13.10.2017

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. Syyttäjä on vaatinut käräjäoikeudessa B:lle rangaistusta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä sekä C:lle törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pakottamisesta seksuaaliseen tekoon.

2. Asiassa toimitetun pääkäsittelyn ensimmäisen käsittelypäivän tauolla käräjäoikeuden kokoonpanoon kuulunut lautamies on kertonut muulle kokoonpanolle joutuneensa itse lapsena seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi ja ettei hän ollut kertonut tapahtuneesta tuolloin kenellekään. Asiaa ei ollut lautamiehen kertoman mukaan myöskään ilmoitettu poliisille eikä sitä ollut käsitelty oikeudessa.

3. Seuraavana päivänä ennen pääkäsittelyn jatkamista käräjäoikeuden puheenjohtaja on tiedustellut lautamieheltä mahdollisesta ennakkoasenteesta tai esteellisyydestä. Lautamiehen mukaan ennakkoasennetta ei ollut. Tapahtuneesta oli kulunut 40 vuotta, hän oli hakeutunut aikuisena terapiaan ja asia oli hänen osaltaan loppuun käsitelty. Tämän jälkeen oikeuden puheenjohtaja on kertonut ilmi käyneestä asianosaisille ja todennut, ettei esteellisyysperustetta hänen mukaansa ollut. Puheenjohtaja on viitannut oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 8 §:ään ja kehottanut asianosaisia tekemään mahdollisen esteellisyysväitteen ennen käsittelyn jatkamista.

4. Asianosaiset ovat vastaaja B:tä lukuun ottamatta ilmoittaneet, ettei lautamies heidän mielestään ollut edellä kerrotun johdosta esteellinen käsittelemään asiaa. B sen sijaan on katsonut, että lautamies on esteellinen, koska hänellä saattaa olla ennakkokäsitys asiasta.

5. Käräjäoikeuden puheenjohtaja on hylännyt esteellisyyttä koskevan väitteen. Käräjäoikeus on katsonut, että joutuminen samankaltaisen rikoksen kohteeksi 40 vuotta aikaisemmin ei objektiivisesti arvioiden antanut perusteltua aihetta epäillä lautamiehen puolueettomuutta asiassa.

6. Esteellisyysväitteen ratkaisemisen jälkeen käräjäoikeus on tutkinut syytteen ja tuominnut B:n lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 5 kuukaudeksi 15 päiväksi vankeuteen ja C:n törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä sekä pakottamisesta seksuaaliseen tekoon 2 vuodeksi 6 kuukaudeksi vankeuteen sekä molemmat maksamaan erinäisiä korvauksia.

7. B ja C ovat valittaneet hovioikeuteen ja B on vaatinut lautamiehen esteellisyyden vuoksi asian palauttamista käräjäoikeuteen. Hovioikeus on todennut, että käsiteltävänä olevassa asiassa on kysymys vakavasta rikoksesta, joka tyypillisesti vaikuttaa uhrin mieleen hyvin pitkään. Hovioikeus on katsonut, että vaikka lautamieheen kohdistuneesta rikoksesta on kulunut huomattavan pitkä aika, on mahdollista, että samankaltaisen asian käsittely herättää muistot omasta kokemuksesta ja siten vaikuttaa lautamiehen asenteeseen. Tämän vuoksi hovioikeus on katsonut, ettei ulkopuolinen henkilö voinut tässä tapauksessa vakuuttua lautamiehen kyvystä käsitellä asiaa puolueettomasti. Hovioikeus on palauttanut asian kokonaisuudessaan käräjäoikeuteen käsiteltäväksi esteettömässä kokoonpanossa.

8. Asiassa on syyttäjän ja asianomistaja A:n valitusten johdosta kysymys ensisijaisesti siitä, onko lautamies ollut omien lapsuuden kokemustensa johdosta esteellinen käsittelemään ja ratkaisemaan lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta koskevaa asiaa. Jos hänen katsotaan olleen esteellinen, on asiassa kysymys myös siitä, onko hovioikeuden ratkaisu palauttaa asia kokonaisuudessaan käräjäoikeuteen ollut oikea, kun toinen vastaajista eli C on nimenomaisesti ilmoittanut, ettei hän pidä lautamiestä esteellisenä ja kun hän ei ole myöskään hakenut esteellisyysväitettä koskevaan päätökseen muutosta.

Sovellettavat säännökset ja niiden tulkinta

9. Esteellisyysratkaisua käräjäoikeudessa tehtäessä voimassa olleen käräjäoikeuslain (581/1993) 10 §:n mukaan lautamiehen esteellisyydestä on voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä säädetään.

10. Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan tuomari ei saa käsitellä asiaa, jos hän on tässä luvussa tarkoitetuin tavoin esteellinen.

11. Sanotun luvun 7 §:n 1 momentin mukaan tuomari on esteellinen, jos hän on asianosaisena samanlaisessa asiassa ja tämän asian laatu tai käsiteltävänä olevan asian ratkaisun vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa. Pykälän 3 momentin mukaan tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.

12. Viimeksi mainittua lainkohtaa koskevien esitöiden mukaan tuomari saattaa olla esteellinen käsittelemään asiaa silloinkin, kun hän ei ole esteellinen minkään erityisen esteellisyysperusteen nojalla, mutta jokin muu seikka antaa aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan. Jotta epäily voisi olla perusteltu, esteellisyyden täytyy perustua seikkaan, joka voidaan jollain tavoin rinnastaa muihin säännöksiin sisältyviin esteellisyysperusteisiin. Tuomaria on pidettävä esteellisenä, jos hänen puolueettomuutensa voidaan katsoa objektiivisesti arvioiden vaarantuvan. Tuomari on toisin sanoen esteellinen, jos ulkopuolinen henkilö ei voi vakuuttua hänen puolueettomuudestaan toimia tuomarina asiassa. Esteellisyysharkintaan vaikuttaa muun muassa tuomarin suhde käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin. Lähtökohtana on, että tuomarin puolueettomuuden vaarantavan seikan tulee olla riittävästi yksilöitävissä ja objektiivisesti arvioiden hyväksyttävissä, jotta esteellisyysperuste olisi käsillä (HE 78/2000 vp s. 20). Asianosaisen oma käsitys tuomarin esteellisyydestä ei sen sijaan sellaisenaan ole ratkaiseva. Tuomari voi olla objektiivisesti arvioiden puolueeton, vaikka asianosainen pitää häntä esteellisenä (HE 78/2000 vp s. 47).

13. Kuten ratkaisussa KKO 2015:39 on todettu, oikeudenkäymiskaaren tuomarin esteellisyyttä koskevat säännökset on pyritty laatimaan niin, että ne täyttävät Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen ja sitä koskevien ihmisoikeustuomioistuimen linjausten edellyttämät vaatimukset tuomioistuimen riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta. Tuomioistuinten riippumattomuus on turvattu myös perustuslain 3 §:n 3 momentin sekä 21 §:n 1 momentin nojalla. Jälkimmäisen säännöksen on tarkoitus kattaa ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen vaatimukset sekä oikeussuojaelimen riippumattomuudesta että sen puolueettomuudesta suhteessa oikeusjutun osapuoliin (kohta 9). Tuomarin tulisi käsitellä ja ratkaista asia kaikista sivuvaikutteista vapaana (kohta 11).

14. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä ei ole nyt esillä olevaan asiaan suoranaisesti rinnastettavissa olevaa ratkaisua, mutta ihmisoikeustuomioistuin on harkitessaan tuomarin taustan merkitystä mahdollisen esteellisyyden kannalta kiinnittänyt ratkaisuissaan asian samuuden ohella huomiota esimerkiksi siihen, kuinka pitkä aika tuomarin puolueettomuuden mahdollisesti vaarantaneesta tapahtumasta tai muusta hänen taustaansa liittyneestä seikasta on asiaa ratkaistaessa kulunut (ks. esimerkiksi Walston v. Norja, päätös 11.12.2001, Puolitaival ja Pirttiaho v. Suomi, tuomio 23.11.2004, kohta 48 ja Mežnarić v. Kroatia, tuomio 15.7.2005, kohta 34). Toisaalta ihmisoikeustuomioistuin on antanut merkitystä myös sille, mihin toimenpiteisiin tuomioistuin on ryhtynyt sen jälkeen, kun se on saanut tiedon mahdollisesta puolueettomuuden vaarantavasta seikasta, ja ovatko tuomioistuimen toimenpiteet riittävällä tavalla poistaneet kaiken objektiivisesti oikeutetun tai hyväksyttävän epäilyn tuomioistuimen puolueettomuudesta (ks. esimerkiksi Gregory v. Yhdistynyt Kuningaskunta, tuomio 25.2.1997, kohdat 45 - 48 ja Sander v. Yhdistynyt Kuningaskunta, tuomio 9.5.2000, kohdat 27 ja 28).

15. Korkein oikeus katsoo, että tuomarin persoonaan tai taustaan liittyvillä seikoilla ei yleensä ole merkitystä esteellisyyden kannalta, ellei niillä voida osoittaa olevan sellaista konkreettista yhteyttä käsiteltävään asiaan, joka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin kykyä suhtautua siihen puolueettomasti. Tällaisia seikkoja voivat olla esimerkiksi tuomarin erityinen elämäntilanne tai poikkeukselliset elämänkokemukset. Tuomarin elämänvaiheilla on yleensä sitä vähemmän merkitystä, mitä pidempi aika niistä on kulunut.

Korkeimman oikeuden arviointi lautamiehen esteellisyydestä

16. Korkein oikeus toteaa, ettei asiassa ole tullut ilmi mitään sellaista, minkä perusteella olisi pääteltävissä, että lautamies olisi ollut tehtävässään subjektiivisesti puolueellinen ja sen vuoksi esteellinen toimimaan lautamiehenä asiassa.

17. Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 3 momentin esteellisyyden yleissäännöstä sovelletaan lain esitöistä ilmenevällä tavalla tilanteissa, joissa tuomarin puolueettomuuden voidaan objektiivisesti arvioiden katsoa vaarantuvan (HE 78/2000 vp s. 47). Nyt kysymys on siitä, antaako kerrottu 40 vuotta aikaisemmin seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuminen perustellun syyn epäillä lautamiehen puolueettomuutta toimia tuomarina vastaavaa rikosta koskevassa asiassa ja voiko ulkopuolinen henkilö vakuuttua hänen kyvystään käsitellä asia puolueettomasti. Merkitystä on tällöin paitsi sillä, onko lautamies ollut puolueeton arvioimaan näyttöä syyksilukemisen osalta, myös sillä, voidaanko hänen puolueettomuutensa katsoa rangaistuksen mittaamista koskevassa harkinnassa vaarantuneen.

18. Niin esillä olevassa asiassa kuin myös lautamiehen kertomassa omassa lapsuuden kokemuksessa on ollut kysymys erittäin vakavista ja mahdollisesti merkittäviäkin psyykkisiä jälkiä jättäneistä teoista. Poikkeuksellisina pidettävät lapsuuden kokemukset saattavat johtaa samaistumiseen ja erityiseen myötätuntoon rikosasian asianomistajaa kohtaan sekä kielteisiin tunteisiin vastaajaa kohtaan. Näin ollen kysymys voisi tältä osin olla tilanteesta, joka olisi rinnastettavissa oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 1 momentin toisen virkkeen mukaiseen samanlaisen asian laadusta johtuvaan esteellisyysperusteeseen.

19. Lautamiehen mahdollista esteellisyyttä harkittaessa on toisaalta kuitenkin otettava huomioon hänen oma menettelynsä samoin kuin tuomioistuimen toimenpiteet sen jälkeen, kun lautamies on ottanut esille omat lapsuuden kokemuksensa. Korkein oikeus katsoo, että se, että lautamies on tuonut esille omat lapsuuden kokemuksensa, on ollut omiaan osoittamaan, etteivät kokemukset ole vaarantaneet hänen puolueettomuuttaan niin subjektiivisesti kuin objektiivisestikaan arvioiden. Kun käräjäoikeuden puheenjohtaja on lisäksi tuonut lautamiehen kertoman käsittelyn yhteydessä asianosaisten tietoon ja varannut heille mahdollisuuden esittää lausumansa lautamiehen taustan merkityksestä, on puheenjohtajankin menettely ollut omiaan poistamaan epäilyjä tuomioistuimen ja sen jäsenen esteellisyydestä.

20. Edellä kerrotun johdosta ja ottaen erityisesti huomioon, että lautamiehen kertomasta seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutumisesta on kulunut esillä olevaan oikeudenkäyntiin mennessä jo 40 vuotta, Korkein oikeus katsoo, ettei asiassa ole myöskään objektiivisesti arvioiden ollut perusteltua aihetta epäillä hänen puolueettomuuttaan toimia lautamiehenä lapseen kohdistuneita seksuaalirikoksia koskevassa asiassa. Lautamies ei ole siten ollut esteellinen käsittelemään asiaa.

21. Asian näin päättyessä ei asiassa ole tarpeen lausua siitä, onko hovioikeuden ratkaisu palauttaa asia kokonaisuudessaan käräjäoikeuteen ollut oikea.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätös kumotaan. Asia palautetaan hovioikeuteen, jonka tulee omasta aloitteestaan viipymättä ottaa pääasia käsiteltäväkseen.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Ilkka Rautio, Pekka Koponen, Jarmo Littunen, Mika Huovila ja Tatu Leppänen. Esittelijä Ilkka Lahtinen.