31.1.1985

KULUTTAJAASIAMIEHEN VAATIMUS

KA on kuluttajansuojalain (KSL) 2 luvun 2 ja 8 §:n nojalla vaatinut, että Pyörätehdas Haapala Oy:tä sekä Pertti Ajomaata T:mi Kesport Presidenttitalon haltijana sakon uhalla kielletään

1) markkinoimasta Suomessa kokoonpantuja polkupyöriä, joiden runko ja muut keskeiset osat ovat ulkomailla valmistettuja "suomalaisina" tai "kotimaisina" ja

2) käyttämästä edellä mainittujen polkupyörien markkinoinnissa ilmaisua "suomalaisella ammattitaidolla tehdyt laatupyörät" tai muuta vastaavanlaista ilmaisua, joka antaa kuluttajalle harhaanjohtavan kuvan tällaisten polkupyörien maantieteellisestä alkuperästä.

Kesko Oy:n omistama tytäryhtiö, Pyörätehdas Haapala Oy käynnisti keväällä 1983 koko kesän jatkuneen valtakunnallisen markkinointikampanjan lähinnä K-ryhmittymään kuuluvien vähittäiskauppiaiden kanssa. Tällöin vähittäiskauppiaat mainostivat eri puolilla maata ilmestyneissä sanomalehdissä - joko yksittäisin tai yhteismainoksin - Pyörätehdas Haapala Oy:n kokoonpanemia Nopsa ja DBS merkkisiä polkupyöriä esim. näin: "Suomalaiset laatupyörät alle tonnin", "Kotimaiset laatupyörät" jne. Leimaa-antavin yhteinen tekijä Pyörätehdas Haapala Oy:n kokoonpanemien polkupyörien markkinointikampanjalle oli tuolloin se, että markkinoinnin pääotsakkeena tai keskeisimpänä myyntiargumenttina käytettiin ilmaisuja "kotimaiset" tai "suomalaiset laatupyörät". KA:n kanssa asiassa käytyjen pitkien neuvottelujen jälkeen Pyörätehdas Haapala Oy sitoutui 13.3.1984 olemaan käyttämättä Nopsa- ja DBS-polkupyörien markkinoinnissa ilmaisuja "kotimainen" tai "suomalainen". Samansisältöisen sitoumuksen antoi 13.3.1984 polkupyöriä markkinoinut Pertti Ajomaa, T:mi Kesport Presidenttitalon haltija. Lisäksi Pyörätehdas Haapala Oy sitoutui tiedottamaan asiasta tehokkaasti mainittuja pyöriä myyville vähittäiskauppiaille. Pyörätehdas Haapala Oy:n omistava Kesko Oy puolestaan katsoi, että sen tytäryhtiö Pyörätehdas Haapala Oy vastaa itsenäisesti Nopsa- ja DBS-polkupyörien markkinoinnista. Aiemmassa kirjeenvaihdossa Kesko Oy katsoi, että Pyörätehdas Haapala Oy:n kokoonpanemien Nopsa- ja DBS-polkupyörien markkinointi "kotimaisina" tai "suomalaisina" ei ollut KSL:n vastaista.

Sitoumuksen antamisen ajankohdan jälkeen, 31.5.1984, markkinoivat K-ryhmittymään kuuluvat kymmenet vähittäiskauppiaat ainakin Helsingin Sanomissa, Kalevassa sekä Savon Sanomissa julkaistussa samansisältöisessä yhteismainoksessa Pyörätehdas Haapala Oy:n kokoonpanemia Nopsa merkkisiä polkupyöriä seuraavasti: "NOPSAN KUUMA KESÄSTARTTI". Pääotsakkeen alla julkaistussa tekstiosassa todetaan Nopsa-polkupyöristä: "Nyt Nopsa tekee sinulle kaikkien aikojen kesätarjouksen! Saat suomalaisella ammattitaidolla tehdyn laatupyörän edullisemmin kuin koskaan"; tämän ilmaisun alle on sijoitettu Haapala Oy:n kokoonpaneman Nopsa-polkupyörän tavaramerkin tunnuskuva. Teksti jatkuu: "Kesäsuomalaisen toivepyörä. Täyttää SFS-turvastandardin." Mainokseen sisältyvät vielä mm. korostetusti esillä olevat tarjoushintatiedot Nopsa vakiomallien ja 6- vaihteisten pyörien osalta, graafinen piirroskuva pyöräilevästä perheestä sekä tiedot Nopsa polkupyöriä myyvistä vähittäiskauppiaista; eräs heistä T:mi Kesport Presidenttitalo.

KSL 2 luvun 2 §:n säännöksessä kielletään antamasta markkinoinnissa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Mainitulla säännöksellä on erityisesti haluttu korostaa KSL:n markkinointisäännösten perustavoitteita: epäasianmukaisen kuluttajiin kohdistuvan vaikuttamisen estämistä sekä kuluttajille markkinoinnissa annettavien tietojen riittävyyden ja oikeellisuuden turvaamista. Säännös täydentää myös 2 luvun 1 §:n 1 momentin yleislauseketta siten, että lainsäätäjä on painottanut markkinoinnissa annettavien totuudenvastaisten tai harhaanjohtavien tietojen erityistä hylättävyyttä.

Lain esitöissä (hallituksen esitys kuluttajansuojalainsäädännöksi 8/1977 s. 28) täsmennetään säännöksen sisältämien käsitteiden merkityssisältöä seuraavasti: "Totuudenvastaisina on pidettävä sellaisia väitteitä, lausumia ja arvostelmia, joiden paikkansapitämättömyys voidaan osoittaa. Totuudenvastaiset tiedot ovat myös harhaanjohtavia. Käsitteenä harhaanjohtavuus on kuitenkin alaltaan totuudenvastaisuutta laajempi. Oikeitakin tietoja sisältävä markkinointi voi johtaa harhaan, jos kokonaisuuden kannalta merkittäviä tietoja ei saateta kuluttajien tietoon tai ne esitetään epäselvästi."

Harhaanjohtava vaikutus voi syntyä paitsi vääriä tietoja antamalla myös monella muullakin tavoin. Se voi syntyä markkinoinnin sisältämien sanallisten tai kuvallisten ilmaisujen painotuksesta, moniselitteisyydestä tai niihin liittyvistä mielikuvista jne. Ratkaisevaa merkitystä markkinointitoimen harhaanjohtavuutta arvosteltaessa on annettava sille kokonaisvaikutelmalle, jonka se saa aikaan vastaanottajana olevassa kuluttajassa. Tunnusomaista harhaanjohtavalle markkinoinnille on, että kuluttajalle syntyy tavalla tai toisella erheellinen käsitys sellaisesta seikasta, joka vaikuttaa kuluttajan ostopäätökseen, kuten hyödykkeen kestävyydestä, laadusta, ominaisuuksista tai alkuperästä.

Tuotteen alkuperän vaikutusta kuluttajan käyttäytymiseen on selvittänyt Kaija Hyvönen tutkimuksessaan Kuluttajat ja alkuperämerkinnät (Kotitalous- ja kuluttaja-asiain tutkimuskeskuksen julkaisuja 1/1980). Haastatteluaineistoon perustuvasta tutkimuksesta ilmeni ensinnäkin, että enemmistö haastatteluun vastanneista piti valmistusmaata merkityksellisenä tekijänä tuotteen ostopäätöstä tehtäessä. Erityisen tärkeäksi alkuperämerkintä koettiin kotimaisen tuotteen tunnistamisen kannalta. 98 % haastatelluista yhtyi väitteeseen: "Kotimaisen tuotteen tunnistaminen on tärkeää ja siksi on kaikissa tuotteissa valmistusmaa ilmoitettava selvästi" (s. 43). Alkuperämerkinnän informaatio voi kuitenkin jäädä välittymättä sen vuoksi, että tavaramerkkien ja niihin rinnastettavien ilmaisujen uskotaan varsin yleisesti osoittavan maantieteellistä alkuperää. Tämä pätee erityisesti kieliasultaan suomalaisiin tavaramerkkeihin (s. 58 - 59).

Tutkimuksen yhteenveto-osassa tekijä toteaa, että koska valmistusmaamerkintä ei osoita, miten suuri osa tuotteen valmistuksessa on tapahtunut merkinnän tarkoittamassa maassa, ei tuotteen luokitteleminen kotimaiseksi tai yleensä tietyn maalaiseksi valmistusmaamerkinnän perusteella ole kaikissa tapauksissa puolusteltavissa. Tämä johtuu mm. siitä, että tuotanto-olosuhteiden järjestelyjen seurauksena voi tuotteen valmistuksessa varsin vähäinen osa tapahtua merkinnän tarkoittamassa maassa (s. 102).

Tuotteen maantieteellistä alkuperää voidaan siis pitää kuluttajan kannalta varsin merkityksellisenä tietona. Usein tuotteen alkuperä vaikuttaa ratkaisevasti kuluttajan ostopäätökseen. Tuotteen hinta ja laatu mielletään myös helposti riippuvaksi sen maantieteellisestä alkuperästä. Vaikka eri tuotteiden välillä ei olisi lainkaan laadullisia eroja, saattaa valintansa relevantteihin tietoihin perustava kuluttaja silti pitää tavaran alkuperää ratkaisevana. On merkille pantavaa, että Suomessa tuotteen kotimaisuudesta on muodostunut eräs tärkeä markkinointiargumentti. Kotimaisuuden esilletuonti markkinoinnissa on omiaan herättämään kuluttajissa myönteisiä mielikuvia tuotetta kohtaan. Kuten aiemmin todettiin, liittyy tiettyihin kotimaassa valmistettuihin tuotteisiin kuluttajien erityisen voimakkaita laatuodotuksia. Laatuodotukset voivat puolestaan kohdistua tuotteessa käytettyyn materiaaliin, valmistusmenetelmään, työn ja valmistuksen laatuun tai laajemmin kuluttajan muodostamaan kokonaiskuvaan tietystä kotimaisesta tuotteesta. Laatuodotukset johtunevat osittain tietyillä teollisuusaloilla järjestetyistä tehokkaista kotimaisuuskampanjoista.

Alkuperän ilmoittamista ja markkinointia koskevia määräyksiä sisältyy useisiin eri säädöksiin. Jo ennen kuluttajansuojalainsäädännön voimaantuloa kiellettiin VilpKilpL 2 §:n säännöksessä antamasta tavaroiden markkinoinnissa mm. niiden alkuperästä vääriä tai harhaanjohtavia tietoja. SopMenL:n esitöissä (hallituksen esitys 114/1978) todetaan sivulla 6 seuraavaa: "Kuluttajansuojalainsäädännön voimaantulo edellyttää VilpKilpL:n säännösten uudistamista mm. siksi, että sama markkinointitoimenpide saattaa olla sekä VilpKilpL:n että kuluttajansuojalain säännösten vastainen." Kuluttajiin kohdistuvan markkinoinnin osalta siis siirtyi edellä mainittu alkuperää koskeva harhaanjohtamiskielto KSL 2 luvun 2 §:n säännöksen piiriin. Myös mainonnan kansainvälisten perussääntöjen 4 artiklassa tuotteen maantieteellinen alkuperä mainitaan erityisesti sellaisena seikkana, jonka suhteen ei saa johtaa harhaan.

KSL:ssa tai sen perusteluissa ei mainita erikseen niitä kriteereitä tai mittaustapoja, joiden mukaisesti tuotteen alkuperä määriteltäisiin. Käsitteiden "kotimainen" ja "suomalainen" käytön arviointi markkinoinnissa on ratkaistava erikseen, ottaen huomioon alakohtaiset ja kussakin yksittäistapauksessa erityisesti vaikuttavat tosiseikat. Johtoa kotimaisuusväittämän arviointiin voidaan hakea ensinnäkin vuoden 1984 alussa voimaantulleesta alkuperämerkintälainsäädännöstä. Lain yleisperusteluissa (hallituksen esitys 112/1982) korostetaan alkuperämaasta annettujen tietojen erityistä merkitystä kuluttajan ostopäätökselle.

Alkuperämerkintälain 2 §:n 2 momentin mukaan, jos kulutustavara on valmistettu kahdessa tai useammassa maassa tai koottu eri maissa valmistetuista osista, pidetään alkuperämaana maata, jossa kulutustavara olennaisen käsittelyn jälkeen on saanut lopullisen muotonsa. Säännöstä tarkentavan alkuperämerkintäasetuksen 3 §:n säännöksessä todetaan seuraavaa: "Useammassa maassa valmistetun tai eri maissa valmistetuista osista kootun kulutustavaran osien pelkkää yhdistämistä ei katsota kulutustavaroiden alkuperämaan ilmoittamisesta annetun lain 2 §:n 2 momentissa tarkoitetuksi olennaiseksi käsittelyksi." Kauppa- ja teollisuusministeriön kauppaosaston julkaiseman selvityksen mukaan (kulutustavaroiden alkuperämaan ilmoittamista koskevan lainsäädännön soveltamisesta n:o 17 s. 6) kiinnitetään eri maissa valmistetuista osista kootun kulutustavaran alkuperämaata määritettäessä huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: sisältyykö tavaraan kokoonpanomaassa valmistettuja komponentteja, onko tavarassa kokoonpanomaassa tapahtunutta suunnittelua, mikä on tavaran kokoonpanon osuus tavaran jalostusarvosta, onko tavara syntynyt tuotteen prosessoinnin seurauksena vai esim. yhdistämällä (valmiita) osia kaupallisiin tarkoituksiin ja onko kokoonpanotoiminta vaatinut erityistä pääomavaltaista tuotantoa tai henkistä panostusta. Selvityksessä todetaan lisäksi, että Suomessa valmistetuksi voidaan katsoa ns. avainlipputunnuksen kriteerit täyttävä kulutustavara.

Kotimaisen Työn Liitto ry:n avainlippualkuperämerkin myöntämis- ja käyttöperusteiden 6 kohdan mukaan avainlipputunnuksen saamiseksi edellytetään pääsääntöisesti vähintään 50 %:n kotimaisuusastetta laskettuna tuotteen omakustannushinnasta. Tuotteelta voidaan vaatia myös tätä korkeampaa kotimaisuusastetta riippuen esim. siitä, kuinka korkea on yleensä vastaavien Suomessa valmistettujen tuotteiden kotimaisuusaste. Ainoastaan poikkeustapauksissa voidaan 50 %:n kotimaisuusaste alittaa, jos siihen on erityisiä perusteita. Näihin kriteereihin voidaan nojautua ohjeellisina arvioitaessa kotimaisuusväittämän harhaanjohtavuutta KSL:n nojalla. On kuitenkin korostettava, että kotimaisuusväittämän arviointi KSL:n nojalla tapahtuu itsenäisesti ja edellä esitetyt kriteerit ovat ainoastaan ohjeellisia.

KA:n pyydettyä selvitystä Pyörätehdas Haapala Oy:n kokoonpanemien polkupyörien kotimaisuusasteesta Kesko Oy toimitti 27.6.1983 pyydetyn selvityksen. Näiden tietojen mukaan ulkomaisten osien osuus laskettuna polkupyörien "tehtaan hinnasta" olisi esim. Nopsa Vakion kohdalla 54,9 %, Nopsa 3-V 58,6 % sekä DBS-Touring 6-V 54 %.

"Tehtaan hinta" koostuu Kesko Oy:n antamien tietojen mukaan polkupyörän osien yhteenlasketusta hankintahinnasta lisättynä kokoonpanotyön arvolla. Kokoonpanotyön arvolla Kesko Oy tarkoittanee työsuorituksista maksettavia erilaisia palkkoja sekä lakisääteisiä ja vapaaehtoisia sosiaalikustannuksia.

Raaka-ainekustannusten laskentaan liittyy oleellisesti arvostusongelma, koska raaka-aineita tai komponentteja saatetaan varastoida pitkiäkin aikoja ennen niiden käyttöä. Tällöin alkuperäinen hankintahinta ei aina ilmaise menetettyä hyötyä, vaan on etsittävä esim. jälleenhankintahinta tai päivän hinta.

Kun tähän Kesko Oy:n ilmoittamaan "tehtaan hintaan" lisätään muut muuttuvat kustannukset, esim. energia- ja muut niihin verrattavat kustannukset, muuttuvat markkinointikustannukset sekä kaikki kiinteät kustannukset, päästään omakustannusarvoon. Nämä edellä luetellut erät ovat suurimmaksi osin kotimaisia kustannuseriä. Pyörätehdas Haapala Oy:n kokoonpanemat polkupyörät eivät kuitenkaan tiettävästi täytä Kotimaisen Työn Liitto ry:n avainlipputunnuksen myöntämiselle asettamaa vaatimusta, vähintään 50 %:n kotimaisuusastetta omakustannushinnasta.

Ratkaisevinta harhaanjohtavuuden arvioinnissa on kuitenkin se, että Nopsa- ja DBS-polkupyörät on kokoonpantu ulkomaiseen runkoon (norjalainen Oglaend-runko). Polkupyörän runkoa voidaan pitää valmiin polkupyörän keskeisimpänä peruselementtinä. Pyörän rungon valmistukseen sisältyy lukuisia teollisen prosessoinnin eri vaiheita, ennen kuin runko on hitsattu, muotoiltu ja maalattu kokoonpanotyötä varten. Rungon mitoitus myös määrää sen, millainen valmiista polkupyörästä viime kädessä tulee, sekä vaikuttaa myös muiden polkupyörien komponenttien hankintaan. Polkupyörän valmiin rungon arvo muodostaa polkupyörän kaikkien osien arvosta jo yksinään n. 40 %. Tämä tuotantopanos on Pyörätehdas Haapala Oy:n kokoonpanemissa polkupyörissä kokonaan ulkomainen.

On ilmeistä, että jos polkupyörää markkinoidaan kotimaisena tai suomalaisena, niin tavallinen kuluttaja mieltää polkupyörän peruselementin, sen rungon kotimaiseksi.

Rungon lisäksi myös muut Pyörätehdas Haapala Oy:n kokoonpanemien polkupyörien keskeiset osat ovat ulkomaisia. Näitä ovat mm.: ohjaustanko, satula putkineen, polkupyörän keskiö, vaihdepyörissä vaihteisto, jarrujärjestelmä jne. Mainittuihin polkupyöriin sisältyy (Kesko Oy:n antaman tiedon mukaan) yleensä ainoastaan seuraavat Suomessa valmistetut osat tai varusteet: 1) ketjusuoja, 2) heijastinvarustelu, 3) tavarateline, 4) lokasuojat, 5) vannenauhat, 6) sisärenkaat, 7) ulkorenkaat, 8) vanteet. Näistäkin on osa sellaisia, joita voidaan pitää polkupyörien ns. lisävarusteina. Nyt lueteltujen osien yhteenlaskettu arvo muodostaa ainoastaan vähäisen osan Pyörätehdas Haapala Oy:n käyttämien ulkomaisten osien arvosta. Polkupyörien tekninen kokonaisuus muodostuu siten lähes kokonaan ulkomaisista osista.

Arvioitaessa kokoonpanotyön osuutta tällaisten polkupyörien kotimaisuusasteesta voidaan todeta, että polkupyörien kokoonpano tapahtuu varsinaisen teollisen prosessin jälkeen, ulkomailla työstettyjä komponentteja teknisesti yhdistämällä. Kokoonpanotyö onkin ainoastaan murto-osa siitä kokonaisprosessista, jonka tuloksena syntyy käyttövalmis polkupyörä. Tämä ilmenee verrattaessa vaikkapa esim. pelkän polkupyörän rungon valmistukseen käytettyjä työtunteja sen kokoonpanoon tarvittaviin työtunteihin. Kevein työvälinein tapahtuva kokoonpanotoiminta ei tässä tapauksessa edusta erityistä pääomavaltaista tuotantoa eikä kokoonpanoon myöskään liity samanlaista suunnittelu-, laadunvalvonta- ja taitotieto-panosta kuin varsinaiseen teolliseen valmistamiseen.

Uudessa mainoskampanjassa markkinoidaan Pyörätehdas Haapala Oy:n kokoonpanemia Nopsa-polkupyöriä ilmaisulla "suomalaisella ammattitaidolla tehdyt laatupyörät". Kuten aiemmin todettiin, ovat kotimaiset tuotteet omiaan herättämään kuluttajissa myönteisiä mielikuvia tuotetta kohtaan. Lisäksi joihinkin Suomessa valmistettuihin tuotteisiin liittyy kuluttajien erityisen voimakkaita laatuodotuksia. On varsin oletettavaa, että polkupyörien osalta tällaiset laatuodotukset eivät kohdistu mekaaniseen kokoonpanotyöhön vaan valmiiseen tuotteeseen kokonaisuudessaan.

Harhaanjohtavuutta arvioitaessa kiinnittyy huomio edelleen ilmaisussa "tehdä" -verbin käyttöön (esiintyy passiivin toisena partisiippina muodossa .. "tehdyt" ..). Tällä ilmaisun osalla, "tehdyt", jota vahvistetaan kotimaisuutta korostavalla määritteellä, pyritään selvästi luomaan kuluttajalle mielikuva konkreettisesta teollisesta valmistamisesta ja tämän toiminnan tuloksena syntyneestä kotimaisesta hyödykkeestä, Nopsa-polkupyörästä. Ilmaisulla pyritään myös peittämään se tosiseikka, että Nopsa-polkupyörät koostuvat pääosin ulkomailla valmistetuista osista. Uuden markkinointikampanjan ilmeisenä tarkoituksena on luoda kuluttajille erheellinen mielikuva Nopsa-polkupyörän kotimaisuudesta.

Edellä olevan nojalla on katsottava, että Pyörätehdas Haapala Oy:n kokoonpanemien polkupyörien yllä kuvattu markkinointi on ollut kuluttajia harhaanjohtavaa ja siten KSL 2 luvun 2 §:n säännöksen vastaista.

Kiellon tulee ulottua Pyörätehdas Haapala Oy:n lisäksi vähittäismyyjänä toimivaan Ajomaahan. Vähittäisliikehän hyötyy samalla tavalla markkinoinnista. Alan markkinoinnissa markkinointi-ideat, kuva-aineisto ja iskulause tulevat yleensä muualta kuin vähittäiskauppiailta. Jos kielto kohdistuisi ainoastaan valmistajaan tai tukkuliikkeeseen, vähittäisliike voisi yhä käyttää lainvastaisia markkinointimenetelmiä. Vähittäisliikkeeseen kohdistuvaa kieltoa ei ehkä kuitenkaan ole välttämättä tarpeen tehostaa uhkasakolla.

PYÖRÄTEHDAS HAAPALA OY:n JA PERTTI AJOMAAN VASTINE

Vastaajat ovat kiistäneet markkinointinsa olevan harhaanjohtavaa ja vaatineet hakemuksen hylkäämistä.

Pyörätehdas Haapala Oy ja Pertti Ajomaa ovat antaneet KA:lle 13.3.1984 päivätyn sitoumuksen, jossa on ilmoitettu luovutun käyttämästä polkupyörien markkinoinnissa ilmaisuja "kotimainen" tai "suomalainen". Lisäksi on sitouduttu olemaan käyttämättä muutoin markkinoinnin pääsanomana polkupyörien alkuperämaata. Mainittua sitoumusta on sen antajien taholta noudatettu.

Siltä osin kuin on kyse sanojen "kotimainen" ja "suomalainen" käytöstä Pyörätehdas Haapala Oy:n valmistamien polkupyörien markkinoinnissa, vaatimus on aiheeton, koska asia on jo kertaalleen käsitelty ja sovittu viranomaisen kanssa. KA ei ole hakemuksessaan väittänyt, että sitoumusta olisi rikottu. KA:n 2) vaatimus on taas täysin uusi vaatimus. KA ei ole kuluttaja-asiamiehestä annetun lain 8 §:n mukaisesti kuullut osapuolia tästä vaatimuksesta ennen asian viemistä markkinatuomioistuimeen. Kauppias Pertti Ajomaa käyttää omassa markkinoinnissaan pelkästään omia ilmoituksia pääkaupungin sanomalehdissä. Ilmoitukset, joihin KA viittaa 2) vaatimuksensa osalta, ovat Pyörätehdas Haapala Oy:n laatimia ja kustantamia. Vaikka niissä on ollut maininta paikallisista jälleenmyyjistä, ei tämä tee kauppias Ajomaata edes asianosaiseksi tässä asiassa.

Pyörätehdas Haapala Oy:n liikevaihto 1983 oli 59,4 mmk (myyntituotot 76,8 mmk). Tilikauden aikana toimitettiin lähes 90 000 polkupyörää. Tehtaan markkinaosuus on n. 30 %:n vaiheilla, joskin markkinaosuusprosenttien selvittäminen on varsin vaikeata, koska alan tilastointi on tuontia lukuunottamatta epätarkkaa.

Henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa 85, joista toimihenkilöitä 18. Maksettujen palkkojen yhteismäärä oli 4,1 mmk. Yritys toimii Turussa vuokratiloissa. Koneiden ja kalustojen kirjanpitoarvo oli 2,0 mmk, josta tehtiin 0,6 mmk:n poistot. Koneiden ja kalustojen vakuutusarvo oli 4,8 mmk ja vaihtoomaisuuden arvo 33,9 mmk.

Haapalan valmistamissa polkupyörissä on pääosin norjalainen Oglaendin runko. Rungon osuus valmiin pyörän osien arvosta on n. 40%. Suomalaisia komponentteja polkupyörissä on n. 30 % osien kokonaisarvosta. Loput komponentit, n. 30 % tulevat eri maista, pääosin Länsi-Saksasta, Ranskasta, Belgiasta ja Japanista.

Haapala aloitti pyöräilykauden 1984 markkinoinnin toimittamalla jokaiseen kotiin Pyöräilykärpänen nimisen ryhmäristisiteen. Tässä esiteltiin yksityiskohtaisesti Haapalan mallisto ja kerrottiin jokaisen mallin osalta, mistä komponenteista pyörä oli valmistettu. Teemasta "suomalaisella ammattitaidolla" esitteessä todettiin etusivulla seuraavaa: "Suomalainen ammattitaito, kokemus ja aikaansa seuraava tuotekehittely ovat tosiasioita, jotka kuvaavat Pyörätehdas Haapala Oy:n tuotantoa. Näiden perusasioiden turvaamana valmistuvat Nopsa- ja DBS-polkupyörät. Nopsa- ja DBS-polkupyörät tehdään maailman johtavien valmistajien huippukomponenteista." Esitteen keskiaukeamalla todetaan mm. seuraavaa: "Vuosikymmenien kokemuksella ja suomalaisella ammattitaidolla on Nopsa- ja DBS-polkupyörien tie viitoitettu huipulle. Nopsa- ja DBS-polkupyörien valmistuksessa käytetään vain alan johtavien valmistajien osia. Molemmissa merkeissä käytetään maailmankuuluja Oglaendin valmistamia runkoja, joille myönnetään 10 vuoden takuu. Laatuosat ja suomalainen ammattitaito ovat yhdistelmä, joka on siivittänyt Nopsa- ja DBS-polkupyörien tuotekehittelyä. Laatu merkitsee myös turvallisuutta. Siitä on pyörissä SFS-merkki. SFS-merkkiä voi käyttää vain Suomen Standardisoimisliiton luvalla. Merkki takaa, että pyörät täyttävät SFS 4000 ja 4001 standardin vaatimukset perustuen VTT:n tarkkoihin ja vaativiin testeihin."

Alkukesän pyörämyynnin vauhdittamiseksi Haapala aloitti touko-kesäkuun vaihteessa kampanjan "Nopsan kuuma kesästartti". Ilmoituksessa mainitut (vakio, 3-v ja 6-v) polkupyörät tarjottiin hintaan, joka alitti keskimäärin 20 %:lla mainittujen pyörien markkinahinnan eli sen hinnan, jolla niitä oli liikkeissä myyty (ohjehintaan verrattuna alennus oli noin 1/3).

Tämän ilmoittelun pääsanoma oli ehdottomasti hinta. Tässä ilmoituksessa oleva maininta "suomalaisella ammattitaidolla tehdyn laatupyörän" oli jatkoa Pyöräilykärpäsessä olevalle tekstille, jota on edellä lainattu.

Maininnalla "suomalaisella ammattitaidolla tehty" on ollut tarkoituksena kertoa kuluttajalle seuraavia asioita:

- tuote on suunniteltu Suomessa niin komponenttien valinnan kuin mitoituksenkin osalta,

- tuote on koonpantu Suomessa suomalaisten ammattinsa hallitsevien työntekijöiden toimesta,

- tuotteiden valmistukseen liittyy suomalaista tasoa oleva laadunvalvonta ja

- kuluttajaan nähden tuotteesta on vastuussa suomalainen yhtiö, jonne voi osoittaa mahdolliset reklamaatiot ja joka huolehtii tuotteissa mahdollisesti olevien virheiden korjaamisesta.

Mainonnassa ei ole missään vaiheessa annettu ymmärtää, että Haapala itse valmistaisi pyörien komponentit taikka että nämä olisivat kaikki pääosin suomalaisia.

Suomessa on tällä hetkellä kolme merkittävää pyörien valmistajaa: Tunturi, Helkama ja Haapala. Kun puhutaan pyörien valmistukseen liittyvistä asioista, joudutaan näiden tehtaiden tuotantoprosesseja vertaamaan toisiinsa. Tunturi ja Helkama tekevät ns. runkokolmion hitsaamalla putkista. Tähän kolmioputkeen yhdistetään sitten ulkomaista valmistetta olevat laakerit, polkimet sekä ilmeisesti kotimaassa tehdyt taka- ja etuhaarukat, jonka jälkeen valmis runko maalataan. Näin valmistuneen tuotteen Haapala hankkii valmiina ulkomailta.

Tähän "runkoon" kukin tehdas yhdistää samoilla menettelytavoilla muut tarvittavat osat. Nämä muut komponentit ovat kaikilla valmistajilla vastaavanlaisia, ne tulevat kaikille samoilta koti- ja ulkomaisilta toimittajilta. Kotimaisia näistä osista ovat kaikilla valmistajilla vain 1) ketjusuoja, 2) heijastinvarustelu, 3) tavarateline, 4) lokasuojat, 5) vannenauhat, 6) sisärenkaat, 7) ulkorenkaat ja 8) vanteet. Nämä kaikki luetellut osat ovat SFS-standardin kannalta pakollisia varusteita, eivätkä lisävarusteita. Ulkomaisia osia kaikilla valmistajilla ovat 1) navat, 2) puolat, 3) lukko (Helkamaa lukuunottamatta), 4) ratas, 5) laakeristot, 6) vaihteistot, 7) ohjain, 8) ohjainkannatin, 9) kello, 10) ketjut, 11) seisontatuki (Helkamaa lukuunottamatta) ja 12) istuin. Itse kokoonpanotyö on edellä mainittujen osien yhdistäminen, mikä sinällään ei ole kovin monimutkainen prosessi. Eniten koneistusta vaativa työ on kiekkojen valmistus vanteesta, puolista ja navasta, missä työssä kaikki tehtaat käyttävät samoja ranskalaisia CPM-koneita. Ominaista pyörien kokoonpanotoiminnalle on tarkkuus: kaikkien säätöjen (navat, jarrut, vaihteistot) on oltava kunnossa.

KA:n väitettä , ettei Haapalan toimintaan liity "samanlaista suunnittelu-, laadunvalvonta- ja tietotaito-panosta kuin varsinaiseen teolliseen valmistamiseen", ei voida täysin hyväksyä ainakaan silloin, kun tehdasta verrataan kotimaisiin kilpailijoihin. Erona näihin on ainoastaan se, ettei Haapalassa hallita hitsaamista ja maalaamista siten kuin kilpailijoiden tehtailla. Muilta osin tapahtuvat pyörien suunnittelu, osien hankinta, tuotantoprosessin suunnittelu ja laadunvalvonta kaikilla tehtailla suunnilleen samalla tavalla.

Edellä olevilla perusteilla on katsottava, että Haapalan valmistamat pyörät on alkuperämerkintälain 2 §:n mukaisesti valmistettu Suomessa ja tuotteisiin voidaan liittää "Made in Finland" merkintä. Näin ollen voidaan myös sanoa, että tuotteet on "tehty suomalaisella ammattitaidolla".

Sanonnalla "suomalaisella ammattitaidolla tehdyt" on haluttu antaa kuluttajalle kuva tuotteen luotettavuudesta: se on suunniteltu suomalaisiin oloihin ja tällä perusteella valittu siihen käytetyt komponentit, tuote on kokoonpantu suomalaisten ammatti-ihmisten toimesta ja tuotteen laadusta vastaa kuluttajaan nähden suomalainen valmistaja. Missään vaiheessa ei kuluttajille ole annettu sellaista kuvaa, että pääosa tuotteeseen käytetyistä osista olisi kotimaisia. Kuluttajille jaetuista esitteistä ilmenee, että kokoonpanossa käytetään eri valmistajien toimittamia komponentteja. KA:n käsitys siitä, että mainitulla ilmaisulla pyritään luomaan kuluttajille erheellinen mielikuva Nopsa-polkupyörän kotimaisuudesta, ei pidä paikkaansa. Lisäksi on huomattava, että mainostekstissä on käytetty "tehdä" -verbiä eikä esimerkiksi "valmistaa" -sanaa. "Tehdä" -verbillähän on varsin ylimalkainen merkitys (Nykysuomen sanakirja), mikä ei mitenkään voi viitata "konkreettiseen teolliseen valmistamiseen".

Haapalan kevään ja alkukesän 1984 markkinoinnissa käyttämä ilmaisu "suomalaisella ammattitaidolla tehdyt" ei ole kuluttajia kohtaan harhaanjohtava. KA:n 2) vaatimus on muutenkin epäselvä: sanonta "antaa harhaanjohtavan kuvan tällaisten polkupyörien maantieteellisestä alkuperästä" voitaisiin tulkita siten, että näitä pyöriä markkinoitaessa olisi aina kerrottava mikä on ulkolaisten osien osuus (pyörän hinnasta, osien hinnasta jne.) Osien hinta on kuitenkin vain eräs puoli kokonaisuudesta; pääoma- ja työkustannukset ovat myös merkittävä tekijä.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Pyörätehdas Haapala Oy on keväällä 1983 käynnistänyt Nopsaja DBS-polkupyörien K-ryhmittymään kuuluvien vähittäiskauppiaiden valtakunnallisen markkinointikampanjan. Eri puolilla maata ilmestyvissä sanomalehdissä mainostettiin Nopsa- ja DBS-pyöriä mm. ilmaisuilla "suomalaiset laatupyörät" ja "kotimaiset laatupyörät". Pertti Ajomaa on julkaissut nimellä Kesport Presidenttitalo tällaisen ilmoituksen Helsingin Sanomissa kesäkuussa 1983. K-ryhmittymään kuuluvien vähittäiskauppiaiden 31.5.1984 mm. Helsingin Sanomissa julkaistussa yhteismainoksessa Nopsa merkkisiä polkupyöriä on markkinoitu ilmaisulla "Nopsa tekee sinulle kaiken aikojen kesätarjouksen! Saat suomalaisella ammattitaidolla tehdyn laatupyörän edullisemmin kuin koskaan." Ilmoituksen lopussa on ollut luettelo Nopsa-myyjistä, joiden joukossa on mm. Kesport Presidenttitalo.

KSL 2 luvun 7 §:n 1 mom:n mukaan markkinointia tilaavaa tai suorittavaa elinkeinonharjoittajaa voidaan, jos se on kuluttajansuojan kannalta tarpeellista, kieltää jatkamasta mainitun 2 luvun säännösten vastaista markkinointia taikka uudistamasta sellaista tai siihen rinnastettavaa markkinointia. Markkinatuomioistuin katsoo, että tällaisena elinkeinonharjoittajana on pidettävä myös elinkeinonharjoittajaa, jonka lukuun markkinointi tapahtuu. Koska Helsingin Sanomissa 31.5.1984 julkaistussa mainoksessa on Nopsa-myyjänä nimenomaisesti mainittu Kesport Presidenttitalo, markkinointi on tapahtunut myös Pertti Ajomaan lukuun.

Laki kulutustavaroiden alkuperämaan ilmoittamisesta sääntelee ensisijaisesti kulutustavaraan tai sen myyntipäällykseen tehtäviä alkuperämaata koskevia merkintöjä. Vastaajilla ei ole mainitun lain perusteella velvollisuutta ilmoittaa polkupyörän alkuperämaata mainonnassa. Näin ollen vastaajien mainonnassa käyttämien ilmaisujen hyväksyttävyyttä voidaan arvioida erikseen KSL:n säännösten nojalla.

Nopsa- ja DBS-polkupyörien runko valmistetaan Norjassa. Muita ulkomailla valmistettuja osia pyörissä ovat seuraavat: navat, puolat, lukko, ratas, laakeristot, vaihteistot, ohjain, ohjainkannatin, kello, ketjut, seisontatuki ja istuin. Suomessa valmistettuja osia pyörissä ovat seuraavat: ketjusuoja, heijastinvarustelu, tavarateline, lokasuojat, vannenauhat, sisärenkaat, ulkorenkaat ja vanteet.

Rungon osuus on valmiin pyörän osien arvosta n. 40 prosenttia. Muiden ulkomailla valmistettujen osien arvo on Pyörätehdas Haapala Oy:n ilmoituksen mukaan n. 30 prosenttia osien kokonaisarvosta. Suomessa valmistettujen osien arvoksi Pyörätehdas Haapala Oy on ilmoittanut n. 30 prosenttia.

Pyörätehdas Haapala Oy kokoaa mainituista valmiista osista markkinoimansa polkupyörät. Kokoonpanotyön osuus on Pyörätehdas Haapala Oy:n ilmoituksen mukaan n. 5 - 10 prosenttia osien kokonaisarvosta. Pyörien osien ja kokoonpanotyön perusteella laskettava kotimaisuusaste on Pyörätehdas Haapala Oy:n ilmoituksen mukaan n. 35 - 40 prosenttia.

Nopsa- ja DBS-polkupyörien osista suurin osa on ulkomailla valmistettuja. Kokoonpanotyön osuus niiden valmistuksessa on ollut vähäinen. Mainittu työ on ollut valmiiden osien yksinkertaista mekaanista yhdistämistä kevein työvälinein. Pyörien valmistukseen ei myöskään ole liittynyt merkittävää suomalaista suunnittelua tai vastaavaa työtä.

Edellä mainituilla perusteilla markkinatuomioistuin katsoo, että ilmaisujen "kotimainen laatupyörä" ja "suomalainen laatupyörä" käyttäminen mainitunlaisten polkupyörien mainonnassa on antanut kuluttajille harhaanjohtavan kuvan pyörien kotimaisuudesta.

Ilmaisu "suomalaisella ammattitaidolla tehty" on yksilöimätön. Se ei osoita, että vain kokoonpanotyö on Suomessa tehty, vaan on omiaan antamaan yleisen kuvan pyörien kotimaisuudesta. Ilmaisu rinnastuu ilmaisuihin "kotimainen" ja "suomalainen". Siten ilmaisu on antanut kuluttajille harhaanjohtavan kuvan pyörien kotimaisuudesta.

KA ei ole vaatinut liikkeenharjoittaja Pertti Ajomaalle määrättävää kieltoa tehostettavaksi uhkasakolla. Kun Ajomaan ei ole KA:lle antamansa sitoumuksen jälkeen väitettykään itse suorttamassaan mainonnassa käyttäneen vaatimuksen kohteena olevia ilmaisuja, markkinatuomioistuin katsoo, ettei Pertti Ajomaalle määrättävää kieltoa ole tarpeen tehostaa uhkasakolla.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin harkitsee KSL 2 luvun 2 ja 7 §:n nojalla oikeaksi kieltää Pyörätehdas Haapala Oy:tä ja liikkeenharjoittaja Pertti Ajomaata käyttämästä pääosin ulkomailla valmistetuista osista Suomessa koottujen polkupyörien mainonnassa ilmaisuja kotimainen ja suomalainen taikka muuta kotimaisuuteen tai suomalaisuuteen viittaavaa harhaanjohtavaa ilmaisua.

Pyörätehdas Haapala Oy:tä koskevan kiellon tehosteeksi asetetaan sadantuhannen (100 000) markan uhkasakko.

Kieltoa on noudatettava heti.

Vaatimus kiellon ulottamisesta laajemmalti hylätään.

Läsnä: Huttunen, puheenjohtaja, Valkonen, varapuheenjohtaja, Wilhelmsson, Aaltonen, Henriksson, Mustonen ja Tammilehto.