14.2.2001

Ulosmittaus 8.5.1998

Raision kihlakunnanviraston avustava ulosottomies oli ulosmitannut 8.5.1998 velkojien saatavista velallisen X:n omaisuutena tämän vuonna 1984 syntyneen pojan nimiin ajoneuvorekisteriin merkityn moottoripyörän sen sijaintipaikkakunnalla Maskussa. Ulosmittauksesta, jossa X ei ollut ollut saapuvilla, ei ollut hänelle ilmoitettu ennakkoon.

Turun käräjäoikeuden päätös 18.8.1999

X valitti ulosmittauksesta käräjäoikeuteen ja vaati sen kumoamista sen vuoksi, että ulosmittauksesta olisi pitänyt ilmoittaa hänelle ulosottolain 3 luvun 26 ja 27 §:n mukaisesti, koska hänen kotipaikkansa oli Merimasku ja ulosmitattu omaisuus oli ollut Maskussa.

Käräjäoikeus lausui, että ulosottomiehen ja avustavan ulosottomiehen selvityksen mukaan ulosmittaus oli toimitettu ulosottolain 3 luvun 21c §:n 1 momentin mukaisessa tilanteessa, koska moottoripyörä oli löytynyt sattumalta erään yhtiön hallusta Maskussa. Tällöin ei mainitun pykälän 2 momentin mukaan sovelleta luvun 26 §:n ilmoitusvelvollisuutta koskevaa säännöstä.

Käräjäoikeus hylkäsi valituksen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Simo Partanen.

Turun hovioikeuden päätös 18.6.1999

X valitti hovioikeuteen.

Hovioikeus lausui olevan riidatonta, että Raision kihlakunnan ulosottomiehen toimittama ulosmittaus oli kohdistunut omaisuuteen, joka oli sijainnut kihlakunnan toimialueella Maskussa, että X oli ulosmittauksen tapahtuessa asunut kihlakunnan toimialueella Merimaskussa ja että X ei ollut ollut läsnä ulosmittauksessa eikä hänelle ollut ilmoitettu ennakkoon ulosmittauksesta.

Hovioikeus totesi, että ulosottolain 3 luvun 26 §:n 2 momentin nojalla velalliselle on annettava saman luvun 27 §:n mukaisesti ilmoitus ulosmittauksesta, milloin ulosmittaus on tehtävä velallisen omaisuudesta, joka on muualla kuin hänen kotipaikkakunnallaan ja jota velallinen ei ole antanut ilmi ulosmitattavaksi. X oli ulosmittauksen tapahtuessa asunut Merimaskussa, joka oli siten ollut hänen sanotussa säännöksessä tarkoitettu kotipaikkakuntansa. Omaisuus, johon ulosmittaus oli kohdistettu, oli puolestaan ollut Maskussa eli muualla kuin X:n kotipaikkakunnalla. Näin ollen ulosmittauksesta olisi tullut ennakkoon ilmoittaa X:lle, ellei tuollainen ilmoitus muusta syystä ollut ollut tarpeeton.

Hovioikeus totesi edelleen, että poikkeukset ulosottolain 3 luvun 26§:n 2 momentin mukaisesta ennakkoilmoitusvelvollisuudesta ilmenevät pykälän 3 momentista ja luvun 21c§:n 1 ja 2 momentista.

Ulosottolain 3 luvun 21c §:n 2 momentin mukaan ennakkoilmoitus ulosmittauksesta ei ole tarpeen silloin, kun kysymys on saman pykälän 1 momentissa tarkoitetuista ulosmittauksista. Viimeksi mainitun momentin 1 kohdan mukaan ulosottomies, joka on saman luvun 21, 21a tai 21b §:n nojalla toimivaltainen, voi sen estämättä, mitä asian siirtämisestä ja virka-avusta säädetään, ulosmitata toisen ulosottomiehen toimialueella olevan omaisuuden, jos täytäntöönpano muuten saattaisi vaarantua. Säännöstä koskevan hallituksen esityksen (HE 145/1996) mukaan säännös merkitsee sitä, että ulosottomies, joka on normaalien toimivaltasäännösten perusteella toimivaltainen, voi toimittaa ulosmittauksen siitä riippumatta, missä ulosmitattava omaisuus on. Edelleen esityksessä todetaan, että momentin 1 kohdassa tarkoitettu toimivalta voi perustua siihen, että ulosottomies on ollut toimivaltainen 3 luvun 21 §:n nojalla ulosottohakemuksen saavuttua eli hän on esimerkiksi velallisen koti- tai asuinpaikan ulosottomies.

Hovioikeus katsoi, että ulosmittauksen toimittanut ulosottomies oli ollut ulosottolain 3 luvun 21c §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuin tavoin toimivaltainen, koska hän oli ollut X:n asuinpaikan ulosottomies. Näin ollen ja edellä selostettu hallituksen esityksessä lausuttu huomioon ottaen ulosottomies oli ollut toimivaltainen ulosmittaamaan X:n Maskussa olleen omaisuuden, jos täytäntöönpano muuten olisi saattanut vaarantua.

Ulosmitattu moottoripyörä ei ollut ollut X:n nimissä. Moottoripyörän rekisteriin merkitty omistaja oli ollut hänen alaikäinen poikansa, joka rekisteröinnin tapahtuessa oli ollut alle 12-vuotias ja joka ei ikänsä puolesta vieläkään ollut oikeutettu kuljettamaan moottoripyörää. Asianomaisen ulosottomiehen ilmoituksen mukaan, jota X ei ollut kiistänyt, X ei ollut ulosottoasiansa selvittämiseksi ottanut yhteyttä ulosottomieheen huolimatta kirjeitse lähetetystä maksukehotuksesta ja X:n vaimon välityksellä lähetetystä yhteydenottopyynnöstä. Kerrotut seikat huomioon ottaen täytäntöönpano olisi saattanut ulosottolain 3 luvun 21c §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin vaarantua, jos moottoripyörää ei olisi ulosmitattu.

Näillä perusteilla hovioikeus katsoi, että ulosmittauksesta ei ollut ollut tarpeen tehdä ulosottolain 3 luvun 27 §:n mukaista ennakkoilmoitusta X:lle.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Pentti Tulenheimo, Pirkko Mikkola ja Jukka Uusitupa. Esittelijä Pentti Mäkinen.

Perustelut

Ulosmittaus on kohdistunut omaisuuteen, joka on ollut Merimaskussa. Velallisen X:n kotipaikka on ollut Masku. Molemmat kunnat kuuluvat Raision kihlakunnanviraston ulosotto-osaston toimialueeseen. X ei ole ollut läsnä ulosmittauksessa eikä siitä ollut hänelle etukäteen ilmoitettu.

Kysymys on siitä, onko ulosottomies saanut ulosmitata omaisuuden ilmoittamatta velalliselle etukäteen ulosmittauksesta.

Ulosottolain 3 luvun 26 §:n 2 momentin mukaan velalliselle on luvun 27§:ssä säädetyin tavoin ilmoitettava ulosmittauksesta etukäteen, jos ulosmittaus tehdään omaisuudesta, joka on muualla kuin velallisen kotipaikkakunnalla. Luvun 21c§:n 1 ja 2 momentin mukaan tämä ennakkoilmoitus ei kuitenkaan ole tarpeen, jos täytäntöönpano muuten saattaisi vaarantua, seuraavissa 1 momentissa mainituissa tapauksissa: 1) ulosottomies, joka on luvun 21, 21 a tai 21 b §:n nojalla toimivaltainen, voi sen estämättä, mitä asian siirtämisestä ja virka-avusta säädetään, ulosmitata toisen ulosottomiehen toimialueella olevan omaisuuden; 2) ulosottomies, jonka toimialueella on velalliselle kuuluvaa omaisuutta, voi ulosmitata siellä olevan taikka toisen ulosottomiehen toimialueella olevan omaisuuden, vaikka hän ei muutoin olisi toimivaltainen; ja 3) ulosottomies, joka on 21, 21 a tai 21 b §:n taikka edellä mainitun 2 kohdan nojalla toimivaltainen, voi sen estämättä, mitä lain 4 luvun 14 ja 17 §:ssä säädetään, ulosmitata irtaimen omaisuuden, vaikka sen sijaintipaikkaa ei tunneta, jos omaisuus voidaan sitä näkemättä riittävästi yksilöidä.

Ulosottolain 3 luvun 21 c §:n säännöksillä on väljennetty ulosottomiehen alueellisen toimivallan määräytymisperusteita silloin kun luvun 21, 21 a tai 21 b §:n mukaisen toimivaltasäännöksen noudattaminen merkitsisi täytäntöönpanon vaarantumista. Lainmuutoksen tavoitteena on ollut tehostaa täytäntöönpanoa tilanteissa, joissa velallinen epäasiallisin keinoin pyrkii vaikeuttamaan ja välttelemään täytäntöönpanoa tai salaamaan omaisuuttaan taikka siirtämään sitä täytäntöönpanon ulottumattomiin (HE 145/1996 s. 1 ja 10). Niin kuin hallituksen esityksessä (s. 19) on edelleen todettu, on mainitun luvun 26 §:ssä tarkoitettu ennakkoilmoitus annettava silloin, kun muualla olevan omaisuuden ulosmittaus katsotaan voitavan suorittaa täytäntöönpanon vaarantumatta normaalein siirto- tai virka-apumenettelyin, paitsi jos velallinen yrittää vältellä ennakkoilmoituksen saamista. Jos taas tilanne on sellainen, että ulosottomies katsoo luvun 21c§:n perusteella olevan välttämätöntä ulosmitata muualla olevan omaisuuden, ei ennakkoilmoitusta tarvitse antaa. Tässä tapauksessa ulosottomiehen alueellinen toimivalta on määräytynyt luvun 21 §:n perusteella, mutta myös 21 c §:n 1 momentin 2 kohtaa voidaan lain tarkoituksen mukaisesti tulkita siten, että siinä tarkoitetaan sellaistakin tilannetta, jossa esimerkiksi 21 §:n nojalla toimivaltainen ulosottomies ulosmittaa toimialueellaan olevaa velallisen omaisuutta. Tällaista tulkintaa puoltaa sekin, että täytäntöönpano voi vaarantua siitä riippumatta, onko ulosmitattava omaisuus ulosottomiehen toimialueella vai muualla.

Niin kuin hovioikeus on todennut, ulosmitattu moottoripyörä ei ollut X:n nimissä, vaan sen rekisteriin merkitty omistaja on ollut hänen alaikäinen poikansa, joka rekisteröintiä tehtäessä oli ollut alle 12-vuotias. Asianomaisen ulosottomiehen ilmoituksen mukaan X ei ollut ulosottoasiansa selvittämiseksi ottanut yhteyttä ulosottomieheen huolimatta kirjeitse lähetetystä maksukehotuksesta ja X:n vaimon välityksellä tehdystä yhteydenottopyynnöstä. Näiden seikkojen perusteella Korkein oikeus päätyy hovioikeuden tavoin arvioimaan tilannetta siten, että täytäntöönpano olisi saattanut ulosottolain 3 luvun 21 c §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vaarantua, jos moottoripyörää ei olisi ulosmitattu.

Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, ettei ulosmittauksesta ole ollut tarpeen tehdä ulosottolain 3 luvun 26 §:n mukaista ennakkoilmoitusta X:lle.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Per Lindholm, Riitta Suhonen,

Kari Raulos, Kari Kitunen ja Pertti Välimäki. Esittelijä Timo Vuojolahti.