KKO:1990:55
- Asiasanat
- Vahingonkorvaus - Vaarantamisvastuu
- Tapausvuosi
- 1990
- Antopäivä
- Diaarinumero
- R89/375
- Taltio
- 1170
- Esittelypäivä
Ään.
Betoninpumppausauton jakelupuomi oli betoninvalua suoritettaessa laitteessa olleesta rakenneviasta johtuen pudonnut puomin alapuolella työskennelleen henkilön päälle. Betoninpumppausautoa ei pidetty sellaisena vaarallisena työkoneena, jonka aiheuttamasta vahingosta koneen omistaja olisi vastuussa tuottamuksesta riippumatta. Sitä vastoin koneen omistaja oli vastuussa siitä, että hänen elinkeinotoiminnassaan käytetty kone oli tapaturmien ehkäisemiseksi rakenteeltaan tarkoituksenmukainen. Koneen omistaja velvoitettiin tuottamuksesta riippumatta korvaamaan koneen puutteellisuudesta johtunut vahinko.
Ks. KKO:1991:156
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Jalasjärven kihlakunnanoikeuden päätös 18.5.1987
A:n Betonipojat Ky B:tä sekä sen henkilökohtaisesti vastuunalaisia yhtiömiehiä B, C, D ja E:tä vastaan ajamasta kanteesta kihlakunnanoikeus on lausunut selvitetyksi, että A:n työskennellessä 30.5.1984 Jalasjärvellä erään urakoitsijan palveluksessa tämän rakennustyömaalla samalla työmaalla käytössä olleen kommandiittiyhtiön omistaman betoninpumppausauton jakelupuomi oli valua suoritettaessa pudonnut noin kahden metrin korkeudelta A:n päälle seurauksin, että A oli loukkaantunut vaikeasti saaden lantion, selkärangan ja kylkiluiden murtumia sekä muita vammoja. Puomin putoaminen oli johtunut siitä, että sen keskimmäisen osan nostosylinterin kiinnitys oli pettänyt. Huomioon ottaen, että betoninpumppausauton puomia jouduttiin siirtämään rakennustyömaalla työskentelevien rakennusmiesten yläpuolella ja että puomi oli hyvin raskas, kysymyksessä oli erityisen vaarallinen toiminta. Kun puomi oli pudonnut A:n päälle kerrotun toiminnan yhteydessä, kihlakunnanoikeus on, hylätessään virallisen syyttäjän ja A:n B ja E:tä vastaan ajaman syytteen yksin teoin tehdyistä työturvallisuuslain rikkomisesta ja ruumiinvamman tuottamuksesta näyttämättömänä, velvoittanut kommandiittiyhtiön ja B-E:t yhteisvastuullisesti suorittamaan A:lle vahingonkorvausta seuraavasti: 1) kivusta ja särystä 50.000 markkaa 16 prosentin korkoineen 20.10.1986 lukien, 2) ansionmenetyksestä ajalta 30.6.1986-31.8.1986, oikeastaan 30.5.-31.12.1985 2.462,32 markkaa ja 1.1.-31.8.1986 2.694,08 markkaa eli yhteensä 5.156,40 markkaa 16 prosentin korkoineen 21.10.1986 lukien sekä 1.9.1987, oikeastaan 1.9.1986 jälkeiseltä ajalta 351,70 markkaa kuukausittain siihen saakka, kun A täytti 65 vuotta, 1.9.1986 jälkeen erääntyneille korvauserille, jotka olivat erääntyneet ennen päätöksen julistamispäivää, 16 prosentin korkoineen kunkin kuukauden viimeisestä päivästä lukien, 3) asunnon muutostöistä 38.955 markkaa 16 prosentin korkoineen 18.5.1987 lukien sekä 4) pysyvästä viasta ja haitasta 70.000 markkaa niin ikään 16 prosentin korkoineen 18.5.1987 lukien. Kommandiittiyhtiö ja B-E:t on lisäksi velvoitettu yhteisvastuullisesti korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut 15.000 markalla 16 prosentin korkoineen 18.5.1987 lukien.
Vaasan hovioikeuden päätös 21.3.1989
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi paitsi virallinen syyttäjä myös kommandiittiyhtiö ja B-E:t olivat saattaneet jutun, on viimeksi mainittujen korvausvelvollisuuden osalta katsonut käyneen ilmi, että betoninpumppausauton puomi oli kolmiosainen 21 metriä pitkä betoninjakoputken kannatin, jolla ohjattiin betonia valukohteisiin. Tällaisella laitteella oli rakennustekniikan kehittyessä korvattu perinteinen nostoastiavalu. Kihlakunnanoikeudelle esitetyssä työsuojeluhallituksen kiertokirjeessä 19.2.1982 oli todettu betoninpumppauslaitteiden tuoneen rakennustyömaille uusia tapaturmavaaroja ja kehotettu työsuojeluviranomaisia kiinnittämään huomiota betonin pumppauksessa esiintyviin vaara- ja haittatekijöihin. Sanotun kiertokirjeen liitteenä olleessa muistiossa oli betonin pumppauslaitteistoa puomin ja sen siirtolaitteiden osalta pidetty yleensä torni- tai ajoneuvonosturiin verrattavana nostolaitteena. Muistiossa oli edelleen todettu, että puomin liikkeistä johtuvan ja mahdollisen putkirikon aiheuttaman vaaran vuoksi oli tarpeeton työskentely puomin alla ja sen läheisyydessä estettävä sopivilla toimenpiteillä.
Edellä kerrotun huomioon ottaen ja kun A:n, joka kysymyksessä olevassa tilanteessa oli ollut tasaamassa valumuotissa ollutta betonimassaa, työ oli edellyttänyt oleskelua myös puomin alla, hovioikeus on katsonut, että betoninpumppausautoa oli sen betoninjakelupuomin ja siirtolaitteen osalta pidettävä sellaisena vaarallisena työkoneena, jonka työssä aiheuttamasta vahingosta kommandiittiyhtiö sen omistajana ja B-E:t yhtiön henkilökohtaisesti vastuunalaisina yhtiömiehinä olivat A:lle vastuussa B tai E:n väitetystä tuottamuksesta riippumatta.
Näillä ja virallisen syyttäjän valituksen johdosta erikseen lausumillaan perusteilla hovioikeus on jättänyt asian kihlakunnanoikeuden päätöksen lopputuloksen varaan ja velvoittanut kommandiittiyhtiön myötäpuolineen yhteisvastuullisesti korvaamaan A:n vastauskulut hovioikeudessa 1.300 markalla 16 prosentin korkoineen hovioikeuden päätöksen antopäivästä lukien.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Kommandiittiyhtiölle ja B-E:ille on myönnetty valituslupa 9.6.1989. Kommandiittiyhtiö ja B-E:t ovat muutoksenhakemuksessaan vaatineet kanteen hylkäämistä.
A on antanut häneltä pyydetyn vastauksen ja vaatinut korvausta vastauskuluistaan.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 7.5.1990
Perustelut
Betoninvalua betoninpumppausautoa käyttäen ei yleisesti voida pitää sellaisena erityisen vaarallisena toimintana, että laitteen omistaja ankaran vastuun perusteella vastaisi valun yhteydessä syntyneestä vahingosta. Betoninpumppausautoa ei myöskään voida sen jakelupuomin ja siirtolaitteen osalta pitää sellaisena vaarallisena työkoneena, jonka aiheuttamasta vahingosta omistaja aina vastaisi tuottamuksesta riippumatta. Jutussa on riidatonta, että puomin putoaminen oli johtunut laitteessa olleesta rakenneviasta. Kommandiittiyhtiö ja B-E:t sen vastuunalaisina yhtiömiehinä ovat olleet vastuussa siitä, että yhtiön omistama ja sen elinkeinotoiminnassa käytetty kone oli tapaturmien ehkäisemiseksi rakenteeltaan tarkoituksenmukainen. Heidän vastuunsa koneen rakenteellisesta virheestä aiheutuneesta vahingosta on tuottamuksesta riippumaton.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Kommandiittiyhtiö ja B-E:t velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan A:n vastauskulut Korkeimmassa oikeudessa 1.200 markalla.
Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot
Oikeusneuvos Ketola: Betoninvalun suorittamista ja siinä käytettyä pumppausautoa laitteineen ei sinänsä voida pitää siten vaarallisina, että sen johdosta korvausvelvollisuus valutyön yhteydessä aiheutuneesta vahingosta voitaisiin perustaa niin sanottuun ankaraan vastuuseen. Puomin putoaminen ja A:n vahingoittuminen on johtunut betonin pumppauslaitteessa olleesta rakenneviasta. Kommandiittiyhtiö ja sen vastuunalaiset yhtiömiehet B-E:t, joiden syyksi laitteen viallisuutta ei voida lukea, ovat vastuussa A:lle mainitusta syystä aiheutuneen vahingon korvaamisesta pelkästään sillä perusteella, että vahinko on tapahtunut heidän käyttäessään konetta elinkeinotoiminnassaan. Näillä perusteilla olen tuomiolauselman mukaisella kannalla.
Oikeusneuvos Takala: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Ketola.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Takala (eri mieltä), Nikkarinen, Nybergh, Ketola (eri mieltä) ja Paasikoski