24.6.2010

Asian tausta

A oli työskennellyt 3.1.2005 lukien toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa X-konserniin kuuluneen Y Oy:n palveluksessa Vantaalla varaosamyyjänä. Y Oy oli irtisanonut työsopimuksen 13.6.2005 päättymään 27.6.2005. Irtisanomisen perusteena oli ollut X-konsernin liiketoiminnan uudelleenjärjestelyt ja niistä johtuvat henkilöstövaikutukset.

Ennen siirtymistään Y Oy:n palvelukseen A oli työskennellyt kahteen otteeseen X-konserniin kuuluvan Oy Z Ab:n palveluksessa Konalassa ja Karjaan varaosakeskuksessa. Edellä mainitun varaosakeskuksen toiminta oli lopetettu keväällä 2005 ja sen myyntitehtävät oli siirretty Y Oy:lle. A:n irtisanomisen jälkeen Vantaan varaosamyyntiin Y Oy:n palvelukseen oli palkattu eräs henkilö, joka oli aiemmin työskennellyt Oy Z Ab:n palveluksessa Karjaalla.

Kanne ja vastaus Vantaan käräjäoikeudessa

A vaati ensisijaisesti, että Y Oy velvoitetaan suorittamaan hänelle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 24 kuukauden palkkaa vastaavat 42 366 euroa korkoineen. Toissijaisesti A vaati, että Y Oy velvoitetaan suorittamaan hänelle vahingonkorvauksena takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta 22 772,50 euroa korkoineen.

Kanteensa perusteena A esitti, ettei Y Oy:n toiminnallinen tulos ollut ollut tappiollinen vuosina 2004 ja 2005 eikä A:n tekemä työ ollut vähentynyt olennaisesti tai pysyvästi. Irtisanomisen jälkeen A:n tehtäviin oli palkattu aikaisemmin Oy Z Ab:n palveluksessa työskennellyt henkilö.

Irtisanomisen sijasta A:lle olisi tullut ensisijaisesti tarjota työtä, johon Oy Z Ab:n palveluksesta siirtynyt henkilö oli palkattu ja toissijaisesti muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Y Oy ei voinut perustella uuden henkilön palkkaamista konsernin sisäisellä sijoitusvelvollisuudella, koska mainittu velvollisuus oli toissijainen työsuhteessa jo olevien työntekijöiden sijoittamisvelvollisuuteen nähden.

Y Oy kiisti kanteen. Irtisanominen oli perustunut X-konsernin toiminnan ja kustannusrakenteen tervehdyttämiseksi tehtyihin työvoimavähennyksiin. Konsernin koko liiketoiminnan tulos ennen veroja ja satunnaiseriä oli ollut vuonna 2005 yli 3 miljoonaa euroa tappiollinen.

Y Oy:llä oli ollut oikeus kohdella kaikkia Karjaan varaosakeskuksesta Vantaalle siirtyneitä työntekijöitä yhtenä kokonaisuutena, koska kaikkien työntekijöiden työsuhteissa oli ollut kysymys siirtymisestä yhden konserniyhtiön palveluksesta toisen konserniyhtiön palvelukseen. Yhtiöillä oli ollut yhteinen henkilöstöhallinto ja myös konsernissa toimitettujen yhteistoimintaneuvottelujen lähtökohtana oli ollut konsernin työntekijöiden samanlainen kohtelu.

Y Oy:llä oli ollut oikeus jättää yhtiön palvelukseen ammattitaidoltaan parhaiten yhtiön tarpeita vastaava työntekijä.

Vantaan käräjäoikeuden tuomio 23.11.2007

Käräjäoikeus totesi, että Oy Z Ab, V Oy ja Y Oy muodostivat yhteisen työnantajakokonaisuuden. Y Oy:llä oli ollut oikeus kohdella kaikkia Karjaan varaosakeskuksesta Vantaalle siirtyneitä työntekijöitä yhtenä kokonaisuutena, koska mainittujen työntekijöiden työsuhteissa oli ollut kysymys siirtymisestä yhden konserniyhtiön palveluksesta toisen konserniyhtiön palvelukseen.

X-konsernin taloudellinen tila oli ollut niin huono, että edellytykset irtisanomisille, sekä taloudellisin perustein että toiminnan uudelleenjärjestelyihin liittyvin perustein, olivat olleet olemassa.

Käräjäoikeus katsoi, että Oy Z Ab:n taloudellinen tila, jonka vuoksi Karjaan varaosatoiminnot oli siirretty paikallisiin toimipisteisiin, oli olennaisesti ja pysyvästi vähentänyt työvoiman tarvetta myös Y Oy:n Vantaan toimipisteessä. Näin ollen merkitystä ei ollut A:n väitteillä, että hänen työpanoksensa oli korvattu toisella työntekijällä, että irtisanominen ei koskisi lainkaan hänen työtehtäviään tai ettei hänen tekemänsä työ ollut olennaisesti ja pysyvästi vähentynyt.

Y Oy:llä oli ollut oikeus jättää palvelukseensa ammattitaidoltaan parhaiten yhtiön tarpeita vastaava työntekijä, riippumatta siitä, mikä yhtiö oli ollut aikaisemmin tämän työntekijän työnantaja.

Asiassa ei ole näytetty Y Oy:n laiminlyöneen työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaista takaisinottovelvollisuutta.

Käräjäoikeus hylkäsi kanteen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Olli Haapanen.

Helsingin hovioikeuden tuomio 20.1.2009

A valitti hovioikeuteen.

Hovioikeus katsoi selvitetyksi, että huoltopalveluiden ja varaosien myynti oli muodostanut konsernissa yhden liiketoimintakokonaisuuden, jota oli harjoitettu muodollisesti eri yhtiöiden puitteissa. Konsernin heikon taloudellisen tilanteen vuoksi oli ollut perusteltua käsitellä liiketoimintaa kokonaisuuksina riippumatta siitä, minkä yhtiön puitteissa toimintaa oli harjoitettu. Hovioikeus katsoi, että A:n irtisanominen oli tapahtunut sellaisten tosiasiallisten olosuhteiden vallitessa, että X-konsernin tarkasteleminen yhtenä työnantajakokonaisuutena oli poikkeuksellisesti perusteltua.

Konsernin taloudellinen tila ja Karjaan varaosakeskuksen lakkauttaminen huomioon ottaen oli selvää, että konsernissa tarjolla ollut työ oli taloudellisista, tuotannollista tai konsernin toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Koska konsernia oli käsiteltävä yhtenä työnantajakokonaisuutena, A:n työsuhdeturva ei ollut ollut ensisijainen suhteessa konsernin velvollisuuteen tarjota työtä Karjaalta siirtyneelle toiselle henkilölle. Edellä mainituilla ja käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla hovioikeus katsoi, että Y Oy ei ollut laiminlyönyt myöskään työntarjoamis- ja koulutusvelvollisuuttaan eikä ollut irtisanonut A:n työsopimusta työsopimuslain säännösten vastaisesti. Yhtiö ei ollut laiminlyönyt myöskään työsopimuslain mukaista takaisinottovelvollisuuttaan.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Seppo Puhakka, Risto Jalanko ja Helena Vihriälä.

Perustelut

Kysymyksenasettelu

1. A on työskennellyt Y Oy:n (Y) palveluksessa Vantaalla varaosamyyjänä. Yhtiö on vastannut Sisu- ja Renault- merkkisten kuorma-autojen huolto- ja korjaamotoiminnasta ja kuulunut X-konserniin, jonka emoyhtiö on ollut Oy Z Ab (Z). Konserniin on tytäryhtiönä kuulunut myös V Oy (V).

2. Konsernissa on keväällä 2005 käyty yhteistoimintaneuvottelut liiketoiminnan uudelleenjärjestämisen vuoksi toteutettavasta työvoiman vähentämisestä tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä A:n työsopimus on konsernin liiketoiminnan uudelleenjärjestelystä johtuvasta taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä irtisanottu 27.6.2005 lukien. Z:n palveluksessa Karjaalla ollut varaosamyyjä on siirtynyt suorittamaan A:n työtä.

3. Asiassa on Korkeimmassa oikeudessa kysymys ensisijaisesti siitä, onko A:n irtisanominen voitu perustaa koko konsernia koskeviin liiketoiminnan järjestelyihin ja tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin, vaikka A on ollut työsuhteessa Y:hyn.

Työnantajavastuun määräytymisestä

4. Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 3 momentin mukaan jos työnantajalla, joka tosiasiallisesti käyttää henkilöstöasioissa määräysvaltaa toisessa yrityksessä tai yhteisössä omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella, ei ole tarjota työntekijälle säännöksen 1 momentissa tarkoitettua työtä, on hänen selvitettävä, voiko hän täyttää työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutensa tarjoamalla työntekijälle työtä muista määräysvallassaan olevista yrityksistä tai yhteisöistä. Työnantajan tällainen vastuu ulottuu siten konsernin puitteissa varsinaista työnantajayhtiötä laajemmalle. Muita säännöksiä työnantajavastuun määräytymisestä konsernin puitteissa ei lainsäädäntöön sisälly. Siten laissa ei ole säännöksiä kysymyksessä olevan tilanteen varalta.

5. Irtisanomissäännösten tarkoitus huomioon ottaen irtisanomisen edellytyksiä taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tulee konsernitilanteessa lähtökohtaisesti arvioida sen yhtiön kannalta, joka muodollisesti on työnantajana. Tosiasiallisen tilanteen pohjalta saattaa kuitenkin olla perusteita poiketa tästä lähtökohdasta. Jos konserni on rakennettu siten, ettei minkään sen osana olevan yhtiön toiminta muodosta selkeää itsenäistä kokonaisuutta, vaan ne vain yhdessä muodostavat liiketoimintakokonaisuuden, voi olla perusteltua arvioida myös työvoiman vähentämistilanteessa irtisanomisen edellytyksiä koko konsernin kannalta.

X-konsernin rakenne ja toiminta

6. X-konserni on rakentunut niin, että sillä on ollut yhteinen ylin johto sekä yhteinen henkilöstöhallinto, johon ovat kuuluneet työhönotto, palkkahallinto, työsopimusten laatiminen, vakuutukset, henkilökunnalle annettavat ohjeet ja työterveyshuollon järjestäminen. Z on ollut hallintoyhtiö, joka on myynyt hallintopalveluja toisille yhtiöille. V on keskittynyt autojen valmistukseen ja Y varaosa- ja huoltopalveluiden myyntiin. Konsernissa on vuonna 2004 siirrytty niin sanottuun "businessline" -ajatteluun, jolloin jälkimarkkinoinnista on muodostettu yksi liiketoimintalinja. Jälkimarkkinointi on sisältänyt huolto- ja korjaustoiminnot, jotka olivat Y:ssä, sekä varaosakeskuksen ja huolto- ja korjaussopimustoiminnon, jotka olivat Z:ssa. Linjan johtajana on toiminut Y:n palveluksessa ollut johtaja.

7. Ennen keväällä 2005 käytyjä yhteistoimintaneuvotteluja varaosa- ja huoltotoimintaa on ollut sekä Z:ssa että Yssä. Työntekijät ovat siirtyneet joustavasti tarpeen mukaan yhtiöistä ja niiden eri toimipisteistä toiseen. A:kin oli aikaisemmin ollut Z:n palveluksessa Karjaan varaosakeskuksessa ja 3.1.2005 siirtynyt Y:n palvelukseen Vantaan korjaamon varaosamyyntiin. Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen varaosakeskus on lopetettu ja sen toiminnot hajautettu Y:n suurimpiin toimipisteisiin.

Konsernin työoikeudellisen aseman arviointi

8. Konserniin kuuluvat yhtiöt ovat suorittaneet konsernin yhteisen liiketoiminnan osatoimintoja eivätkä ne ole kilpailleet keskenään. Niillä on ollut yhteinen henkilöstöhallinto ja toiminta on jaettu liiketoimintalinjoihin, jotka on muodostettu niin, että niihin on kuulunut osia ja henkilöstöä eri yhtiöistä. Yhtiöt ovat olleet taloudellisesti ja toiminnallisesti riippuvaisia toisistaan ja vain yhdessä muodostaneet toiminnallisen ja taloudellisen kokonaisuuden. Konsernin rakenne ja liiketoiminnan järjestely puoltavat taloudellisin ja tuotannollisin perustein tapahtuvan irtisanomisen edellytysten arvioimista koko konsernin toiminnan perusteella.

9. Konserni on jo ennen yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen tapahtuneita liiketoiminnan järjestelyjä toiminut yhtenä liiketoimintakokonaisuutena. Yhteistoimintaneuvottelut on käyty koko konsernin puitteissa eikä huomiota ole kiinnitetty siihen, missä yhtiössä työntekijät ovat muodollisesti työskennelleet. Työntekijäpuolenkaan ei ole näytetty riitauttaneen neuvottelujen tätä lähtökohtaa. Myös työn järjestelyt ja osapuolten menettely yhteistoimintaneuvotteluissa puoltavat irtisanomisperusteen olemassaolon arvioimista koko konsernin puitteissa.

10. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, että tässä tapauksessa on perusteltua arvioida taloudellista ja tuotannollista irtisanomisperustetta koko X-konsernin taloudellisten ja tuotannollisten olosuhteiden kannalta, vaikka A on muodollisesti ollut Y:n palveluksessa.

Onko irtisanomiselle ollut taloudellinen ja tuotannollinen peruste

11. Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet; tai töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä.

12. X-konsernin omistuksessa on vuosina 2004 ja 2005 tapahtunut muutoksia. Konsernin aikaisemmat omistajat olivat joutuneet sen talouden turvaamiseksi antamaan anteeksi konsernin emoyhtiön lainoja yli 4 miljoonan euron määrästä. Konsernin tulos on kuitenkin vuonna 2005 ollut edelleen noin 3,2 miljoonaa euroa tappiollinen.

13. Koko konsernin heikosta taloudellisesta asemasta johtuen liiketoiminnan uudelleenjärjestelyt ovat olleet perusteltuja. Liiketoimintaa uudelleenjärjestettäessä muun muassa Karjaalla Z:n puitteissa toiminut varaosavarasto on lopetettu ja sen toiminnot siirretty Y:n toimipisteisiin, jolloin työn määrä on tosiasiallisesti vähentynyt. Arvioidessaan irtisanomisen edellytyksiä edellä todetuin tavoin konsernin puitteissa Korkein oikeus katsoo, että konsernilla on ollut taloudelliset ja tuotannolliset perusteet työvoiman vähentämiseen.

14. Y:n tulos on vuosina 2004 ja 2005 ollut ennen konserniavustuksien huomioon ottamista voitollinen. Irtisanomisen edellytyksiä koko konsernin puitteissa arvioitaessa tällä seikalla ei ole kuitenkaan merkitystä. Se ei myöskään estä sitä, että liiketoimintaa järjesteltäessä työvoimaa on voitu vähentää myös Y:stä. A ja hänen työtään jatkamaan Z:n palveluksesta siirtynyt henkilö ovat toimineet samalla liiketoimintalinjalla. Sen vuoksi se, että sanottu henkilö on siirtynyt suorittamaan samoja tehtäviä, ei ole myöskään osoituksena siitä, ettei töiden uudelleenjärjestelyistä ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä.

Irtisanottavan valinnasta

15. Oikeuskäytännössä on katsottu (KKO 1995:20 ja 1998:130), että työnantajalla on taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanoessaan oikeus valita irtisanottavat työntekijät. Työnantaja ei saa kuitenkaan irtisanottavia valitessaan menetellä epäasiallisesti tai syrjivästi.

16. Edellä mainituin tavoin A ja hänen työtään jatkamaan Z:n palveluksesta siirtynyt henkilö ovat työskennelleet laadultaan samanlaisissa tehtävissä samalla konsernin liiketoimintalinjalla. He ovat siten olleet konsernin puitteissa samassa asemassa. Asiassa ei ole tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella A olisi valittu irtisanottavaksi epäasiallisin tai syrjivin perustein.

Työn tarjoamis- ja takaisinottovelvollisuudesta

17. A:n työtä jatkamaan siirtynyt henkilö on konsernin liiketoiminnan uudelleenjärjestelyissä voitu sanotuin perustein siirtää tähän tehtävään. Näin ollen tämä ei merkitse sitä, että työnantaja olisi laiminlyönyt työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 1 momentin mukaisen työn tarjoamisvelvollisuutensa A:lle tai rikkonut työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaista takaisinottovelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mikko Tulokas, Kati Hidén, Pasi Aarnio, Hannu Rajalahti ja Jorma Rudanko. Esittelijä Kati Lavi-Waltari.