2.2.2011

Syyte ja vastaus Pieksämäen käräjäoikeudessa

Virallinen syyttäjä kertoi syytteessään, että A oli ollut työnantajansa T Oy:n työntekijänä työn tilaajan H Oy:n tuotantohallin nosto-ovien asennustehtävissä. B toimi T Oy:n toimitusjohtajan alaisuudessa asennustyöstä vastaavana työnjohtajana. C oli H Oy:n toimitusjohtaja.

B oli antanut A:lle tehtäväksi asentaa H Oy:n ostama ovi tämän höyläämörakennukseen T Oy:n ja H Oy:n yhteiselle rakennustyömaalle. A oli kiivennyt yli 2,4 metrin korkeudella olleelle, kahden telineen väliin lankuista tehdylle työskentelytasolle, jonka tilaaja oli toimittanut ja asentanut höyläämörakennuksen sisälle. A oli valmistellut nosto-oven vetorullien kiinnitystä paikoilleen. Tällöin hän oli havainnut jatkojohtokelan pudonneen telinetason päältä ja jääneen roikkumaan tasolta. A oli ryhtynyt nostamaan johtokelaa ja ilmeisesti astunut työskentelytasolla olleen lyhyen lankun päähän, jolloin lankku oli noussut pystyyn ja A oli pudonnut rakennuksen betonilattialle loukkaantuen vakavasti.

T Oy:n toimialana oli nosto-ovien asennustyö, joka edellytti asennustyötä tekeviltä työntekijöiltä jatkuvaa korkealla työskentelyä.

Syytteen mukaan B työnantajan edustajana ja työn toteutuksesta ja valvonnasta vastaavana työnjohtajana sekä C työn tilaajana ja työskentelytelineiden asennuksesta vastaavana olivat, molemmat tietoisina yllä kerrottujen telineiden kokoamistavasta, huolimattomuudesta rikkoneet työturvallisuusmääräyksiä laiminlyömällä huolehtia siitä, että A:n työskentelypaikan työtaso oli turvallinen ja pidettiin turvallisessa kunnossa. B:n ja C:n laiminlyönneistä johtuen A oli työtehtävää suorittaessaan inhimillisen virheen takia pudonnut telineeltä edeltä ilmenevin tavoin ja seurauksin.

Syyttäjä vaati syytteessään, johon A asianomistajana yhtyi, B:n ohella C:n tuomitsemista rangaistukseen työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta.

C kiisti syytteen esittäen, ettei hän ollut ollut työturvallisuuslain 58 §:ssä tarkoitetussa asemassa. Mainitussa lainkohdassa koneen, työvälineen tai muun laitteen asentajalla tarkoitettiin itsenäistä, erityisen ammattiosaamisen perusteella toimivaa asentajaa, joka korvausta vastaan asensi koneen, työvälineen tai muun laitteen käyttöön. H Oy ei ollut tällainen erityisosaaja.

Kysymyksessä olevaa telinettä ei ollut rakennettu syytteessä mainittuun tarkoitukseen C:n johdolla ja hänen valvontansa alaisena, eikä hänen tai hänen johtamansa yrityksen vastuulla. H Oy:n osuus telineen rakentamisessa oli ollut luonteeltaan T Oy:n edustajan johdolla ja alaisuudessa tehty aputyö, jossa H Oy:n asema oli vastannut T Oy:n työntekijän asemaa työnantajaansa nähden. H Oy oli myös varautunut hankkimaan nostolavan työvälineeksi, jos T Oy:tä edustanut asentaja olisi pitänyt sitä tarkoituksenmukaisena työvälineenä.

Käräjäoikeuden tuomio 20.10.2006

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Käräjäoikeus lausui, että A oli syytteessä kerrotulla tavalla T Oy:n työntekijänä ollut asentamassa H Oy:n tilaamaa tuotantohallin nosto-ovea. A oli aloittanut asennustyön 13.12.2004, jolloin asennustyössä oli hänen lisäkseen ollut T Oy:n työntekijä ja apuna H Oy:n työntekijä. A ei vielä mainittuna päivänä ollut tarvinnut työssään telineitä. A oli 14.12.2004 ryhtynyt asentamaan nosto-oven vetorullan kiinnitystä. Työskentelykorkeudesta johtuen työssä tarvittiin teline.

T Oy:n nosto-ovien toimitus- ja asennusehtojen mukaan asentajan käyttöön oli tilaajan toimesta annettava tarvittavat hyväksytyt telineet pystytettyinä sovittuun paikkaan. T Oy:n 3.10.2003 päivätyn H Oy:lle osoitetun tilausvahvistuksen mukaan tilatun työn kokonaishintaan ei sisältynyt asennustelineitä, vaan tilaaja oli velvollinen hankkimaan ne.

A:n käyttämät telineet eivät olleet täyttäneet työturvallisuusvaatimuksia.

Työn tilaajan vastuu

H Oy:n ja C:n vastuun osalta käräjäoikeus totesi, että vastuu työtelineistä perustui tilaussopimukseen ja rikoslain 47 luvun 8 §:n 2 momentin ja työturvallisuuslain 7 §:n 6 kohdan ja 58 §:n säännöksiin. Työn tilaajan velvollisuus oli ollut sopimuksen mukaisesti asentaa asennuspaikalle telineet. Työn tilaaja oli ollut velvollinen huolehtimaan siitä, että telineet täyttivät työturvallisuutta koskevat määräykset. Kysymyksessä olevia telineitä ei ollut käytetty asennustyössä telinevalmistajan ohjeiden mukaisesti. Telineitä oli myös käytetty, vaikka niistä olivat puuttuneet suojakaiteet. C oli laiminlyönyt huolehtia siitä, että tilaajan työmaalla tehdyssä asennustyössä olisi noudatettu edellä mainittujen säännösten nojalla velvoittavia työturvallisuutta koskevia määräyksiä.

B ja C olivat työturvallisuusmääräysten noudattamisesta vastuussa olevina huolimattomuuttaan aiheuttaneet A:lle vammat, joita ei voitu pitää vähäisinä.

Käräjäoikeus katsoi sekä B:n että C:n syyllistyneen niihin rikoksiin, joista heille oli vaadittu rangaistusta, ja tuomitsi heidät niistä sakkorangaistuksiin.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Arja Julkunen ja lautamiehet.

Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 14.8.2008

Hovioikeus, johon C valitti, toimitti asiassa pääkäsittelyn ja katsoi tapahtumien edenneen siten kuin käräjäoikeus oli syyksilukemisensa perusteina lausunut. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätökset ja syyksilukemisen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Jorma Lumiala, Heikki Laakso ja Jukka Soininen.

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. A on 14.12.2004 T Oy:n työntekijänä ollut asentamassa H Oy:n tilaamaa nosto-ovea H Oy:n höyläämörakennukseen, kun hän on pudonnut 2,4 metrin korkeudella olleelta työskentelytasolta rakennuksen betonilattialle ja vammautunut. Syyttäjä on vaatinut C:lle H Oy:n toimitusjohtajana rangaistusta työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Syytteen mukaan C oli työn tilaajana ja työskentelytelineiden asennuksesta vastaavana ollut tietoinen telineiden kokoamistavasta ja huolimattomuudesta rikkonut työturvallisuusmääräyksiä laiminlyömällä huolehtia, että A:n työskentelypaikan työskentelytaso oli turvallinen ja pidettiin turvallisessa kunnossa. C oli työturvallisuusmääräyksiä rikkomalla huolimattomuudesta aiheuttanut A:lle syytteessä kerrotut vammat.

2. T Oy oli toimittanut H Oy:lle tilausvahvistuksensa liitteenä nosto-ovien toimitus- ja asennusehdot, joiden mukaan nosto-oven asentajan käyttöön oli tilaajan toimesta annettava tarvittavat hyväksytyt telineet pystytettyinä sovittuun paikkaan. Jos tilaaja ei ollut huolehtinut telineiden toimittamisesta, T Oy veloitti niistä ehtojen mukaisesti erikseen. H Oy oli antanut A:n käyttöön niin sanotut hakitelineet, joilta A oli sitten pudonnut. Telineitä oli aikaisemmin käytetty myös muussa H Oy:n tiloissa tapahtuneessa toiminnassa.

3. Asiassa on kysymys siitä, onko toimitusjohtaja C tilaajan edustajana syytteessä tarkoitetulla perusteella vastuussa työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta.

Työturvallisuusrikosta koskevista säännöksistä

4. Työturvallisuusrikoksesta tuomitaan rikoslain 47 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta 1) rikkoo työturvallisuusmääräyksiä tai 2) aiheuttaa työturvallisuusmääräysten vastaisen puutteellisuuden tai epäkohdan taikka mahdollistaa työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan jatkumisen laiminlyömällä valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista alaisessaan työssä tai jättämällä huolehtimatta taloudellisista, toiminnan järjestämistä koskevista tai muista työsuojelun edellytyksistä.

5. Rikoslain 47 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan työnantajalla tarkoitetaan luvussa muun muassa sitä, joka tosiasiallisesti käyttää työnantajalle kuuluvaa päätösvaltaa. Työnantajan edustajana pidetään työnantajana olevan oikeushenkilön lakimääräisen tai muun päättävän elimen jäsentä sekä sitä, joka työnantajan sijasta johtaa tai valvoo työtä. Pykälän 2 momentin mukaan luvun 1 §:ssä työnantajan ja tämän edustajan rikosvastuusta säädettyä on vastaavasti sovellettava työturvallisuuslain 7 §:ssä tarkoitettuihin henkilöihin ja heidän edustajiinsa.

6. Työturvallisuuslain 7 §:n 6 kohdan mukaan työturvallisuuslakia sovelletaan myös koneen, välineen tai muun laitteen asentajaan siten kuin 58 §:ssä säädetään. Viimeksi mainitun lainkohdan mukaan sen, joka toimeksiannosta asentaa koneen, työvälineen tai muun laitteen käyttöön työpaikalla, on otettava huomioon asennuksesta annetut valmistajan ja muut ohjeet sekä muutoinkin osaltaan huolehdittava siitä, että kone tai laite siihen kuuluvine suojalaitteineen saatetaan asianmukaiseen kuntoon.

C:n syyksi käräjä- ja hovioikeudessa luetusta menettelystä

7. Syytteen teonkuvauksen mukaan C:n vastuu työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta on perustunut hänen asemaansa työn tilaajana ja työskentelytelineiden asennuksesta vastaavana tahona. Vaikka syytteessä on toisaalla maininta siitä, että nosto-oven asennustyö oli tapahtunut T Oy:n ja H Oy:n yhteisellä rakennustyömaalla ja sovellettaviksi tulevien lainkohtien joukossa on mainittu myös velvollisuuksia yhteisellä rakennustyömaalla koskeva työturvallisuuslain 52 §, C:hen kohdistettua rangaistusvaatimusta ei ole perustettu hänen mahdolliseen vastuuasemaansa yhteisellä rakennustyömaalla. Tätä vastuuperustetta ei myöskään ole alemmissa oikeuksissa erikseen käsitelty.

8. Käräjäoikeus, jonka tuomion lopputulosta hovioikeus ei ole muuttanut, on katsonut C:n ja H Oy:n vastuun perustuvan nosto-oven tilaussopimuksen ehtoihin sekä edellä selostettuihin rikoslain 47 luvun 8 §:n 2 momentin ja työturvallisuuslain 7 §:n 6 kohdan ja 58 §:n säännöksiin. Syyksilukemisen perusteiden mukaan C on osaltaan ollut velvollinen huolehtimaan siitä, että kyseiset hakitelineet täyttivät työturvallisuusmääräykset. Hän oli antanut ohjeen, jonka mukaan asennuksessa voitiin käyttää kyseisiä telineitä. Telineitä ei ollut käytetty asennustyössä valmistajan ohjeen mukaisesti ja niistä olivat kokonaan puuttuneet suojakaiteet. C oli laiminlyönyt huolehtia siitä, että tilaajan työmaalla tehdyssä asennustyössä olisi noudatettu työturvallisuutta koskevia määräyksiä.

Korkeimman oikeuden päätelmät

Työturvallisuusrikos

9. Korkein oikeus toteaa, että syyttäjä ja asianomistaja A ovat myös vastauksissaan C:n valitukseen Korkeimmassa oikeudessa esittäneet C:n vastuun perustuvan työvälineen asentajan asemaan ja sitä koskeviin säännöksiin, joina syyttäjä on nimenomaan maininnut rikoslain 47 luvun 8 §:n 2 momentin sekä työturvallisuuslain 7 §:n 6 kohdan ja 58 §:n.

10. Työturvallisuusrikoksesta voidaan tuomita rangaistukseen työnantaja ja tämän edustaja, yhteisillä työpaikoilla myös pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja. Työn turvallisuuteen voivat vaikuttaa eräät muutkin henkilöt, joiden velvollisuuksista säädetään työturvallisuuslain 7 luvussa. Myös nämä henkilöt voivat joutua vastuuseen heitä velvoittavien työturvallisuusmääräysten rikkomisesta. Nyt keskeinen työturvallisuuslain 58 § koskee sitä, joka toimeksiannosta asentaa koneen, työvälineen tai muun laitteen. Asentajan ammattitaito ja huolellisuus asennustyössä vaikuttavat tuon työn lopputulokseen ja sitä kautta työpaikalla tehtävän työn turvallisuuteen.

11. Työturvallisuuslakia ja eräitä siihen liittyviä lakeja koskevassa hallituksen esityksessä (HE 59/2002 vp s. 55) todetaan, että työturvallisuuslain 58 §:n velvoitteet kohdentuisivat itsenäiseen ammatinharjoittajaan tai muuhun ulkopuoliseen asentajaan tai asennusliikkeeseen. Toimeksiannosta koneen, työvälineen tai muun laitteen asentamista työpaikalla suorittavan olisi otettava huomioon asennuksesta annetut valmistajan ja muut ohjeet sekä muutoinkin osaltaan huolehdittava siitä, että kone tai laite siihen kuuluvine suojalaitteineen saatetaan asianmukaiseen kuntoon.

12. H Oy on tilannut T Oy:ltä nosto-oven asennuksineen omiin työtiloihinsa ja tarjonnut T Oy:n tilausvahvistukseen liittämien ehtojen johdosta T Oy:n työntekijän A:n käyttöön asennustyössä tarvittavat telineet. Telineiden on niitä käytettäessä todettu olleen valmistajan ohjeiden vastaisesti asennetut. Kysymys ei kuitenkaan oikeudellisesti ole tilanteesta, jossa H Oy:n edustajana sen toimitusjohtaja C voitaisiin saattaa työturvallisuuslain 58 §:n nojalla vastuuseen työturvallisuusmääräysten rikkomisesta. A on tosin suorittanut työtään H Oy:n työpaikalla, mutta H Oy, joka on ollut työn tilaaja ja jonka toimialana ei ole telineasennus, ei ole omissa työtiloissaan toiminut säännöksessä tarkoitettuna ulkopuolisena yrittäjänä. Näissä olosuhteissa telineiden asentamista koskevaa toimeksiantoa ja sanottuun lainkohtaan perustuvaa vastuuta H Oy:lle ei ole voinut syntyä myöskään sillä perusteella, että se on tarjoamalla telineet A:n käytettäviksi osaltaan hyväksynyt tilausvahvistuksen ehdot.

13. Edellä esitetyin perustein H Oy:llä ja C:llä sen edustajana ei ole ollut työturvallisuuslain 58 §:ään perustuvaa vastuuta A:n työssään käyttämien telineiden turvallisuudesta. Sen vuoksi C:tä vastaan kyseisellä perusteella ajettu työturvallisuusrikosta koskeva syyte on hylättävä.

Vammantuottamus

14. Vammantuottamuksesta tuomitaan rikoslain 21 luvun 10 §:n nojalla se, joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toiselle ruumiinvamman tai sairauden, joka ei ole vähäinen.

15. C:lle on vaadittu rangaistusta vammantuottamuksesta vain sillä perusteella, että hän oli edellä kerrotuin tavoin työturvallisuusmääräyksiä rikkomalla huolimattomuudesta aiheuttanut A:n vammat. Nyt työturvallisuusrikosta koskeva syyte hylätään. Sen vuoksi myös syyte vammantuottamuksesta on hylättävä.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan.

C:hen kohdistettu syyte työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta (tekoaika 14.12.2004) hylätään ja C vapautetaan tuomitusta rangaistuksesta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kati Hidén, Liisa Mansikkamäki, Ilkka Rautio, Timo Esko ja Pekka Koponen. Esittelijä Heli Sankari.