14.10.1993

Kajaanin kihlakunnanoikeuden päätös 30.1.1991

Kihlakunnanoikeus on katsonut selvitetyksi, että Paltamon Asennus ja Koneistus Oy oli ennen konkurssiin asettamistaan tehnyt sopimuksen laskusaatavien luotottamisesta Y-Rahoitus Oy:n kanssa. Joulukuussa 1989 Vaalan Betoni Oy oli ostanut Paltamon Asennus ja Koneistus Oy:ltä pyöräkuormaajan sovitusta 125 000 markan kauppahinnasta. Paltamon Asennus ja Koneistus Oy oli 8.12.1989 laskuttanut kauppahintasaatavansa. Vaalan Betoni Oy:lle osoitettuun laskuun oli tehty seuraava siirtomerkintä: "Tämä saatava on Y-Rahoitus Oy:n kanssa tehdyn sopimuksen perusteella siirretty mainitulle yhtiölle. Lasku on maksettava ja voidaan pätevästi maksaa Y-Rahoitus Oy:n tilille KOPHKI-Itä-Pasila 142630-22747. Tässä mainittu siirto on peruutettavissa vain Y-Rahoitus Oy:n suostumuksella. Tähän saatavaan tai sen perusteeseen kohdistuvista huomautuksista on välittömästi ilmoitettava Y-Rahoitus Oy:lle." Kysymyksessä oli siten velkakirjalain 31 §:ssä tarkoitettu saatavan siirto. Vaalan Betoni Oy:n Y-Rahoitus Oy:lle maksaman 24 291 markan osasuorituksen jälkeen velaksi oli jäänyt 100 709 markkaa. Tästä määrästä oli Vaalan Betoni Oy:lle tullut viitepankkisiirto, johon eräpäiväksi oli merkitty 8.3.1990 ja saajaksi Y-Rahoitus Oy. Paltamon Asennus ja Koneistus Oy:ltä Vaalan Betoni Oy oli 25.5.1990 saanut 35 000 markan määräisen hyvityslaskun, minkä jälkeen laskusta oli jäänyt maksamatta 65 709 markkaa. Sekä hyvityslaskuun että velkaa osoittavaan laskuun oli tehty merkintä saatavan siirrosta Y-Rahoitus Oy:lle. Vaalan Betoni Oy oli 21.6.1990 maksanut loppukauppahinnan 65 709 markkaa erehdyksessä Paltamon Asennus ja Koneistus Oy:lle siirtomerkinnästä huolimatta.

Paltamon Asennus ja Koneistus Oy oli 28.6.1990 asetettu omasta hakemuksestaan konkurssiin. Konkurssin alkamispäiväksi oli määrätty 6.4.1990. Oikeuskäytännössä oli laskussa ollutta leimasimella tehtyä ilmoitusta, jonka mukaan lasku oli siirretty ja maksettava pankille, pidetty velallista sitovana saatavan siirtämistä tarkoittavana määräyksenä (KKO 1982 II 77). Konkurssipesä ei ollut kiistänyt sitä, etteikö puheena olevan 65 709 markan suoritus yhtiölle olisi ollut erhesuoritus. Konkurssipesällä ei luonnollisesti ollut parempaa oikeutta puheena olevaan maksuun kuin Paltamon Asennus ja Koneistus Oy:llä oli ollut. Y-Rahoitus Oy:n kanssa tekemänsä luototussopimuksen perusteella Paltamon Asennus ja Koneistus Oy oli ollut edellä mainitun 65 709 markan maksun saadessaan väärä velkoja ja sen olisi tullut tekemänsä rahoitussopimuksen perusteella maksaa saamansa määrä 65 709 markkaa Y-Rahoitus Oy:lle. Näin ollen mainittu rahamäärä ei enää 21.6.1990 ollut kuulunut Paltamon Asennus ja Koneistus Oy:lle eikä siten myöskään sen seuraajalle konkurssipesälle. Myöskään viittauksilla konkurssisäännön 45 ja 54 §:ään ei näin ollen ollut oikeudellista merkitystä jutun ratkaisun kannalta. Kun kanne oli myös perustettu siihen, että konkurssipesä oli kieltäytynyt maksun siirrosta siirtosopimuksen mukaisesti Y-Rahoitus Oy:lle ja kun suoritus ei erhesuorituksena ollut tullut Paltamon Asennus ja Koneistus Oy:n enempää kuin konkurssipesänkään vapaasti disponoitavaksi eikä siten kuulunut konkurssipesään ja oli määrältään yksilöitävissä, kihlakunnanoikeus on velvoittanut konkurssipesän suorittamaan Vaalan Betoni Oy:lle 65 709 markkaa 16 prosentin korkoineen 21.6.1990 lukien. Lisäksi konkurssipesä on velvoitettu suorittamaan Vaalan Betoni Oy:lle oikeudenkäyntikuluja 9 816 markkaa 16 prosentin korkoineen 30.1.1991 lukien.

Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 30.10.1992

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi konkurssipesä oli saattanut jutun, on lausunut, että Vaalan Betoni Oy oli 21.6.1990 suorittanut kihlakunnanoikeuden päätöksessä kerrotuin tavoin siirretyn saatavan 65 709 markkaa tilisiirtona erehdyksessä Paltamon Asennus ja Koneistus Oy:n tilille.

Paltamon Asennus ja Koneistus Oy oli 28.6.1990 asetettu konkurssiin.

Saatavan suoritus Paltamon Asennus ja Koneistus Oy:n tilille oli ollut perusteeton. Koska suorituksen aiheuttama varallisuuden lisäys oli tapahtunut ennen Paltamon Asennus ja Koneistus Oy:n konkurssiin asettamista ja koska suorituksesta kertyneitä varoja ei ollut Paltamon Asennus ja Koneistus Oy:ssä pidetty erillään sen omista varoista, Vaalan Betoni Oy:llä ei ollut oikeutta saada suorituksesta kertyneitä varoja erotetuksi konkurssipesän varoista. Vaalan Betoni Oy:lle oli siten suorituksensa johdosta syntynyt konkurssipesää kohtaan ainoastaan konkurssissa valvottava saatava, mikä saatava olikin valvottu.

Sen vuoksi hovioikeus on hylännyt kanteen. Konkurssipesä on vapautettu kaikesta suoritusvelvollisuudesta Vaalan Betoni Oy:lle.

Vaalan Betoni Oy on velvoitettu suorittamaan konkurssipesälle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista jutussa 7 300 markkaa 16 prosentin korkoineen hovioikeuden tuomion antopäivästä.

Perustelut

Vaalan Betoni Oy on 21.6.1990 erehdyksessä suorittanut osuuspankissa olevalta tililtään Y-Rahoitus Oy:lle siirretyn saatavan pankkisiirtona Paltamon Asennus ja Koneistus Oy:n Kainuun Säästöpankissa olevalle shekkitilille, joka oli osoittanut velkasaldoa 17 093,05 markkaa. Pankin tiliotteen mukaan suoritus on 25.6.1990 kirjattu Paltamon Asennus ja Koneistus Oy:n tilille. Samana päivänä tilille tulleilla varoilla on suoritettu mainittu tilivelka ja pankkitakausprovisio. Tilin saldo on 25.6.1990 ollut 46 542,85 markkaa. Tilille ei ole sittemmin suoritettu muita maksuja. Paltamon Asennus ja Koneistus Oy on omasta hakemuksestaan asetettu konkurssiin 28.6.1990. Erään velkojan hakemuksesta konkurssin alkamispäiväksi on sittemmin määrätty 6.4.1990.

Pankin tiliotteen avulla voidaan selvittää, mistä suorituksista tilin saldo muodostuu. Kun Paltamon Asennus ja Koneistus Oy:n säästöpankissa olleella tilillä ei ole Vaalan Betoni Oy:n suorituksen tapahtuessa ollut lainkaan Paltamon Asennus ja Koneistus Oy:n varoja eikä tilille ole myöhemminkään tullut muita varoja, Vaalan Betoni Oy:n Paltamon Asennus ja Koneistus Oy:n tilille pankkisiirtona suorittamat varat ovat olleet yksilöitävissä Paltamon Asennus ja Koneistus Oy:n muista varoista. Vaalan Betoni Oy:llä olisi siten ollut oikeus, ottaen huomioon konkurssisäännön 54 §:stä ilmenevä oikeusohje, saada tilillä olleet varat 46 542,85 markkaa erotetuksi konkurssipesän varoista. Kun säästöpankki on konkurssin alkamisen jälkeen elokuussa 1990 kuitannut tilillä olleet varat saataviaan vastaan eivätkä varat siten enää ole tallella, tilillä olleita varoja ei voida huomioon ottaen konkurssisäännön 55 §:n 1 momentin säännös määrätä palautettavaksi Vaalan Betoni Oy:lle. Vaalan Betoni Oy:llä on varojen osalta konkurssissa valvottava saatava, minkä yhtiö onkin valvonut.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian laatuun nähden konkurssipesä saa pitää vastauskulunsa Korkeimmassa oikeudessa vahinkonaan.