2.12.1994

Kanne Nurmeksen kihlakunnanoikeudessa

A kertoi Enso-Gutzeit Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa, että hän oli ollut yhtiön palveluksessa työsopimuslain 1 §:n mukaisessa työsuhteessa Nurmeksen sahalla työnjohtajana 4.5.1992 saakka. A oli valittu sahan teknisten toimihenkilöiden yhdysmieheksi ja yrityksen kaikkien toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetuksi vuodesta 1990 alkaen.

Schauman Wood Oy oli 1.9.1991 myynyt sahan Enso-Gutzeit Oy:lle, joka oli 4.11.1991 irtisanonut A:n työsopimuksen päättymään 4.5.1992. Irtisanomisen perusteeksi oli ilmoitettu liikkeen luovutuksesta johtuva perusteltu syy.

Irtisanominen oli tapahtunut työsopimuslain 40 §:n 4 momentin vastaisesti. A:n tekemä työ ei ollut loppunut eikä työtehtävien laatu ollut muuttunut, vaikka saha oli siirtynyt yksivuorosahaukseen ja työ oli määrällisesti jonkin verran vähentynyt.

A oli työskennellyt kuivaamon ja tasaamon työnjohtajana ja oli työssään muun muassa valvonut laitteistoja ja ilmoittanut työntekijöille, mitä tavaraa meni kuivaamoon. A:n irtisanomisen jälkeen näitä välttämättömiä tehtäviä oli määrätty hoitamaan muita henkilöitä ja yritys oli ottanut ulkopuolelta yhden toimihenkilön jatkamaan muun muassa A:n tehtäviä. A:n työtehtävät olivat olleet koko sahausprosessin kannalta tarpeellisia. Lisäksi A:n edustamia toimihenkilöitä oli jäänyt edelleen yrityksen palvelukseen.

Sen vuoksi A on vaatinut, että yhtiö velvoitetaan suorittamaan hänelle korvauksena työsuhteen laittomasta päättämisestä 24 kuukauden palkkaa vastaavat 199 272 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 22.6.1993 lukien tai vaihtoehtoisesti työsopimuslain 51 §:n mukaisena vahingonkorvauksena 146 156 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

Vastaus

Yhtiö kiisti kanteen ja vaati sen hylkäämistä.

Kihlakunnanoikeuden päätös 22.9.1993

A oli irtisanottu siinä yhteydessä, kun Nurmeksen saha oli siirtynyt Schauman Wood Oy:ltä Enso-Gutzeit Oy:lle. Irtisanomishetkellä A oli toiminut yhtiön teknisten toimihenkilöiden yhdysmiehenä ja yrityksen toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuna.

Työsopimuslain 40 §:n 4 momentissa säädetään, että työehtosopimuksen perusteella valitun pääluottamusmiehen, yhdysmiehen, ammattiryhmän tai työosaston luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun taikka vastaavan henkilöstön edustajan työsopimus voidaan liikkeen luovutuksen yhteydessä irtisanoa vain 53 §:n 2 momentissa mainituin edellytyksin, ellei se, jolle liike on luovutettu, harjoita liiketoimintaa yksinomaan perheenjäsentensä voimin. Työsopimuslain 53 §:n 2 momentin mukaan edellä mainittujen henkilöiden työsopimus voidaan työnantajan toimesta irtisanoa vain, jos niiden työntekijäin enemmistö, joiden luottamusmiehenä hän on, antaa siihen suostumuksen tai kun työ kokonaan päättyy, eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

Työn kokonaan päättymisen osalta ratkaisevia olivat työntekijän työsopimuksen mukaiset työtehtävät eikä hänen asemansa työnantajan palveluksessa sellaisenaan.

Asianosaiset olivat eri mieltä siitä, olivatko A:n tehtävät sahalla kokonaan päättyneet vai eivät. A:n mukaan tehtävät eivät olleet kokonaan päättyneet, vaan irtisanomisen jälkeen näitä tehtäviä oli määrätty hoitamaan muita henkilöitä ja yhtiö oli ottanut ulkopuolelta yhden toimihenkilön jatkamaan muun muassa A:n tehtäviä. Yhtiön mukaan A:n työtehtävät sahalla olivat päättyneet eikä hänelle ollut voitu järjestää muuta työtä, joka olisi vastannut hänen ammattitaitoaan. Näyttövelvollisuus siitä, että A:n tehtävät sahalla olivat kokonaan päättyneet, oli työsopimuksen irtisanoneella työnantajalla.

Jutussa kuultujen todistajien kertomuksista ilmeni, että Nurmeksen sahan toiminnan uudelleen organisoinnin yhteydessä työnjohtajien tehtävät oli järjestetty niin, että osan tehtävistä hoitivat työntekijät itse ja osa oli siirretty ylemmille toimihenkilöille. Organisaatiouudistus oli aiheuttanut sen, ettei varsinaisia työnjohtajia sahalla enää ollut. Sitä vastoin sahalla olivat edelleen olemassa ne yksittäiset työtehtävät, joita A oli tehnyt. Lisäksi sahan palveluksessa oli edelleen niitä työntekijöitä, joiden työsuojeluvaltuutettuna A oli toiminut. Näin ollen A:n työsopimuksen mukaiset tehtävät eivät olleet päättyneet, vaikka työnjohtaja-asema olikin organisaatiouudistuksen yhteydessä lakannut. Kun työsopimuslain 40 §:n 4 momentin ja 53 §:n 2 momentin tarkoituksena oli erityisesti suojella luottamusmiehen ja vastaavassa asemassa olevan henkilön työsuhteen pysyvyyttä, mainittuja säännöksiä oli tulkittava työntekijän eduksi. Kun A:n työsopimuksen mukaisia tehtäviä oli sahalla edelleen, ei työnantajalla ollut ollut oikeutta irtisanoa A:ta.

Lausumillaan perusteilla kihlakunnanoikeus velvoitti yhtiön työsopimuslain 51 §:n nojalla suorittamaan A:lle perusteettomasta irtisanomisesta vahingonkorvausta 146 156 markkaa 16 prosentin korkoineen 127 890 markalle 22.6.1993 lukien ja 18 266 markalle 22.9.1993 lukien.

Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 24.2.1994

Yhtiö valitti hovioikeuteen. Hovioikeus lausui, että kihlakunnanoikeuden päätöksessä kerrotun liikkeen luovutuksen yhteydessä Nurmeksen sahalla oli suoritettu tehtävien uudelleenjärjestely ja tuotannon yksinkertaistaminen. Sen seurauksena A:n työsopimussuhteinen työnjohtajan työ oli kokonaan päättynyt. A:lle ei ollut voitu järjestää muuta työtä, joka olisi vastannut hänen ammattitaitoaan. Näin ollen yhtiöllä oli ollut työsopimuslain 40 §:n 2 ja 4 momentin sekä 53 §:n 2 momentin perusteella oikeus A:n työsopimuksen irtisanomiseen.

Sen vuoksi hovioikeus hylkäsi kanteen.

Perustelut

A ei ole alempien oikeuksien toteamin tavoin ollut yhtiön teknisten toimihenkilöiden yhdysmies ja yhtiön toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu vaan yhtiön Nurmeksen sahan teknisten toimihenkilöiden yhdysmies ja sahan kaikkien toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu. A on toiminut työnjohtajana tehtävänään ohjeiden antaminen työntekijöille ja näiden työn valvominen.

Liikkeen luovutuksen yhteydessä sahan kannattavuutta on pyritty parantamaan yksinkertaistamalla tuotantoa ja hallintoa. Sahan henkilöstöä on vähennetty noin 50 prosentilla. Yhtiö on tehtäviä uudelleen järjestettäessä irtisanonut kaikki kuusi työnjohtajaa, joiden yhdysmiehenä A toimi, sekä lisäksi työntekijöitä kaikista henkilöstöryhmistä. Aikaisemmin sahaus- ja lastauspäällikkö ovat antaneet ohjeet työnjohtajille, mutta nykyisin he antavat ohjeet suoraan työntekijöille, jotka tekevät työt itsenäisesti. A:n työsopimussuhteinen työnjohtajan työ on siten päättynyt.

Työsopimuslain 53 §:n 2 momentissa mainitulla työn kokonaan päättymisellä tarkoitetaan ammattiryhmän luottamusmiehen kohdalla sitä, että kaikkien tähän ryhmään kuuluvien työntekijöiden työsopimussuhteinen työ on päättynyt. Kun A:n ja sahan muiden työnjohtajien työ on päättynyt eikä A:lle ole voitu järjestää muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä hänen kieltäydyttyään tarjotusta tukkien vastaanottajan työstä, yhtiöllä on ollut oikeus irtisanoa A siitä huolimatta, että hän on toiminut teknisten toimihenkilöiden yhdysmiehenä.

Edellä mainitulla työn kokonaan päättymisellä tarkoitetaan työsuojeluvaltuutetun osalta sitä, että työsuojeluvaltuutettuna toimineen henkilön oma työsopimussuhteinen työ ja muiden samaan ammattiryhmään kuuluvien työntekijöiden työsopimussuhteinen työ on päättynyt. Kun A:n ja sahan muiden työnjohtajien työ on päättynyt eikä hänelle ole edellä mainitusta syystä voitu järjestää sahalla muuta työtä, yhtiöllä on työsopimuslain 40 §:n 4 momentin (723/88) ja 53 §:n 2 momentin sekä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain 11 §:n 4 momentin nojalla ollut oikeus irtisanoa työsuojeluvaltuutettuna toiminut A siitä huolimatta, että sahan palvelukseen on A:n irtisanomisen jälkeen jäänyt teollisuustoimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä, joiden työsuojeluvaltuutettuna hän on toiminut.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.