Finlex - Etusivulle
Ennakkopäätökset

15.3.2005

Ennakkopäätökset

Korkeimman oikeuden verkkosivuilla ja vuosikirjassa julkaistut ratkaisut kokoteksteinä vuodesta 1980 alkaen. Vuosilta 1926–1979 näkyvissä on ainoastaan otsikko tai hakemistoteksti

KKO:2005:32

Asiasanat
Ulosottolaki - Kiinteistön pakkohuutokauppa - Ulosottovalitus
Oikeudenkäyntimenettely - Asianosaisen kuuleminen
Tapausvuosi
2005
Antopäivä
Diaarinumero
S2004/505
Taltio
604
Esittelypäivä

Velallisen vaatiessa hovioikeudessa kiinteistön pakkohuutokaupan kumoamista kiinteistön pakkohuutokaupassa ostanut oli oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 3 §:ssä tarkoitettu valittajan vastapuoli, jolle tuli varata tilaisuus vastata valitukseen.

UL 10 luku 17 § 2 mom

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Pakkohuutokauppa

Ulosottomies toimitti 15.1.2003 pakkohuutokaupan, jolla myytiin A:n ja B:n omistama tila.

Helsingin käräjäoikeuden päätös 3.4.2003

A ja B valittivat käräjäoikeuteen vaatien pakkohuutokaupan kumoamista.

Käräjäoikeus lausumillaan perusteilla hylkäsi valituksen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Riitta Mutanen.

Helsingin hovioikeuden päätös 6.4.2004

A ja B valittivat hovioikeuteen ja vaativat pakkohuutokaupan kumoamista ja että asiassa määrätään toimitettavaksi uusi pakkohuutokauppa tai että heille myönnetään uusi vapaaehtoinen myyntimahdollisuus.

Hovioikeus varasi pakkohuutokaupan hakijalle C Oy:lle tilaisuuden vastata valitukseen. C Oy ei antanut vastausta.

Ulosottomies antoi hovioikeudelle lausuman. Hovioikeus lausumillaan perusteilla kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja pakkohuutokaupan.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Lauri Nouro, Martti Harsia ja Tuula Nousiainen. Esittelijä Eija Soininen.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

1. Asiassa on yhtiön valituksen perusteella kysymys siitä, olisiko hovioikeuden tullut varata yhtiölle tilaisuus tulla kuulluksi A:n ja B:n valituksen johdosta.

2. Ulosottolain 10 luvun 17 §:n 2 momentin mukaan asian käsittelyssä hovioikeudessa on eräitä 1 momentissa mainittuja säännöksiä lukuun ottamatta, joista nyt ei ole kyse, soveltuvin osin voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 26 luvussa säädetään. Asiaan sovellettavan oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 3 §:n (165/1998) mukaan, jollei valitusta 1 tai 2 §:n perusteella jätetä tutkimatta ja jollei se ole selvästi perusteeton, valittajan vastapuolta on kehotettava antamaan kirjallinen vastaus.

3. Asiassa ei ole kysymys sanotun 26 luvun 1 tai 2 §:ssä tarkoitetusta tilanteesta eikä valitusta ole pidetty selvästi perusteettomana. Tämän vuoksi hovioikeuden olisi tullut kehottaa yhtiötä antamaan kirjallinen vastaus, jos sitä on pidettävä valittajien vastapuolena.

4. Oikeudenkäymiskaaressa tai ulosottolain muutoksenhakua koskevissa säännöksissä ei ole määritelty, ketä on kiinteistön pakkohuutokaupasta valitettaessa pidettävä valittajan vastapuolena. Korkein oikeus toteaa, että oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 3 §:n säännöksen tarkoituksena on antaa sille, johon tai jonka oikeuksiin taikka velvollisuuksiin hovioikeudessa esitetty vaatimus kohdistuu, mahdollisuus vastata vaatimukseen. Kiinteistön pakkohuutokaupassa on useita osapuolia. Vaadittaessa pakkohuutokaupan kumoamista valittajan vastapuolina voidaan pitää sellaisia huutokauppamenettelyyn osallisia, joiden oikeuksiin vaatimuksen hyväksyminen saattaisi vaikuttaa.

5. Yhtiö on pakkohuutokaupassa ostanut myydyn kiinteistön. A ja B ovat valituksessaan vaatineet pakkohuutokaupan kumoamista. Valituksen hyväksyminen vaikuttaisi yhtiön oikeuksiin. Yhtiö on siten ollut hovioikeudessa valittajien vastapuoli. Näin ollen hovioikeuden olisi tullut varata yhtiölle tilaisuus vastata A:n ja B:n valitukseen.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätös poistetaan. Asia palautetaan hovioikeuteen, jonka tulee huomioon ottaen palautuksen syy ottaa se omasta aloitteestaan uudelleen käsiteltäväksi.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos, Kati Hidén, Liisa Mansikkamäki, Pertti Välimäki ja Pasi Aarnio. Esittelijä Kari Vesanen.

Sivun alkuun