28.3.1980

KULUTTAJAASIAMIEHEN VAATIMUS JA KONKURSSIPESIEN LOPPUUNMYYNTI OY:N VASTINE

KA on markkinatuomioistuimeen lokakuun 24 päivänä 1979 saapuneessa hakemuksessa kertonut, että kaupparekisterin mukaan Konkurssipesien Loppuunmyynti Oy:n toimialana on harjoittaa pääasiassa vaatetus ja nahkaalan tuotteiden maahantuontia, jäännöserien ostoa ja ostoa konkurssiin joutuneilta yrityksiltä sekä alan tuotteiden tukku ja vähittäiskauppaa. Yhtiön toiminimi antaa kuluttajille sen käsityksen, että yhtiö myy jatkuvasti konkurssipesien jäännöseriä tai konkurssipesien tavaravarastoja ja että tavaroiden myynti tapahtuu mahdollisimman nopeasti ja tavallista edullisempaan hintaan. Itse asiassa yhtiö ei kuitenkaan realisoi konkurssipesien tavaravarastoja eikä edes konkurssipesistä ostamaansa tavaraa. Siitä huolimatta yhtiön mainonnassa on korostetusti käytetty yhtiön toiminimeä, toisinaan sellaisenaan ja toisinaan käyttäen ilmaisua "konkurssipesien loppuunmyynti" taikka "konkurssipesien myynti". Siinäkään tapauksessa, että kysymyksessä olisi konkurssipesästä peräisin oleva tavara, yhtiö ei myy sitä konkurssipesän vaan omaan lukuunsa ostettuaan sen ensin itselleen. Yhtiön toiminimi antaa harhaanjohtavan kuvan yhtiön toiminnasta ja sen käyttäminen markkinoinnissa johtaa kuluttajia harhaan. Tämän vuoksi KA on vaatinut, että markkinatuomioistuin KSL 2 luvun 2 §:n nojalla sakon uhalla kieltää yhtiötä markkinoinnissaan käyttämästä toiminimeään sen nykyisessä muodossa.

Yhtiö on vastatessaan hakemukseen väittänyt, ettei rekisteröidyn toiminimen käytön kieltäminen kuulu markkinatuomioistuimen toimivaltaan. Väitteen tueksi yhtiö on viitannut toiminimilain säännöksiin ja katsonut, että tällainen asia voidaan käsitellä ainoastaan Helsingin raastuvanoikeudessa. Tällä perusteella yhtiö on vaatinut, että markkinatuomioistuin jättäisi KA:n vaatimuksen tutkittavaksi ottamatta. Siltä varalta, että hakemus kuitenkin tutkittaisiin, yhtiö on kiistänyt, että se olisi markkinoinnissaan käyttänyt toiminimeään harhaanjohtavalla tavalla. Yhtiön mainonnassa ei toiminimeä ole käytetty millään tavoin korostetusti. Mainonnassa ei myöskään ole ilmoitettu, että myytävät tuotteet olisivat peräisin konkurssipesästä. Konkurssipesistä peräisin olevien tavaroiden määrä on yhtiön toiminnassa toistaiseksi ollut vähäinen, mutta yhtiö on hankkinut erilaisia jäännöseriä jatkuvasti myyntiin. Yhtiö on kuitenkin perustettu sille toimintaajatukselle, että se ryhtyy ostamaan kokonaisia konkurssipesien tavaravarastoja tai ainakin suurehkoja tavaraeriä konkurssipesistä taikka muita jäännöseriä. Tavaraerien hankkiminen konkurssipesistä ei voi olla mahdollista yhtäkkiä vaan ainoastaan pitemmän ajan kuluessa. Heti sen jälkeen, kun KA oli ilmoittanut käsityksensä siitä, että hänen mielestään yhtiön toiminimen käyttö olisi harhaanjohtavaa, yhtiö on vapaaehtoisesti muuttanut ilmoituksiaan siten, että niissä kaikissa on yksiselitteisesti mainittu yhtiön myymien tavaroiden alkuperä. Tämän jälkeen ei kuluttajille missään tapauksessa voi syntyä harhaanjohtavaa mielleyhtymää tavaroiden alkuperästä. Tähän nähden yhtiö on vaatinut, että KA:n kieltovaatimus hylätään. Yhtiön käsityksen mukaan ei uhkasakon määrääminen missään tapauksessa voisi tulla kysymykseen.

Asian kirjallisessa valmistelussa ja suullisessa käsittelyssä markkinatuomioistuimessa asianosaiset ovat vielä lausuneet muun muassa seuraavan.

KA on katsonut, että yhtiön käsitystä, jonka mukaan toiminimen käyttämiseen voitaisiin puuttua ainoastaan toiminimilain nojalla, ei voida pitää oikeana. Milloin toiminimen käyttö tekee markkinoinnin KSL:n vastaiseksi, on markkinatuomioistuimen voitava kieltää sen käyttö KSL:n vaatimalta osalta. Vain markkinatuomioistuin voi ratkaista, onko toiminimen käyttö jossakin tapauksessa KSL:n vastaista. Markkinoidessaan toiminimellään kulutushyödykkeitä, jotka eivät ole peräisin konkurssipesästä tai eivät enää kuulu konkurssipesälle, yhtiö käyttää toiminimeään KSL:ssa tarkoitetulla tavalla harhaanjohtavasti. Vaikka tällöin ilmoitettaisiinkin mainoksissa, ettei tavara ole peräisin konkurssipesästä, on se omiaan aikaansaamaan vain lisää sekaannusta. Harhaanjohtavuutta on myöskin siinä, ettei todellisuudessa ole kysymys mistään loppuunmyynnistä. Kysymyksessä oleva toiminimen käyttäminen on KSL:n nojalla kiellettävä. Kieltopäätöstä on tehostettava uhkasakolla, mutta yhtiölle voidaan varata muutaman kuukauden pituinen aika kiellosta johtuviin järjestelyihin.

Yhtiö on katsonut, että toiminimilaki on verrattuna KSL:iin erityislaki, minkä vuoksi asiaan on sovellettava sitä eikä KSL:ia. Kysymys toiminimen käytön harhaanjohtavuudesta myös kuluttajiin nähden on ratkaistava toiminimilain nojalla ja sen voi tehdä ainoastaan Helsingin raastuvanoikeus. Yhtiö on markkinoinnissaan antanut kuluttajille tiedon, että sen toiminimi on Konkurssipesien Loppuunmyynti Oy. Yhtiön toiminta-ajatuksen ollessa vielä osittain toteutumatta yhtiö on lisäksi ilmoittanut, etteivät sen myymät tavarat ole peräisin konkurssipesistä. Kumpikin tieto on totuudenmukainen, joten yhtiö ei ole antanut mitään sellaista harhaanjohtavaa tietoa, jonka antamisen kieltäminen kuuluisi markkinatuomioistuimen käsiteltäviin asioihin. Mikäli asia tutkitaan ja kielto määrätään, olisi yhtiölle varattava 18 kuukauden pituinen aika kiellosta johtuvien järjestelyjen tekemistä varten ja sen vuoksi määrättävä, että päätöstä on noudatettava vasta tuon ajankohdan jälkeen.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

KA:n hakemuksessa esitetty kieltovaatimus perustuu siihen, että Konkurssipesien Loppuunmyynti Oy on markkinoidessaan kulutushyödykkeitä kuluttajille menetellyt KSL 2 luvun 2 §:n vastaisesti. Tällaisen vaatimuksen tutkiminen kuuluu saman luvun 7 §:n mukaan markkinatuomioistuimen toimivaltaan.

Markkinatuomioistuin katsoo selvitetyksi, että yhtiö on markkinoinut kuluttajille erinäisiä kulutushyödykkeitä käyttämällä markkinoinnissa toiminimeään Konkurssipesien Loppuunmyynti Oy. Menettely on antanut kuluttajille sellaisen käsityksen, että kysymys on konkursspesiin kuuluvien tavaroiden loppuunmyynnistä ja sen vuoksi tavallista edullisemmista tarjouksista. Kun myytävä tavara ei kuitenkaan ole ollut konkurssipesiin kuuluvaa eikä myynti ole käsittänyt loppuunmyyntiä, markkinointimenettelyssä on annettu kuluttajille harhaanjohtavia tietoja.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuimen toimivaltaa vastaan tehty väite hylätään lakiin perustumattomana.

Tutkiessaan hakemuksen markkinatuomioistuin harkitsee oikeaksi KSL 2 luvun 2 §:n ja 7 §:n 1 momentin nojalla 50 000 markan sakon uhalla kieltää Konkurssipesien Loppuunmyynti Oy:tä kesäkuun 30 päivän 1980 jälkeen jatkamasta tai uudistamasta muiden kuin konkurssipesiin kuuluvien kulutushyödykkeiden markkinointia kuluttajille siten, että siinä käytetään toiminimeä Konkurssipesien Loppuunmyynti Oy.

Läsnä: Takala, puheenjohtaja, Valkonen, varapuheenjohtaja, Kivivuori, Aaltonen, Mustonen, Heiniö, Tammilehto, Ollikainen ja Vasara.