaan tuotetta, jota hän ei miellä tilanneensa.

Se, onko tarjous rakennettu siten, että kuluttaja ilmoittaa, mikäli hän haluaa jatkaa tilausta, vai siten, että kuluttaja ilmoittaa, mikäli hän ei jatka tilausta, on merkityksetöntä tarjouksen sallittavuutta arvosteltaessa. Merkityksellistä voi olla vain se, onko materiaali laadittu sellaiseksi, että kuluttaja saa helposti ja selkeästi tietoonsa tarjouksen ehdot, vai johtaako aineisto kuluttajaa harhaan tarjouksen ehtojen suhteen. Käsilläolevaan tarjoukseen tutustuttaessa on yksiselitteistä, ettei harhaanjohtumisen vaaraa ole. Syytä tarjouksen kieltämiseen ei sen vuoksi ole.

Käsilläolevassa tarjouksessa yhtiö todella antaa kuluttajalle mahdollisuuden saada ilmaisia lehtiä. Useille kuluttajille tarjous on arvokas ja mieluinen. On paljon kuluttajia, joilla ei muutoin olisi mahdollisuuksia tutustua vastaajan korkeatasoiseen AVOTAKKA-lehteen. Näille kuluttajille yhtiö tarjoaa selkeän, konkreettisen mahdollisuuden tutustua vastaajan lehteen ilmaiseksi kahden kuukauden ajan.

Tarjous aiheuttaa yhtiölle merkittäviä kustannuksia, sillä hyvin monet kuluttajat todella käyttävät hyväkseen mahdollisuutta saada täysin ilmaisia lehtiä kotiinsa.

Ei voi olla kohtuutonta, että kuluttajalta, joka saa lehdet ilmaiseksi, vaaditaan, että hän ilmoittaa sovittujen ja hänelle selkeästi esitettyjen ehtojen mukaisesti, mikäli ei halua jatkaa tilausta, vaan ottaa vain tarjotut ilmaiset lehden numerot. Kuluttajien kannalta ei ole perusteltua kieltää käsilläolevan kaltaisen tarjouksen toteuttamista.

Yhtiön tarjous on täysin rinnastettavissa tarjoukseen, jossa kuluttaja tilaa suoramarkkinoinnissa tuotteen kotiinsa tutustuakseen siihen määrätyn ajan, esim. 10 päivän ajan. Kyseessä on kiistatta tutustumisjakso, jolloin sitä on voitava kutsua tutustumisjaksoksi. Lehden osalta tutustumisaika on luontevasti pidempi, kahden lehden ilmestymisvälin mittainen, jotta kuluttaja voi rauhassa tutustua lehteen ennen tilauspäätöksen tekoa. Kyseessä on siten "puhdas" tutustumistarjous.

Tutustumistarjouksia tehdään runsaasti eri aloilla, sekä vähittäiskaupassa että suoramarkkinoinnissa. KA:n kannanotto sotii voimakkaasti vakiintuneen tutustumistarjouksen käsitettä vastaan. Mikäli KA:n kanta hyväksyttäisiin, rajoitettaisiin tällä kohtuuttomasti mahdollisuuksia käyttää erilaisia tutustumistarjouksia suoramarkkinoinnissa.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

1. Markkinatuomioistuin on 31.5.1983 antamallaan päätöksellä 1983:4 KSL 2 luvun 2 §:n nojalla kieltänyt A-lehdet Oy:tä 200 000 markan sakon uhalla markkinoinnissaan käyttämästä tutustumistarjouksesta ilmaisuja "ilman penninkään riskiä", "saatte Avun tutustumistilauksena ilman mitään riskiä" taikka muita vastaavia riskittömyyttä korostavia ilmaisuja, kun tutustumistarjous muuttuu tilaukseksi, ellei kuluttaja keskeytä tilausta erillisellä tahdonilmaisulla.

Vuoden 1984 alussa A-lehdet Oy on markkinoinut Avotakkalehden touko-joulukuun 1984 numeroita 124 markan hinnalla kuluttajille suoramainoslähetyksissä. Lähetyskuori sisälsi moniväriesitteen, "etuseteli" -lipukevihkosen "Ehkä"- ja "Ei" vastauskuoret sekä myyntikirjeen. "Ehkä"-kuoressa lipukevihkosen päällimmäisen kappaleen palauttanut kuluttaja sai ilman eri maksua maalis- ja huhtikuun Avotakka-lehdet. Kummassakin vastauskuoressa oli mm. teksti "--- saatte tutustua Avotakkaan 2 kk täysin ilmaiseksi!" Jos "Ehkä"-kuoressa vastauksen palauttanut kuluttaja ei 6.4.1984 mennessä erikseen ilmoittanut peruutuksesta, hän oli tilannut Avotakka-lehden ajaksi 1.5. - 31.12.1984.

Po. Avotakka-lehden suoramarkkinointi sisältää markkinatuomioistuimen kieltopäätöksessä tarkoitetun tutustumistarjouksen.

Avotakka-lehden markkinoinnissa on maalis- ja huhtikuun 1984 numeroihin viitaten käytetty ilmaisuja "täysin ilmainen" ja "ilmaiseksi". Sana "ilmainen" ei kielellisesti vastaa ilmaisua "riskitön". Sen vuoksi maalis- ja huhtikuun numeroista käytettyjä mainittuja ilmaisuja ei voida pitää markkinatuomioistuimen kieltopäätöksessä tarkoitettuna "vastaavana riskittömyyttä korostavana ilmaisuna". Näin ollen A-lehdet Oy ei ole rikkonut markkinatuomioistuimen aiempaa kieltopäätöstä.

2. Vastauskuorissa olleen tekstin "--- saatte tutustua Avotakkaan 2 kk täysin ilmaiseksi!" ohella markkinointiaineistossa on ollut useita korostetusti esitettyjä, määräaikaiseen ilmaiseen tutustumiseen viittaavia lausumia. Siitä, miten vastauksensa "Ehkä"-kuoressa palauttaneen kuluttajan on meneteltävä silloin, kun hän ei halua tilata Avotakka-lehteä, on maininta kahdessa yhteydessä. Ne on esitetty "etusetelivihkosen" takasivulla toimintaohjeista kertovan pienikokoisen tekstin kohdassa 4 sekä myyntikirjeen kääntöpuolen tekstissä kolmella rivillä.

Markkinoinnissa ei ole käytetty ilmaisua "tutustumistarjous".

Lyhyeen määräaikaiseen edulliseen tutustumiseen viittaavat lausumat ovat omiaan antamaan vaikutelman, että kuluttaja voi tutustua tarjottuun lehteen ja että hän vasta sen jälkeen tekee tilauspäätöksen ja eri toimenpiteellä tilaa lehden. Kuluttaja, joka palauttaa "etusetelin" "Ehkä"-kuoressa, tilaa kuitenkin samalla Avotakan tilausmaksua vastaan, ellei hän nimenomaisesti erikseen ilmoita peruutuksesta määräajassa. Lehteen tutustuminen muuttuu tällöin kuluttajaa sitovaksi vastikkeelliseksi tilaukseksi.

Mainitut ilmaisut saattavat johtaa siihen, että kuluttaja palauttaa vastauksensa "Ehkä"-kuoressa tutkimatta tarkemmin vaihtoehdon sisältöä. Se, että tällainen vastaus on samalla tilaus, on esitetty ilmaisuutta korostavaan tekstiin verrattuna huomaamattomasti. Sen vuoksi kuluttajalta voi jäädä havaitsematta, että tällainen vastaus muuttuu määräajassa vastikkeelliseksi tilaukseksi. Siten ilmaisu "saatte tutustua Avotakkaan 2 kk" on esitetty markkinoinnissa harhaanjohtavalla tavalla.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin harkitsee KSL 2 luvun 2 ja 7 §:n nojalla oikeaksi kahdensadantuhannen (200 000) markan sakon uhalla kieltää A-lehdet Oy:tä lehtien markkinoinnissa käyttämästä ilmaisua "saatte tutustua Avotakkaan 2 kk" tai sitä vastaavia ilmaisuja sillä tavalla, että ne luovat mielikuvan lyhytaikaisesta tutustumistilauksesta, vaikka kysymyksessä on järjestelmä, jonka mukaan tilaus jatkuu, ellei kuluttaja keskeytä tilausta erillisellä tahdonilmaisulla.

Kieltoa on noudatettava heti.

Vaatimukset hylätään enemmälti.

Läsnä: Huttunen, puheenjohtaja, Valkonen, varapuheenjohtaja, Wilhelmsson, Aaltonen, Henriksson, Modeen, Mustonen ja Ollikainen.