18.12.2012

Hakemus Helsingin käräjäoikeudessa

A pyysi käräjäoikeuteen 12.11.2010 saapuneessa hakemuksessaan, että asianajaja B määrätään hänen puolustajakseen rikosepäilyä koskevassa asiassa, jonka vuoksi hänet oli pidätetty 11.11.2010. Puolustajan määräystä pyydettiin asian vastaanottamisesta 11.11.2010 alkaen. Käräjäoikeuteen 23.11.2010 toimitetun selvityksen mukaan A oli ollut kyseisen asian vuoksi pidätettynä 11.11.2010 kello 11.40 ja 12.11.2010 kello 13.05 välisen ajan.

Käräjäoikeuden päätös 7.12.2010

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan epäillyn pyynnöstä hänelle on määrättävä puolustaja, jos hän on pidätettynä tai vangittuna. Käräjäoikeus totesi lainkohdan säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 132/1997 vp s. 53) lausutun, että ”pidätettynä tai vangittuna olevalla henkilöllä olisi aina oikeus puolustajaan. Säännöstä ehdotetaan, koska vapautensa menettäneellä henkilöllä on muuten heikot mahdollisuudet järjestää puolustustaan. Esimerkiksi todistusaineiston hankkiminen voi tuottaa hänelle ylivoimaisia vaikeuksia.”

Käräjäoikeus totesi A:n hakemuksesta ilmenevän, että A oli ollut kysymyksessä olevan asian vuoksi pidätettynä runsaan vuorokauden ajan. Käräjäoikeuden mukaan tällaisen vapaudenmenetyksen ei voitu katsoa vaarantaneen A:n mahdollisuuksia järjestää puolustustaan. A:n vapauduttua lyhyeksi jääneen pidätyksen jälkeen puolustajan määräämiselle ei ollut oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettua perustetta. Lisäksi hakemuksen hylkäämistä puolsi saman luvun 4 §:n 3 momentin säännös siitä, että jos 1 §:n mukaiset edellytykset puolustajan määräämiselle lakkaavat, puolustajan määräys raukeaa, jollei tuomioistuin vastaajan oikeusturvan vuoksi erityisestä syystä toisin päätä. Tähän nähden käräjäoikeus katsoi, että puolustajan määräys olisi joka tapauksessa rauennut samana päivänä kuin sitä oli haettu.

Näillä perusteilla käräjäoikeus hylkäsi hakemuksen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Petri Voima.

Helsingin hovioikeuden päätös 5.10.2011

A valitti hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Veli Hokkanen, Helena Sunila ja Pertti Mäkilaurila. Esittelijä Pia Tulkki-Ansinn.

Perustelut

Kysymyksenasettelu

1. A oli ollut epäiltynä Helsingissä 10.11.2010 tehdyistä rikoksista. Tällä perusteella A oli pidätetty 11.11.2010 kello 11.40, mutta vapautettu jo seuraavana päivänä eli 12.11.2010 kello 13.05.

2. Asiassa on kysymys siitä, onko A:lle määrättävä puolustaja, kun hän on hakenut käräjäoikeudelta tällaista määräystä pidätettynä ollessaan, mutta on vapautunut jo hakemuspäivänä.

Sovellettava säännös ja sen tulkinta

3. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan epäillyn pyynnöstä hänelle on määrättävä puolustaja, jos hän on pidätettynä tai vangittuna.

4. Säännöksen sanamuodosta voidaan suoraan päätellä, että tuomioistuin on velvollinen pidätetyn tai vangitun pyynnöstä määräämään puolustajan asian laadusta ja puolustajan tosiasiallisesta tarpeesta riippumatta. Säännöksessä tarkoitettujen edellytysten täyttyessä tuomioistuimella ei siten ole harkintavaltaa puolustajan määräämisessä.

5. Puolustuksen järjestämisen kannalta lain lähtökohta on, että rikoksesta epäillyllä on oikeus itse huolehtia puolustuksestaan esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä, niin kuin oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 §:n 1 momentissa säädetään. Saman pykälän 2 momentin 2 kohtaan otettu säännös puolustajan määräämisestä pidätettynä tai vangittuna olevalle rikoksesta epäillylle hänen pyynnöstään perustuu näkökohtaan, jonka mukaan vapautensa menettäneellä henkilöllä on aina tarve saada puolustaja, koska hänellä on heikot mahdollisuudet järjestää puolustustaan ja esimerkiksi todistusaineiston hankkiminen voi tuottaa hänelle ylivoimaisia vaikeuksia.

6. Tämä lähtökohta on sellaisenaan ilmaistu säännöstä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 132/1997 vp s. 53). Se on mainittu myös Korkeimman oikeuden ratkaisuissa KKO 1999:88 ja 2000:124, jotka ovat koskeneet vangitun henkilön, ensimmäinen vankeusrangaistusta jo suorittavan ja toinen muun asian kuin käsiteltävänä olevan asian johdosta vangittuna olevan, oikeutta saada kysymyksessä olevan lainkohdan nojalla itselleen puolustaja. Ennakkoratkaisussa KKO 2000:124 Korkein oikeus lausui myös, että oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan tuomioistuin on velvollinen pyynnöstä määräämään puolustajan asian laadusta ja puolustajan tosiasiallisesta tarpeesta riippumatta. Korkein oikeus päätyi tulkintaan, jonka mukaan lainkohdassa säädetään vain kulloinkin käsiteltävässä asiassa pidätetyn tai vangitun ehdottomasta oikeudesta saada puolustaja.

Korkeimman oikeuden kannanotto

7. A on 12.11.2010 Helsingin käräjäoikeuteen saapuneessa hakemuksessaan todennut, että hän on epäiltynä ja pidätettynä rikosepäilyä koskevassa asiassa, ja pyytänyt, että asianajaja B määrätään hänen puolustajakseen asian vastaanotosta 11.11.2010 alkaen. A:n 23.11.2010 käräjäoikeudelle toimittamasta selvityksestä ilmenee, että A on ollut kyseisen asian vuoksi pidätettynä kohdassa 1 kerrotuin tavoin.

8. Edellä esitetyn perusteella Korkein oikeus katsoo, että A:lle on hänen pidätettynä ollessaan esittämänsä pyynnön johdosta tullut määrätä pyynnössä tarkoitetussa asiassa puolustaja.

9. A on Korkeimmassa oikeudessa pyytänyt, että asianajaja B määrätään hänen puolustajakseen 11.11.2010 alkaen 12.11.2010 kello 13.05 saakka.

10. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan puolustajan määräys voidaan oikeusapulain 13 §:n 1 momentissa säädetyin edellytyksin antaa taannehtivasti koskemaan asiassa jo suoritettuja tarpeellisia toimenpiteitä. Tältä kannalta asiassa on arvioitava, voidaanko A:lle määrätä puolustaja hänen pyyntönsä mukaisesti jo 11.11.2010 alkaen ja siten aikaisemmasta ajankohdasta kuin hakemuspäivästä 12.11.2010 lukien. Korkein oikeus toteaa, että puolustajan määrääminen perustuu asiassa nimenomaan siihen, että A on ollut pidätettynä. Siten edellytykset puolustajan määräämiselle ovat olleet olemassa pidättämiseen perustuneen vapaudenmenetyksen alkamisesta 11.11.2010 lukien, jolloin myös asianajaja B on ottanut asian vastaan. Näin ollen puolustajan määräys voidaan määrätä alkamaan A:n pyytämin tavoin.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätös kumotaan.

Asianajaja B määrätään oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla A:n puolustajaksi 11.11.2010 alkaen 12.11.2010 kello 13.05 saakka.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kati Hidén (eri mieltä), Pertti Välimäki, Ilkka Rautio, Soile Poutiainen ja Pekka Koponen. Esittelijä Kari Vesanen.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Oikeusneuvos Hidén: Asianajaja B on toimittanut Helsingin käräjäoikeudelle 12.11.2010 hakemuksen, jossa A on todennut olevansa epäiltynä ja pidätettynä ”myöhemmin toimitettavan liitteen mukaisessa asiassa” sekä pyytänyt, että asianajaja B määrätään hänen puolustajakseen asian vastaanotosta 11.11.2010 lukien. Hakemusta on siten ollut tarkoitus täydentää eikä asiaa ole ratkaistu välittömästi.

Käräjäoikeudelle sittemmin hakemuksen täydennyksenä toimitetusta selvityksestä ilmenee, että Asianajotoimisto X Oy:ssä työskentelevä lakimies oikeustieteen kandidaatti C oli 15.11.2010 pyytänyt sähköpostitse Helsingin poliisilaitokselta tietoa siitä, oliko hänen päämiehensä A ollut pidätettynä ja jos oli, niin milloin. Vastauksena on 18.11.2010 ilmoitettu, että A oli pidätettynä 11.11.2010 11.40 - 12.11.2010 13.05 välisen ajan. Nämä sähköpostiviestit C on lähettänyt 23.11.2010 edelleen Helsingin käräjäoikeuteen liitteeksi ”hakemukseen puolustajan määräämiseksi A päivätty 12.11.2010.” Vielä C on 30.11.2010 lähettänyt käräjäoikeuteen sähköpostiviestin, jossa ilmoitetaan puolustajan määräystä haettavan sillä perusteella, että A oli kiinniotettuna hakemushetkellä.

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan epäillyn pyynnöstä hänelle on määrättävä puolustaja, jos hän on pidätettynä tai vangittuna. A on pyytänyt B:n määräämistä puolustajaksi tämän lainkohdan perusteella eikä muita perusteita puolustajan määräämiselle ole ilmoitettu olevan. Hakiessaan muutosta alempien oikeuksien hakemuksen hylkäävään ratkaisuun A onkin Korkeimmassa oikeudessa pyytänyt puolustajanmääräyksen antamista vain pidätyksen keston ajaksi ja siten päättymään 12.11.2010 kello 13.05.

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan puolustajan määräys voidaan oikeusapulain 13 §:n 1 momentissa säädetyin edellytyksin antaa taannehtivasti koskemaan asiassa jo suoritettuja tarpeellisia toimenpiteitä. Tässä tapauksessa puolustajantehtävä on ilmoitettu vastaanotetuksi 11.11.2010. Asiassa ei kuitenkaan ole väitetty eikä siinä ole muutoinkaan ilmennyt, että B olisi 11.11.2010 suorittanut mitään toimenpiteitä A:n asiassa. Lain mukaisia edellytyksiä puolustajan määräyksen antamiselle taannehtivasti 11.11.2010 lukien ei siten ole.

On ilmeistä, että mitään toimenpiteitä ei ole suoritettu myöskään 12.11.2010. Edellä kerrotut sähköpostiviestit näyttävät osoittavan, ettei B:n toimistossa ole tuolloin ollut edes A:n pidätystä koskevia tietoja. Hakemus on tosin jätetty käräjäoikeuteen 12.11.2010, mutta siinä on viitattu myöhemmin toimitettavaan liitteeseen. Hakemuksen täydennyksestä on ilmennyt, että A:n vapaudenmenetys oli päättynyt jo hakemuksen tekemispäivänä. Siten asian ollessa hakemuksen täydentämisen jälkeen valmis ratkaistavaksi on ollut selvää, että oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettua perustetta puolustajan määräämiselle ei ole enää ollut.

Nyt on kysymys muutoksenhausta puolustajan määräystä koskevan hakemuksen hylkäävään ratkaisuun. Tässä vaiheessa, kun mitään toimenpiteitä ei ilmoiteta tehdyn, sen paremmin A:n oikeusturvan kuin myöskään B:n edun ei voida katsoa edellyttävän puolustajanmääräyksen antamista esitetyin tavoin osaksi sitä päivää, jona A on jo vapautunut.

Edellä esitetyn perusteella hylkään valituksen ja jätän siis hovioikeuden päätöksen lopputuloksen pysyväksi.